Tag: 2020

Revenio Group ei taivu edes globaalin pandemian edessä

Revenio Groupin tänään julkaistu tulos löi älläkällä huomattavasti pienempää tulosta odottaneet sijoittajat ja analyytikot. Inderesin Reveniota seuraava analyytikko Mikael Rautanen odotti liikevaihdon kutistuvan toisella kvartaalilla noin -16%, mutta todellisuudessa liikevaihto olikin kasvanut vastaavan määrän. Liikevoiton odotettiin olevan 1,7 miljoonaa euroa, mutta toteutunut liikevoitto oli peräti 3,4 miljoonaa euroa, ylitystä siis 105% ennusteeseen nähden.

Menestymisen kaava oli tuttua Reveniota. Silmänpainemittareiden ja antureiden kysyntä oli globaalista taantumasta huolimatta vahvaa. Osansa tähän toi se, että kilpailevan tekniikan eli ilmapuhkun varoitettiin levittämän koronavirusta. Revenio onnistui käyttämään tämän tilanteen hyödykseen. Myös Home-laitteiden kiinnostuksen USA:ssa kerrottiin kasvaneen.

Jos jotain sijoittaja voi oppia tästä keväästä, on se pitkäjänteisyyden tärkeys. Koska Revenion kasvutarina on edennyt viime vuosina kuin juna, ei yksi pandemia tai huono kevät tätä junaa pysäytä. Halvimmillaan Reveniota sai keväällä reilun 18 euron hintaan, tänään hintalappu on kavunnut jo reiluun 32 euroon tätä kirjoittaessa. Muutamassa kuukaudessa osake on siis noussut liki 78%. Luulenpa, että tämän kvartaalin opettamina sijoittajat pitävät tulevaisuudessa Revenion osakkeistaan kovempaa kiinni markkinamyllerryksissäkin.

Tällaisena nousupäivänä mieltäni lämmittää se, että Revenio on salkkuni suurin yksittäinen omistus. Jos kasvutahti pysyy tällaisena, se tulee myös pysymään suurimpana vaikka en lisäostoja enää tekisikään. 🙂

Kommentteja Sammon tuloksesta

Sampo julkisti tuloksensa tänä aamuna hieman ennen pörssien aukeamista. Sammon tulosjulkistukseen kohdistui tänä vuonna tavallista enemmän jännitystä, sillä osake on korona-kriisin aikana kerännyt huomattavan määrän uusia osakkeenomistajia. Tämä ei ole ihme, sillä osaketta on saanut huomattavasti alle sen tavanomaisen arvostuksen.

Yleisesti ottaen jos katsotaan Sammon lukuja huomataan heti, että tulos laski vuoden takaiseen verrattuna roimasti(-66%) ja osakekohtaista tulosta kertyi vain 0,26 euroa vuoden takaisen 0,64 euron sijaan. Osinkoonkin ehdotetaan suurta pudotusta aikaisemmin ilmoitetusta 2,2 eurosta puoleentoista euroon.

Normaalisti tällainen tulos olisi katastrofi, mutta kun katsotaan pintaa syvemmälle tulospettymyksen syihin, voidaan ymmärtää miksi Sammon osake on itseasiassa tätä kirjoittaessani reilun kolmen prosentin nousussa.

Yli 60 prosenttia Sammon tuloksesta tulee vakaasta vakuutustoiminnasta, ja tämän kehitystä onkin syytä seurata tarkemmin. Sammon osakkuusyhtiöistä Ifin vakuutusmaksutuotot kasvoivat vuoden takaiseen verrattuna 4%, Topdanmarkin 6% ja Mandatum Lifen 21%. Tällä sektorilla nähtiin kasvaneista korvauskuluista huolimatta vahvaa suorittamista. Eikä sitäkään seikkaa voi jättää huomiotta, että Nordea näyttää viimeinkin tehneen kaivatun käänteen, tosin osinko antanee odottaa itseään syksyyn.

Tuloksen näennäinen surkeus johtuu sen sijaan sijoitustuottojen laskusta. Ifin sijoitustoiminnan nettotuotot olivat -41 miljoonaa, Topdanmarkin -1072 miljoonaa ja Mandatumin -907 miljoonaa euroa. Kuten me sijoittajat olemme huomanneet, ainakin lyhyellä aikavälillä pahin näyttää jo olevan takana päin. Näin ollen nämä tiedot ovat jo osittain vanhentuneita. Suurin pudotus nähtiin juuri ennen ensimmäisen kvartaalin loppumista maaliskuun loppupuolella. Näistä lukemista on tähän mennessä noustu jo noin 25%.

Sijoittajat ovat varmasti pelänneet Sammon vakuutuspuolen kyykähtämistä erilaisten koronakorvausten takia. Tämän huolen voi tämän katsauksen myötä unohtaa. Sampo odottaa vakuutusliiketoimintojen raportoivan hyvän vakuutusteknisen tuloksen vuodelta 2020. Varma ja ehkä hieman tylsähkökin vakuutusliiketoiminta kantaa myös tällaisen poikkeuksellisen kriisin yli.

Summa summarum, Sammon raportti oli juuri odotetunlainen. Mitään yllättäviä heikkouksia raportista ei löytynyt, vaan kriisistä huolimatta vakuutusliiketoiminta kulkee raiteillaan. Sijoitustuotot korjannevat loppuvuotta kohti riippuen tietysti siitä toipuvatko pörssit V vai W-tyylillä koronapudotuksestaan. Vaikka osinkoa viilattiin nyt alaspäin, on lisäosinko syksyllä yhä mahdollinen riippuen Nordean ratkaisuista. 1,5 euron osinkotaso tarkoittaa kuitenkin sekin mukavaa noin 5% osinkoa nykykurssille. Tämä toimii mukavana pohjatuottona Sammon kasvua seuratessa.

Tuoreena osakkeenomistajana voin nukkua yöni hyvin.

Lisäsimme sivuillemme osinkokoneen

Olen jo jonkin aikaa tuskastellut koska pörssistä ei ole löytynyt juuri mitään mielenkiintoista ostettavaa hintojen oltua liian korkeita. Nyttemmin yhä päällä oleva markkinoiden matalapaine on tuonut Helsingin pörssin osakkeita lähemmäs järkeviä hintatasoja. Markkinoiden laskusta huolimatta sijoittajan tulisi pysyä järkevänä ja perustaa päätöksensä faktoihin ja fundamentteihin.

Tätä päätöksentekoa helpottamaan loimme päivittyvän osinkotaulukon joka kertoo, paljonko kunkin yhtiön efektiivinen osinko on sen nykykurssilla. Kurssit päivittyvät taulukkoon lähes reaaliaikaisesti joten tieto on jatkuvasti relevanttia. Jos siis olet esimerkiksi osinkoja painottava sijoittaja, voi tämä listaus antaa hyviä ostoideoita. Taulukosta löytyy myös yhtiöiden viiden vuoden keskituloksella laskettu P/E-luku joka antaa hieman varmuuskerrointa yhtiöiden tuloksellisen keskimääräisen suorituskyvyn arviointiin.

Huomaattehan että listan tarkoitus ei ole olla suora ostovinkki vaan sen tarkoitus on johdattaa teitä lukijoitamme tutkimaan mielenkiintoisia yhtiöitä. Hyvän osinkotason takana voi osakkeen halpuuden lisäksi piillä riskejä, nämä tulee jokaisen selvittää ennen sijoituspäätöstä.

Osinkokoneeseen pääset ylävalikon linkin kautta tai suoraan tästä linkistä.

Osakesäästötili tulee vuonna 2020

Kirjoitin alkuvuodesta ensimmäisen kerran osakesäästötilistä. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa tiliä, jonka sisällä voisi käydä osakekauppaa verottomasti sekä saada myös osingot verottomina kasvamaan heti korkoa korolle. Vasta otettaessa varoja tililtä ulos maksettaisiin näistä pääomatuloveroa. Sijoitustilin olisi tarkoitus kannustaa uusia piensijoittajia osakesäästämisen pariin. Samalla se tasapäistäisi suorien osakeomistusten kohtelua verrattaessa esimerkiksi rahastoihin. Tuossa kirjoituksessa pohdin juuri sitä, voisiko ahne valtio antaa verotulojen odottaa itseään useita vuosia, mahdollisesti useita kymmeniä vuosia jolloin realisointeja tileiltä tehdään ensimmäistä kertaa isommalla kädellä.

Osakesäästötilin yksityiskohdat alkavat hiljalleen valottua ja juuri siltähän se näyttää kuten ennakoin, valtio ei voinut pitää näppejään irti piensijoittajien rahoista vaan tiliin tulee 50 000 euron talletuskatto. Tämä on siis suurin määrä jonka tilille voi tallettaa sijoitusvarallisuutta, arvonnousun myötä tili voi kasvaa suuremmaksikin. Tällä valtio varmistuu, ettei verokertymään pääse syntymään liian isoa aukkoa mikäli näistä tileistä tulisikin suosittuja ja niihin siirtyisi suuret pääomamassat.

Tilille ei voi siirtää vanhoja osakeomistuksia, vain rahaa. Tilejä ei voi avata useampia eri palveluntarjoajille, tätä valvotaan verottajan toimesta. Yksityiskohdat eivät ole auki vielä esimerkiksi sen suhteen, miten käy jos sijoitusvarallisuus meneekin pahasti tappiolle ja sijoitusvarallisuuden arvo putoaa esimerkiksi maksimisummasta 30 000 euroon. Voiko tällöin pumpata tilille uutta rahaa vaikka olisi jo aikaisemmin laittanut sinne maksimitalletuksen? Mikäli näin ei voi tehdä, nousee ajoituksen merkitys hyvin tärkeäksi. Mikäli ostat tilille osakkeita juuri ennen pörssiromahdusta, menetät mahdolllisuuden nopeampaan vaurastumiseen. Ilman talletuskattoa näin ei pääsisi käymään.

Varallisuuden realisoiminen tililtä menee oletettavasti niin, että sijoittamansa summan voi realisoida takaisin verottomasti. Näin ollen tilille voi jättää vain korkojen korot jauhamaan lisää tuottoja, ja alkuperäisen pääoman voi siirtää takaisin omalle tilille. Vastaavasti saman määrän euroja saa siirtää tilille myöhemmin takaisinkin, vaikka tilin arvo olisi suurempi kuin 50 000 euron kattoraja. Tili ei siis sido rahoja väkipakolla, kuten esimerkiksi ps-tilien kanssa kävi.

Tili itsessään on kuitenkin kattorajasta sekä muutamista auki olevista yksityiskohdista huolimatta hieno asia ja askel eteenpäin kansankapitalismin edistämisessä. Toistaiseksi muuta nipottamista ei löydy kuin tuo liian pieneksi jäänyt kattoraja. Tilin ei ainakaan näin aluksi ole tarkoitus olla piensijoittajan eläkesäästötili, vaan lähinnä kannustin siirtyä suorien osakeomistusten pariin. Osakesäästötilin myötä nyt myös opiskelijoillakin on viimein mahdollisuus ostaa suoria osakeomistuksia ilman että osingot vaikuttaisivat opintotukeen.

Mahdollisia tulevia riskejä tilin onnistumiselle on vielä paljon matkalla. Tili tulee käyttöön vasta vuonna 2020, ja sitä ennen seuraava hallitus pääsee vielä muokkaamaan sen ehtoja. Seuraavan hallituksen kokoonpanoa emme vielä tiedä, mutta käsittääkseni muun muassa SDP:tä ja Vasemmistoliittoa on povattu galluppien perusteella vahvoksi seuraavissa vaaleissa. Nämä puolueet harvemmin ovat olleet piensijoittajan asialla. Vasemmistoliitto julkaisi joitakin päiviä sitten oman vero-ohjelmansa. Ohjelmassa lukee muun muassa: ”Pidemmällä aikavälillä ansio- ja pääomatuloverotus harmonisoidaan ja kaikkia tuloja verotetaan saman progressiivisen asteikon mukaisesti. Uudistuksen valmistelu on käynnistettävä välittömästi.” Eläkesäästäjiä huolettaa varmasti myös se, että Vasemmistoliitto haluaisi palauttaa varallisuusveron takaisin. Olin pääomatuloverotuksen tiimoilta kirjeenvaihdossa Li Anderssonin kanssa viime syksynä, silloin hän ajatteli piensijoittajien pääomatuloverotuksesta sekä yleishyödyllisten tahojen verotuksesta seuraavaa:

 

Li Anderssonin mielipide marraskuulta.

 

Valitettavasti heidän uudessa veromallissaan ei mainittu sanallakaan yleishyödyllisistä tahoista eikä ammattiliitoista. Veroprogressiosta ei ollut nähtävillä taulukkoa, mutta lienee selvää että hiemankin suurempaa ansiotuloa saavien pääomatuloverotus kiristyy entisestään jo pienemmilläkin pääomatuloilla. Näin ollen ilman osakesäästötiliä kannustin säästämiseen ja sijoittamiseen jäisi uupumaan.

Suurin riski tulevaisuudessa on tietysti se, millainen pääomaverotus vallitsee silloin kun omistuksia realisoi osakesäästötililtä. Vuosikymmenien päähän on vaikea tehdä ennustuksia, mutta ainakin tähän saakka trendinä on ollut, että piensijoittajat maksavat jatkuvasti enemmän samaan aikaan kun suursijoittajat, säätiöt ja ammattiliitot nauttivat verottomista osingoistaan.

Koska osakesäästötilejä hallinnoivat pankit, on riskinä lisäksi tilin mahdolliset hallinnointikulut. Nämä kuitenkin jäänevät sen verran kohtuullisiksi, että nykytilanteeseen verrattuna ne kuitataan helposti jo pienilläkin verottomilla osinkotuloilla.

Jään odottamaan mielenkiinnolla loppujen yksityiskohtien tarkentumista.

Mitä mieltä sinä olet osakesäästötilistä?