Kuukausi: helmikuu 2024

  • Miksi teknologia on niin tärkeä kansantaloudelle?

    Teknologian kehittyminen viime vuosikymmenien aikana on ollut todella mullistavaa ja sillä on meidän jokaisen elämässä valtavia vaikutuksia. Tässä artikkelissa päätimme tutkia hieman lähemmin millaisia vaikutuksia teknologialla oikein on, kun puhutaan päivittäisisitä yhteiskunnan asioista ja miksi se meidän kansantaloudelle niin tärkeä.

    Teknologialla on ollut aina suuri vaikutus kansantaloudelle, mutta tänä päivänä siitä on tullut entistäkin tärkeämpää. Se näkyy meidän jokapäiväisessä elämässä, olipa kyse sitten työprosesseista, taloudellisesta kehityksestä, tuotannosta tai ihan vaan kulutustottumuksista. Se toimii innovaattorina mutta samalla myös haastaa perinteisiä malleja monilla eri aloilla.

    Teknologian vaikutukset näkyvät monin tavoin elämässämme

    Kehittynyt teknologia näkyy erilaisin tavoin meidän kaikkien elämässä. Teknologiasta puhuttaessa monille saattaa ensimmäisenä tulla mieleen viihdemaailma, sillä se on ala, joka hyötyy kehityksestä valtavan paljon. Huima kehitys näkyy esimerkiksi laitteissa, joita käytämme tänä päivänä kotona ja työpaikalla. Teknologiaa on myös paljon hyödynnetty esimerkiksi pelialalla, jossa alan eri toimijat, kuten esimerkiksi moni casino verkossa, ovat hyötyneet teknologiasta. Näiden lisäksi teknologia vaikuttaa myös muilla tavoin elämäämme.

    Teknologia auttaa pysymään kilpailukykyisenä ja lisää työpaikkoja

    Erilaiset teknologian edistysaskeleet näkyvät monilla eri aloilla joko välillisesti tai suoraan. Se on mahdollistanut monien alojen pysymisen entistä kilpailukykyisempänä ja auttanut menestystymään paremmin kehittyvässä maailmassa. Digitalisaation tuleminen ja automaatio ovat mullistaneet monien alojen prosesseja ja sitä kautta haastanut perinteisiä toimintoja.

    Teknologian kehittymisen myötä uusia palveluita ja toimialoja on päässyt syntymään, mikä näkyy modernisoinnin trendinä ympäri maailmaa. Esimerkiksi erilaiset pilvi- ja digipalvelut ovat tehneet asioiden hoitamisesta huomattavasti helpompaa kansalaisille monessa maassa. Tämän muutoksen myötä uusia työpaikkoja on syntynyt valtavasti, ja erityisesti ICT-ala on yksi monista, joka hyötyy teknologian kehityksestä.

    Työmaailmassa teknologia on muuttanut valtavasti asioita, sillä isot yritykset ovat esimerkiksi tuoneet niin kutsutut mikrotyö-alustat työpaikoille, joiden tehtävänä on helpottaa tehtävien jakamista pienempiin osiin. Tarkoituksena on ollut ulkoistaa tällaiset tehtävät siten sopimustyöntekijöille. Monia yrityksiä tämä on auttanut säästämään kustannuksissa.

    Automaatio on yksi keskeisimmistä vaikutuksista, sillä robotiikan ja tekoälyn avulla on voitu automatisoida tiettyjä rutiineja sekä toistuvia tehtäviä, mikä puolestaan lisää tehokkuutta ja samalla tuottavuutta. Tämä on saatettu alkuun nähdä uhkana työpaikoille, mutta monien työntekijöiden kohdalla on voitu tehdä uudelleenkoulutusta ja siirtää työntekijöitä muihin eri tehtäviin.

    Monet maat ovat hyötyneet teknologiasta niinkin paljon, että se näkyy jo esimerkiksi BKT:n kasvussa. Lisäksi se mahdollistaa jatkuvasti erilaisiin yritysinnovaatioihin, mikä voi parhaimmillaan palvella asiakkaita vieläkin paremmin.

    Teknologia tulee muokkaamaan kansantaloutta entistä enemmän vielä tulevaisuudessa

    On päivän selvää, että teknologia tulee olemaan vahvasti mukana elämässämme myös tulevaisuudessa. Se luo samalla sekä huikeita mahdollisuuksia mutta myös omanlaisia haasteita. Kehitys tulee vaatimaan ponnisteluja niin yrityksiltä, hallituksilta kuin ihan meiltä tavallisilta tallaajiltakin.

    Teknologian kehityksen mukana pysyminen edellyttää yhteistyötä eri tahojen välillä sekä jatkuvaa oppimista, sääntelyjen mukauttamista sekä myös eettisten näkökohtien tutkimista ja digitaalista osallisuutta. Jokainen joutuu päivittämään taitojaan, jotta voi pysyä teknologian kehityksen mukana. Yhtenä keinona voi olla yrityksien ja hallituksen tarjoamat koulutusohjelmat, joissa jokainen voi parantaa omia taitojaan teknologian osalta.

    Erityisen tärkeää on pystyä varmistamaan tasapaino yleisen edun ja innovaatioiden välillä, jotta kuluttajia kohdellaan reilusti ja kilpailu on reilua. Digitaalista kahtiajakoa ei saisi antaa tapahtua, vaan loppukäyttäjien kohdalla on otettava huomioon kaikkien tarpeet.

    Teknologia näkyy kaikkialla jokaisen elämässä

    Teknologia tekee monista arjen asioista meille helppoa mutta samalla se näkyy myös työelämässä erilaisten innovaatioiden lähteenä sekä työpaikkojen tarjoajana. On selvää, että tekniikka on tärkeä osa elämäämme myös tulevaisuudessa ja erilaiset muutokset ja siirtymiset vaativat kaikilta paljon ponnisteluita.

  • Onnistuin Harvian veivaamisessa – 116% tuotto vain reilussa vuodessa

    Harvia julkaisi tänään loistavan Q4-tuloksen, jonka myötä osakekurssi kiitää valtavassa reilun 20% nousussa tätä kirjoittaessa. Tarkastelin yhtiön suoriutumista ja omia toimiani tarkemmin ja sainkin siitä inspiraation kirjoittaa tämän tekstin.

    Venäjän hyökkäyssodan tiimellyksessä etenkin kasvuosakkeet ottivat takapakkia laajalla rintamalla. Tähän sakkiin kuului myös Harvia, joka ehti nousta korona-buumin aikaan jo kuplahinnoittelun puolelle. Osaketta omistavana teki pahaa katsoa kun omistukset sulivat päivä päivältä. Silti maltillisena sijoittajana katselin omistusten sulamista vielä melko pitkäänkin.

    Markkinaheikkouden jatkuessa oli mietittävä ja tehtävä jonkinlaisia (paniikki?)ratkaisuja. Koska yhtiön tulevaisuus näytti tuossa kohtaa epävarmalta, päätin myydä kaikki tuolloin omistamani osakkeet. Venäjältä irtautuminen pientäisi liikevaihtoa ja toisaalta myös globaali kasvu oli yhtiön osalta alkanut tyrehtyä. Siitä huolimatta kertoimet olivat vielä kasvuhakuiset.

    Ajatuksena oli ostaa omistukset takaisin, kunhan kertoimet ovat järkevämmät. Tällainen taktiikka sisältää jo sinänsä riskejä, koska markkinoiden käyttäytymistä on vaikea ennakoida ja voi olla, että osakkeita ei koskaan pääsekään ostamaan takaisin jos nousu alkaa liian aikaisin. Sekä myynnit että ostot suoritin useammassa erässä saadakseni edes hieman ajallista hajautusta mukaan.

    Tällä kertaa onnistuin melko hyvin, siitä osoituksena myyntejä ja ostoja kuvaava graafi alla:

    Kuten nähdään, myynnit tapahtuivat 33-35 eurossa sekä viimeinen pienempi erä hieman alle 30 euron. suurin osa takaisinostoista sattui juuri syvimmän montun kohdalla noin 14 eurossa. Luonnollisesti tämäkin on ainakin osittain vain onnekasta sattumaa.

    Mikäli olisin pitänyt osakkeeni, olisin yhä vanhalla omistuksellani tappiolla tämänpäiväisestä noin 18% noususta huolimatta. Vaikka välissä jouduin maksamaan veroja voitoista, jäin silti merkittävästi voitolle tämän veivauksen myötä kun osakkeita sai kahmittua halvemmalla salkkuun reilun -50% alennuksella. Kyseiset osakkeet ovat nyt nousseet keskiostohinnasta noin 116% – vain hieman reilun vuoden pidolla!

    Tämänpäiväinen Harvian tulosraportti oli niin mukavaa luettavaa, että toivon mukaan tällaisiin veivauksiin ei tarvitse enää turvautua, vaan saamme nauttia tasaisen lämpimistä löylyistä seuraavat vuodet. 🙂

  • Metsäyhtiöiden näkymät heikkenivät tulevalle vuodelle – Onko Stora Enso hirttäytynyt väärään strategiaan?

    Metsäyhtiöt UPM Kymmene sekä Stora Enso ilmoittivat tänään vuoden 2023 tuloksensa ja valottivat näkymiä tulevalle vuodelle. Molemmat yhtiöt ennakoivat tästäkin vuodesta haasteellista. Stora Enso varautui heikkouteen ilmoittamalla uudesta, jopa 1000 henkilöä koskevasta sopeutustarpeesta. Myös UPM odottaa ainakin alkuvuonna liikevoiton kutistuvan, sen sijaan H2:lle ennakoitiin piristymistä joka siivittäisi yhtiön koko vuoden osalta parempaan tulokseen kuin vuonna 2023.

    Markkinat ottivat uutiset pettyneinä vastaan, UPM:n kurssi on tätä kirjoittaessa noin -10%:n laskussa, Stora Enso peesaa reilussa -5 prosentissa. On hyvä huomata, että yhtiöissä on paljon eroa. Siinä missä UPM:n portfolio on monipuolisempi, on Stora Enso lukinnut itsensä yhä lujemmin kiinni pakkausmateriaalien valmistamiseen. Tästä osoituksena jättimäinen miljardi-investointi Oulun tehtaaseen, joka lopullisesti valmistuu ensi vuonna.

    Valitsiko Stora Enson väärän strategian?

    Ensinnäkin Stora Enson johto on ollut viime vuosina hiukan poukkoilevaa. Esimerkiksi vuonna 2022 Stora Enso osti hollantilaisen De Jong Packaging Groupin vauhdittaakseen kasvua uusiutuvien aaltopahvipakkausten markkinoilla. Markkinahuhujen mukaan tästä ostoksesta maksettiin ylihintaa, ja viime vuoden aikana toimitusjohtaja Annica Bresky saikin yllättäen lähtöpassit.

    Pitkän tähtäimen visiona on kuitenkin ollut pakkausmateriaaleihin keskittyminen, ja tätä strategiaa on viime vuosina noudatettu muuntamalla paperikoneita kartonkikoneiksi muun muassa Varkaudessa ja Oulussa. Paperitehtaita on lopetettu muun muassa Kemissä. Strategisen siirtymän tarkoitus oli päästä paperintuotannosta kohti vakaampaa toimialaa. Pakkausmateriaalien kulutuksen ennakoitiin olevan huomattavasti paperia tasaisempaa.

    Tällä hetkellä epäilyksen varjo on kuitenkin noussut tämän strategian päälle muutamastakin syystä. Ensinnäkin niin sellun kuin pakkauskartonkien kysyntä on tällä hetkellä kyykännyt merkittävästi. Tästä syystä kartonkikoneita on jouduttu seisottamaan tilauspulassa. Ja toisaalta kun koneet eivät käy täydellä teholla, kustannukset per tuotettu tonni puolestaan kasvavat. Hetkittäinenkin ylikapasiteetti markkinoilla näkyy jokaisen kartonginvalmistajan tilipussissa.

    Tutkivan journalismin yksikkömme sai tietoonsa, että eräässä Stora Enson kartonkia valmistavassa yksikössä on vuonna 2023 jouduttu pitämään koneita seis tilauspulaseisokissa noin pari viikkoa per kone. Tämä ei vielä kuulosta suurelta määrältä, mutta tulee huomata että valmistettavat kartonkilaadut vaihtelevat tehtaittain joten tämä otanta ei välttämättä kerro aivan koko kuvaa tilanteesta. Esimerkiksi nestepakkaukset vetävät yleensä tasaisemmin kuin kuluttajapakkauskartongit.

    Kuitupuun kustannus on kasvanut kysynnän kasvun mukana ja tällä on myös huomattava vaikutus metsäyhtiöiden tuloksiin. Metsä Groupin uusi tehdas Kemissä on juuri käynnistynyt, ja se riittäisi syömään yksinään Lapin kaiken kuitupuun. Kun Oulussakin puun kulutus kasvaa, kilpailu uhkaa kiristyä. Todennäköisimpiä voittajia tässä kilpailussa ovat metsänomistajat.

    En voi olla mainitsematta myöskään energiakustannuksia, jotka ovat nousseet merkittävästi kun venäläisen hakkeen tuonti lopetettiin. Tällä hetkellä jopa tukkipuuta on käytetty energiaksi.

    Kun kaiken yllä olevan yhdistää siihen, että kartonginvalmistukseen on investoitu niin Stora Enson kuin Metsä Groupinkin toimesta miljardeja euroja viime vuosina ja uudet linjat odottavat vielä käynnistymistään, ollaanko taas toistamassa samaa virhettä joka tehtiin paperinvalmistuksen kanssa? Ajetaanko ala kannattamattomaksi niin kroonisen ylikapasiteetin kuin nyt kasvaneiden kulujenkin puolesta? Lopulta oltaisiin taas samassa tilanteessa kuin muutama vuosi sitten paperibisneksen kanssa, eli käymässä ikuista pudotuspeliä siitä kuka jaksaa pyörittää kannattavuuden nuoralla tasapainoilevia bisneksiä pisimpään.