Poliittista sekasortoa ja irtisanomislaki
Jälleen kerran maamme näyttää ajautuvan keskelle poliittista sekasortoa. Tällä kertaa syynä on hallituksen irtisanomislaki, joka on saanut ammattiliitot barrikadeille. Hallitus tuli tänään jo hieman vastaan ja esitystä muutettiin koskemaan alle 10 hengen yrityksiä sekä irtisanomista seuraava karenssi alennettiin 60 päivään. Mutta mistä tässä laissa ja jupakassa on perimmiltään kysymys?
Irtisanomislain tarkoitus
Irtisanomislain tarkoitus on vähentää yrittäjän riskiä palkata ensimmäisiä työntekijöitään. Jokainen varmasti ymmärtää kuinka suuri riski pienelle yritykselle on, mikäli työntekijä osoittautuukin myöhemmin työhönsä sopimattomaksi. Irtisanomisen perusteita olisivat esimerkiksi piittaamattomuus työajoista, työnantajan määräämien työtehtävien laiminlyönti tai niiden suorittaminen ohjeiden vastaisesti. Irtisanomiseen voisi oikeuttaa myös sellainen työntekijän epäasiallinen käyttäytyminen, joka vaikeuttaa pienen työyhteisön toimintaa. Nämä syyt kuulostavat mielestäni erittäin asiallisilta. Kyseiset laiminlyönnit olisivat omiaan myrkyttämään työilmapiiriä sekä laskemaan työn tehokkuutta jo suuressakin yrityksessä, joten voi vain kuvitella millaista jälkeä ne saisivat aikaan pienissä mikrofirmoissa.
Ammattiyhdistysten reaktio
Politiikkakentän vasen laita sekä ammattiyhdistysliikkeet ovat tarttuneet ilmeisesti tuohon kohtaan “epäasiallisesta käyttäytymisestä”, joka on hieman kärjistäen tulkittu niin, että työnantajat voisivat potkia työntekijöitä täysin mielivaltaisesti. Tämän perään joutuisi kärsimään vielä 60 päivän karenssin ilman työttömyyskorvauksia. Työministeri Jari Lindström kuitenkin kommentoi, että tämänkaltainen menettely ei ole jatkossakaan mahdollista. Irtisanomisen perusteiden tulee olla merkittäviä ja sanantarkasti ehdotuksessa todetaankin:
”Asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsuhteeseen vaikuttavien velvoitteiden niin merkittävää rikkomista, laiminlyöntiä taikka työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten muuttumista, ettei työnantajan voida perustellusti edellyttää jatkavan työsuhdetta.”
Lainauksesta on helppo päätellä, että irtisanomisen tulee siis jatkossakin perustua oikeaan syyhyn, eikä mielivaltaisia irtisanomisia tulla näkemään. Myös jo ennestään tuttu työntekijälle varoituksen antaminen on yhä voimassa, joten työntekijä kyllä saa infoa mikäli toimii jollain tapaa töitään laiminlyöden ja kykenee näin korjaamaan toimintaansa ilman sen suurempia seuraamuksia.
Ammattiliittojen toimintatavat
Nyt emme voi kuin ihmetellä ammattiliittojen toimintaa, jotka ovat mitä ilmeisimmin jälleen kerran pysäyttämässä koko maata tällaisen asian vuoksi. Hallitus tuli jo hieman vastaan, ammattiliitot eivät jousta piiruakaan. JHL ja Super aloittivat ylityö- ja vuoronvaihtokielloilla ja nyt Teollisuusliitto suorittaa vuorokauden mittaisen poliittisen lakon, jonka piiriin kuuluu 150 toimipistettä ja 22 000 työntekijää. Samaiseen vuorokauden seisaukseen osallistuvat myös ammattiliitot Pro, PAM ja Sähköliitto.
Teollisuusliitosta on myös annettu väärää tietoa, jonka mukaan liittoon kuulumattomatkaan eivät saisi mennä työpaikalle, koska lakko koskee tehtäviä töitä eikä työntekijöitä. Näin ollen liittoon kuulumaton työntekijä ei saisi liitolta lakkopäivärahaa eikä palkkaa. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä liittoon kuulumattomat saavat kyllä mennä normaalisti töihin mikäli näin haluavat ja ovat oikeutettuja päivän palkkaansa. Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen toteaa, että työpaikalla ensimmäisenä ovat vastassa lakkovahdit, jotka käyvät kaikkien töihin pyrkivien kanssa asiallisen keskustelun. Töihin menoa ei kuitenkaan voida fyysisesti estää.
Omia ajatuksia ja tulevaisuus
Oma liittoni ei vielä ole ilmoittautunut mukaan työtaistelutoimenpiteisiin tämän asian tiimoilta, ja toivon että näin ei käykään. Mikäli oma liittoni kuitenkin päättää alkaa lakkoilemaan, ajattelin toimia siten, että nautin liiton tarjoamilla päivärahoilla ilmaisista vapaista, jonka jälkeen eroan liitosta. Ammattiliittojen kyvyttömyys nähdä työllisyyspolitiikkaa yhtään omaa napaansa pidemmälle on se asia, joka liittoon kuulumisessa eniten hiertää omalla kohdallani. Ajattelen myös tämänkin lakiesityksen kohdalla hieman raadollisesti, ettei kaikilla vain ole kykyjä kaikkiin töihin ja on kollektiivisesti parempi, että töissään pärjäämätön siirtyy itselleen paremmin sopiviin töihin. Jos työnsä hoitaa aina kunnolla ja niin hyvin kuin pystyy, ammattiliittojen paapomiselle tässä asiassa ei ole perusteita. Samalla säästyneet varat ammattiliiton jäsenmaksuista voi sijoittaa osakkeisiin.
Kysymys lukijalle
Mitä mieltä sinä olet uudesta irtisanomislaista ja ammattiliittojen toteuttamista työtaistelutoimenpiteistä?
Vastaa