Tuulipuku.fi

Kuukausi: syyskuu 2024

  • Kumpi on järkevämpi sijoitus, Fortumin osake vai aurinkopaneelijärjestelmä?

    Sähkön hinnan räjähdys viime talvena lisäsi aurinkopaneelijärjestelmien kysyntää. Buumi jatkunee tänäkin vuonna. Osakkeiden hintojen laskettua aloin pohtimaan, voisiko Fortumin osake olla parempi sijoitus tuotto- ja takaisinmaksumielessä.

    Löysin Vattenfallin sivuilta esimerkkejä erilaisten aurinkopaneelijärjestelmien hinnoista sekä arviot niiden vuosituotosta. Asennus kuuluu pakettien hintaan. Luonnollisesti hinta ja paneelien tuotto vaihtelevat asennuskohteen mukaan, joten laskelmat ovat vain suuntaa antavia. Toivon mukaan näistä laskelmista on hyötyä mikäli olet pohtinut vastaavaa investointia omalle katollesi.

    Fortumin osake

    Ensimmäiseksi tarkastellaan Fortumin osaketta. Tällä hetkellä osake maksaa noin 13,14 euroa. Fortum maksaa osinkoa arviolta tulevina vuosina 1 euron per osake, mikä tarkoittaa nykyhinnalle yli 7,6% osinkotuottoa tuleville vuosille. Luonnollisesti osakkeesta saadaan tuottoa myös arvonnousun kautta, mutta tätä ei oteta laskelmassa mukaan vaan lasketaan ainoastaan osingoista tuleva kassavirta.

    Aurinkopaneelijärjestelmä

    Toisena vaihtoehtona on aurinkopaneelijärjestelmä. Oletetaan, että järjestelmän hinta on esimerkkisivun halvin paketti 8500 eurolla. Aurinkopaneelit tuottavat keskimäärin 3800 kWh vuodessa ja kaikki tämä sähkö käytetään itse. Tämä tuottomäärä lienee hyvin tyypillinen useimpiin kotitalouksiin. Järjestelmän laskelmallinen tuotto tulee siitä säästöstä joka saavutetaan kun pörssisähköä ei tarvitse ostaa valtakunnan verkosta(pörssisähkön hinta+siirtomaksu+verot otetaan kaikki huomioon).

    Laskelmat

    Koska tulevaa pörssisähkön hintaa on vaikea arvioida, otetaan sähkön hinta näiden laskelmien muuttujaksi. Näin ollen voidaan arvioida, millä sähkön hinnalla aurinkopaneelijärjestelmä olisi yhtä kannattava kuin sijoittaminen Fortumin osakkeseen. Sijoitettu summa on molemmissa vaihtoehdoissa 8500 euroa. Tällä summalla saa Fortumin osakkeita 647 kappaletta.

    Laskelmien perusteella sähkön myyntihinnan pörssissä tulisi olla noin 0,17 euroa/kWh (noin 17 senttiä/kWh), jotta sen tuotot vastaisivat osakkeiden tuottoja. Tällä myyntihinnalla aurinkopaneelijärjestelmän tuotot olisivat yhtä suuret kuin Fortumin osakkeiden tuotot, kun molempiin vaihtoehtoihin on sijoitettu 8500 euroa. Koska sähkön hinnassa tulee ottaa huomioon myös säästetyt siirtomaksut sekä verot, voidaan tästä hinnasta vähentää 8 senttiä. Näin ollen pörssisähkön pysytellessä vuositasolla noin 9 sentissä voi aurinkopaneelijärjestelmän olettaa olevan yhtä hyvä investointi kuin Fortumin osake. Tämä siis sillä oletuksella, että kaikki tuotettu sähkö käytetään itse. Diili huononee mikäli sähköä joutuu myymään verkkoon, koska tuolloin hyöty oman kulutuksen siirtomaksuttomuudesta ja verottomuudesta katoaa.

    On tärkeää huomata, että tämä laskelma on hyvin yksinkertaistettu ja emme ota huomioon muita tekijöitä, kuten osakkeiden arvonmuutoksia tai aurinkopaneelijärjestelmän ylläpitokustannuksia. Analyytikot antavat Fortumin osakkeelle tällä hetkellä ostosuosituksia tavoitehintojen pyörien noin 16 eurossa, joten oletettavasti pitkällä aikavälillä osakkeen arvossa on merkittävääkin nousupotentiaalia.

    Yhteenveto

    Tämän artikkelin tarkoituksena oli esitellä laskelmiin perustuva näkökulma Fortumin osakkeen ja aurinkopaneelijärjestelmän tuottojen vertailuun. Laskelmien perusteella aurinkopaneelijärjestelmä voi maksaa itsensä takaisin nopeammin, kunhan pörssisähkön verot ja siirrot sisältävä myyntihinta ylittää 0,17 euroa/kWh ja lähes kaiken sähkön voi käyttää itse. Kuten aikaisemmin mainitsinkin, tämä on harvoin todellisuutta.

    Sähkön hinnan kausivaihtelu eli käytännössä Suomen olosuhteet eivät ole optimaalisia aurinkosähköpaneeleita ajatellen. Niiden tuotto kun on parasta juuri silloin kun meillä on lämmintä ja valoisaa, eikä sähkö kesällä maksa juuri mitään. Kun katsotaan toteutuneita pörssisähkön hintoja, on esimerkiksi edellisen viikon keskihinta ollut 1 sentti/kWh ja edellisen kuukauden hinta 4,56 senttiä/kWh.

    Lopullinen päätös kumpi vaihtoehto on parempi sijoitus riippuu monista tekijöistä, kuten henkilökohtaisista taloudellisista tavoitteista, riskinsietokyvystä, energiamarkkinoiden muutoksista ja alueellisista olosuhteista.

    Omalla kohdallani valitsisin Fortumin osakkeen, koska osinkotuoton lisäksi se tarjoaa vielä hyvän tulevaisuuden tuottopotentiaalin bonuksena. Kaiken lisäksi en usko sähkön hinnan saavuttavan enää viime talvena nähtyjä ennätyslukemia, koska esimerkiksi OL3 saatiin viimein tuotantokäyttöön. Ja vaikka ensi talvena vielä kovia hintoja nähtäisiinkin, ei aurinkopaneeleista ole tuolloin suurta hyötyä kun aurinko ei juuri näyttäydy.

    Toivottavasti tämä artikkeli sai pohtimaan millainen energiainvestointi voisi olla oman talouden kannalta järkevin. Lopullisen päätöksen tekeminen on sinun käsissäsi, ja suosittelemme harkitsemaan huolellisesti omia taloudellisia tavoitteitasi ja riskinsietokykyäsi ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

  • Oletko pohtinut mikä on sinulle kannattavin sähkösopimus?

    Asun kaukolämpötalossa, jossa sähkönkulutus on ympäri vuoden tasaista. Omassa tilanteessani olen kokenut pörssisähkön olevan edullisin vaihtoehto siitäkin huolimatta, että välillä koetaan korkeitakin hintapiikkejä. Edellinen piikki tapahtui juuri tällä viikolla kun ydinvoimaa jouduttiin ajamaan alas Olkiluoto 2:n vikatilanteen vuoksi. Pystyn myös joissain määrin hyödyntämään edullisempaa yösähköä ajastamalla esimerkiksi kodinkoneita työskentelemään yöaikaan.

    Tilanne on kuitenkin täysin eri niissä talouksissa, joissa käytetään sähköä lämmittämiseen. Tässä tilanteessa suurin osa vuotuisesta sähkönkulutuksesta, jopa 70-80% saattaa muodostua talviaikaan. Näissä tilanteissa kannattaa pohtia, olisiko joku muu kuin pörssisähkö sittenkin edullisempi.

    Eri sähkösopimusmuodot

    Kiinteä sähkösopimus tuo mielenrauhaa ja ennustettavuutta. Tiedät täsmälleen, mitä maksat koko vuoden ajan, mikä on erityisen houkuttelevaa, kun energiahinnat vaihtelevat voimakkaasti. Kiinteän sopimuksen haittapuolena on kuitenkin se, että kesäisin, kun pörssisähkö voi maksaa vain pari senttiä kilowattitunnilta, kiinteän sopimuksen hinta voi olla huomattavasti korkeampi. Tämä tarkoittaa, että maksat todennäköisesti ”ylihintaa” kesällä, mutta toisaalta säästyt talven hintapiikeiltä.

    Pörssisähkö on usein edullisin vaihtoehto, erityisesti kesäisin, jolloin sähkön hinta on tyypillisesti alhainen. Sähkömarkkinat ovat kuitenkin nykyisin erittäin volatiilit, ja talvella hinnat voivat nousta dramaattisesti. Jos esimerkiksi ydinvoimala vikaantuu tai siirtoyhteys ulkomaille katkeaa, sähkön hinta voi kohota rajusti yhden päivän aikana. Tämä tekee pörssisähköstä riskialttiin valinnan talvikuukausina, jos käytät paljon sähköä esimerkiksi lämmitykseen. Toisaalta, jos pystyt ajoittamaan kulutuksesi edullisille tunneille ja seuraamaan markkinahintoja, pörssisähkö voi tarjota merkittäviä säästöjä.

    Oomi tarjoaa mielenkiintoista Sesonki-sopimusta jossa talvikauden ajan hinta on kiinteä, ja kesäkausi menee pörssisähköllä. Tämä sopimustyyppi yhdistää sekä kiinteän- että pörssissähkösopimuksen parhaat puolet. Talvella (1.11.–31.3.) maksat kiinteää hintaa, mikä suojaa sinua hintapiikeiltä, kun sähkö on kalleimmillaan. Kesäisin (1.4.–31.10.) voit hyötyä edullisista pörssihinnoista, jolloin sähkö on tyypillisesti halvempaa. Tämä tekee Oomi Sesongista joustavan ja riskittömämmän vaihtoehdon kuin pelkkä pörssisähkö, mutta toisaalta et voi hyötyä täysin mahdollisimman halvoista tunneista talviaikaan, jos markkinahinnat sattuivat laskemaan.

    Jotta voisi tietää mikä sopimus sopii parhaiten, kannattaa miettiä omaa sähkönkulutusta. Kerros- ja rivitaloasujille jotka ovat usein kaukolämmössä on suositeltavaa pitää pörssisähkösopimusta, koska se on pitkällä aikavälillä aina edullisin. Sähkölämmitteisessä asunnossa asuville nämä kaikki kolme vaihtoehtoa ovat periaatteessa mahdollisia, mutta koska sähkön kulutus keskittyy talviaikaan on suositeltavaa harkita kiinteää tai sesonkisähköä.

    Laskelmat

    Tasainen kulutus ympäri vuoden

    Asian selkeyttämiseksi teen muutaman laskelman jossa otetaan huomioon vain sähkön yksikköhinta per kWh. Tässä esimerkissä kuvitellaan, että kulutus jakaantuisi tasaisesti ympäri vuoden. Otetaan esimerkiksi sähkölämmitteinen talous, jossa sähkönkulutus on 25 000kWh vuodessa.

    Kiinteä sähkösopimus (9 snt/kWh): Koko vuoden sähkönkulutuksen kustannus olisi 2 250 €.

    Pörssisähkö (keskimäärin 7 snt/kWh): Koko vuoden sähkölaskun kokonaiskustannus olisi 1 750 €.

    Oomi Sesonki (10,67 snt/kWh talvella, 5 snt/kWh kesällä): Sähkölaskun kokonaiskustannus olisi 1 840,63 € vuodessa.

    Pörssisähkö on edullisin vaihtoehto, jos hinnat pysyvät vakaina. Oomi Sesonki tarjoaa hieman korkeamman hinnan talvella, mutta edullisemman kesällä, ja on siten myös varteenotettava vaihtoehto. Kiinteä sopimus tuo varmuutta, mutta tulee kalliimmaksi. Tämä laskelma ei kuitenkaan ota huomioon sitä, että suurin osa sähköstä kulutetaan talvella lämmityskaudella. Otetaan seuraava laskuesimerkki joka ottaa tämän huomioon.

    Kulutuksen painotus talveen

    Tässä esimerkissa otetaan huomioon se, että kulutus keskittyy 70 prosenttisesti talvikuukausille.

    Kiinteän sopimuksen hinta on kiinteä, joten siinä tietysti hinta on yhä sama 2 250€.

    Pörssisähkössä kuvitellaan kesäkauden hinnaksi 5snt/kWh ja talvikaudella 11snt/kWh. Näin ollen hinnaksi muodostuu: 2 300€

    Oomin Sesonkisähköllä hinta on suunnilleen sama kuin pörssisähköllä, mutta sillä erotuksella että Oomin sopimus suojaa mahdollisilta talvikauden kovilta hintapiikeiltä. Näin ollen esimerkiksi saunan voi lämmittää juuri silloin kuin haluaa, eikä silloin kun pörssisähkö näyttää riittävän halvalta. Tämä tuo hieman vapautta elämään.

    Tästä esimerkistä voidaan kuitenkin havaita, että hinnat tulevat näissä eri vaihtoehdoissa jo hyvin lähelle toisiaan. Näin ollen joko kiinteä sopimus tai sesonkisähkösopimus voisivat olla perusteltuja.

    Yhteenveto:

    • Jos arvostat vakautta ja ennakoitavuutta, kiinteä sopimus on sinulle. Maksat hieman enemmän kesäisin, mutta säästyt yllätyksiltä talven hintapiikeissä.
    • Pörssisähkö on paras niille, jotka voivat säätää kulutustaan ja hyötyä markkinahintojen laskuista, mutta se sisältää riskejä, erityisesti talvella.
    • Oomi Sesonki on hyvä kompromissi: se tarjoaa talvella kiinteän hinnan ja mahdollisuuden hyötyä kesän alhaisista hinnoista, mutta ei vaadi markkinoiden jatkuvaa seuraamista.

  • Näin säästät internetliittymässä(ja vältät huijauksen)

    Kodin internetiittymästä pystyy säästämään sievoisia summia pienellä vaivannäöllä. Oma esimerkkini on testattu toimivaksi taloyhtiössä, mutta riippuen opraattorista tämä voi yhtä hyvin toimia myös omakotiasujille. Varsinaisen vinkin jälkeen kerron vielä kuinka et tule markkinamiesten huijaamaksi nettiasoissa.

    Vinkki kuinka saat liittymät aina listahintaa halvemmalla

    Usein taloyhtiöissä on tänä päivänä käytössä taloyhtiönetti johon kuuluu jokin tietty perusnopeus, esimerkiksi 10Mbit/s tai vaikkapa 50Mbit/s. Lisänopeuksista tulee yleensä maksaa pieni lisäkorvaus operaattorille. Omassa taloyhtiössäni operaattorina toimii DNA ja 10Mbit/s perusnopeus kuuluu yhtiövastikkeeseen. Jos asukas haluaa päivittää esimerkiksi 100Mbit/s nopeuteen, maksetaan tästä kuukaudessa 12,90€/kk.

    Useimmiten kun asiakas menee operaattorin sivuille vertailemaan hintoja, on muutaman ensimmäisen kuukauden hinta yleensä halvempi. Pienellä präntillä lukee liittymän normaali hinta, joka astuu voimaan myöhemmin. Ohessa esimerkki DNA:n sivuilta.

    DNA:n esimerkissä edullisempi kausi kestää vain kaksi kuukautta, mutta usein vastaavissa tarjouksissa näkee esimerkiksi puolen vuoden edullisempia jaksoja.

    Viime vuoden syksyllä päätin kokeilla liittymäni hinnan alentamista. Minulla oli aluksi käytössä 100M liittymä, mutta vaihdoin sen takaisin perusnopeuteen. 10M internet kuulostaa nykypäivänä hitaalta, mutta todellisuudessa sillä pärjää suurin osa talouksista vallan hyvin. Tästä lisää tekstin lopussa.

    Suoritin liittymäni nopeuden alentamisen siitä syystä, että sain kokeilla pärjäisinkö kevyemmälläkin liittymällä ja lisäksi minulla olisi mahdollisuus saada edullisempi tarjous nopeammasta liittymästä myöhemmin. Ja näin tosiaan kävi. Joulukuussa DNA lähestyi minua tarjouksella jossa luvattiin alennettu hinta 100M liittymälle peräti vuoden ajaksi. Tuohon tarjoukseen päätin tarttua.

    Näin saavutin muutamalla hiiren klikkauksella ja pienellä odottelulla noin 47 euron vuotuisen säästön. Käytännössä ilmaista rahaa parin ruokakassillisen verran näin helposti.

    Suosittelen kokeilemaan samaa, esimerkiksi pian tuloaan tekevät black friday ja joulusesonki voivat olla hyviä paikkoja tällaisille erikoistarjouksille.

    Kuinka vältät huijaukset

    Operaattoreiden tehtävä on luonnollisesti tehdä omistajilleen mahdollisimman paljon tuottoa. Näin ollen asiakkailta pumpataan niin paljon rahaa kuin pystytään. Erikoistarjoukset koskevat aina vain uusia asiakkaita ja vanhoilta uskollisilta asiakkailta otetaan kovemmat maksut.

    Lisäksi operaattoreilla on tarve myydä asiakkaille tuotteita joita he eivät välttämättä tarvitse. Tarpeisiin nähden liian nopea internetliittymä lukeutuu näihin.

    Katsotaanpa seuraavaksi esimerkki DNA:n sivuilta.

    Kuten kuvasta nähdään, internet-liittymien nopeuksia vähätellään rajusti heidän sivuillaan. Muistaakseni 100M liittymää he suosittelivat lähinnä opiskeluun. Ainakin omasta mielestäni jo 100M liittymä on jo todella rajuun internet-käyttöön sopiva, puhumattakaan 150M liittymästä jota DNA markkinoi kevyeen käyttöön ja pieneen kotiin. Todellisuudessa tällainen liittymä riittää jo suuremmallekin perheelle ja raskaaseen käyttöön todella hyvin.

    Otetaan esimerkiksi 4K-videokuvan suoratoisto, johon esimerkiksi Netflix suosittelee vähintään 25M liittymää. jo 100M liittymällä voisi siis katsoa useampaakin tällaista suoratoistoa samaan aikaan. Jos tämä käyttö ei ole raskasta niin mikä sitten?

    Todellisuudessa näitä nopeampia liittymiä ei tarvitse mihinkään, ellei ole tarvetta siirtää päivittäin suuria useiden gigatavujen kokoisia paketteja internetissä. Nykyaikana tällainen tarve on hyvin vähäistä kun suoratoistopalvelut ovat valtavirtaa.

    Vinkkini tämän suhteen on, kokeile millä nopeudella tulet toimeen ja mitoita intenetliittymäsi oikein. Älä missään nimessä usko näitä operaattoreiden markkinapuheita.

  • Mustan perjantain sähköinen kulutusvimma – Näin hyödynsin miinushintaista sähköä sähkölaskuni pienentämiseksi

    Tavallisesti mustan perjantain eli Black Fridayn aikana olen ostanut jotain mitä olen oikeasti tarvinutkin jos tuotteita on halvemmalla saanut. Tänä vuonna minulla ei ollut kuitenkaan mitään ostettavaa mielessä.

    Norjassa päätettiin kuitenkin toisin. Kinect Energyn virheestä johtuen pörssisähköä tarjottiin markkinoille liikaa yli kolmen Olkiluodon verran. Tämä tarkoitti sitä, että viime perjantaina kello 15-24 sähkön hinta putosi -50 senttiin kilowattitunnilta. Näin ollen pörssisähkökuluttaja nettosi 50 senttiä jokaisesta kuluttamastaan kilowattitunnista, josta luonnollisesti vähennetään siirtomaksut ja verot. Joka tapauksessa tienesti per kulutettu kilowattitunti oli merkittävä.

    Omassa toiminnassani tämä näkyi niin, että laitoin sähköautoni lataukseen tuolle ajalle, kävimme perheeni kera saunassa pitkän kaavan mukaan ja valmistimme vähän jo varastoonkin uuniruokia. Tämä tarkoitti normaaliin arkeen verrattuna selvästi suurempaa kulutusta, mutta ei mitään aivan älyttömyyksiä. Havaitsin somesta, että jotkut muun muassa lämmittelivät ulkoilmaa ynnä muuta varmistaakseen riittävän kulutuksen ja hyvän tienestin päivälle.

    Asuntoni sähkön kulutus ei muutenkaan ole korkea, sillä asunto ja käyttövesi lämpeävät kaukolämmöllä. Arjessa auton lataus ja saunomiset ovat suurimpia yksittäisiä kulutuspiikkejä.

    Omat Black Friday tienestini näyttivät tältä:

    Marraskuun sähkölaskustani lähti pois -26,36 euroa. Näin ollen tämä yksittäinen päivä lähes nollasi koko kuukauden sähkölaskun. Tällä hetkellä marraskuussa ostamani sähkön keskihinta on kohtuulliset 2,14c/kWh.

    Tämä oli mielestäni paras Black Friday yllätys vuosikausiin.