Autopesujen hinnat ja niiden vaikutus käyttöasteeseen
Pohdin ystävieni kanssa autopesujen hintoja ja totesin, että hinnat ovat melko korkeita noin yksinkertaisesta, automatisoidusta ja nopeasta toimenpiteestä. Yleisimmin hinnat pyörivät noin 15-30 euron luokassa. Palvelun ollessa noin arvokas sitä tulee käytettyä harvemmin. Tavallinen työntekijä saa tehdä töitä noin kahden tunnin verran, jotta hän saa palkkatuloillaan kustannettua pesun.
Jos pesu maksaisi korkeintaan 10 euroa, käyttäisin palvelua useammin. Näin tekisivät varmasti myös monet muut. Tämä sai minut pohtimaan, miksi niin harva yrittäjä tai palveluntuottaja hinnoittelee tuotteensa tavoittamaan suurempaa volyymia ja tekemään tuloksensa korkeamman käyttöasteen tai suuremman kappalemääräisen myynnin kautta. Enkä tässä tapauksessa tarkoita vahvan brändin omaavia yhtiöitä, joilla on brändin mukanaan tuomaa hinnoitteluvoimaa. Tarkoitan aivan yksinkertaisia jokapäiväisiä tuotteita tai palveluita. Myönnettäköön kuitenkin, etten tiedä esimerkiksi autopesuloiden käyttöasteita tai tuottoja; voi olla, että homma on tällaisenaankin superkannattavaa.
VR:n esimerkki
Otetaan toimivaksi esimerkiksi VR, joka ajeli pitkin Suomea tyhjillä matkustajajunilla vuosi toisensa perään. Vasta Onnibussin tultua markkinoille VR joutui kilpailun myötä laskemaan hintojaan. Nyttemmin junat ovat täynnä, ja sekä liikevaihto että tulos ovat parantuneet huomattavasti korkeamman käyttöasteen myötä. Miksi tämä uskallettiin tehdä vasta silloin, kun oli pakko?
Hinnoittelupolitiikka hiustenleikkuussa
Samanlaista hinnoittelupolitiikkaa voisi kokeilla esimerkiksi miesten hiustenleikkuuseen. Operaatio on yleensä hyvin yksinkertainen ja käy ammattilaiselta käden käänteessä. Silti olen havainnut tämän maksavan noin 20 euroa. Voi toki olla, että tämäkin palvelu on tällaisenaan riittävän kannattavaa, tai sitten miesasiakkaita ei edes ”tarvita”, sillä naisasiakkaissa liikkuvat varmasti suuremmat katteet monituntisine hiusoperaatioineen.
Ravintoloiden haasteet
Käsittääkseni anniskeluravintoloilla ei tänä päivänä mene kovinkaan hyvin. Voisiko 7 euron oluttuoppi tai kolmen euron kahvi olla kipuraja, joka ajaa asiakkaat pois? Näiden menekki saattaisi kasvaa huomattavasti hintojen laskiessa edes aavistuksen. Olenhan itsekin usein todennut, että minulla ei ole ”varaa” käydä kahvilassa Suomessa.
Pohdinta ja kommentit
Tämä teksti on melko yleisluontoista pohdiskelua aiheesta, joten kuulisin mielelläni kommentteja ja kokemuksia asiasta.
Vastaa