Tuulipuku.fi

Tekijä: Treidaaja

  • Miksi Suomi jää jälkeen osakekaupan API-kilvassa?

    Suomessa toistellaan usein, että “API-pörssikauppaa ei ole, koska pankit eivät halua avata rajapintojaan”. Selitys on sinänsä totta, mutta peittää alleen olennaisen asian: muualla Euroopassa API-kaupankäyntiä tarjoavia toimijoita kyllä on.

    Mitä API-kaupankäynti on – ja miksi sitä halutaan

    API-kaupankäynti tarkoittaa sitä, että sijoittaja voi tehdä toimeksiantoja, seurata salkkua ja hakea markkinadataa ohjelmallisesti ilman perinteistä verkkopalvelua. Käytännössä API:n avulla voi esimerkiksi:

    • automatisoida kuukausisijoitukset oman mielen mukaan
    • rakentaa omia säästösovelluksia tai algoritmisia strategioita
    • vähentää käsin tehtävää työtä, virheitä ja hitautta
    • toteuttaa strategioita, joita pörssivälittäjän käyttöliittymä ei mahdollista

    Se ei ole pelkkiä “treidausbotteja”, vaan yhä useammin tapa rakentaa oma, täysin automatisoitu säästörunko.

    Miksi API osakesäästötilin sisällä olisi erityisen hyödyllinen

    Suomalainen osakesäästötili (OST) on varsin harvinainen rakenne Euroopassa. Verot lykkääntyvät, kaupankäynti on helppoa ja pitkäaikainen säästäminen on taloudellisesti järkevää myös pienillä summilla. Siksi juuri OST olisi luontevin paikka automatisoidulle kaupankäynnille ja arkiseen säästämiseen.

    API osakesäästötilin sisällä olisi hyödyllinen ennen kaikkea siksi, että se ratkaisisi kolme ongelmaa, joita eurooppalaisilla välittäjillä ei ole onnistuttu yhdistämään.

    1. Verotehokkuus + automaatio

    OST:n tärkein etu on, että myynneistä ja ostoista ei synny jatkuvia verotapahtumia.
    Kun tähän yhdistettäisiin avoin API:

    • kuukausisäästäjä voisi automatisoida säännölliset ostot
    • hajauttamista voisi toteuttaa oman logiikan mukaan
    • salkkua voisi tasapainottaa ilman veroseuraamuksia
    • osakkeiden vaihto halvemmiksi vaihtoehdoiksi olisi helpompaa

    Käytännössä OST tarjoaisi “sandboxin”, jossa oma säästösovellus toimisi ilman verokirjanpidon rajoitteita.

    2. Pienet kulut mahdollistaisivat automaation kaikille, ei vain koodareille

    Kuukausittain pienillä summilla säästävä ei hyödy ulkomaisista API-toimijoista, koska:

    • toimeksiannoilla on minimikulut
    • markkinadatasta tulee lisämaksuja
    • valuutanvaihto voi olla kallista
    • jokainen myynti on verotapahtuma

    Mutta suomalaisella OST:lla kustannusrakenne voisi olla huomattavasti kevyempi. Kun kulut ovat matalat, automatisointi ei ole vain aktiivitreidaajien harrastus — vaan jokaisen yksityissijoittajan työkalu.

    3. OST on suunniteltu nimenomaan säästämiseen, eikä trader-käyttöön

    Suurin osa API-välittäjien rakenteesta perustuu treidaamiseen.
    OST:n logiikka on päinvastainen: pidä kulut minimissä ja tee pitkäjänteisestä säästämisestä helppoa.

    API sopisi siihen täydellisesti:

    • helppo salkun tasapainotus
    • omien strategioiden toteutus ilman käsityötä
    • mahdollisuus rakentaa omia “rahastoja” OST:n sisälle
    • automaattiset ostot palkkapäivänä tai markkinaliikkeen mukaan

    Yllä mainittu sijoittamismalli ei ole teknisesti vaikea. Se puuttuu vain, koska rajapintaa ei ole.

  • Linus Torvalds ja tekoäly – hype vs. realiteetti

    Linus Torvalds, Linuxin ja Gitin luoja, puhui hiljattain tekoälystä ja niin kutsutusta “vibe codingista” The Registerin mukaan. Vibe coding tarkoittaa, että kehittäjä ohjaa tekoälyä luonnollisella kielellä, ja AI generoi koodia. Torvalds suhtautuu tähän kohtuullisen positiivisesti – erityisesti aloitteleville koodareille se tarjoaa helpon sisäänpääsyn ohjelmointiin.

    Mutta realismi säilyy: hän ei käyttäisi AI-koodausta tuotantokriittisessa koodissa. Generoitu koodi voi olla vaikeaa ylläpitää, ja AI-crawlerit kuormittavat infrastruktuuria ja saattavat tuottaa virheellisiä raportteja. Torvalds näkee AI:n hyödyllisenä työkaluna, mutta ei mullistavana vallankumouksena.

    Miten tämä voi vaikuttaa AI-yhtiöihin ja niiden kurssiin?

    1. Hype vs. käytännön hyöty
      – Kun julkisuudessa kuullaan Torvaldsin varauksellisuus, sijoittajat voivat arvioida AI-yhtiöitä tarkemmin: hype ei yksin riitä. Yhtiöt, joilla on konkreettista teknologiaa ja ylläpidettäviä ratkaisuja, voivat saada luottamusta.
    2. AI-tuotteiden laatu ratkaisee
      – Yritykset, joiden AI ratkaisut ovat helposti integroituja ja luotettavia (ei pelkkää hypeä), voivat nähdä vakaampaa kurssikehitystä.
    3. Infrastruktuurin rooli
      – AI:n kuluttama laskentateho ja “crawlerit” voivat lisätä kustannuksia. Yhtiöt, jotka hallitsevat nämä asiat, näyttävät sijoittajille paremmilta pitkällä aikavälillä.

    Torvaldsin viesti on selvä: AI ei ole uhka – se on työkalu, mutta sen hyöty on käytännönläheinen ja kriittinen. Sijoittajan näkökulmasta tämä tarkoittaa, että hypeosakkeet voivat heilua rajusti, kun taas realistisemmat toimijat kestävät paremmin markkinoiden paineet.

    lähde: https://www.theregister.com/2025/11/18/linus_torvalds_vibe_coding/