Kuukausi: helmikuu 2020

Helmikuun loppu on ollut markkinoilla kylmää kyytiä osakesijoittajille. Markkinat ovat päivästä toiseen lasketelleen noin 2-3% verran alaspäin. Pelko on selvästi vallannut markkinat, ja kuten tiedetään sijoittajan on oltava silloin ahne kun muut pelkäävät. Toteutin tätä mantraa eilen lisäämällä hieman halventuneita osakkeita salkkuuni.

Pohdin jo edellisessä tekstissäni, että markkinat ovat pelon vallassa kadottaneet logiikkansa. On sinänsä ihan loogista että markkinat laskevat pelon vallassa kollektiivisesti, mutta jos mennään yhtiötasolle on markkinalogiikkaa vaikeampi hahmottaa. Otetaan esimerkkiyhtiöksi Telia joka on tätä kirjoitettaessa -2,90% laskussa. On sinänsä omituista, että vakaata tulosta tekevä Telia, joka normaalisti toimii sijoittajien turvasatamana on tänään kutakuinkin suurten yhtiöiden laskukärjessä. Voidaanko tästä päätellä että Telian tuloksentekokyky on koronan myötä romahtanut tai romahtamassa?

Mietin niitä mekanismeja joilla korona voisi vaikuttaa Telian tuloksentekokykyyn. Yksi voisi olla tehtaiden tai yritysten tilapäinen sulkeminen jolloin rahavirta Telian suuntaan voisi pienentyä. Todennäköisesti nämäkin liittymät on kuitenkin myyty kiintein kustannuksin, joten mahdollisista karanteeneista huolimatta puhelinkulut juoksisivat raha kyllä kulkisi Telian suuntaan. Kaiken lisäksi yritysasiakkaat ovat vain pieni palanen Telian tulovirrasta.

Koska suurin osa liikevaihdosta tulee yksityisiltä asiakkailta, on vaikea nähdä sellaista skenaariota että koronan vuoksi ihmiset lopettaisivat puhelimien tai tietokoneiden käytön ja poistuisivat internetistä. Operaattorit harrastavat jonkin verran laitemyyntiä joka voi vaikeutua Kiinan viennin pysähtyessä, mutta perus operaattoritoimintaan verrattuna nämäkin ovat vain pieniä puroja. Mielestäni Telia on ilman muuta yksi niistä yhtiöistä, jotka laskevat vain massan mukana ilman sen suurempaa järjellistä syytä. 6,4%:n osinkotaso alkaa kuulostaa vakaalle yhtiölle hyvältä ”perustuotolta.”

Luonnollisesti riskitön ei ole Teliankaan tulevaisuus. Kiristyvä kilpailu ja Bonnier-investointi ovat potentiaalisia tulevaisuuden riskejä, jälkimmäinen toki myös samalla suuri mahdollisuus tulla mukaan mediabisnekseen. Suurta koronariskiä Teliassa ei mielestäni kuitenkaan ole. Tästä syystä lisäsin erän Teliaa salkkuuni.

Korona-viruksen leviäminen näyttää iskevän markkinoihin nyt toden teolla. Tätä kirjoittaessa Helsingin pörssin yleisindeksi on -2,9% pakkasella. Näin kovia laskulukemia ei olekaan nähty pitkään aikaan. Onko nyt siis syytä huolestua ja myydä kaikki osakkeet pois?

Kuten tiedämme, tulevaisuuden ennustaminen on todella vaikeaa ellei jopa mahdotonta. Silti yritän muodostaa asiasta jonkinlaisen ennusteen jota ei missään nimessä kannata ottaa minään totuutena tai vinkkinä, vaan omat sijoituspäätökset tulee jokaisen miettiä itsekseen.

Ensinnäkin koronan levinneisyydestä tiedämme sen, että tartuntoja on 79 434 ja kuolemia toistaiseksi 2620. Kun otetaan huomioon, että tauti on jyllännyt erittäin väkirikkaissa maissa, nämä lukemat kuulostavat pieniltä. Kuolleisuus koronaan on vain hieman suurempi kuin tavallisella influenssalla. Kiinan ulkopuolella tartuntojen määrä on vähäinen. Silti taudin vaikutus globaaliin talouteen voi olla huomattavan suuri. Esimerkiksi Kiina on laittanut käytännössä viennin seis jo pariksi viikoksi, ja tämä luonnollisesti heijastuu myös esimerkiksi Euroopan talouteen. Kun tuotteet eivät liiku Kiinasta ulos, se hidastaa tai jopa sulkee tuotantoa muuallakin. Kaiken lisäksi tauti on iskenyt Euroopassa Italiaan, jossa on raportoitu noin 157 tartuntaa. Euroopassa Italiaa lukuun ottamatta vain Saksassa ja Ranskassa on todettu yli 10 sairastumista. Edelleen määrät kuulostavat pieneltä ja taudin leviämiseen pyritään muun muassa vaikuttamaan ihmisten liikkuvuutta rajoittavilla toimenpiteillä. Silti pelon leviäminen vaikuttaa nyt myös tuotantoon sekä sitä kautta osakemarkkinoihin.

Osakemarkkinoille nyt nähty lasku on tehnyt mielestäni vain hyvää. Kollektiivinen yliarvostus purkautuu tai helpottuu huomattavasti. Ehkä pian markkinoilta voisi löytyä sopuhintaisia ostokohteita. Mielestäni pitkäjänteisen sijoittajan on syytä ottaa tämä lasku ostopaikkana, sillä kyseessä on todennäköisesti vain tilapäinen globaaliin talouteen vaikuttava häiriö. Tuskin kukaan pystyy kuitenkaan sanomaan sitä kuinka kauan menee ennen kuin koronasta päästään kokonaan eroon. Olennaista on seurata onko taudin leviäminen maasta toiseen saatu kuriin nyt tehdyillä toimenpiteillä(rajojen sulkemiset, matkustuskiellot). Jos taudin leviäminen edelleen jatkuu, todennäköisesti sen vaikutukset talouteenkin pitkittyvät entisestään.

Oma arvaukseni on, että tauti saadaan nykyisillä toimenpiteillä rajattua sekä laitettua kuriin etenkin Kiinan ulkopuolella, koska tartuntojen määrä muualla on niin vähäinen. Kiina puolestaan on budjetoinut taudin vastaiseen taisteluun 14 miljardia dollaria, joten sielläkin taudin nitistämiseksi tehdään nyt tosissaan töitä. Aikoinaan vuonna 2002 alkanut ja 2003 keväällä epidemiaksi muuttunut SARS oli hyvin samankaltainen. Tautiin sairastui tuolloin kuitenkin vain noin 8 500 henkeä maailmanlaajuisesti, joten nyt nähtävä koronavirus on levinneisyydeltään huomattavasti laajempi. SARS:iin kuoli noin joka kymmenes, nyt jylläävään koronaan on toistaiseksi kuollut vain hieman reilut 3% tartunnan saaneista. Parantumisprosentti on tähän mennessä ollut noin 32%.

Yhteenvetona todettakoon että kollektiivinen paniikki markkinoilla on aivan perusteltu kun ottaa huomioon koronan mukanaan tuoma mahdollinen tilapäinen takapakki talouteen ja yhtiöiden kohonneet arvostukset. Silti koronassa ei todennäköisesti ole aineksia todelliseen pörssiromahdukseen ellei uusia nopeasti kiihtyviä epidemioita ala putkahdella hajautetusti ympäri maailmaa. Sijoittajan kannattaa pohtia korona-epidemian potentiaalisia vaikutuksia oman salkkunsa yhtiöihin tai mahdollisiin ostokohteisiin. Todennäköisesti vaikutus esimerkiksi Pohjoismaisiin teleoperaattoreihin tulee olemaan hyvin rajattu. Silti nämäkin tapaavat muun pörssin mukana lasketella paniikin iskiessä päälle.

Harvia ilmoitti tänään odotuksia paremmista luvuista vuoden 2019 viimeiseltä kvartaalilta. Tarkemmat luvut löytyvät luonnollisesti tilinpäätösraportista, joten käyn tässä läpi vain olennaisimmat kohokohdat.

Vuonna 2019 liikevaihto kasvoi 74,1 miljoonaan euroon vuotta edeltäneestä 61,9 miljoonasta eurosta(+19,7%). Liikevoitto kasvoi 13,9 miljoonaan euroon vuotta aikaisemmasta 10,9 miljoonasta(+27,5%). Osakekohtaista tulosta kertyi viime vuodelta 0,51 euroa, vuonna 2018 osakekohtainen tulos oli 0,41€ joten kasvua 24,4%. Kaiken kaikkiaan voidaan nähdä, että kasvu on ollut viime vuonna erittäin voimakasta ja se koski kaikkia Harvian tuoteryhmiä ja lähes kaikkia markkinoita. Saunoissa myynti kasvoi peräti 124%. Myös kiukaiden myynti kasvoi 18,2%.

Osingoksi ehdotetaan 0,38 euroa joka tarkoittaa tänään kasvunpyrähdyksen saaneelle kurssille(10,70€) noin 3,6% efektiivistä osinkotuottoa. Osinkoprosentin ollessa näin alhainen tulee väkisinkin mieleen olisiko osakkeen arvostus karannut hieman lapasesta. Luonnollisesti yksi seikka osinkoprosentin alhaisuuteen on Harvian erittäin konservatiivinen osingonjakopolitiikka. Tarkastellaanpa kuitenkin asiaa seuraavaksi hieman tarkemmin.

P/E-luku on tuoreen raportin perusteella tällä hetkellä 21. Luku kuulostaa kovalta, mutta se tulee suhteuttaa kovaan kasvuvauhtiin. Paremman kuvan yhtiön tulospohjaisesta arvostuksesta saa ottamalla nykyisen tuloskasvuvauhdin huomioon ja arvottamalla se PEG-luvulla. PEG-luvuksi saadaan 0,86 joka kielii yhä aliarvostuksesta. Kuten tiedetään, PEG-luvun neutraalina arvona pidetään 1. Harvialle tämä neutraali arvostus olisi tuloksen nykyisellä tuloksenkasvuvauhdilla 12,44€. Matkaa tähän kurssiin olisi siis vielä 16,2%. Tässä valossa osake ei näytä ollenkaan niin kalliilta.

Sijoittajan tehtäväksi jääkin nyt lähinnä sen arviointi, onko Harvian tuloskasvuvauhti nykyisellään pysyvää vai nähdäänkö jo tänä vuonna jonkinlaista pientä taantumaa. Jos otetaan hieman konservatiivisempi näkemys ja oletetaan Harvian tuloksen kasvavan tänä vuonna ”vain” 15%, olisi P/E-luku 18 ja PEG-luku 1,2. Jos odotetaan kasvun olevan 20% on P/E-luku 17,5 ja PEG-luku 0,87. Itseasiassa kasvuperusteisesti markkinat odottavat nykyhinnoittelulla ensi vuoden tuloskasvun asettuvan tämän skaalan väliin noin 17,6%:n, täten osakekohtaiseksi tulokseksi odotetaan 0,60 euroa, P/E-luku ensi vuodelle olisi 17,8 ja PEG-luku neutraalissa arvossaan eli 1. Näin ollen markkinat hinnoittelevat nykykurssiin hienoista tuloskasvun laskua tälle vuodelle. Viime vuoden viimeinen kvartaali ei ainakaan puolusta tätä näkymää, sillä viimeisellä kvartaalilla liikevaihto kasvoi 27,8% ja liikevoitto peräti 42,3% verrattuna vuoden 2018 viimeiseen kvartaaliin.

Luonnollisesti tuloksen kasvuvauhti ei voi loputtomiin jatkua tällaisena, mutta Harvia on varteenotettava tekijä omilla erikoismarkkinoillaan sekä maailmanvalloitus on vasta alussa. Näin ollen uskon, että yhtiö kykenee kasvamaan vakuuttavaa kasvuvauhtia seuraavatkin vuodet.

Harvia kiitää tänään aivan ansaitusti pörssikärjessä, osakekurssi on vahvistunut tätä kirjoittaessa reilut 7%. Tulen todennäköisesti lisäämään Harviaa salkkuuni lähitulevaisuudessa.

Nordea julkaisi tänään vuoden 2019 viimeisen kvartaalin tuloksensa ja nyt voidaan viimeinkin sanoa se ääneen: käänne on tapahtunut. Tuotot kääntyivät kasvuun sekä kulut laskuun, juuri kuten oli toivottukin. Viimeisellä kvartaalilla osakekohtainen tulos kasvoi peräti 46% vuoden takaisesta 0,19 euroon. Nordea aikoo jatkossakin keskittyä toiminnan tehostamiseen, tuottojen kasvattamiseen sekä asiakaspalveluun. Osinkoa ehdotetaan maksettavaksi 40 senttiä per osake, joka tarkoittaa noin 5,1% efektiivistä osinkotuottoprosenttia.

Osakkeenomistajasta tämä tuntuu hienolta. Pitkä korpivaellus näyttää jäävän taakse, ja osakekurssikin palkitsee sijoittajan tänään reippaalla nousulla. Tätä kirjoittaessa kurssi on noussut 5,18% arvoon 7,82 euroa. En malta olla jälleen tekemättä pientä selvitystä Nordean potentiaalisesta tulevaisuudesta. Mielestäni on relevanttia pitää tuloksellisena pohjatasona nyt nähtyä neljännen kvartaalin tulosta. Oletettavasti vuoden edetessä tahti hieman kiihtyy sekä tuottojen kasvun että tehostamistoimien avulla.

Jos Nordea ei kasvaisi tänä vuonna lainkaan vaan operoisi samalla tasolla kuin Q4/2019, voisimme odottaa osakekohtaiseksi tulokseksi suoraviivaisesti 0,76 euroa. Tämä tarkoittaisi P/E-lukua 10,3. Tästä voidaan havaita, että osakekurssi ei todellakaan ole vielä keulinut liikaa. P/E-luku viestii siitä, että markkinat eivät tähän hintaan anna vielä arvoa Nordean tulostason pysyvyydelle saatika potentiaaliselle kasvulle. Oma arvaukseni on, että Nordea kykenee kuitenkin parempaan tulokseen toimintansa tehostamisen kautta. Kokosin seuraavaan taulukkoon mitä Nordean potentiaalinen tuloskasvu tarkoittaisi eri skenaarioissa.

Tuloskasvu: Erilaiset tuloskasvuskenaariot tälle vuodelle
EPS: Osakekohtainen tulos kulloisessakin skenaariossa
P/E(7,82€): P/E-luku eri skenaariossa verrattuna vallitsevaan kurssitasoon 7,82 euroa
E/P: Eri skenaarioiden aikaansaama efektiivinen tulostuotto
P/E=13: Osakkeen neutraali arvostus kussakin skenaariossa
Nousuvara: Nousuvara nykyiseltä kurssitasolta neutraaliin arvostukseen

Mielestäni nollakorkojen maailmassa P/E-luku 13 on neutraali arvo yhtiölle jonka tulos ei juurikaan kasva. Nordean tapauksessa neutraali tulospohjainen arvostus voisi olla huomattavasti suurempikin riippuen tuloskasvun nopeudesta tänä vuonna. Taulukon toiseksi viimeisessä sarakkeessa on osakkeen tavoitehinta neutraaliin arvostukseen, eli jos sijoittaja olettaa Nordean tuloksen kasvavan tänä vuonna 5% olisi hän valmis maksamaan osakkeesta 10,37€. Aliarvostus tällä hetkellä olisi tähän skenaarioon peräti noin 33 prosenttia. On huomattavaa, että vaikka Nordea ai kasvaisi lainkaan, on nousuvaraa kurssissa neutraaliin arvostukseen silti peräti 26% jos sama vakaa tulostaso säilyy läpi vuoden.

Tein oman henkilökohtaisen ratkaisun ja lisäsin Nordeaa salkkuuni heti aamulla raportin luettuani. Nousuun ostaminen tuntuu usein pahalta, mutta kun ottaa huomioon suunnan mihin Nordea on nyt matkalla, uskon että tulemme näkemään huomattavasti korkeampiakin kurssitasoja jo lähitulevaisuudessa.

Kappas vain, Lehto Group teki sen taas. Negatiivisten tulosvaroitusten sarja sai jälleen jatkoa kun yhtiö ilmoitti tuloksen vuoden 2019 viimeisellä kvartaalilla jäävän nollaan. Aikaisemman ohjeistuksen mukaan odotettiin positiivista tulosta. En pysy enää mukana kuinka mones perättäinen negari tämä oli, mutta se on selvää että yhtiön johdon kyky ennakoida tulevaa ei riitä edes muutaman kuukauden päähän. Vielä kolmannen kvartaalin raportoinnin yhteydessä loppuvuodelle odotettiin positiivista tulosta.

Tarkastellaanpa hieman Lehdon suoriutumista viime vuodelta nyt saadun tilintarkastamattoman tiedotteen valossa:

Koko vuosi 2019 jäi siis raskaasti tappiolliseksi. Tälle vuodelle Lehto ohjeistaa liikevaihdon laskevan 10% vuodesta 2019 ja liiketuloksen odotetaan olevan positiivinen. Liikevaihdon odotetaan laskevan asuntomarkkinan hidastumisesta sekä Lehdon hoiva- ja koululiiketoiminnan volyymin pienenemisestä johtuen. Liikevoiton odotetaan kääntyvän positiiviseksi tappiollisten peruskorjaushankkeiden päätyttyä sekä tervehdyttämistoimenpiteiden johdosta. Kuten huomaatte, ohjeistus on todella lavea. Positiivinen tulos kun voi olla mitä vaan eurosta miljardiin. Kokosin seuraavanlaisen taulukon Lehdon tuloksen vaikutuksesta osakekohtaiseen tulokseen sekä P/E-lukuun:

Tämän taulukon perusteella sijoittaja saa paremman kuvan siitä, millaisista luvuista puhutaan kun peilataan Lehdon ”positiivista tulosta” sen vallitsevaan 2,204 euron arvoiseen osakekurssiin. Jos oletetaan P/E 10:n olevan neutraali arvo, voitaisiin Lehdolta odottaa noin 13 miljoonan euron tulosta joka tarkoittaisi 0,22 euron osakekohtaista tulosta. Jos kuvitellaan Lehdon tuloksen kertyvän perinteisellä viivoitinmallilla, tarkoittaisi tämä sitä että jokaisella kvartaalilla tulisi kertyä tulosta 3,25 miljoonaa euroa eli noin 5,5 eurosenttiä per osake.

Suurin ongelma on siinä, voiko Lehdon johtoon enää luottaa? Jos ennakointikyky muutaman kuukauden päähän on näin hukassa, onko tällaisella vuoden päähän laaditulla ennusteella mitään arvoa? Sijoittajien luottamus Lehtoon on kadonnut aivan syystä.

Jos tappiollisista projekteista on nyt todellakin päästy eroon kuten johto vakuuttaa, voi tässä kuitenkin olla sijoittajilla paikka iskeä rahoiksi. 13 miljoonan tulos ei ole Lehdolle homma eikä mikään jos projektit onnistuvat jatkossa paremmin ja enempiä ongelmia ei ole enää kytemässä pinnan alla. Hidastuvat asuntomarkkinat eivät tuo Lehdolle tukea, mutta yhtiö on silti aloittamassa suuria rakennusprojekteja joten tehdaskapasiteettia ei tarvitse pitää tyhjäkäynnillä.

Harkitsen pienen peliposition avaamista Lehdossa, vaikka minun ja Lehdon yhteinen taival ei menneisyydessä olekaan ollut kovin positiivinen.