Kuukausi: maaliskuu 2021

Sähköautot ovat jo jonkin aikaa tehneet tuloaan autoilun valtavirtaan. Etenkin viime vuonna myös perinneautonvalmistajat ilmoittivat yksin toisensa perään siirtyvänsä valmistamaan siirtymäajan jälkeen pelkästään sähköisiä ajoneuvoja. Polttomoottorin kehityksen päättyminen on nyt useiden automerkkien kohdalla tosiasia.

Tämä kehitys on vienyt autonvalmistajat uuden tilanteen eteen. Muutokset vaativat mittavia investointeja tehtaisiin sekä siirtymistä akkuteknologian pariin, sillä akut ovat keskeisin sähköajoneuvojen komponentti. Mieleen tulee väkisinkin ajatus, että tässä voisi olla myös uusilla toimijoilla hyvä markkinarako, siis sellaisilla joilla on jo osaamista teknologiasta, autonvalmistuksesta sekä akuista. Olisiko meillä Suomessa mahdollista alkaa valmistamaan sähköajoneuvoja?

Fortum on vauras energiayhtiö jolla on pitkät perinteet Suomessa sekä Pohjoismaissa. Fortumilla on lisäksi erittäin kova osaaminen erilaisissa sähköntuotantojärjestelmissä. Voisiko Fortum laajentua myös akkujen valmistajaksi tai tuotannon yhteistyökumppaniksi? Kuten tiedetään, Fortumilla on hyvät edellytykset akkujen ja akkumineraalien kierrätykseen akkujen tultua elinkaarensa päähän. Näin ollen Fortum voisi olla akkutuotannossakin mukana kiertotalouden edelläkävijänä. Koska Fortum toimii myös sähkön myyjänä sekä latausinfran ylläpitäjänä, voisi yhtiö tarjota omien autojensa ostajalle houkutuksena esimerkiksi halvempaa lataussähköä.

Nokia puolestaan on vauras verkkoyhtiö joka nykyään tekee 5G-verkkoja, mutta osaamista on usealla sektorilla. Nokia on hyvin kansainvälinen yhtiö. 5G mahdollistaa useat erilaiset innovaatiot, kuten esimerkiksi autonomisen ajamisen.

Qt on kasvava ohjelmistoyritys jonka tuotteet soveltuvat muun muassa sulautettuihin järjestelmiin. Qt:lla on tälläkin hetkellä paljon asiakkaita autoalalla, ja asiakkaita löytyy varmasti leivänpaahdinfirmoista sähköautonvalmistajiin myös tulevaisuudessa. Qt:lla on ohjelmoitu muun muassa BMW:n autotietojärjestelmiä.

Varsinaista autonvalmistustahan Suomessa jo on Valmet Automotiven kautta. Valmet on toiminut sopimusvalmistajana useille eri automerkeille. Viimeisimpänä Uudessakaupungissa on valmistettu Mercedes-Benzin A-sarjaa sekä GLC-katumaasturia. Salossa yhtiö valmistaa sarjatuotantona akkuja autoteollisuuteen. Akkutehtaan laajennus valmistuu tämän vuoden aikana.

Viisaat päät yhteen?

Nokian nykyinen pääjohtaja Pekka Lundmark on entinen Fortumin pääjohtaja. Hän olisi juuri oikea henkilö rakentamaan yhteistyötä näiden kahden suuryhtiön välille. Myös Qt:lla on Nokia-tausta, joten sielläkin on todennäköisesti Lundmarkiin suopeasti suhtautuvia ihmisiä. Nämä mainitut yhtiöt ovat pitkien juurtensa vuoksi todennäköisesti jonkin verran isänmaallisia, joten ne voisivat hyvinkin olla kiinnostuneita kotimaisesta automerkistä. Toki on muistettava, että projektin kannattavuus sanelee sen mielekkyyden.

Voisin kuvitella, että kansan keskuudessa kotimainen automerkki otettaisiin suopeasti vastaan, sillä viimeinkin meillä olisi jotain jota verrata naapurimaiden Volvoihin ja Ladoihin. Etenkin meille osakesijoittajille olisi ylpeyden aihe ajaa autolla, jota on ollut valmistamassa mahdollisesti useampikin salkkuyhtiö.

Tietoturvallisuus on nopeasti noussut näkyväksi ja jatkuvasti pinnalla olevaksi puheenaiheeksi. Syynä tähän ovat erityisesti viime vuosina paljastuneet lukuisat suuret tietomurrot sekä uudenlaiset tietojenkalasteluohjelmat ja -sivustot. Etenkin terveydenhuollon palveluihin kohdistuvat hyökkäykset herättävät ymmärrettävästi paljon huolta ja pelkoa, minkä vuoksi moni on löytänyt uuden kiinnostuksen etsiä keinoja suojellakseen yritystään ja itseään.

Paljon pinnalla olleen Psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistuneen hyökkäyksen lisäksi viime aikoina uutisotsikoissa ja keskusteluissa aiheina ovat toistuneet erityisesti useat verkkopankkien asiakkaisiin kohdistuneet tietojenkalasteluyritykset. Yksi suurimpia tietojenkalastelun trendejä ovat olleet verkkopankin sisäänkirjautumissivulta näyttävät sivustot, jotka on keinotekoisesti nostettu hakukonetulosten ensimmäiselle sivulle. Huijausverkkosivustojen tarkoituksena saada ihmiset syöttämään pankkitietonsa huijareiden tietokantaan. Muun muassa Nordea ja OP -pankit ovat varoittaneet asiakkaitaan tämänkaltaisista tietojenkalasteluyrityksistä.

Kuinka suojautua tietoturvauhkia vastaan?

Psykoterapiakeskus Vastaamon potilastietojen jouduttua hakkereiden käsiin moni yritys ja kotitalous on herännyt huolehtimaan omasta tietoturvastaan.Kuinka tietoturvauhkilta voi suojautua omassa arjessa? Omat henkilötiedot ja nettiliikenne olisi hyvä turvata niin rikollisten varalle kuin itseäänkin varten. Monet käyttävät VPN-palveluita, eli Virtual Private Network -palveluita (suomeksi virtuaalinen erillisverkosto) apuna tietojensa ja tietoliikenteensä suojaamiseen. VPN:n avulla nettiin voi muodostaa yhteyden anonyymisti niin, että internetpalveluntarjoajat tai nettisivut eivät voi seurata käyttäjän liikkeitä netissä.

Käyttämällä virtuaalista erillisverkostoa on mahdollista valita, mitä sivustot näkevät, joten esimerkiksi toisen maan palvelujen käyttäminen on mahdollista yhdistämällä kyseisen maan VPN-palvelimelle. Moni hyödyntääkin yhteyksien suojaamista VPN-palvelun avulla esimerkiksi Netflixiä katsellessaan ulkomailla oleillessaan.

Vastaamon tapaus herätti maailmanlaajuista huomiota

Psykoterapiakeskus Vastaamoon tehty tietomurto, jossa jopa 33 000 asiakkaan tiedot varastettiin, tuli julkiseksi 21. lokakuuta 2020. Asiakkaiden tiedot varastettiin marraskuun 2018 ja maaliskuun 2019 välillä, ja viimeisimmän hakkeroinnin yhteydessä koko tietokanta tyhjennettiin ja tilalle jätettiin kiristysviesti. Selvää vastausta sille, miksi tieto hakkeroinnista  tuli julki vasta useita kuukausia tietomurron jälkeen, ei ole. Tietomurron tehnyt taho julkaisi asiakastiedot Tor-verkon Sipulikanavalla, mistä lukuisat henkilöt ovat ladanneet tietoja itselleen. Vastaamon tietomurtoa pidetään jopa kansainvälisellä tasolla poikkeuksellisena, ja se herättikin lehdistön huomion ulkomaita myöten.

Terapia-asiakkaiden potilastietojen mukana vuosi nettiin asiakkaiden henkilötietoja, mukaan lukien henkilötunnukset. Uhrit pyrkivät kiireesti suojelemaan tietojaan hankkimalla mm. luottokiellon itselleen estääkseen identiteettivarkaita käyttämästä heidän henkilötietojaan hyväksi. Valitettavasti edes luottokielto ei ollut täydellinen vastaus tilanteeseen, vaan moni joutui ottamaan itse yhteyttä osamaksua ja luottoa tarjoaviin palveluihin saadakseen varmistettua, että heidän nimissään ei voi tehdä ostoksia.

Henkilötunnusten käyttämistä tunnistautumisessa ja yksilöinnissä on kritisoitu usealta taholta, ja nyt hyviä syitä muutoksiin on entistäkin enemmän – esimerkiksi kaikki Vastaamon tietomurron uhrit, ja ne, jotka huolestuivat omasta tietoturvastaan tapauksen seurauksena. Asioidessa netissä tai puhelimitse onkin voinut huomata, että moni yritys on ollut erityisen tarkka tunnistautumiseen ja luottoihin liittyvissä asioissa. Terveydenhuollon tietoturva on ollut kovassa syynissä tapauksen jälkeen. Voiko Kanta.fi-palvelun tietoturvaan luottaa? Miten on sairaaloiden järjestelmien tietoturvan laita?

Mitä tietoja meistä oikein kerätään?

Internetiä käyttäessä meistä ja tekemisistämme kerätään jatkuvasti tietoa. Vierailemamme verkkosivut voivat saada tietoonsa IP-osoitteemme, sijaintimme ja mahdollisesti kerätä muitakin yksilöiviä tietoja. Internetpalveluntarjoajamme voivat seurata kaikkea internetliikennettämme, eli käytännössä nähdä jokaisen vierailemamme sivun. Lisäksi palvelut, kuten Google ja Facebook, keräävät hurjan määrän tietoa käyttäjistään, luoden hakusanojen, kommenttien, kuvien, selauskäyttäytymisen ja ostohistorian perusteella laajan kuvan jokaisesta käyttäjästä.

Moni ei siis edes tiedä mitä kaikkea jakaa itsestään käyttämällä internetiä, kanta-asiakasohjelmia tai sosiaalisen median palveluita. Vielä harvempi vaivautuu tarkistamaan tietonsa, vaikka Euroopan Unionin jäsenvaltioiden asukkailla on koko unionia koskevien tietoturva-asetusten mukaisesti siihen oikeus. On siis syytä olla tietoinen omista oikeuksistaan ja pitää omasta yksilönsuojastaan kiinni monin eri tavoin.