Kuukausi: marraskuu 2021

  • Perussuomalaiset ehdottaa osakesäästötilin enimmäisrajan nostamista vähintään 100 000 euroon

    Sosiaalisessa mediassa trendaa tänään Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti. Budjettia on moitittu siitä, että sen mukaan ensi vuonna otettaisiin velkaa lähes yhtä paljon kuin Marinin hallitus. Säästöksi jäisi vain 47 miljoonaa.

    Luonnollisesti tässä tulee ottaa huomioon ne raamit joiden puitteissa vaihtoehtobudjetit on luotava, sen täytyy olla suhteessa voimassaolevaan hallituksen talousarvioesitykseen. Näin ollen radikaaleja leikkauksia on vaikea esittää.

    Sen kummemmin en ota tähän vaihtoehtobudjettiin ja poliittisiin vääntöihin kantaa, vaan poimin sieltä tärkeimmän meitä osakesäästäjiä koskevan rivin. Budjetissa nimittäin ehdotetaan osakesäästötilin enimmäisrajan nostamista vähintään 100 000 euroon. Tämä on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan. Nykyinen 50 000 euron raja on eittämättä liian pieni kansankapitalismin edistämiseen. Toivottavasti muutkin oikeistopuolueet (jos meillä sellaisia vielä on) tulevat samalle linjalle. Näin ollen voitaisiin odottaa parannusta tilanteeseen heti seuraavalla hallituskaudella.

    Samalla voidaan tietysti pohtia miksi osakesäästötilissä ylipäätään pitää olla tällainen enimmäisraja. Oletan, että rajalla on tarkoitus säätää valtiolle koituvia välittömiä sekä myöhemmin verotettaviksi tulevien kotiutusvoittojen veroa. Uskomus siis on, että jos rajaa ei olisi voisivat välittömät verotulot kadota kokonaan. Tähän en henkilökohtaisesti usko, sillä vanhojen osakkeiden siirtäminen osakesäästötilille ei ole ainakaan tällä hetkellä mahdollista. Ja toisekseen kaikki eivät edes halua sijoittaa osakesäästötilin kautta, koska mahdolliset tappiot halutaan hyödyntää verotuksessa perinteiseen tapaan.

    Tämä Perussuomalaisten esitys on kuitenkin askel oikeaan suuntaan.

  • Tuleeko sijoitusbuumi pörssissä jatkumaan vuonna 2022?

    Pörssissä sattuu ja tapahtuu, mutta kuluneen vuoden aikana jopa kokeneimmatkin sijoittajat ovat hämmästyneinä seuranneet pörssin kulkua. Moni yritys, jolla ei olisi luullut menevän niin hyvin, on ampaissut rakettimaiseen nousukiitoon pörssissä. Tässä artikkelissa selvitämme miksi näin on käynyt ja pyrimme myös selvittämään mitä seuraavat 12 kuukautta saattavat tuoda tullessaan. Aloitetaan!

    Millä yrityksillä menee huomattavan hyvin?

    Joillakin suomalaisilla yrityksillä menee hyvin, mutta niin voisi odottaakin. Esimerkiksi F-Secure, Huhtamäen ja Harvian kaltaiset yhtiöt ovat niin laadukkaita, että sijoittajatkin ovat osoittaneet mielenkiintoa yhtiöihin, vaikkei mitään isompaa ole tapahtunut (etenkin Huhtamäen ja F-Securen tapauksissa).

    Miten maailmantilanne vaikuttaa Suomen pörssiin?

    Monen mielestä ollaan menossa sulkeutuneempaan suuntaan. Moni poliitikko keskittyy suojaamaan omaa maataan sen sijaan, että solmisi uusia kansainvälisiä sopimuksia. Myös liiketaloudellisesta näkökulmasta hämäriä pilviä on syntymässä. Esimerkiksi EU:n ulkopuolelta saapuva tavara tulee kallistumaan heinäkuussa 2021. Ilman kaupankäyntiä tosin maailma ei toimi, joten mitään suurempia johtopäätöksiä tästä ei varmaankaan kannata tehdä.

    Hyviä uutisia löytyy kuitenkin vähintään yhtä paljon kuin huonoja. Isoja odottamattomia kriisejä, esimerkiksi konttialus Ever Givenin juuttuminen meriliikenteelle elintärkeään Suezinkanavaan, luovat tietenkin tilapäisiä ongelmia, mutta harvoin seurakset kestävät kauan. Esimerkiksi tämän kriisin aikana suomalaisen Nurminen Logistics -yrityksen osake nousi huomattavasti pörssissä, mutta kirjoitushetkellä se on kuitenkin laskenut jälleen normaaliin hintaansa. Pitkällä tähtäimellä isot strategiat ja poliittiset päätökset ovat tärkeimpiä kuin se, mitä maailmalla tapahtuu ensi viikolla.

    Mitkä alat kiinnostavat sijoittajia juuri nyt?

    Vaikka kiinnostavia aloja löytyy monenlaisia, riippuen siitä, keneltä kysyy, niin monen mielestä kyberturvallisuusala on erittäin kiinnostava suomalaisille sijoittajalle muutamasta syystä. Ensinnäkin suomalaiset ovat perinteisesti hyvin arvostettuja tietoturvamaailmassa – mainittakoon esimerkiksi Linus Torvalds tai Mikko Hyppönen –  mutta myös vaadittavan koulutuksen taso on huippuluokkaa. Yhä teknologisemmaksi muuttuvassa maailmassa myös kyberuhka suurenee, ja kissa-hiiri-leikin tapaan näitä pitää myös valvoa ja ennaltaehkäistä. Moni onkin kuullut tuhoisasta Solarwinds -hackista joka aiheutti (ja median mukaan aiheuttaa vieläkin) suunnattomasti ongelmia eri virastoille ja yrityksille ympäri maailmaa. Toinen kuuma uutinen on Yhdysvaltojen vakoilu Euroopassa Tanskan avulla. Ja nämä ovat vain ne asiat, joista uutisoidaan. Näemme vain jäävuoren huipun. Emmekä näe tälle loppua. Moderni varas ei ole enää valeasuun pukeutunut pankkiryöstäjä, vaan tietokoneruutua tuijottava tavallinen tallaaja.

    Onko sijoittaminen aina viisasta?

    Vaikka moni ekonomi haluaisikin väittää, että sijoittamisella ei koskaan voi mennä väärin, niin on hyvä pitää mielessä, ettei se ole ainut vaihtoehto. Joskus on parempi odottaa parempaa hetkeä tai yritystä. Ja kun se hetki koittaa, olisi noloa, jos pätäkkää ei yhtäkkiä olisikaan, millä sijoittaa, koska ne rahat olisivat muissa sijoituksissa kiinni.

    Sijoittamisessa yksi tärkeimmistä taidoista voikin joskus olla taito olla tekemättä mitään. Kirjoitimme aiemmassa julkaisussa muutaman vinkin säästämisestä, jotka suosittelemme käymään katsomassa. Tulet kiittämään meitä, kun olet vihdoin löytänyt sen oikean yrityksen, jonka visioon uskot ja jonka johtoportaaseen luotat, ja olet vihdoin valmis sijoittamaan.

    Vältä näitä aloja

    Jos sijoittaminen kiinnostaa sinua, tai haluat aloittaa, niin hyvä ja kiinnostava idea olisi välttää kokonaan suosituimpia aloja. Kryptovaluutat, sähkö- ja vetyautoilu, sekä aurinkovoima ovat kaikki aloja joita moni seuraa taukoamatta. Juuri tästä syystä emme lähtisi suuremmin sijoittamaan niihin, koska kultaryntäyksessä on kuitenkin tilaa vain muutamalle.

    Kiinnostavampia kohteita on esimerkiksi logistiikka-ala, joka lentoteollisuuden vaikeuksien takia (suuret ympäristöhaitat joille ei vielä olla keksitty ratkaisua) saattaa mullistua tulevina vuosina. Suomesta löytyy paljon logistiikkaan ja tavaran toimittamiseen keskittyneitä yrityksiä, jotka kirjoitushetkellä eivät ole niin monelle niin kiinnostavia. Juuri tällaisia suosittelemme etsimään. Kaikki tietävät jo, että esimerkiksi suomalaiset QT Groupit ja Harviat ovat kuumaa kamaa ja että tulevaisuus näyttää hyvältä. Siksi niiden osakkeet ovatkin niin uskottaman korkealla. Nämä tulevaisuuden odotukset ovat jo leivottu sisään hintaan, samalla tavalla kuin sähköautovalmistaja Teslan osake on käyttäytynyt kuin Linnanmäen vuoristorata viimeiset 12 kuukautta.

    Yhteenveto

    Tässä artikkelissa selvitimme tuleeko pörssibuumi jatkumaan vielä seuraavaan vuoteen, ja jopa sitä seuraavaan. Kerroimme myös kiinnostavista tulevaisuuden aloista, ja varoitimme muutamista hieman liiankin kuumista. Näin lopuksi haluamme vielä painottaa, että kristallikuulaa ei ole kenelläkään, ja paras sijoitusstrategia on aina se, jonka itse laadit oman tutkimuksesi päätteeksi. Seuraamalla muita saat saman kuin muut. Ja sitä harva sijoittaja lopulta haluaa.

  • Sijoittajien verotiedot 2020

    Tuoreet verotiedot julkaistiin viime keskiviikkona, ja perinteiden mukaan kokosimme sijoittajista koostuvan listan. Pidemmittä puheitta mennään suoraan asiaan, ohessa sijoittajat asetettuna järjestykseen kokonaistulojen perusteella:

    Nimi Ansiotulo Pääomatulo Tulot yhteensä Asema
    Kyösti Kakkonen 96 792 1 855 963 1 952 755 Suursijoittaja
    Kim Lindström 57 077 1 377 366 1 434 443 Suursijoittaja
    Vesa Puttonen 127 593 194 367 321 960 Suursijoittaja, professori
    Jukka Oksaharju 135 912 90 342 226 254 Osakestrategi, sijoituskirjailija
    Seppo Saario 98 886 122 304 221 190 Sijoituskirjailija
    Harry Harkimo 178 650 36 221 214 871 Bisnesmies, kansanaedustaja
    Erkki Sinkko 14 044 184 909 198 953 Suursijoittaja, Nokia-kahvien isä
    Sari Lounasmeri 190 916 4 956 195 872 Toimitusjohtaja, pörssisäätiö
    Mikael Rautanen 155 345 31 079 186 424 Toimitusjohtaja, Inderes
    Miikka Luukkonen 83 701 99 030 182 731 Podcast-tähti, Rahapodi
    Timo Harakka 152 452 8 894 161 346 Sijoittajademari
    Timo Rothovius 107 413 51 574 158 987 Osakesäästäjien puheenjohtaja, professori
    Sauli Vilén 156 337 0 156 337 Pääanalyytikko, Inderes
    Petri Kajaani 99 792 41 445 141 237 Analyytikko, Inderes
    Martin Paasi 132 818 3 250 136 068 Podcast-tähti, Rahapodi
    Petri Gostowski 81 998 26 123 108 121 Analyytikko, Inderes
    Antti Viljakainen 105 562 0 105 562 Analyytikko, Inderes
    Erkki Vesola 100 514 3 051 103 565 Analyytikko, Inderes

    Listan kärjessä ei ollut suurempia yllätyksiä. Suursijoittajat Kakkonen ja Lindström ovat kaukana muiden edellä. Molemmat tienasivat viime vuonna enemmän kuin vuonna 2019, Kim Lindströmin verotettavat tulot itseasiassa jopa yli tuplaantuivat. Ehkä kyseessä oli myynnit koronan iskettyä päälle, tämä jää arvailujen varaan.

    Kansanedustaja Harry Harkimon pääomatulot putosivat noin 100 000 euroa verrattuna vuoteen 2019. Myös suursijoittaja Erkki Sinkon pääomatulosaalis oli koronapaniikin takia hieman laihempi osinkovirtojen pienennyttyä.

    Seppo Saarion pääomatulot kasvoivat vuodesta 2019 noin 93 000 euroa, joten kyseessä lienevät myös koronamyynnit. Myös Rahapodin juontaja Martin Paasi kerrytti edellisen vuoden pyöreän nollan sijaan pääomatuloja viime vuonna 3 250 euron verran.

    Viime vuosien osakerallin lähes täysin missannut Jukka Oksaharju kasvatti pääomatulojaan noin 80 000 eurolla verrattuna vuoden takaiseen. Kyseessä lienee muutos hänen siirryttyään enemmän kiinteistöbisnekseen. Tästä päätöksestä ainakin verottaja on kiitollinen.

  • Pörssin hinnanmuodostuksen tehokkuudesta, case Harvia

    Olet varmaan kuullut teorian tehokkaista markkinoista, joiden mukaan osakkeet ovat jatkuvasti oikein hinnoiteltuja. Kaiken uuden tiedon tulisi aina olla sisään leivottuna pörssikursseihin. Etenkin näin tuloskaudella tämä teoria tulee haastetuksi, koska kurssien liike voi olla ailahtelevaa ja tavallista voimakkaampaa.

    Otan esimerkiksi Harvian osakkeen. Harvialta tuli viime viikolla torstaina todella hyvä tulos, joka ylitti analyytikoiden odotukset. Yhtiön pörssikurssi nousi noin 13,80 prosenttia, ja päätöskurssi oli 59,99 euroa. Tämä oli huomattavan suuri nousupomppu yhdelle päivälle, joten seuraavalle pörssipäivälle saattoikin odottaa pientä tai jopa vähän suurempaakin miinusmerkkistä rekyyliä.

    Loppujen lopuksi Harvian osake laski tulosjulkistusta seuraavana päivänä -7,7% kurssin päätyessä 55,40 euroon. Yhdessä päivässä huippuhinnasta kuoriutui pois noin 4,6 euroa. Eikä tässä vielä kaikki, tänään Harvia päätti -2,4 prosentin laskuun, ja päätyi kurssiin 52,70 euroa. Tulosjulkistusta edeltävänä päivänä Harvian päätöslukema oli 52,78 euroa, joten tällä hetkellä ollaan laskettu jo 0,2% sen alle!

    Mielestäni tämä on osoitus siitä, että pörssi ei aina kykene sulattelemaan uutta tietoa kovinkaan rationaalisesti. Syitä voi olla monia. Välittäjätilastojen mukaan ulkomaiset omistajat irtautuvat omistuksistaan. Toinen seikka voi olla se, että ulkomaisten sijoittajien peesissä myös piensijoittajat kykenevät heiluttamaan Harvian osakekurssia, koska osake on suhteellisen pienivaihtoinen. Harvoin kuitenkaan nähdään näin suurta rallia ylös ja alas päätyen lähes lähtöpisteeseen.

    Yhtä kaikki, Harvia jatkoi hyvää tulossarjaansa osakerallista huolimatta. Tämä on tärkein sijoittajaa kiinnostava seikka. Osakekurssia tärkeämpää on pitää fokus itse yhtiössä.

    PS. Analyysitalo Inderes nosti tulosjulkistuksen jälkeen Harvian tavoitehintaa maltillisesti 65 euroon(aikaisemmin 64 euroa). Näin ollen nykyhinnalla nousuvaraa tähän tavoitteeseen on peräti noin 21%. Jos nyt nähty suuri lasku olikin vain ulkomaalaisomistajien irtautumisesta johtuvaa, voi käsillä olla potentiaalinen ostopaikka.