Noin viikko sitten korviini kantautui uutinen, jonka mukaan pörssiyhtiö BBS Bioactive Solutions olisi hakeutumassa konkurssiin. Nämä uutiset ovat aina harmillisia, mutta vieläkin harmillisempia ne ovat silloin kun niissä poltetaan tukuttain veronmaksajien rahaa.
Meillä on joitain esimerkkejä siitä, kuinka kuntapäättäjät sijoittavat. Kurikan omistukset Fortumissa ja Nesteessä ovat laajasti tunnettuja, ja kaupunki rahoittaa palveluitaan näistä saatavilla mehevillä osingoilla. Toisaalta Nesteen osakkeen romahdettua osakkeiden arvo on kutistunut jopa 240 miljoonaa euroa, jos verrataan osakkeen nykykurssia vuonna 2021 nähtyyn huippunoteeraukseen.
Tässä tulee kuitenkin huomata sellainen ero, että Kurikan osakkeet ovat käytännössä myyntisaamisia ajoilta jolloin se myi Jyllinkosken Sähkön Fortumille, ei suinkaan tavanomainen suora sijoitus näihin yhtiöihin.
Reisjärven kunnan kohdalla tilanne on kuitenkin lohduttomampi, konkurssin myötä kaikki sijoitetut varat ovat poissa. Tämän lisäksi kunnan työllisyys pienenee ja verotulot laskevat. Kunnan saamat vuokratulot myös lakkaavat juoksemasta, sillä BBS toimi kunnan vuokraamissa tiloissa. Tarkastellaan seuraavaksi Reisjärven toimintaa BBS:n osakkeen suhteen.
Kunnan investointien taustaa
Reisjärven kunnan päätös sijoittaa paikalliseen BBS-Bioactive Bone Substitutes Oyj:hin oli aluksi rohkea askel tukemaan paikallista yritystoimintaa ja edistämään innovaatioita. Yhtiö kehitti bioaktiivisia luunkorvikkeita, joiden uskottiin avaavan uusia mahdollisuuksia terveysteknologian markkinoilla. Kunta sijoitti yhtiöön vuosien 2005 ja 2023 välillä yhteensä 2 776 332,84 euroa kuntalaisten verovaroja.
Alkuperäisen osakeoston lisäksi kunta osallistui useisiin osakeanteihin: 332 400 euroa merkittiin osakkeisiin huhtikuussa 2023 ja 400 000 euroa marraskuussa 2023. Valitettavasti yhtiö ei koskaan saavuttanut taloudellista vakautta, ja vuoden 2024 lopussa BBS ajautui jälleen taloudelliseen ahdinkoon. Viimeisen rahoituskierroksen epäonnistuttua tämä tarkoittaa sitä, että kaikki kunnan sijoittamat rahat ovat nyt menetettyjä.
Taloudellinen tappio kuntalaisille
Reisjärven kunta päätyi investoimaan yhtiöön yhteensä lähes 2,8 miljoonaa euroa, joka on huomattava summa pienen kunnan budjetissa. Vaikka sijoituksella pyrittiin tukemaan paikallista työllisyystä ja saamaan pitkän aikavälin tuottoja, lopputulos oli katastrofaalinen.
Kunnan tilanne oli jo valmiiksi haastava. Vuonna 2019 kunnan tilinpäätös oli alijäämäinen 616 902 euroa, ja katettavaa alijäämää oli kertynyt vuoteen 2023 mennessä yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Sijoitus BBS:lle pahensi entisestään kunnan taloudellista ahdinkoa, eikä konkurssin myötä ole näköpiirissä keinoja saada takaisin menetettyjä varoja.
Kuntalaisten varojen tuhlauksen seuraukset
Tämän sijoituksen kohtalo nostaa esiin vakavia kysymyksiä siitä, miten kuntien tulisi käyttää veronmaksajien rahoja. Kun näin suuri summa päätyy riskialttiiseen kohteeseen, jonka liiketoimintamalli ei osoittaudu kannattavaksi, vaikutukset heijastuvat väistämättä kuntalaisten elämään. Jälkikäteen mietittynä jonkinlainen takaraja yhtiön kannattavaksi ja voitolliseksi siirtymisessä voisi olla paikallaan, ettei vastaavaa rahojen lapiointia pohjattomaan kaivoon pääsisi tapahtumaan.
Menetetyt miljoonat voisivat olla merkittävä parannus paikallisiin palveluihin, kuten koulutukseen, terveydenhuoltoon tai infrastruktuuriin. Nyt menetetty raha tarkoittaa todellisuudessa kasvavia paineita joko palveluiden leikkaamiseen tai verojen korottamiseen.
Johtopäätös: Mitä tästä voidaan oppia?
Reisjärven kunnan sijoitus BBS-yhtiöön oli opettavainen mutta kallis muistutus siitä, kuinka tarkkaan julkisia varoja tulee käyttää. Kunnan ensisijainen tehtävä on turvata asukkaidensa hyvinvointi ja palvelut, eikä riskeerata miljoonia pääomaa korkean riskin sijoituksilla.
Tulevaisuudessa kuntien on laadittava selkeitä sijoitusstrategioita, jotka painottavat maltillisuutta ja vastuullisuutta. Tämän tapauksen olisi syytä toimia varoittavana esimerkkinä muille kunnille: ilman huolellista riskianalyysiä ja pitkän aikavälin suunnitelmaa kunnalliset sijoitukset voivat kääntyä kuntalaisten kannalta jopa kohtalokkaiksi.
Samalla on tietysti ymmärrettävää, että pienet ja näivettyvät kunnat pyrkivät kasvattamaan elinvoimaansa tukemalla epävarmaakin paikallista yritystoimintaa. Esimerkiksi Lappajärven kunta on juuri aloittelemassa hotelliyrittämistä. Kyseessä on Reisjärveen verrattuna huomattavasti pienempi sijoitus jonka tähtäimenä on kunnan matkailuarvon säilyttäminen, ja oikeaoppisesti tässä sijoituksessa käytetään seurantajaksoa jonka aikana toiminta on käännettävä voitolliseksi. Tämä järjestely takaa sen, että hankkeeseen ei polteta veronmaksajien rahoja ylenmäärin.