Tuulipuku.fi

Tekijä: admin

  • Perustulo ei ole sosialismia

    Perustulo ei ole sosialismia

    Perustulosta puhutaan Suomessa usein ideologisena kysymyksenä. Todellisuudessa kyse on paljon käytännöllisemmästä asiasta. Miten rakennetaan järjestelmä, joka toimii tehokkaammin, kannustaa työntekoon ja vähentää byrokratiaa?

    Nykyinen tukimalli, jota Kela pyörittää, on monimutkainen verkosto erilaisia etuuksia. Asumistuki, toimeentulotuki, työttömyysturva, sovitellut tuet ja niin edelleen. Jokaisella on omat ehtonsa, tulorajansa ja hakuprosessinsa. Lopputulos on raskas järjestelmä, joka vaatii valtavan määrän hallintoa. Silti se epäonnistuu usein siinä, mikä on olennaisinta, kannustamaan ihmisiä liikkumaan työmarkkinoilla.

    Perustulo kääntää asetelman päälaelleen.

    Siinä missä nykyjärjestelmä tarkkailee, kontrolloi ja rankaisee pienistäkin muutoksista tuloissa, perustulo antaa ihmiselle vapauden tehdä päätöksiä ilman pelkoa tukien menettämisestä. Jokainen saa saman perustoimeentulon ilman byrokratiaa, ja kaikki lisätulot tulevat sen päälle ilman monimutkaisia leikkureita tai kannustinloukkuja.

    Perustulo vähentää valtion roolia ihmisten elämässä. Se poistaa tarpeen jatkuvalle valvonnalle, hakemusten käsittelylle ja tulotarkastuksille. Se tekee järjestelmästä läpinäkyvän ja ennustettavan. Ihminen tietää aina, mitä saa ja mitä tapahtuu, jos ottaa vastaan työtä tai päättää vaikkapa alkaa pienyrittäjäksi.

    Nykyinen malli taas on klassinen esimerkki raskaasta hyvinvointivaltion byrokratiasta. Se on suuri koneisto, joka työllistää tuhansia ihmisiä hallinnoimaan tukia, joiden logiikka on usein ristiriitainen. Kun järjestelmä on näin monimutkainen, se alkaa elää itseään varten.

    Perustulossa iso osa tästä koneistosta käy tarpeettomaksi. Kun tukien hakeminen, tarkistaminen ja valvonta vähenee radikaalisti, myös hallinnollinen työ vähenee. Tämä ei tarkoita, että ihmiset olisivat turhia, vaan että heidän työpanoksensa voitaisiin ohjata tuottavampaan tekemiseen. Sellaiseen, joka oikeasti luo arvoa yhteiskuntaan paperien pyörittelyn sijaan.

    Lisäksi perustulo tukee yrittäjyyttä ja osa-aikatyötä paremmin kuin nykyinen malli. Nyt moni jättää kokeilematta yritystoimintaa tai keikkatyötä, koska pelkää tukien katkeamista ja byrokratiaa. Perustulo poistaa tämän esteen lähes kokonaan.

    Perustulo ei ole utopia eikä ideologinen kokeilu. Se on looginen seuraava askel järjestelmästä, joka on kasvanut liian monimutkaiseksi. Perustulon avulla saamme vähemmän byrokratiaa, enemmän vapautta ja todennäköisesti myös enemmän tehokkuutta. Ja mikä parasta, perustulomalli on jo sellaisenaan niin yksinkertainen että nykyjärjestelmää ei tarvitse edes yrittää alkaa kovaamaan keinoälyllä.

  • SOK pakenee Virosta?

    SOK pakenee Virosta?

    SOK ilmoitti juuri vetäytyvänsä Viron markkinoilta. Prisma on ollut Virossa ollut hieman kallis ja kömpelö jättiläinen paikallisten ketterien toimijoiden puristuksessa. Jos kuitenkin nostamme katsetta punalaputetuista aletuotteista horisonttiin, kuvaan astuu se kuuluisa ”elefantti huoneessa” eli Venäjän naapurusto ja muuttunut turvallisuusympäristö.

    Geopoliittinen riskienhallinta

    Vaikka SOK virallisesti puhuisi ”ydintoimintoihin keskittymisestä” tai ”markkina-aseman optimoinnista”, taustalla saattaa hyvinkin vaikuttaa uudenlainen riskianalyysi. Venäjän arvaamattomuus on tehnyt Baltiasta sijoittajien silmissä hieman aiempaa kuumemman alueen, eikä siinä hyvässä mielessä.

    Kun suuri osuuskauppa arvioi investointejaan kymmenen vuoden jänteellä, se joutuu kysymään haluammeko sitoa satoja miljoonia kiinteistöihin ja logistiikkaan maassa, joka sijaitsee geopoliittisella polttopisteellä? SOK:n vetäytyminen voidaan nähdä eräänlaisena riskien hajauttamisena. Jos itärajan takana tilanne eskaloituu, on mukavampi olla tukevasti kotimaan kamaralla kuin selittelemässä osuuskauppalaisille, miksi Tallinnan ja Tarton hyllyt ammottavat tyhjyyttään tai kiinteistöjen arvot sulavat käsiin.

    Coop Eesti – paikallinen rohkeus vai pakkorako?

    Samaan aikaan Coop Eesti ottaa kapulan vastaan. Paikallinen toimija uskoo markkinaan, josta suomalainen jätti poistuu. Tässä on klassinen asetelma. Paikallinen tuntee maaperän ja uskoo pärjäävänsä mahdollisessa myrskyn silmässä paremmin, koska sillä ei ole vaihtoehtoja. SOK:lla taas on varaa valita, ja se valitsee nyt turvasataman.

    Pelkurin pako vai viisaan veto?

    Asiantuntijatasolla voitaisiin puhua pääoman allokoinnin uudelleenarvioinnista muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Suomeksi sanottuna SOK katsoi kortit, totesi Viron markkinan olevan marginaalinen suhteessa niihin riskeihin, joita Venäjän naapuruus nyt tarjoilee, ja päätti että on aika kotiuttaa pelimerkit ennen kuin sää muuttuu entistä epävakaammaksi.

    Onko SOK:lla käsissään timantti? Tuskin. Enemmänkin se on hiomaton kivi, jonka hiominen vaatisi sellaista riskinsietokykyä, jota suomalaiselta, jäykähköltä osuuskauppakoneistolta ei tässä maailmantilanteessa löydy. Coop saa markkinaosuutta, mutta SOK saa mielenrauhan. Ja nykymaailmassa mielenrauha on yllättävän kallis hyödyke.

    Ehkä suomalaisen sijoittajan (ja osuuskaupan jäsenen) ei kannata olla harmissaan. Joskus se, että pidetään rahat omassa taskussa, on kaikkein kovinta asiantuntijuutta varsinkin kun naapurissa kalistellaan sapeleita. SOK:n ratkaisu saattaa hyvinkin olla ennakkotapaus, nähdäänkö seuraavaksi muidenkin suomalaistoimijoiden hiljainen lipuminen takaisin Suomenlahden pohjoispuolelle? Aika näyttää, mutta juuri nyt SOK näyttää sijoittajalta, joka osasi poistua juhlista ennen kuin valomerkki syttyy.

  • Tekoäly myllertää, mutta kuka hyötyy?

    Tekoäly myllertää, mutta kuka hyötyy?

    Tekoäly on tullut ja sekoittaa pakkaa työmarkkinoilla. Kääntäjät ja koodarit ovat jo joutuneet altavastaajiksi. Raporttien mukaan jopa 80 prosenttia asiantuntijatyöstä voi muuttua radikaalisti. Kysymys kuuluu, mikä on uuden maailmanjärjestyksen hinta ja kenelle hyöty kohdistuu?

    Tekoäly auttaa yrityksiä nopeuttamaan prosesseja ja vähentämään kuluja, mutta samalla monen duunarin työpaikka uhkaa muuttua historiaan. Väitetty 80 prosentin muutos kuulostaa aika massiiviselta arviolta. Onko kyseessä pelkkä pelko vai todellinen muutos? Se jää nähtäväksi, mutta varmaa on, että suomalaisten pitää olla hereillä, kun maailma muuttuu.

    Loppujen lopuksi homman nimi on edelleen raha ja kuka sen kerää. Tekoälyn tuomien säästöjen voimin yritysten kilpailukyky kasvaa. Toisaalta mikäli tekoäly aiheuttaa massatyöttömyyttä, myös kysyntäpuoli voi sakata. Voivatko nämä molemmat toteutua samaan aikaan?

    Meidän kannattaa valmistautua siihen, että työnkuvat muuttuvat ja työkalut kehittyvät. Oma tämänhetkinen oletukseni on, että ihmisistä ei tule tarpeettomia, vaan työ tulee pikemminkin kehittymään. Tekoäly on yksi työkalu tehokkuuden nostoon. Ihmistä tullaan tarvitsemaan jatkossakin kuviossa mukana sekä tekoälyn kaitsemiseen että markkinatalouden toimivuuden kannalta.

  • Krääsäralli kuriin

    Krääsäralli kuriin

    Uutisissa kerrotaan, että hallitus aikoo suitsia halpatuontia, koska krääsäralli tyhjentää lompakoita ja paisuttaa roskavuoria. Työryhmä luovii hankalassa tilanteessa yrittäen keksiä, miten hillitä edullisten, mutta usein kertakäyttöisten tavaroiden vyöry Suomeen.

    Mikä tässä oikeastaan yllättää on se, että vasta nyt ollaan puututtu ongelmaan, joka on ollut nähtävissä jo useita vuosia. Halpatuonti on ollut iso bisnes kiinalaista halpatelevisioista kännykänkuoriin, eikä pelisäännöistä niinkään ole piitattu. Nyt hallitus tahtoo kuroa kiinni verotuloja mutta törkein kysymys kuuluu onko kuluttajalle tiedossa säästöjä vai maksaako tavallinen suomalainen lopulta tästäkin lystistä enemmän?

    Vastauksen tähän toki jo tiedämmekin. Hintojen nousu on varma, jos halpatuonnista tehdään kalliimpaa, joten on vaikea nähdä, miten tämä auttaa arkista kukkaroa.

    Lopulta kysymys on siitä, että onko kyseessä vain uusi kikka rahastaa lisää veroja vai paraneeko oikeasti tavaran laatu ja kierrätyskulttuuri. Valitettavasti Suomen historian tuntien kallistun tähän ensimmäiseen.

  • Mörköjä Wall Streetillä

    Mörköjä Wall Streetillä

    Wall Streetillä kurssit sukelsivat kunnolla miinukselle, kun pelot korkeista koroista ja talouskasvun hiipumisesta jäytävät sijoittajien mieliä. Taustalla vaikuttavat Lähi-Idän kriisi sekä Yhdysvaltain keskuspankin mahdollinen rahapolitiikan kiristäminen.

    Eiköhän tämä kurssilasku ole taas yksi niistä finanssimaailman vuoristoradoista, joita saamme seurata vatsanpohja kuristen. Jokainen muistaa, miten näissä karhumarkkinoissa käy. Fiksu raha poimii salkut täyteen halpaita osakkeita ja me muut ihmetellään, mitä tapahtui. Onko suomalaissijoittajalla mitään opittavaa tästä spektaakkelista? Ehkä ainakin se, ettei paniikkiin pidä sortua eikä myydä omistuksiaan alennusmyynneissä.

    Jos katsoo pitemmän päälle, niin nämä kuopat ovat usein tilaisuuksia, kunhan uskaltaa istua kyydissä. Talous noussee taas aikanaan, ja siinä samalla osakkeet löytävät uudet huiput. Tässä pelissä rauhallisuus ja lompakkoon luottaminen voittavat hermoilun. Eli menkää kahville, älkääkä vilkuilko salkkuanne minuutin välein. 🙂

  • 10 yleisintä virhettä, joita aloitteleva sijoittaja tekee

    10 yleisintä virhettä, joita aloitteleva sijoittaja tekee

    Sijoittamisen aloittaminen on nykyään helppoa. Tilin saa auki muutamassa minuutissa ja ensimmäisen osakkeen ostaminen onnistuu puhelimella. Helppous on kuitenkin myös ongelma, moni hyppää markkinoille ilman kunnollista suunnitelmaa. Listaan tässä kirjoituksessa kymmenen virhettä, joihin aloittelijat kompastuvat kaikkein useimmin.

    1. Aloitetaan ilman suunnitelmaa
    Moni ostaa ensimmäisen osakkeen siksi, että joku suositteli sitä tai koska kurssi näyttää nousevan. Ilman omaa strategiaa sijoittaminen muuttuu helposti sattumanvaraiseksi säätämiseksi.

    2. Ostetaan sitä mistä kaikki puhuvat
    Kun jokin osake on kaikkien huulilla, iso osa noususta on usein jo tapahtunut. Sijoittaja tulee mukaan myöhässä ja jää helposti muiden exit‑likviditeetiksi. Erityisesti X-keskusteluja seuratessa tämä ilmiö tulee tutuksi.

    3. Hajautusta ei ole
    Yksi tai kaksi osaketta ei ole salkku. Yhtiökohtainen riski on todellinen, ja huono uutinen yhdessä firmassa voi romahduttaa koko sijoituksen.

    4. Yritetään ajoittaa markkinaa
    “Ostan kun kurssi laskee vielä vähän” tai “odotan seuraavaa dippiä.” Kuulostaako tutulta? Tosiasiassa kukaan ei tiedä milloin pohjat tai huiput tulevat. Pitkäjänteinen sijoittaminen eli kurinalainen tekeminen voittaa useimmiten ajoittamisen.

    5. Myydään paniikissa
    Kun markkina laskee nopeasti, aloittelija hermostuu ja myy. Usein juuri silloin kun pitkän aikavälin sijoittajan pitäisi tehdä päinvastoin. Laskuissa hyvää tavaraa saa halvemmalla.

    6. Voittoja kotiutetaan liian aikaisin
    Moni myy hyvän yhtiön heti kun se on +20 %. Samaan aikaan tappiollisia sijoituksia roikotetaan salkussa vuosia.

    7. Kulut unohtuvat
    Korkeat kaupankäyntikulut tai kalliit rahastot syövät tuottoa yllättävän paljon pitkällä aikavälillä.

    8. Sijoitetaan rahaa jota saatetaan tarvita pian
    Pörssi on pitkä peli. Jos sijoitetut rahat pitää ehkä käyttää vuoden sisällä, riskitaso on väärä.

    9. Ei ymmärretä mitä omistetaan
    Jos et pysty selittämään yhdellä lauseella miten yhtiö tekee rahaa, et todennäköisesti tunne sitä tarpeeksi.

    10. Odotetaan rikastumista nopeasti
    Sijoittaminen on yleensä tylsää: kuukausisäästämistä, odottamista ja korkoa korolle -efektiä. Nopeita voittoja voi tulla, mutta niiden varaan ei kannata rakentaa strategiaa.

    Lopuksi

    Hyvä uutinen on, että nämä virheet ovat vältettävissä. Selkeä strategia, hajautus ja pitkä aikahorisontti vievät sijoittajaa jo yllättävän pitkälle. Usein paras päätös ei ole tehdä enemmän – vaan tehdä vähemmän ja antaa ajan tehdä työnsä.

  • AI ei korvaa ihmistä

    AI ei korvaa ihmistä

    Sosiaalista mediaa selatessani olen viime aikoina törmännyt toistuvasti tuomiopäivän ennustuksiin, joiden mukaan ihminen tullaan korvaamaan työelämässä AI:n toimesta täysin, ja meidän täytyy tästä syystä keksiä joitain muita harrasteita tilalle. Usein nämä ennustukset ovat sellaisia, että tämä tulee tapahtumaan jo muutaman lähivuoden aikana. Viimeksi tänään näin kuvan jossa mentiin jo niin pitkälle, että lakimiehet ja esimerkiksi lääkärit voitaisiin korvata jo vuonna 2030.

    Jokainen varmasti tarkastelee tätä asiaa omasta perspektiivistään. Jos työtehtävä sisältää esimerkiksi yksinkertaista raporttien koostamista datasta tai muuta ”perusekselöintiä,” on työ varmasti jo nyt korvattavissa AI:lla. Jos taas työ on monimutkaisempaa, ala on reguloitu tai käsitellään herkkää dataa, uskoisin tällaisten töiden olevan vielä hyvin suojassa AI-rynnäköltä.

    Tekninen valmius ei tarkoita käyttöönottoa

    Olennaista on tehdä ero siinä, mikä on teknisesti mahdollista ja mikä on todennäköinen käytäntö alalla. Saattaa olla teknisesti mahdollista korvata lääkäri tai lujuuslaskuja tekevä insinööri AI:lla, mutta jonkun on aina otettava näistä diagnooseista ja laskelmista lopullinen vastuu. Jos ihminen kuolee hoitovirheeseen tai silta romahtaa, ei hommaa voida laittaa AI:n piikkiin. Tätä kautta on helppo nähdä, että todellisessa maailmassa näitä töitä ei tulla korvaamaan pitkiin aikoihin kokonaan keinoälyllä vaikka tekninen mahdollisuus siihen olisikin olemassa.

    Ohjelmistoyhtiöiden kurssit ovat olleet jyrkässä laskussa jo pidempään. Tässä lienee oletuksena se, että AI tulee syrjäyttämään heidän bisneksensä. Miksi kukaan enää ostaisi softaa, jos sen voi rakentaa itse vain kysymällä koodia keinoälyltä?

    Tässä on helppo havaita samanlainen kaava kuin edellisissä esimerkeissä. Jotkin helpot pienet apuohjelmat ynnä muut koodinpätkät on kätevä tehdä keinoälyn avustuksella, mutta kun mennään kokonaisen asiakkaalle toimitettavan softan tasolle, täytyy ihmisen ottaa vastuu sen toimivuudesta. Tähän tullaan jatkossakin tarvitsemaan ihmisiä ja tiimejä jotka osaavat tulkita koodia.

    Luottamus ratkaisee

    Lopulta avainkysymys tulee olemaan, meneekö keinoäly jossain vaiheessa luottamuksessa ihmisen ohi. Mikäli näin käy, silloin ihmiset olisivat pelkkä riesa.

    Oma hallusinaationi on, että keinoäly ei ole ainakaan ihan lähitulevaisuudessa, jos koskaan, saavuttamassa tätä. Perustan tämän siihen, että AI:lta puuttuu käsitys moraalista ja sellaisesta tietoisuudesta, joka meillä ihmisillä on. Jos AI tekee virheen jonka seurauksena ihmisiä kuolee, AI ei todellisuudessa ole siitä millään tavalla tilivelvollinen. Se ei tunne tilanteesta minkäälaista tuskaa. Näin ollen on vaikea kuvitella että se osaisi kantaa riittävissä määrin vastuutakaan päätöksistään.

    Yhteenveto

    Lopulta tulen siihen päätelmään, että AI on vain työkalu joka antaa ihmisille lisää tehoa työntekoon. AI-murroksesta huolimatta ihmisiä tullaan tarvitsemaan työpaikoilla jatkossakin. Sosiaalisen median tuomiopäivän ennustukset ovat liian radikaaleja, AI tulee tehostamaan työntekoa mutta ei korvaamaan ihmisiä kokonaan.

    PS. Tämä kirjoitus on kokonaan ihmisen tekemää käsityötä sekä tajunnanvirtaa. 🙂

  • Onko sähkö kallista nyt? Nopea vertailu pörssisähkö vs. kiinteä sopimus

    Sähkön hinta Suomessa on rauhoittunut kriisivuosista, mutta se vaihtelee edelleen paljon. Pörssisähkön keskihinta oli viime vuonna 5,08 snt/kWh tasolla, mutta talvella nähdään yhä kalliita piikkejä kuten kulunut viikko on hyvin osoittanut. Sähkön hinnat ovat kohonneet ajoittain jopa lähes 80 senttiin kilowattitunnilta.

    Pörssisähkö – halvin jos jaksat optimoida

    Pörssisähkössä hinta vaihtuu tunneittain(nykyään jopa varteittain). Halvinta on yleensä yöllä ja viikonloppuna, kalleinta aamulla ja iltaisin.
    Jos pystyt siirtämään kulutusta (pesukone, sauna, auton lataus), pörssisähkö voi olla edullisin vaihtoehto.

    Jos kuitenkin kulutus esimerkiksi sähkölämmityksen vuoksi painottuu talvikuukausiin, pörssisähkö ei välttämättä ole paras ainakaan ihan joka vuosi. Esimerkiksi tänä vuonna monet tulevat alkuvuodesta saamaan niin suuria sähkölaskuja, ettei pörssisähkösopimus ehdi loppuvuonna enää säästää rahoja takaisin.

    Pörssisähkö on nimensä mukaisesti kuin osakepörssi, jokainen vuosi ei välttämättä ole hyvä, mutta jos vatsa ja kukkaro kestävät riskin voi rahallinen säästö olla kuitenkin kiinteää sopimusta parempi pitkällä aikavälillä.

    Hintaseuranta: https://porssisahko.fi/

    Kiinteä sopimus – tasainen ja stressitön

    Kiinteässä sopimuksessa tiedät hinnan etukäteen eikä hintapiikkejä tarvitse pelätä. Sopimus on kuin vakuutus, josta sähköyhtiöt pyrkivät ottamaan hieman varmuusrahaa itselleen vaivanpalkaksi. Monelle kiinteä sopimus on helpoin ja turvallisin ratkaisu, etenkin sähkölämmitteisessä kodissa. Jatkossa ei tarvitse lauantaisin katsoa onko tänä iltana varaa saunoa.

    Kumpi kannattaa?

    Yleisesti tilanne on kuta kuinkin tämä:

    • Kerrostalo/rivitalo + aktiivinen seuranta + riskinsietokyky → usein pörssisähkö on kannattavin
    • Omakotitalo + haluat ennustettavan laskun → kiinteä sopimus

    Sopimuksen vaihtamalla voi säästää helposti 100–500 € vuodessa, joten kilpailutus kannattaa lähes aina.

    Katso Oomin sähkösopimukset

  • Aurinkopaneelijärjestelmäni tuotto vuonna 2025

    Olen aikaisemminkin kirjoittanut aurinkopaneelijärjestelmistä, koska ne ovat yleistyneet merkittävästi Suomessa viime aikoina. Tuolloin vertasin aurinkopaneeli-investointien kannattavuutta Fortumin osakkeeseen. Lopputulemana päättelin: ”Omalla kohdallani valitsisin Fortumin osakkeen, koska osinkotuoton lisäksi se tarjoaa vielä hyvän tulevaisuuden tuottopotentiaalin bonuksena.”

    Nyt onkin aika katsoa, paljonko kuvitteellinen ”Fortum-aurinkopaneelijärjestelmäni” tuotti vuonna 2025.

    Laskelmat

    Fortum-aurinkopaneelijärjestelmäni tuotto koostuu kahdesta osasta, osakkeen kurssikehityksestä sekä osingosta. Fortumin osake nousi viime vuonna 40% ja ostohinnalle sain lisäksi reilun 8% osingon. Näin ollen kokonistuotto viime vuonna oli 48%.

    Mikäli osinkorahat sijoitti keväällä takaisin osakkeeseen, tuotto oli vielä jokusen prosenttiyksikön kovempikin, mutta ehkä tätä ei kannata ottaa mukaan arvioihin koska samalla logiikalla oikean aurinkopaneelijärjestelmänkin tuottamat myyntivoitot voisi sijoittaa osakemarkkinoille.

    Yhteenveto

    48% tuotto vuodessa on niin kova, että mikäli sama vauhti jatkuisi järjestelmän takaisinmaksuaika olisi vain hieman reilut kaksi vuotta. En kuitenkaan usko jatkossa samanlaiseen voittokulkuun, koska sähkön hinta on tulossa alas ja tässä tilanteessa lisätuottoja on vaikea saada.

    Tilanteeseen voi vaikuttaa positiivisesti datakeskushankkeiden lisääntyminen sekä mahdollinen uusi ydinvoimala, jossa Fortumilla olisi merkittävä rooli. Tällaiset tekijät nostaisivat todennäköisesti sähkön hintaa, mutta samalla uusi ydinvoimala lisäisi myös tuotantokapasiteettia.

    Näin ollen näkisin, että Fortumissa on edelleen paremmat tulevaisuuden näkymät kuin perinteisellä katolla lojuvalla aurinkopaneelijärjestelmällä.

  • Salkkuni parhaat AI-yhtiöt Helsingin pörssistä

    Salkkuni parhaat AI-yhtiöt Helsingin pörssistä

    AI eli keinoäly on ollut tänä vuonna sijoittajien huulilla. Siitä povataan samanlaista mullistusta kuin minkä internetin tulo teki aikoinaan. Luonnollisesti alaan liittyvät yhtiöt ovat tänä vuonna nousseet pörssissä mukavasti. Tässä kirjoituksessa käyn läpi salkustani löytyviä Helsingin pörssin AI-omistuksia ja mitä niille on tänä vuonna kuulunut.

    Fortum

    AI tarvitsee paljon laskentatehoa ja sitä kautta suuria konesaleja ja energiaa. Onkin laskelmoitu, että energia on resurssi joka tulee eniten jarruttamaan AI:n kehitystä. On jopa povattu, että juuri energian vuoksi Kiina tulee olemaan lopulta AI-kehityksen voittaja.

    Meillä kotimaassa suurin energiantuottaja on tietysti pörssiyhtiö Fortum, jonka kurssi onkin tänä vuonna kiivennyt mukavasti ylöspäin. Yhtiö kävi jopa puhkaisemassa maagisen 20 euron rajan, mutta on nyttemmin laskenut noin 17,84 euroon. Nousua tänä vuonna reilut 27%.

    Sähkön hinta elää meillä omaa elämäänsä tuotannon ja pakkasten mukaan, ja tälle talvelle ei enää ole ennustettu niin korkeita hintoja kuin nähtiin edellisinä talvina. Sähkön hinnan ja myynnin kasvuajurina tulee kuitenkin toimimaan datakeskusinvestoinnit, joita on tulossa Suomeenkin useampi. Muun muassa pelkästään Pohjois-Suomeen kaavaillaan datakeskuksia Iihin, Muhokselle ja Pyhäjoelle.

    Mikäli edes osa näistä projekteista valmistuu, on selvää että energian kysyntä tulee nousemaan merkittävästi nykyisestä. On myös puhuttu, että Suomeen tarvitaan uusi ydinvoimala. Kaikki tämä tulee satamaan Fortumin pussiin.

    Wärtsilä

    Wärtsilä on tunnettu erityisesti laivamoottoreistaan, mutta se on vahva peluri myös muissa energiantuotantoratkaisuissa. Nyt kasvava alue näyttää olevan datakeskusten sähköntuotantoratkaisut. Näitä tarvitaan globaalisti (AI-)konesalien yhteyteen.

    Muutama viikko takaperin Wärtsilä julkaisi tiedotteen jossa kerrottiin 507 MW:n moottoritilauksesta Yhdysvaltoihin. Yhtiö toimittaa 27 päävoimanlähteenä toimivaa moottoria uuteen Yhdysvalloissa rakenteilla olevaan datakeskukseen.

    Koska AI-investointisykli on vielä verrattain alussa, on odotettavaa että näitä uutisia tullaan kuulemaan vielä lisää tulevaisuudessa. On hienoa, että kotimainen yhtiö on mukana ratkaisemassa AI:n pullonkaulana olevaa globaalia energiaongelmaa.

    Wärtsilän osake on tänä vuonna noussut mukavat 73%.

    Yhteenveto

    AI-sijoituksia voi tehdä myös meillä kotipörssissä. Vaikka tämä artikkeli onkin kirjoitettu pilke silmäkulmassa, on selvää että AI-huuma on jalkautunut myös meille.

    Siitäkin huolimatta, että varsinaisia AI-buumin ytimessä toimivia yhtiöiltä meiltä ei juurikaan löydy, on ollut mahdollista sijoittaa tällaisiin välillisesti ilmiöstä hyötyviin infrastruktuuriyhtiöihin. Nämä ovat niitä helmiä, joista kotimainen tuulipukusijoittaja voi nauttia ja jotka eivät osu Wall Streetin pukumiesten tutkaan.