Tuulipuku.fi

Avainsana: kannattaako

  • 10 yleisintä virhettä, joita aloitteleva sijoittaja tekee

    10 yleisintä virhettä, joita aloitteleva sijoittaja tekee

    Sijoittamisen aloittaminen on nykyään helppoa. Tilin saa auki muutamassa minuutissa ja ensimmäisen osakkeen ostaminen onnistuu puhelimella. Helppous on kuitenkin myös ongelma, moni hyppää markkinoille ilman kunnollista suunnitelmaa. Listaan tässä kirjoituksessa kymmenen virhettä, joihin aloittelijat kompastuvat kaikkein useimmin.

    1. Aloitetaan ilman suunnitelmaa
    Moni ostaa ensimmäisen osakkeen siksi, että joku suositteli sitä tai koska kurssi näyttää nousevan. Ilman omaa strategiaa sijoittaminen muuttuu helposti sattumanvaraiseksi säätämiseksi.

    2. Ostetaan sitä mistä kaikki puhuvat
    Kun jokin osake on kaikkien huulilla, iso osa noususta on usein jo tapahtunut. Sijoittaja tulee mukaan myöhässä ja jää helposti muiden exit‑likviditeetiksi. Erityisesti X-keskusteluja seuratessa tämä ilmiö tulee tutuksi.

    3. Hajautusta ei ole
    Yksi tai kaksi osaketta ei ole salkku. Yhtiökohtainen riski on todellinen, ja huono uutinen yhdessä firmassa voi romahduttaa koko sijoituksen.

    4. Yritetään ajoittaa markkinaa
    “Ostan kun kurssi laskee vielä vähän” tai “odotan seuraavaa dippiä.” Kuulostaako tutulta? Tosiasiassa kukaan ei tiedä milloin pohjat tai huiput tulevat. Pitkäjänteinen sijoittaminen eli kurinalainen tekeminen voittaa useimmiten ajoittamisen.

    5. Myydään paniikissa
    Kun markkina laskee nopeasti, aloittelija hermostuu ja myy. Usein juuri silloin kun pitkän aikavälin sijoittajan pitäisi tehdä päinvastoin. Laskuissa hyvää tavaraa saa halvemmalla.

    6. Voittoja kotiutetaan liian aikaisin
    Moni myy hyvän yhtiön heti kun se on +20 %. Samaan aikaan tappiollisia sijoituksia roikotetaan salkussa vuosia.

    7. Kulut unohtuvat
    Korkeat kaupankäyntikulut tai kalliit rahastot syövät tuottoa yllättävän paljon pitkällä aikavälillä.

    8. Sijoitetaan rahaa jota saatetaan tarvita pian
    Pörssi on pitkä peli. Jos sijoitetut rahat pitää ehkä käyttää vuoden sisällä, riskitaso on väärä.

    9. Ei ymmärretä mitä omistetaan
    Jos et pysty selittämään yhdellä lauseella miten yhtiö tekee rahaa, et todennäköisesti tunne sitä tarpeeksi.

    10. Odotetaan rikastumista nopeasti
    Sijoittaminen on yleensä tylsää: kuukausisäästämistä, odottamista ja korkoa korolle -efektiä. Nopeita voittoja voi tulla, mutta niiden varaan ei kannata rakentaa strategiaa.

    Lopuksi

    Hyvä uutinen on, että nämä virheet ovat vältettävissä. Selkeä strategia, hajautus ja pitkä aikahorisontti vievät sijoittajaa jo yllättävän pitkälle. Usein paras päätös ei ole tehdä enemmän – vaan tehdä vähemmän ja antaa ajan tehdä työnsä.

  • AI ei korvaa ihmistä

    AI ei korvaa ihmistä

    Sosiaalista mediaa selatessani olen viime aikoina törmännyt toistuvasti tuomiopäivän ennustuksiin, joiden mukaan ihminen tullaan korvaamaan työelämässä AI:n toimesta täysin, ja meidän täytyy tästä syystä keksiä joitain muita harrasteita tilalle. Usein nämä ennustukset ovat sellaisia, että tämä tulee tapahtumaan jo muutaman lähivuoden aikana. Viimeksi tänään näin kuvan jossa mentiin jo niin pitkälle, että lakimiehet ja esimerkiksi lääkärit voitaisiin korvata jo vuonna 2030.

    Jokainen varmasti tarkastelee tätä asiaa omasta perspektiivistään. Jos työtehtävä sisältää esimerkiksi yksinkertaista raporttien koostamista datasta tai muuta ”perusekselöintiä,” on työ varmasti jo nyt korvattavissa AI:lla. Jos taas työ on monimutkaisempaa, ala on reguloitu tai käsitellään herkkää dataa, uskoisin tällaisten töiden olevan vielä hyvin suojassa AI-rynnäköltä.

    Tekninen valmius ei tarkoita käyttöönottoa

    Olennaista on tehdä ero siinä, mikä on teknisesti mahdollista ja mikä on todennäköinen käytäntö alalla. Saattaa olla teknisesti mahdollista korvata lääkäri tai lujuuslaskuja tekevä insinööri AI:lla, mutta jonkun on aina otettava näistä diagnooseista ja laskelmista lopullinen vastuu. Jos ihminen kuolee hoitovirheeseen tai silta romahtaa, ei hommaa voida laittaa AI:n piikkiin. Tätä kautta on helppo nähdä, että todellisessa maailmassa näitä töitä ei tulla korvaamaan pitkiin aikoihin kokonaan keinoälyllä vaikka tekninen mahdollisuus siihen olisikin olemassa.

    Ohjelmistoyhtiöiden kurssit ovat olleet jyrkässä laskussa jo pidempään. Tässä lienee oletuksena se, että AI tulee syrjäyttämään heidän bisneksensä. Miksi kukaan enää ostaisi softaa, jos sen voi rakentaa itse vain kysymällä koodia keinoälyltä?

    Tässä on helppo havaita samanlainen kaava kuin edellisissä esimerkeissä. Jotkin helpot pienet apuohjelmat ynnä muut koodinpätkät on kätevä tehdä keinoälyn avustuksella, mutta kun mennään kokonaisen asiakkaalle toimitettavan softan tasolle, täytyy ihmisen ottaa vastuu sen toimivuudesta. Tähän tullaan jatkossakin tarvitsemaan ihmisiä ja tiimejä jotka osaavat tulkita koodia.

    Luottamus ratkaisee

    Lopulta avainkysymys tulee olemaan, meneekö keinoäly jossain vaiheessa luottamuksessa ihmisen ohi. Mikäli näin käy, silloin ihmiset olisivat pelkkä riesa.

    Oma hallusinaationi on, että keinoäly ei ole ainakaan ihan lähitulevaisuudessa, jos koskaan, saavuttamassa tätä. Perustan tämän siihen, että AI:lta puuttuu käsitys moraalista ja sellaisesta tietoisuudesta, joka meillä ihmisillä on. Jos AI tekee virheen jonka seurauksena ihmisiä kuolee, AI ei todellisuudessa ole siitä millään tavalla tilivelvollinen. Se ei tunne tilanteesta minkäälaista tuskaa. Näin ollen on vaikea kuvitella että se osaisi kantaa riittävissä määrin vastuutakaan päätöksistään.

    Yhteenveto

    Lopulta tulen siihen päätelmään, että AI on vain työkalu joka antaa ihmisille lisää tehoa työntekoon. AI-murroksesta huolimatta ihmisiä tullaan tarvitsemaan työpaikoilla jatkossakin. Sosiaalisen median tuomiopäivän ennustukset ovat liian radikaaleja, AI tulee tehostamaan työntekoa mutta ei korvaamaan ihmisiä kokonaan.

    PS. Tämä kirjoitus on kokonaan ihmisen tekemää käsityötä sekä tajunnanvirtaa. 🙂

  • Salkkuni parhaat AI-yhtiöt Helsingin pörssistä

    Salkkuni parhaat AI-yhtiöt Helsingin pörssistä

    AI eli keinoäly on ollut tänä vuonna sijoittajien huulilla. Siitä povataan samanlaista mullistusta kuin minkä internetin tulo teki aikoinaan. Luonnollisesti alaan liittyvät yhtiöt ovat tänä vuonna nousseet pörssissä mukavasti. Tässä kirjoituksessa käyn läpi salkustani löytyviä Helsingin pörssin AI-omistuksia ja mitä niille on tänä vuonna kuulunut.

    Fortum

    AI tarvitsee paljon laskentatehoa ja sitä kautta suuria konesaleja ja energiaa. Onkin laskelmoitu, että energia on resurssi joka tulee eniten jarruttamaan AI:n kehitystä. On jopa povattu, että juuri energian vuoksi Kiina tulee olemaan lopulta AI-kehityksen voittaja.

    Meillä kotimaassa suurin energiantuottaja on tietysti pörssiyhtiö Fortum, jonka kurssi onkin tänä vuonna kiivennyt mukavasti ylöspäin. Yhtiö kävi jopa puhkaisemassa maagisen 20 euron rajan, mutta on nyttemmin laskenut noin 17,84 euroon. Nousua tänä vuonna reilut 27%.

    Sähkön hinta elää meillä omaa elämäänsä tuotannon ja pakkasten mukaan, ja tälle talvelle ei enää ole ennustettu niin korkeita hintoja kuin nähtiin edellisinä talvina. Sähkön hinnan ja myynnin kasvuajurina tulee kuitenkin toimimaan datakeskusinvestoinnit, joita on tulossa Suomeenkin useampi. Muun muassa pelkästään Pohjois-Suomeen kaavaillaan datakeskuksia Iihin, Muhokselle ja Pyhäjoelle.

    Mikäli edes osa näistä projekteista valmistuu, on selvää että energian kysyntä tulee nousemaan merkittävästi nykyisestä. On myös puhuttu, että Suomeen tarvitaan uusi ydinvoimala. Kaikki tämä tulee satamaan Fortumin pussiin.

    Wärtsilä

    Wärtsilä on tunnettu erityisesti laivamoottoreistaan, mutta se on vahva peluri myös muissa energiantuotantoratkaisuissa. Nyt kasvava alue näyttää olevan datakeskusten sähköntuotantoratkaisut. Näitä tarvitaan globaalisti (AI-)konesalien yhteyteen.

    Muutama viikko takaperin Wärtsilä julkaisi tiedotteen jossa kerrottiin 507 MW:n moottoritilauksesta Yhdysvaltoihin. Yhtiö toimittaa 27 päävoimanlähteenä toimivaa moottoria uuteen Yhdysvalloissa rakenteilla olevaan datakeskukseen.

    Koska AI-investointisykli on vielä verrattain alussa, on odotettavaa että näitä uutisia tullaan kuulemaan vielä lisää tulevaisuudessa. On hienoa, että kotimainen yhtiö on mukana ratkaisemassa AI:n pullonkaulana olevaa globaalia energiaongelmaa.

    Wärtsilän osake on tänä vuonna noussut mukavat 73%.

    Yhteenveto

    AI-sijoituksia voi tehdä myös meillä kotipörssissä. Vaikka tämä artikkeli onkin kirjoitettu pilke silmäkulmassa, on selvää että AI-huuma on jalkautunut myös meille.

    Siitäkin huolimatta, että varsinaisia AI-buumin ytimessä toimivia yhtiöiltä meiltä ei juurikaan löydy, on ollut mahdollista sijoittaa tällaisiin välillisesti ilmiöstä hyötyviin infrastruktuuriyhtiöihin. Nämä ovat niitä helmiä, joista kotimainen tuulipukusijoittaja voi nauttia ja jotka eivät osu Wall Streetin pukumiesten tutkaan.

  • S-ryhmä ajautui antisemitismikohuun – Kesko saattaa hyötyä joulumyynnissä

    S-ryhmän päätös poistaa valikoimistaan tiettyjä israelilaisia tuotteita on noussut lyhyessä ajassa valtakunnalliseksi keskustelunaiheeksi. Aihe nousi erityisesti otsikoihin sen jälkeen, kun useat poliitikot, muun muassa Sebastian Tynkkynen, Wille Rydman ja Päivi Räsänen vertasivat päätöstä historiallisesti arveluttaviin boikottikampanjoihin.

    Syntynyt julkinen paine ja voimakkaat mielikuvat johtivat nopeasti tilanteeseen, jota voidaan pitää S-ryhmän kannalta räikeänä PR-virheenä. SOK:n viestinnän mukaan palautetulva oli odotettavissa, mutta kohun voimakkuus näyttää yllättäneen ainakin markkinointinäkökulmasta.

    Kohu tuli pahimpaan mahdolliseen aikaan

    Ajoitus on S-ryhmälle erittäin huono. Joulukuu on vuoden tärkein vähittäiskaupan sesonki, ja erityisesti ruokakauppa nojaa siihen voimakkaasti. Jouluviikko voi olla yksittäisille marketeille koko vuoden tuottoisin.

    Kun tähän aikaan vuodesta syntyy poliittisesti latautunut keskustelu, joka liittää ketjun valikoimapäätöksiin voimakkaita mielikuvia ja historiallisia SS-viittauksia, seuraukset voivat näkyä kuluttajakäyttäytymisessä nopeasti.

    Vaikka kohu ei koske valtaosaa tuotteista, kuluttaja reagoi todennäköisemmin koko S-brändiin kuin yksittäisiin tuotenumeroihin.

    Keskon asema vahvistuu – ainakin lyhyellä aikavälillä

    Samaan aikaan kun S-ryhmä on joutunut puolustuskannalle, Kesko on pysynyt tilanteessa rauhallisena ja korostanut jatkavansa israelilaisten tuotteiden myyntiä normaalisti. K-ryhmä on todennut, että israelilaisten tuotteiden osuus valikoimasta on marginaalinen, mutta viesti on:

    “Valikoimamme pysyy ennallaan.”

    Sijoitusnäkökulmasta tämä asettaa Keskon selkeästi vahvempaan asemaan. Kolme syytä:

    1. Keskon viesti on johdonmukainen

    Kun S-ryhmä joutuu selventämään valikoimapäätöstään, Kesko voi keskittyä omaan ydintehtäväänsä: tavaran myymiseen ilman poliittisia kannanottoja.

    2. Kohu aktivoi kuluttajia liikkeelle – ja osa vaihtaa ketjua

    Tällaiset kohut synnyttävät aina pienen, mutta näkyvän kuluttajavirran kilpailijalle. Etenkin X:ssä useat kirjoittajat kertoivat siirtyvänsä kilpailijoiden leiriin ainakin siksi aikaa, kunnes S-Ryhmä peruu päätöksensä. Lyhyellä aikavälillä Kesko todennäköisesti hyötyy tästä siirtymästä.

    3. Joulukauppa on imagoherkkää aikaa

    Kun ostoskoreihin ladataan kauden kalleimpia ruokatuotteita, kuluttajat tekevät valintoja tunnepohjaisesti ja lojaalisuus voi hetkellisesti heikentyä.

    Kesko saa joulukuussa täysin ilmaista näkyvyyttä vain olemalla neutraali.

    Pitkän aikavälin vaikutukset?

    Todennäköisesti S-ryhmän kohu hiipuu nopeasti, mutta imago on eri asia kuin uutissykli.
    Tietty osa asiakkaista saattaa muistaa episodin pidempään. Kauppaketjujen välinen kilpailu on Suomessa tiukkaa, ja tällaiset mainekysymykset voivat siirtää markkinaosuuksia jopa vuosiksi.

    Kesko tuskin juhlii julkisesti kilpailijan virhettä, mutta sijoittajien näkökulmasta tilanne on selvä:

    Jos jokin ketju kärsii imagotappion sesongin alla, kilpailija hyötyy.