Tuulipuku.fi

Kuukausi: huhtikuu 2025

  • Jos kouluruoka on niin hyvää, miksi päättäjät eivät sitä syö?

    Kouluruoka. Se suuri ylpeydenaihe, jota puolustellaan aina sillä, että ”kyllä lapset saavat monipuolista ja terveellistä ruokaa”. Mutta kysytäänpä ihan suoraan: jos se on kerran niin hyvää ja laadukasta, niin miksi päättäjät eivät itse käy syömässä sitä joka päivä vaikka mahdollisuuksia olisi?

    Ehdotus: kaikki kuntien palaverit, kokoukset ja vierailut jotka sisältävät ruokailun pitäisi siirtää kouluruokaloihin. Jos kokous on kello 12, niin mars mars koulun linjastolle. Lautaselle samaa ruokaa kuin oppilaille – ja mieluusti vielä ilman VIP-lisukkeita. Eiköhän siinä nopeasti paljastuisi, kuinka ”erinomaista” se ruoka oikeasti on.

    Kasvisruoka — paperilla hyvä, käytännössä kuraa?

    Erityisesti kasvisruuasta on tullut se uusi pyhä lehmä. Tehdään kasvisruokaa, koska se on ”terveellistä” ja ”ilmastoystävällistä”. Mutta mitä oikeasti tapahtuu?

    Usein koulun kasvisruoka on jotain täysin keinotekoista mössöä: halpoja ulkomaisia raaka-aineita, täynnä lisäaineita, sakeuttajia, arominvahventeita ja muuta roskaa. Pavut ja soijat tulee toiselta puolelta maailmaa, maistuu sahajauholta ja vatsakin kiittää (jos kiittää). Missä vaiheessa tästä tuli parempi vaihtoehto kuin kotimainen liha, kala tai edes kunnon kasvikset?

    On aika myöntää, että huonolaatuinen kasvisruoka ei pelasta ilmastoa eikä tee lapsista terveempiä. Päinvastoin — kun koulussa tarjotaan mautonta, epämiellyttävää ruokaa, oppilaat kipittävät koulun jälkeen suoraan lähimpään burgeripaikkaan tai pizzaa hakemaan. Eli kasvislinjaston ”hyvät aikeet” kääntyvät käytännössä pikaruuan kysynnän kasvuksi.

    Rehellisyys kunniaan

    Olisiko siis aika olla rehellisiä?

    Hyvällä kasvisruualla on paikkansa — mutta se vaatii laadukkaat, puhtaat raaka-aineet, oikeaa ruokaa, ei tehdaspakattua pseudoruokaa. Ja jos päättäjät todella uskovat, että nykyinen kouluruoka on parasta mahdollista, heidän on aika osoittaa se esimerkillä: ottakaa lautaselle sitä samaa sapuskaa, syökää sitä viikko putkeen, ja kertokaa sitten vielä hymyssä suin, kuinka ”erinomainen” ateria oli.

    Siihen asti — vähemmän juhlapuheita, enemmän käytännön tekoja.

  • Holdingyhtiö, kevytyrittäjyys ja työttömyysturva – miten homma oikeasti toimii?

    Työttömyysturva ja yrittäjyyden vaikutukset

    Jos olet ollut vakituisessa työsuhteessa, mutta menetät työpaikkasi, työttömyysturvan saamiseen voivat vaikuttaa erilaiset yrittäjyyden muodot, kuten holdingyhtiön omistaminen tai kevytyrittäjyys. Käsitellään seuraavaksi, miten nämä tekijät voivat vaikuttaa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saamiseen ja miten tulee toimia.

    1. Holdingyhtiön vaikutus työttömyysturvaan

    Holdingyhtiö voi vaikuttaa merkittävästi työttömyysturvaan riippuen siitä, miten aktiivinen holdingyhtiö on. Työttömyysturvan saamiseen vaikuttaa se, katsotaanko sinut yrittäjäksi vai työttömäksi. TE-toimisto tekee tämän arvioinnin.

    • Passiivinen holdingyhtiö: Jos holdingyhtiö ei tuota tuloja eikä sitä hoida aktiivisesti kukaan, et todennäköisesti menetä oikeuttasi ansiosidonnaiseen päivärahaan. Tämä kuitenkin edellyttää, että voit osoittaa yhtiön olevan täysin passiivinen.
    • Aktiivinen holdingyhtiö: Jos yhtiö on toiminnassa tai tuotat sen kautta tuloja, TE-toimisto voi tulkita sinut päätoimiseksi yrittäjäksi. Tällöin ansiosidonnaisen saaminen voi estyä.

    Toimenpiteet: Dokumentoi huolellisesti, ettei yhtiö tuota tuloja eikä sillä ole aktiivista toimintaa. Tarvittaessa esitetään TE-toimistolle todisteet.

    2. Kevytyrittäjyys ja työttömyysturva

    Kevytyrittäjyys, esimerkiksi Ukko.fi-palvelun kautta, voi myös vaikuttaa työttömyysturvaasi. Tärkeää on, onko kevytyrittäjyys pää- vai sivutoimista.

    • Sivutoiminen kevytyrittäjyys: Jos kevytyrittäjyys on satunnaista eikä estä sinua ottamasta vastaan kokoaikaista työtä, voit saada ansiosidonnaista päivärahaa. Tuloja otetaan huomioon soviteltuna, eli ne vähentävät hieman päivärahan määrää.
    • Päätoiminen kevytyrittäjyys: Jos kevytyrittäjyys on päätoimista, TE-toimisto katsoo sinut yrittäjäksi. Tällöin et voi saada ansiosidonnaista päivärahaa, mutta mahdollisesti Kelan peruspäivärahaa.

    Toimenpiteet: Ennen kuin otat vastaan keikkatöitä kevytyrittäjänä, varmista TE-toimiston kanta tilanteeseesi.

    3. Hallituksen uudistukset ja holdingyhtiöt

    Vuonna 2023 voimaan tulleet uudistukset vaikuttivat holdingyhtiöiden asemaan, erityisesti verotuksen ja työttömyysturvan osalta. Lähde: YLE.

    Uudistusten myötä:

    • Holdingyhtiöiden toimintaa valvotaan tarkemmin erityisesti passiivisuuden ja tulojen osalta.
    • Jos holdingyhtiöön liittyy selvä liiketoiminnallinen riski, TE-toimiston tulkinta yrittäjyydestä voi tiukentua.
    • Työttömyysturvan ehdot ovat muuttuneet siten, että yrittäjyyttä arvioidaan entistä kattavammin. Myös osittainen yrittäjyys voi estää päivärahan.

    4. Yhteenveto

    Tilanne vaikuttaa ansiosidonnaisen saamiseen seuraavasti:

    Tilanne Saatko ansiosidonnaista? Kommentti
    Holdingyhtiö on passiivinen Mahdollisesti kyllä Jos et tee yhtiön kautta töitä etkä saa tuloja.
    Holdingyhtiö on aktiivinen Ei Tulkitaan yrittäjyydeksi.
    Kevytyrittäjyys on satunnaista Kyllä, soviteltuna Täytettävä työssäoloehto.
    Kevytyrittäjyys on päätoimista Ei Tulkitaan yrittäjyydeksi.

    5. Suositukset

    • Ilmoittaudu heti työttömäksi ja toimita kaikki tarpeelliset tiedot TE-toimistoon.
    • Älä aloita uutta toimintaa ennen kuin olet saanut TE-toimistolta selkeän lausunnon.
    • Tarkista YTK:lta tai muulta työttömyyskassalta, miten kevytyrittäjyys tai holdingyhtiö vaikuttavat päivärahaan.

    Kun ymmärrät pelisäännöt ja toimit niiden mukaisesti, voit minimoida riskin työttömyysturvan menettämisestä.

  • Ay-jäsenmaksun verovapauden poistaminen – Mitä se tarkoittaa?

    Hallitus on ilmoittanut kaavailevansa ammattiyhdistysjäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamista osana laajempaa verotuksellista uudistusta. Tämä herättää kysymyksiä siitä, mitä muutoksella tavoitellaan ja miten se vaikuttaa niin yksilöihin, yhteiskuntaan kuin sijoitusnäkökulmasta katsottuna. Vasemman laidan ajatuksissa hallitus alistaa työntekijöitä, oikeistolaisessa näkökannassa verotus tasapuolistuu ja työmarkkina on muuttumassa joustavammaksi. Sukelletaan seuraavaksi syvemmin aiheen taustoihin ja seurauksiin.

    Mikä on ay-jäsenmaksun verovähennysoikeus?

    Tällä hetkellä ammattiyhdistysjäsenmaksut voi Suomessa vähentää verotuksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jäsenmaksun maksaja saa hyötyä verohelpotuksesta, joka alentaa jäsenmaksun todellista kustannusta. Verovähennysoikeus perustuu siihen ajatukseen, että ammattiyhdistysten toiminta tukee jäsenistöään esimerkiksi työehtosopimusten neuvottelussa, juridisessa avussa ja koulutuksessa.

    Kun tämä oikeus poistetaan, jäsenmaksuista tulee täysin henkilökohtaisia kuluja, joita ei hyvitetä veroilmoituksessa. Verovähennyksen poistaminen nostaa siis suoraan ay-jäsenyyden kustannusta yksittäiselle työntekijälle.

    Veropohjan tasapuolistaminen vai ideologinen valinta?

    Hallitus on perustellut uudistusta veropohjan tasapuolistamisella. Nykytilanteessa ammattiyhdistysjäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia, mutta monilla muilla kansalaisjärjestöillä, kuten urheiluseuroilla tai harrasteyhdistyksillä, ei ole vastaavaa etua. Verovähennysoikeuden poistaminen yhtenäistäisi järjestelmää ja poistaisi yhden tietyille toimijoille suunnatun edun.

    Kritiikkiä herää kuitenkin siitä, että uudistusta voidaan pitää ideologisesti latautuneena. Ammattiyhdistykset ovat perinteisesti olleet vahvoja toimijoita suomalaisessa yhteiskunnassa ja politiikassa, erityisesti vasemmiston tukijalkana. Verovähennysoikeuden poistamista voidaan tämän takia tulkita osaksi hallituksen pyrkimystä heikentää ay-liikettä.

    Taloudelliset vaikutukset yksilöille ja yhteiskunnalle

    Yksilötason vaikutukset

    Jäsenmaksun hinnan nousu voi johtaa siihen, että osa työntekijöistä harkitsee ay-jäsenyyden lopettamista. Tämä saattaa olla erityisen merkittävä niille, joilla on pienet tulot ja joille jokainen lisäkulu vaikuttaa talouden tasapainoon. Jo ennen tätä uudistusta ay-liikkeen jäsenmäärät ovat huvenneet, ja esimerkiksi nuorista enää alle puolet liittyy ammattiyhdistyksen jäseniksi.

    Yhteiskuntatason vaikutukset

    Ay-liikkeen mahdollinen heikentyminen voi johtaa työelämän pelisääntöjen muutoksiin. Jos jäsenmäärät jatkavat laskuaan, ammattiyhdistysten neuvotteluvoima voi heikentyä, mikä voi vaikuttaa työehtosopimuksiin ja yleissitovuuteen. Toisaalta, jos kaikki järjestöt ovat verotuksellisesti samalla viivalla, voidaan argumentoida, että kilpailuasetelma on reilumpi. Kovinkaan monia tuskin haittaisi, mikäli koko yhteiskuntaa rapauttavat AKT-satamalakot loppuisivat tulevaisuudessa kokonaan.

    Sijoittajan näkökulma

    Sijoittajille uudistus voi tarjota mahdollisuuksia. Työmarkkinoiden joustavuuden kasvu saattaa parantaa yritysten tuloksentekokykyä, erityisesti aloilla, joissa työvoimakustannukset ovat merkittävä kulu. Yhtiöt, jotka kykenevät reagoimaan nopeasti muuttuviin markkinaolosuhteisiin, voivat saada kilpailuetua. Samalla veropohjan tasapuolistaminen vahvistaa taloudellista vakautta ja läpinäkyvyyttä, mikä luo ennakoitavuutta pitkän aikavälin sijoituksille.

    Lopuksi

    Ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen on askel kohti reilumpaa ja tasapuolisempaa verotusta. Se korostaa yksilön vastuuta ja antaa ammattiyhdistyksille mahdollisuuden osoittaa oma arvonsa ilman veroetujen tukea. Sijoittajien näkökulmasta uudistus voi lisätä työmarkkinoiden tehokkuutta ja luoda parempia kasvuedellytyksiä suomalaisille yrityksille.