Tuulipuku.fi

Avainsana: ai

  • AI ei korvaa ihmistä

    AI ei korvaa ihmistä

    Sosiaalista mediaa selatessani olen viime aikoina törmännyt toistuvasti tuomiopäivän ennustuksiin, joiden mukaan ihminen tullaan korvaamaan työelämässä AI:n toimesta täysin, ja meidän täytyy tästä syystä keksiä joitain muita harrasteita tilalle. Usein nämä ennustukset ovat sellaisia, että tämä tulee tapahtumaan jo muutaman lähivuoden aikana. Viimeksi tänään näin kuvan jossa mentiin jo niin pitkälle, että lakimiehet ja esimerkiksi lääkärit voitaisiin korvata jo vuonna 2030.

    Jokainen varmasti tarkastelee tätä asiaa omasta perspektiivistään. Jos työtehtävä sisältää esimerkiksi yksinkertaista raporttien koostamista datasta tai muuta ”perusekselöintiä,” on työ varmasti jo nyt korvattavissa AI:lla. Jos taas työ on monimutkaisempaa, ala on reguloitu tai käsitellään herkkää dataa, uskoisin tällaisten töiden olevan vielä hyvin suojassa AI-rynnäköltä.

    Tekninen valmius ei tarkoita käyttöönottoa

    Olennaista on tehdä ero siinä, mikä on teknisesti mahdollista ja mikä on todennäköinen käytäntö alalla. Saattaa olla teknisesti mahdollista korvata lääkäri tai lujuuslaskuja tekevä insinööri AI:lla, mutta jonkun on aina otettava näistä diagnooseista ja laskelmista lopullinen vastuu. Jos ihminen kuolee hoitovirheeseen tai silta romahtaa, ei hommaa voida laittaa AI:n piikkiin. Tätä kautta on helppo nähdä, että todellisessa maailmassa näitä töitä ei tulla korvaamaan pitkiin aikoihin kokonaan keinoälyllä vaikka tekninen mahdollisuus siihen olisikin olemassa.

    Ohjelmistoyhtiöiden kurssit ovat olleet jyrkässä laskussa jo pidempään. Tässä lienee oletuksena se, että AI tulee syrjäyttämään heidän bisneksensä. Miksi kukaan enää ostaisi softaa, jos sen voi rakentaa itse vain kysymällä koodia keinoälyltä?

    Tässä on helppo havaita samanlainen kaava kuin edellisissä esimerkeissä. Jotkin helpot pienet apuohjelmat ynnä muut koodinpätkät on kätevä tehdä keinoälyn avustuksella, mutta kun mennään kokonaisen asiakkaalle toimitettavan softan tasolle, täytyy ihmisen ottaa vastuu sen toimivuudesta. Tähän tullaan jatkossakin tarvitsemaan ihmisiä ja tiimejä jotka osaavat tulkita koodia.

    Luottamus ratkaisee

    Lopulta avainkysymys tulee olemaan, meneekö keinoäly jossain vaiheessa luottamuksessa ihmisen ohi. Mikäli näin käy, silloin ihmiset olisivat pelkkä riesa.

    Oma hallusinaationi on, että keinoäly ei ole ainakaan ihan lähitulevaisuudessa, jos koskaan, saavuttamassa tätä. Perustan tämän siihen, että AI:lta puuttuu käsitys moraalista ja sellaisesta tietoisuudesta, joka meillä ihmisillä on. Jos AI tekee virheen jonka seurauksena ihmisiä kuolee, AI ei todellisuudessa ole siitä millään tavalla tilivelvollinen. Se ei tunne tilanteesta minkäälaista tuskaa. Näin ollen on vaikea kuvitella että se osaisi kantaa riittävissä määrin vastuutakaan päätöksistään.

    Yhteenveto

    Lopulta tulen siihen päätelmään, että AI on vain työkalu joka antaa ihmisille lisää tehoa työntekoon. AI-murroksesta huolimatta ihmisiä tullaan tarvitsemaan työpaikoilla jatkossakin. Sosiaalisen median tuomiopäivän ennustukset ovat liian radikaaleja, AI tulee tehostamaan työntekoa mutta ei korvaamaan ihmisiä kokonaan.

    PS. Tämä kirjoitus on kokonaan ihmisen tekemää käsityötä sekä tajunnanvirtaa. 🙂

  • Salkkuni parhaat AI-yhtiöt Helsingin pörssistä

    Salkkuni parhaat AI-yhtiöt Helsingin pörssistä

    AI eli keinoäly on ollut tänä vuonna sijoittajien huulilla. Siitä povataan samanlaista mullistusta kuin minkä internetin tulo teki aikoinaan. Luonnollisesti alaan liittyvät yhtiöt ovat tänä vuonna nousseet pörssissä mukavasti. Tässä kirjoituksessa käyn läpi salkustani löytyviä Helsingin pörssin AI-omistuksia ja mitä niille on tänä vuonna kuulunut.

    Fortum

    AI tarvitsee paljon laskentatehoa ja sitä kautta suuria konesaleja ja energiaa. Onkin laskelmoitu, että energia on resurssi joka tulee eniten jarruttamaan AI:n kehitystä. On jopa povattu, että juuri energian vuoksi Kiina tulee olemaan lopulta AI-kehityksen voittaja.

    Meillä kotimaassa suurin energiantuottaja on tietysti pörssiyhtiö Fortum, jonka kurssi onkin tänä vuonna kiivennyt mukavasti ylöspäin. Yhtiö kävi jopa puhkaisemassa maagisen 20 euron rajan, mutta on nyttemmin laskenut noin 17,84 euroon. Nousua tänä vuonna reilut 27%.

    Sähkön hinta elää meillä omaa elämäänsä tuotannon ja pakkasten mukaan, ja tälle talvelle ei enää ole ennustettu niin korkeita hintoja kuin nähtiin edellisinä talvina. Sähkön hinnan ja myynnin kasvuajurina tulee kuitenkin toimimaan datakeskusinvestoinnit, joita on tulossa Suomeenkin useampi. Muun muassa pelkästään Pohjois-Suomeen kaavaillaan datakeskuksia Iihin, Muhokselle ja Pyhäjoelle.

    Mikäli edes osa näistä projekteista valmistuu, on selvää että energian kysyntä tulee nousemaan merkittävästi nykyisestä. On myös puhuttu, että Suomeen tarvitaan uusi ydinvoimala. Kaikki tämä tulee satamaan Fortumin pussiin.

    Wärtsilä

    Wärtsilä on tunnettu erityisesti laivamoottoreistaan, mutta se on vahva peluri myös muissa energiantuotantoratkaisuissa. Nyt kasvava alue näyttää olevan datakeskusten sähköntuotantoratkaisut. Näitä tarvitaan globaalisti (AI-)konesalien yhteyteen.

    Muutama viikko takaperin Wärtsilä julkaisi tiedotteen jossa kerrottiin 507 MW:n moottoritilauksesta Yhdysvaltoihin. Yhtiö toimittaa 27 päävoimanlähteenä toimivaa moottoria uuteen Yhdysvalloissa rakenteilla olevaan datakeskukseen.

    Koska AI-investointisykli on vielä verrattain alussa, on odotettavaa että näitä uutisia tullaan kuulemaan vielä lisää tulevaisuudessa. On hienoa, että kotimainen yhtiö on mukana ratkaisemassa AI:n pullonkaulana olevaa globaalia energiaongelmaa.

    Wärtsilän osake on tänä vuonna noussut mukavat 73%.

    Yhteenveto

    AI-sijoituksia voi tehdä myös meillä kotipörssissä. Vaikka tämä artikkeli onkin kirjoitettu pilke silmäkulmassa, on selvää että AI-huuma on jalkautunut myös meille.

    Siitäkin huolimatta, että varsinaisia AI-buumin ytimessä toimivia yhtiöiltä meiltä ei juurikaan löydy, on ollut mahdollista sijoittaa tällaisiin välillisesti ilmiöstä hyötyviin infrastruktuuriyhtiöihin. Nämä ovat niitä helmiä, joista kotimainen tuulipukusijoittaja voi nauttia ja jotka eivät osu Wall Streetin pukumiesten tutkaan.