Tuulipuku.fi

Kategoria: sijoittaminen

  • Sijoitusyhtiö on vain kuori – miksi valtio kohtelee sitä kuin tehdasta?

    Sijoitusyhtiö on vain kuori – miksi valtio kohtelee sitä kuin tehdasta?

    Suomessa on rakennettu piensijoittajalle kaksi laillista tapaa lykätä sijoitustuottojen verotusta. Osakesäästötilillä voi ostaa ja myydä osakkeita ilman välittömiä veroseuraamuksia, kunhan talletukset pysyvät 100 000 euron katon alla. Vakuutuskuoressa ja kapitalisaatiosopimuksessa sama onnistuu ilman mitään kattoa – kunhan maksat välistä vakuutusyhtiölle hallinnointipalkkiot.

    Kolmas vaihtoehto, oma sijoitusyhtiö, on rangaistu. Jokainen osakemyynti yhtiön sisällä realisoi 20 prosentin yhteisöveron, ja kun rahat joskus nostaa ulos, päälle tulee toinen verokerros osinkona tai palkkana. Sama euro, sama sijoitus, sama säästäjä – mutta kolme täysin eri verokohtelua riippuen siitä, minkä kuoren ympärilleen valitsee.

    Tässä ei ole mitään logiikkaa. Tai on: logiikka löytyy seuraamalla rahaa. Rajaton veronlykkäys on Suomessa sallittu silloin, kun finanssiala saa siitä siivunsa. Kun tavallinen ihminen yrittää tehdä saman itse perustamallaan osakeyhtiöllä ilman välikäsiä, verottaja astuu väliin heti ensimmäisessä kaupassa.

    Viron malli on ollut pöydällä vuosikymmenen – ja pöydälle se on jäänyt

    Ehdotus on yksinkertainen: sijoitusyhtiötä pitäisi kohdella kuten osakesäästötiliä. Yhtiön sisällä saa ostaa, myydä ja uudelleensijoittaa vapaasti, ja verot maksetaan vasta, kun omistaja nostaa varoja ulos yhtiöstä. Tämä on käytännössä Viron yhteisöveromalli, jossa yritystä verotetaan vasta voitonjaosta. Virossa malli on ollut käytössä vuodesta 2000, ja maan pääomamarkkinat ja yrityskanta ovat kehittyneet sen kanssa mainiosti.

    Suomessa valtiovarainministeriön yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä tyrmäsi Viron mallin vuonna 2017. Perustelut olivat tutut: verotuottojen menetys ja ”lykkääntymisetu”. Sama ministeriö on arvioinut, että pelkän osakesäästötilin talletuskaton poisto maksaisi noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Luvut ovat todellisia, mutta ne kertovat vain puolet tarinasta. Lykkääntymisetu ei ole veronkiertoa vaan korkoa korolle -ilmiön päästämistä töihin – ja juuri se ilmiö on ainoa mekanismi, jolla palkansaaja voi ikinä vaurastua. Valtio saa veronsa lopulta, ja isommasta potista.

    TE-toimiston arpajaiset

    Verotus on kuitenkin vasta puolet ongelmasta. Toinen puoli on sosiaaliturva.

    Jos omistat sijoitusyhtiön ja jäät työttömäksi, TE-toimisto voi tulkita omistuksesi yrittäjyydeksi. Passiivinen sijoitustoiminta yleensä menee läpi, mutta rajanveto on tapauskohtaista ja arvaamatonta. Aktiivinen kaupankäynti oman yhtiön kautta voi viedä ansiosidonnaisen kokonaan. Käytännössä ihminen, joka on säästänyt pahan päivän varalle yhtiömuodossa, on huonommassa asemassa kuin se, jolla on täsmälleen sama omaisuus arvo-osuustilillä pankissa.

    Tämä on nurinkurista. Sijoitusyhtiö ei työllistä ketään, ei tuota palveluja eikä käy kauppaa asiakkaiden kanssa. Se on kirjanpidollinen kuori, jonka sisällä makaa osakkeita – täsmälleen sama asia kuin osakesäästötili, mutta eri paperilla. Silti järjestelmä kohtelee sen omistajaa kuin konepajayrittäjää, jolla on halli, koneet ja tilauskirja.

    Rehellisyyden nimissä: yhtiö ei ole aivan puhdas kuori. Se voi vähentää kuluja, ottaa velkaa ja ketjuttaa omistuksia tavalla, johon osakesäästötili ei taivu. Siksi rajaton vapautus tuskin menisi läpi, eikä sen tarvitsekaan. Toimiva välimalli olisi vapauttaa yhtiön sisäiset luovutusvoitot verosta tiettyyn taserajaan asti – vaikkapa samaan 100 000 euroon, joka osakesäästötilillekin on hyväksytty, tai maltillisesti sen yli. Piensijoittajan holdingia kohdeltaisiin sinä mitä se on, kuorena. Miljoonataseet jäisivät nykysääntöjen piiriin. Samalla lakiin kirjattaisiin selkeä sääntö: passiivinen sijoitusvarallisuus yhtiömuodossa ei vaikuta työttömyysturvaan eikä muihin etuuksiin sen enempää kuin sama varallisuus arvo-osuustilillä.

    Tehdäänkö tästä kansalaisaloite?

    Kansalaisaloite vaatii 50 000 allekirjoitusta puolessa vuodessa noustakseen eduskunnan käsittelyyn. Osakesäästötilejä on Suomessa jo lähes 400 000 ja pörssiosakkeiden tai rahastojen omistajia yli kaksi miljoonaa. Joukossa on kymmeniätuhansia ihmisiä, jotka ovat joskus miettineet sijoitusyhtiön perustamista ja törmänneet samaan seinään: verotus rankaisee ja sosiaaliturva uhkaa.

    Aloitteen ydin mahtuisi kahteen lauseeseen. Sijoitusyhtiön sisäiset luovutusvoitot vapautetaan verosta määrättyyn taserajaan asti, ja vero maksetaan vasta varoja yhtiöstä nostettaessa. Passiivinen sijoitusomistus yhtiömuodossa rinnastetaan etuuksissa ja työttömyysturvassa suoraan arvopaperiomistukseen.

    Kysymys kuuluu: onko tälle kysyntää? Jos olisit valmis allekirjoittamaan – tai auttamaan aloitteen muotoilussa – laita viestiä. Jos allekirjoittajia löytyy tarpeeksi jo lukijakunnasta, aloite kannattaa laittaa vireille.

  • Osakesäästötili kaipaa rahastoja

    Osakesäästötili kaipaa rahastoja

    Osakesäästötili on ollut suomalaiselle piensijoittajalle kiinnostava työkalu, mutta siinä on yksi varsin iso puute, tilille ei edelleenkään voi ostaa rahastoja tai ETF:iä.

    Juuri tämän takia en ole itse viitsinyt avata osakesäästötiliä lapsille.

    Nykyisellään osakesäästötilillä voi käydä kauppaa pörssiosakkeilla ilman, että jokaisesta myynnistä tai osingosta syntyy heti veroseuraamuksia. Verotus tulee vastaan vasta, kun tililtä nostetaan rahaa. Tilille voi tallettaa enintään 100 000 euroa, ja henkilöllä voi olla vain yksi osakesäästötili.

    Mutta rahastoja ja ETF:iä sillä ei voi ostaa. Verohallinnon ohje on tässä yksiselitteinen: myös pörssinoteeratut indeksirahastot eli ETF:t ovat osakesäästötilillä kiellettyjä sijoituskohteita.

    Miksi tämä on ongelma juuri lapselle?

    Kun lapselle säästetään, ajatus on yleensä mahdollisimman yksinkertainen ja kustannustehokas. Laitetaan joka kuukausi vähän rahaa sivuun, hajautetaan sijoitukset laajasti ja annetaan ajan tehdä työnsä. Siihen indeksirahasto tai ETF sopii erinomaisesti.

    Yksittäisten osakkeiden valitseminen ei välttämättä ole se ensimmäinen asia, jonka haluaisin lapselle sijoittamisen opettaa.

    Nykyisellä osakesäästötilillä vaihtoehdot ovat kuitenkin käytännössä:

    lapselle osakesäästötili → valitaan itse pörssiosakkeita

    tai

    lapselle tavallinen arvo-osuustili → voidaan sijoittaa myös rahastoihin ja ETF:iin.

    Tämä tuntuu hieman nurinkuriselta.

    Muutos on kuitenkin keskustelussa

    Osakesäästötilin laajentamisesta onkin alettu puhua uudelleen.

    Elinkeinoministeri Sakari Puisto väläytti maaliskuussa 2026 mahdollisuutta laajentaa osakesäästötilin sijoituskohteita pörssissä vaihdettaviin rahastoihin eli ETF:iin. Pörssisäätiö piti ehdotusta järkevänä ja nosti esiin juuri ETF:ien hyvät puolet: ne ovat valmiiksi hajautettuja, tyypillisesti kuluiltaan edullisia ja helposti siirrettäviä palveluntarjoajalta toiselle.

    Finanssiala puolestaan haluaisi mennä vielä pidemmälle. Sen mielestä osakesäästötili pitäisi laajentaa kaikkiin rahastoihin, eikä ainoastaan ETF:iin.

    Tässä on minusta järkeä. Jos osakesäästötili kerran rakennetaan pitkäaikaiseen säästämiseen, miksi sijoituskohteita pitäisi rajata sen mukaan, onko rahasto pörssissä vai ei?

    Itse olen odottavalla kannalla

    Jos tarkoituksena olisi avata lapselle tili ja laittaa sinne esimerkiksi 50–100 euroa kuukaudessa seuraavien 15–20 vuoden ajan, odottaisin ainakin hetken ennen kuin avaisin nimenomaan osakesäästötilin.

    En siksi, että osakesäästötili olisi huono. Päinvastoin. Verotuksen lykkääminen tilin sisällä on hyvä ominaisuus, erityisesti jos osingot ja myyntivoitot sijoitetaan uudelleen.

    Mutta jos sijoitusstrategia on esimerkiksi:

    ”Ostetaan joka kuukausi yhtä laajasti hajautettua maailmaindeksiä ja annetaan sen olla 18 vuotta.”

    niin nykyinen osakesäästötili ei yksinkertaisesti sovi siihen.

    Ennen kuin avaan lapsille osakesäästötilit, haluan nähdä, mitä tilille lopulta saa ostaa. Jos mukaan tulevat ETF:t, tilistä tulee heti paljon kiinnostavampi pitkäaikaiselle säästäjälle. Jos mukaan saadaan kaikki rahastot, vielä parempi.

    Silloin osakesäästötili alkaisi olla jo aika paljon lähempänä sitä, mitä itse pidän hyvänä pitkäaikaisen sijoittamisen työkaluna.

    Mikäli osakesäästötilin säännöt ovat piakkoin muuttumassa parempaan suuntaan, voi olla järkevää katsoa ensin millainen uusi versio pöydälle lopulta tulee ja päättää vasta sitten millä tilillä lapsille sijoittamista jatketaan.

  • IQM heilahdellen pörssiin

    IQM heilahdellen pörssiin

    Suomalainen kvanttitietokoneyhtiö IQM on noussut viime päivinä sijoittajien puheenaiheeksi. Yhtiön osake nousi parhaimmillaan yli 20 prosenttia, mutta seuraavana päivänä kurssi korjasi lähes saman verran alaspäin. Jo kahden kaupankäyntipäivän tapahtumat osoittavat, kuinka voimakkaasti odotukset voivat heiluttaa korkean kasvun teknologiayhtiöiden arvostuksia.

    Nousulle löytyy myös perusteluita. Espoossa pääkonttoriaan pitävä IQM on yksi Euroopan tunnetuimmista kvanttitietokoneyhtiöistä ja toimittaa kvanttitietokoneita muun muassa tutkimuslaitoksille ja suurteholaskentakeskuksille. Kvanttilaskenta nähdään laajalti yhtenä seuraavista merkittävistä teknologiamurroksista, ja sen odotetaan pitkällä aikavälillä mullistavan esimerkiksi lääketutkimusta, materiaalikehitystä, optimointia ja tekoälyä.

    Samalla sijoittajan on kuitenkin syytä pitää jalat maassa. Kvanttilaskenta on edelleen varhaisessa kehitysvaiheessa, eikä kukaan tiedä varmasti, milloin teknologia saavuttaa laajan kaupallisen läpimurron. Nykyiset arviot liikkuvat 5-15 vuoden aikahaarukassa. Tämän päivän arvostukset perustuvat pitkälti odotuksiin tulevaisuudesta, eivät vielä liiketoiminnan kypsyyteen tai vakaaseen tuloksentekokykyyn.

    Kurssin voimakas nousu ja sitä seurannut lähes yhtä voimakas lasku kertovat ennen kaikkea siitä, että markkina hakee edelleen oikeaa hintaa yhtiölle. Yhden päivän kurssiliike ei muuta yhtiön teknologiaa eikä sen kilpailuasemaa, mutta se muistuttaa siitä, kuinka voimakkaasti sijoittajien tunnelmat voivat vaikuttaa osakkeen hintaan.

    Ehkä tärkein asia, jonka sijoittajan kannattaa pitää mielessä, liittyy kuitenkin itse toimialaan. Vaikka kvanttilaskennasta kasvaisi seuraava suuri teknologinen murros, siitä ei automaattisesti seuraa, että juuri tämän päivän tunnetuimmat yhtiöt ovat huomisen voittajia. Teknologian voittaminen ja sijoituksen voittaminen ovat kaksi eri asiaa.

    Historia tarjoaa tästä lukuisia esimerkkejä. Internet muutti maailman, mutta suuri osa 1990-luvun internetyhtiöistä katosi kokonaan. Älypuhelimet mullistivat kuluttajamarkkinan, mutta vain harva valmistaja onnistui luomaan pysyvän kilpailuedun. Myös sähköautomarkkinoilla ala on kasvanut nopeasti, vaikka kaikki valmistajat eivät ole olleet hyviä sijoituskohteita.

    Sama riski koskee myös kvanttilaskentaa. Ala voi kasvaa valtavasti, mutta kilpailu on kovaa. Vastassa ovat sekä suuret teknologiayhtiöt että useat hyvin rahoitetut kvanttialan yritykset. Kestävän kilpailuedun rakentaminen näin nopeasti kehittyvällä toimialalla on poikkeuksellisen haastavaa.

    Sijoittajan näkökulmasta olennaisinta ei siis ole seurata yksittäisiä kurssipäiviä, vaan arvioida, pystyykö IQM muuttamaan teknologisen osaamisensa kasvavaksi liikevaihdoksi, kannattavaksi liiketoiminnaksi ja lopulta pysyväksi kilpailueduksi. Vasta silloin voidaan arvioida, ovatko nykyiset arvostustasot perusteltuja.

    IQM voi pitkällä aikavälillä osoittautua yhdeksi kvanttialan suurista voittajista, tai sitten ei. Tällä hetkellä kukaan ei tiedä vastausta. Juuri siksi sijoittajan kannattaa suhtautua sekä voimakkaisiin nousuihin että jyrkkiin laskuihin rauhallisesti. Teknologinen murros voi olla todellinen, mutta voittajayhtiöiden tunnistaminen etukäteen on huomattavasti vaikeampaa kuin itse megatrendin tunnistaminen.

  • Anna lapselle mahdollisuus sijoittaa, älä rahaa

    Anna lapselle mahdollisuus sijoittaa, älä rahaa

    Vanhemmat miettivät usein, miten lapselle kannattaisi siirtää varallisuutta. Keskustelu kääntyy nopeasti lahjaveroon, rahalahjoihin ja siihen, paljonko rahaa voi antaa ilman veroseuraamuksia. Mielestäni yksi tehokkaimmista tavoista jää kuitenkin usein täysin huomaamatta.

    Jos lapsi käy töissä ja saa palkkaa, kaikkein arvokkainta ei välttämättä ole siirtää hänelle rahaa sijoitettavaksi. Sen sijaan vanhemmat voivat halutessaan helpottaa arjen kustannuksia maksamalla lapselle tulevia laskuja. Kun asuminen, puhelinlasku, vakuutukset tai muita tavanomaisia menoja on vähemmän omalla vastuulla, palkasta jää luonnollisesti enemmän säästöön.

    Tällöin sijoitettava pääoma on lapsen itsensä ansaitsemaa rahaa. Hän oppii samalla, että oma työ luo varallisuutta ja että sijoittaminen on tapa kasvattaa sitä edelleen. Tämä on mielestäni huomattavasti opettavaisempaa kuin se, että sijoitustilille ilmestyy säännöllisesti vanhempien lahjoittamia euroja.

    Ajatellaan esimerkiksi nuorta, joka tienaa kesätöissä tai osa-aikatyössä muutaman sadan tai muutaman tuhannen euron verran vuodessa. Jos suurin osa palkasta voidaan sijoittaa sen sijaan, että se kuluu arjen menoihin, korkoa korolle -ilmiö pääsee käyntiin vuosia tai jopa vuosikymmeniä aikaisemmin. Sillä voi olla yllättävän suuri vaikutus tulevaan varallisuuteen.

    Samalla syntyy myös terve ajattelutapa. Ensin tehdään työtä, sitten säästetään ja lopuksi sijoitetaan. Nuori näkee konkreettisesti, miten omaisuus kasvaa hänen omien päätöstensä ansiosta. Se rakentaa taloudellista ymmärrystä aivan eri tavalla kuin pelkkä rahalahja.

    Tässä on myös käytännöllinen etu. Kun vanhemmat maksavat lapsen tavanomaisia elinkustannuksia sen sijaan, että siirtäisivät hänelle rahaa sijoitettavaksi, vältytään käytännössä lahjaverolta.

    Ohessa suora lainaus verottajan sivuilta:

    Lahjaveroa ei tarvitse maksaa siitä, että maksaa toisen puolesta päivittäisiä elämisen kuluja, opiskelumaksuja tai muita kasvatus-, koulutus- tai elatusmenoja. Voit siis maksaa toisen puolesta esimerkiksi vuokran, sähkön, koulukirjat tai ruokaostokset. Tällaisesta lahjoituksesta ei tarvitse maksaa lahjaveroa, jos lahjansaaja ei voi käyttää lahjaa muuhun tarkoitukseen. Käytännössä sinun pitää maksaa laskut tai kulut suoraan esimerkiksi vuokranantajalle tai ruokakauppaan.

    Tässä tulee kuitenkin huomata, että tavanomaisten elinkustannusten maksaminen on eri asia kuin varallisuuden lahjoittaminen sijoitustarkoitukseen.

    Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi maksaa aikuisten lastensa menoja. Kaikilla ei siihen ole mahdollisuutta eikä tarvetta. Mutta jos perheen talous sen sallii, näkisin mieluummin tilanteen, jossa nuori sijoittaa omaa palkkaansa kuin sen, että vanhemmat siirtävät tai jättävät hänelle perintönä valmiin sijoituspotin. Tällä menetelmällä voidaan maksaa verotonta ”ennakkoperintöä”.

    Lopulta kyse ei ole pelkästään rahasta. Kyse on siitä, että lapsi oppii rakentamaan varallisuutta omalla työllään jo hyvin nuorena. Se voi olla yksi arvokkaimmista taloustaidoista, jonka vanhemmat voivat hänelle opettaa.

  • 10 yleisintä virhettä, joita aloitteleva sijoittaja tekee

    10 yleisintä virhettä, joita aloitteleva sijoittaja tekee

    Sijoittamisen aloittaminen on nykyään helppoa. Tilin saa auki muutamassa minuutissa ja ensimmäisen osakkeen ostaminen onnistuu puhelimella. Helppous on kuitenkin myös ongelma, moni hyppää markkinoille ilman kunnollista suunnitelmaa. Listaan tässä kirjoituksessa kymmenen virhettä, joihin aloittelijat kompastuvat kaikkein useimmin.

    1. Aloitetaan ilman suunnitelmaa
    Moni ostaa ensimmäisen osakkeen siksi, että joku suositteli sitä tai koska kurssi näyttää nousevan. Ilman omaa strategiaa sijoittaminen muuttuu helposti sattumanvaraiseksi säätämiseksi.

    2. Ostetaan sitä mistä kaikki puhuvat
    Kun jokin osake on kaikkien huulilla, iso osa noususta on usein jo tapahtunut. Sijoittaja tulee mukaan myöhässä ja jää helposti muiden exit‑likviditeetiksi. Erityisesti X-keskusteluja seuratessa tämä ilmiö tulee tutuksi.

    3. Hajautusta ei ole
    Yksi tai kaksi osaketta ei ole salkku. Yhtiökohtainen riski on todellinen, ja huono uutinen yhdessä firmassa voi romahduttaa koko sijoituksen.

    4. Yritetään ajoittaa markkinaa
    “Ostan kun kurssi laskee vielä vähän” tai “odotan seuraavaa dippiä.” Kuulostaako tutulta? Tosiasiassa kukaan ei tiedä milloin pohjat tai huiput tulevat. Pitkäjänteinen sijoittaminen eli kurinalainen tekeminen voittaa useimmiten ajoittamisen.

    5. Myydään paniikissa
    Kun markkina laskee nopeasti, aloittelija hermostuu ja myy. Usein juuri silloin kun pitkän aikavälin sijoittajan pitäisi tehdä päinvastoin. Laskuissa hyvää tavaraa saa halvemmalla.

    6. Voittoja kotiutetaan liian aikaisin
    Moni myy hyvän yhtiön heti kun se on +20 %. Samaan aikaan tappiollisia sijoituksia roikotetaan salkussa vuosia.

    7. Kulut unohtuvat
    Korkeat kaupankäyntikulut tai kalliit rahastot syövät tuottoa yllättävän paljon pitkällä aikavälillä.

    8. Sijoitetaan rahaa jota saatetaan tarvita pian
    Pörssi on pitkä peli. Jos sijoitetut rahat pitää ehkä käyttää vuoden sisällä, riskitaso on väärä.

    9. Ei ymmärretä mitä omistetaan
    Jos et pysty selittämään yhdellä lauseella miten yhtiö tekee rahaa, et todennäköisesti tunne sitä tarpeeksi.

    10. Odotetaan rikastumista nopeasti
    Sijoittaminen on yleensä tylsää: kuukausisäästämistä, odottamista ja korkoa korolle -efektiä. Nopeita voittoja voi tulla, mutta niiden varaan ei kannata rakentaa strategiaa.

    Lopuksi

    Hyvä uutinen on, että nämä virheet ovat vältettävissä. Selkeä strategia, hajautus ja pitkä aikahorisontti vievät sijoittajaa jo yllättävän pitkälle. Usein paras päätös ei ole tehdä enemmän – vaan tehdä vähemmän ja antaa ajan tehdä työnsä.

  • AI ei korvaa ihmistä

    AI ei korvaa ihmistä

    Sosiaalista mediaa selatessani olen viime aikoina törmännyt toistuvasti tuomiopäivän ennustuksiin, joiden mukaan ihminen tullaan korvaamaan työelämässä AI:n toimesta täysin, ja meidän täytyy tästä syystä keksiä joitain muita harrasteita tilalle. Usein nämä ennustukset ovat sellaisia, että tämä tulee tapahtumaan jo muutaman lähivuoden aikana. Viimeksi tänään näin kuvan jossa mentiin jo niin pitkälle, että lakimiehet ja esimerkiksi lääkärit voitaisiin korvata jo vuonna 2030.

    Jokainen varmasti tarkastelee tätä asiaa omasta perspektiivistään. Jos työtehtävä sisältää esimerkiksi yksinkertaista raporttien koostamista datasta tai muuta ”perusekselöintiä,” on työ varmasti jo nyt korvattavissa AI:lla. Jos taas työ on monimutkaisempaa, ala on reguloitu tai käsitellään herkkää dataa, uskoisin tällaisten töiden olevan vielä hyvin suojassa AI-rynnäköltä.

    Tekninen valmius ei tarkoita käyttöönottoa

    Olennaista on tehdä ero siinä, mikä on teknisesti mahdollista ja mikä on todennäköinen käytäntö alalla. Saattaa olla teknisesti mahdollista korvata lääkäri tai lujuuslaskuja tekevä insinööri AI:lla, mutta jonkun on aina otettava näistä diagnooseista ja laskelmista lopullinen vastuu. Jos ihminen kuolee hoitovirheeseen tai silta romahtaa, ei hommaa voida laittaa AI:n piikkiin. Tätä kautta on helppo nähdä, että todellisessa maailmassa näitä töitä ei tulla korvaamaan pitkiin aikoihin kokonaan keinoälyllä vaikka tekninen mahdollisuus siihen olisikin olemassa.

    Ohjelmistoyhtiöiden kurssit ovat olleet jyrkässä laskussa jo pidempään. Tässä lienee oletuksena se, että AI tulee syrjäyttämään heidän bisneksensä. Miksi kukaan enää ostaisi softaa, jos sen voi rakentaa itse vain kysymällä koodia keinoälyltä?

    Tässä on helppo havaita samanlainen kaava kuin edellisissä esimerkeissä. Jotkin helpot pienet apuohjelmat ynnä muut koodinpätkät on kätevä tehdä keinoälyn avustuksella, mutta kun mennään kokonaisen asiakkaalle toimitettavan softan tasolle, täytyy ihmisen ottaa vastuu sen toimivuudesta. Tähän tullaan jatkossakin tarvitsemaan ihmisiä ja tiimejä jotka osaavat tulkita koodia.

    Luottamus ratkaisee

    Lopulta avainkysymys tulee olemaan, meneekö keinoäly jossain vaiheessa luottamuksessa ihmisen ohi. Mikäli näin käy, silloin ihmiset olisivat pelkkä riesa.

    Oma hallusinaationi on, että keinoäly ei ole ainakaan ihan lähitulevaisuudessa, jos koskaan, saavuttamassa tätä. Perustan tämän siihen, että AI:lta puuttuu käsitys moraalista ja sellaisesta tietoisuudesta, joka meillä ihmisillä on. Jos AI tekee virheen jonka seurauksena ihmisiä kuolee, AI ei todellisuudessa ole siitä millään tavalla tilivelvollinen. Se ei tunne tilanteesta minkäälaista tuskaa. Näin ollen on vaikea kuvitella että se osaisi kantaa riittävissä määrin vastuutakaan päätöksistään.

    Yhteenveto

    Lopulta tulen siihen päätelmään, että AI on vain työkalu joka antaa ihmisille lisää tehoa työntekoon. AI-murroksesta huolimatta ihmisiä tullaan tarvitsemaan työpaikoilla jatkossakin. Sosiaalisen median tuomiopäivän ennustukset ovat liian radikaaleja, AI tulee tehostamaan työntekoa mutta ei korvaamaan ihmisiä kokonaan.

    PS. Tämä kirjoitus on kokonaan ihmisen tekemää käsityötä sekä tajunnanvirtaa. 🙂

  • Aurinkopaneelijärjestelmäni tuotto vuonna 2025

    Olen aikaisemminkin kirjoittanut aurinkopaneelijärjestelmistä, koska ne ovat yleistyneet merkittävästi Suomessa viime aikoina. Tuolloin vertasin aurinkopaneeli-investointien kannattavuutta Fortumin osakkeeseen. Lopputulemana päättelin: ”Omalla kohdallani valitsisin Fortumin osakkeen, koska osinkotuoton lisäksi se tarjoaa vielä hyvän tulevaisuuden tuottopotentiaalin bonuksena.”

    Nyt onkin aika katsoa, paljonko kuvitteellinen ”Fortum-aurinkopaneelijärjestelmäni” tuotti vuonna 2025.

    Laskelmat

    Fortum-aurinkopaneelijärjestelmäni tuotto koostuu kahdesta osasta, osakkeen kurssikehityksestä sekä osingosta. Fortumin osake nousi viime vuonna 40% ja ostohinnalle sain lisäksi reilun 8% osingon. Näin ollen kokonistuotto viime vuonna oli 48%.

    Mikäli osinkorahat sijoitti keväällä takaisin osakkeeseen, tuotto oli vielä jokusen prosenttiyksikön kovempikin, mutta ehkä tätä ei kannata ottaa mukaan arvioihin koska samalla logiikalla oikean aurinkopaneelijärjestelmänkin tuottamat myyntivoitot voisi sijoittaa osakemarkkinoille.

    Yhteenveto

    48% tuotto vuodessa on niin kova, että mikäli sama vauhti jatkuisi järjestelmän takaisinmaksuaika olisi vain hieman reilut kaksi vuotta. En kuitenkaan usko jatkossa samanlaiseen voittokulkuun, koska sähkön hinta on tulossa alas ja tässä tilanteessa lisätuottoja on vaikea saada.

    Tilanteeseen voi vaikuttaa positiivisesti datakeskushankkeiden lisääntyminen sekä mahdollinen uusi ydinvoimala, jossa Fortumilla olisi merkittävä rooli. Tällaiset tekijät nostaisivat todennäköisesti sähkön hintaa, mutta samalla uusi ydinvoimala lisäisi myös tuotantokapasiteettia.

    Näin ollen näkisin, että Fortumissa on edelleen paremmat tulevaisuuden näkymät kuin perinteisellä katolla lojuvalla aurinkopaneelijärjestelmällä.

  • Salkkuni parhaat AI-yhtiöt Helsingin pörssistä

    Salkkuni parhaat AI-yhtiöt Helsingin pörssistä

    AI eli keinoäly on ollut tänä vuonna sijoittajien huulilla. Siitä povataan samanlaista mullistusta kuin minkä internetin tulo teki aikoinaan. Luonnollisesti alaan liittyvät yhtiöt ovat tänä vuonna nousseet pörssissä mukavasti. Tässä kirjoituksessa käyn läpi salkustani löytyviä Helsingin pörssin AI-omistuksia ja mitä niille on tänä vuonna kuulunut.

    Fortum

    AI tarvitsee paljon laskentatehoa ja sitä kautta suuria konesaleja ja energiaa. Onkin laskelmoitu, että energia on resurssi joka tulee eniten jarruttamaan AI:n kehitystä. On jopa povattu, että juuri energian vuoksi Kiina tulee olemaan lopulta AI-kehityksen voittaja.

    Meillä kotimaassa suurin energiantuottaja on tietysti pörssiyhtiö Fortum, jonka kurssi onkin tänä vuonna kiivennyt mukavasti ylöspäin. Yhtiö kävi jopa puhkaisemassa maagisen 20 euron rajan, mutta on nyttemmin laskenut noin 17,84 euroon. Nousua tänä vuonna reilut 27%.

    Sähkön hinta elää meillä omaa elämäänsä tuotannon ja pakkasten mukaan, ja tälle talvelle ei enää ole ennustettu niin korkeita hintoja kuin nähtiin edellisinä talvina. Sähkön hinnan ja myynnin kasvuajurina tulee kuitenkin toimimaan datakeskusinvestoinnit, joita on tulossa Suomeenkin useampi. Muun muassa pelkästään Pohjois-Suomeen kaavaillaan datakeskuksia Iihin, Muhokselle ja Pyhäjoelle.

    Mikäli edes osa näistä projekteista valmistuu, on selvää että energian kysyntä tulee nousemaan merkittävästi nykyisestä. On myös puhuttu, että Suomeen tarvitaan uusi ydinvoimala. Kaikki tämä tulee satamaan Fortumin pussiin.

    Wärtsilä

    Wärtsilä on tunnettu erityisesti laivamoottoreistaan, mutta se on vahva peluri myös muissa energiantuotantoratkaisuissa. Nyt kasvava alue näyttää olevan datakeskusten sähköntuotantoratkaisut. Näitä tarvitaan globaalisti (AI-)konesalien yhteyteen.

    Muutama viikko takaperin Wärtsilä julkaisi tiedotteen jossa kerrottiin 507 MW:n moottoritilauksesta Yhdysvaltoihin. Yhtiö toimittaa 27 päävoimanlähteenä toimivaa moottoria uuteen Yhdysvalloissa rakenteilla olevaan datakeskukseen.

    Koska AI-investointisykli on vielä verrattain alussa, on odotettavaa että näitä uutisia tullaan kuulemaan vielä lisää tulevaisuudessa. On hienoa, että kotimainen yhtiö on mukana ratkaisemassa AI:n pullonkaulana olevaa globaalia energiaongelmaa.

    Wärtsilän osake on tänä vuonna noussut mukavat 73%.

    Yhteenveto

    AI-sijoituksia voi tehdä myös meillä kotipörssissä. Vaikka tämä artikkeli onkin kirjoitettu pilke silmäkulmassa, on selvää että AI-huuma on jalkautunut myös meille.

    Siitäkin huolimatta, että varsinaisia AI-buumin ytimessä toimivia yhtiöiltä meiltä ei juurikaan löydy, on ollut mahdollista sijoittaa tällaisiin välillisesti ilmiöstä hyötyviin infrastruktuuriyhtiöihin. Nämä ovat niitä helmiä, joista kotimainen tuulipukusijoittaja voi nauttia ja jotka eivät osu Wall Streetin pukumiesten tutkaan.

  • S-ryhmä ajautui antisemitismikohuun – Kesko saattaa hyötyä joulumyynnissä

    S-ryhmän päätös poistaa valikoimistaan tiettyjä israelilaisia tuotteita on noussut lyhyessä ajassa valtakunnalliseksi keskustelunaiheeksi. Aihe nousi erityisesti otsikoihin sen jälkeen, kun useat poliitikot, muun muassa Sebastian Tynkkynen, Wille Rydman ja Päivi Räsänen vertasivat päätöstä historiallisesti arveluttaviin boikottikampanjoihin.

    Syntynyt julkinen paine ja voimakkaat mielikuvat johtivat nopeasti tilanteeseen, jota voidaan pitää S-ryhmän kannalta räikeänä PR-virheenä. SOK:n viestinnän mukaan palautetulva oli odotettavissa, mutta kohun voimakkuus näyttää yllättäneen ainakin markkinointinäkökulmasta.

    Kohu tuli pahimpaan mahdolliseen aikaan

    Ajoitus on S-ryhmälle erittäin huono. Joulukuu on vuoden tärkein vähittäiskaupan sesonki, ja erityisesti ruokakauppa nojaa siihen voimakkaasti. Jouluviikko voi olla yksittäisille marketeille koko vuoden tuottoisin.

    Kun tähän aikaan vuodesta syntyy poliittisesti latautunut keskustelu, joka liittää ketjun valikoimapäätöksiin voimakkaita mielikuvia ja historiallisia SS-viittauksia, seuraukset voivat näkyä kuluttajakäyttäytymisessä nopeasti.

    Vaikka kohu ei koske valtaosaa tuotteista, kuluttaja reagoi todennäköisemmin koko S-brändiin kuin yksittäisiin tuotenumeroihin.

    Keskon asema vahvistuu – ainakin lyhyellä aikavälillä

    Samaan aikaan kun S-ryhmä on joutunut puolustuskannalle, Kesko on pysynyt tilanteessa rauhallisena ja korostanut jatkavansa israelilaisten tuotteiden myyntiä normaalisti. K-ryhmä on todennut, että israelilaisten tuotteiden osuus valikoimasta on marginaalinen, mutta viesti on:

    “Valikoimamme pysyy ennallaan.”

    Sijoitusnäkökulmasta tämä asettaa Keskon selkeästi vahvempaan asemaan. Kolme syytä:

    1. Keskon viesti on johdonmukainen

    Kun S-ryhmä joutuu selventämään valikoimapäätöstään, Kesko voi keskittyä omaan ydintehtäväänsä: tavaran myymiseen ilman poliittisia kannanottoja.

    2. Kohu aktivoi kuluttajia liikkeelle – ja osa vaihtaa ketjua

    Tällaiset kohut synnyttävät aina pienen, mutta näkyvän kuluttajavirran kilpailijalle. Etenkin X:ssä useat kirjoittajat kertoivat siirtyvänsä kilpailijoiden leiriin ainakin siksi aikaa, kunnes S-Ryhmä peruu päätöksensä. Lyhyellä aikavälillä Kesko todennäköisesti hyötyy tästä siirtymästä.

    3. Joulukauppa on imagoherkkää aikaa

    Kun ostoskoreihin ladataan kauden kalleimpia ruokatuotteita, kuluttajat tekevät valintoja tunnepohjaisesti ja lojaalisuus voi hetkellisesti heikentyä.

    Kesko saa joulukuussa täysin ilmaista näkyvyyttä vain olemalla neutraali.

    Pitkän aikavälin vaikutukset?

    Todennäköisesti S-ryhmän kohu hiipuu nopeasti, mutta imago on eri asia kuin uutissykli.
    Tietty osa asiakkaista saattaa muistaa episodin pidempään. Kauppaketjujen välinen kilpailu on Suomessa tiukkaa, ja tällaiset mainekysymykset voivat siirtää markkinaosuuksia jopa vuosiksi.

    Kesko tuskin juhlii julkisesti kilpailijan virhettä, mutta sijoittajien näkökulmasta tilanne on selvä:

    Jos jokin ketju kärsii imagotappion sesongin alla, kilpailija hyötyy.

  • Miksi Suomi jää jälkeen osakekaupan API-kilvassa?

    Suomessa toistellaan usein, että “API-pörssikauppaa ei ole, koska pankit eivät halua avata rajapintojaan”. Selitys on sinänsä totta, mutta peittää alleen olennaisen asian: muualla Euroopassa API-kaupankäyntiä tarjoavia toimijoita kyllä on.

    Mitä API-kaupankäynti on – ja miksi sitä halutaan

    API-kaupankäynti tarkoittaa sitä, että sijoittaja voi tehdä toimeksiantoja, seurata salkkua ja hakea markkinadataa ohjelmallisesti ilman perinteistä verkkopalvelua. Käytännössä API:n avulla voi esimerkiksi:

    • automatisoida kuukausisijoitukset oman mielen mukaan
    • rakentaa omia säästösovelluksia tai algoritmisia strategioita
    • vähentää käsin tehtävää työtä, virheitä ja hitautta
    • toteuttaa strategioita, joita pörssivälittäjän käyttöliittymä ei mahdollista

    Se ei ole pelkkiä “treidausbotteja”, vaan yhä useammin tapa rakentaa oma, täysin automatisoitu säästörunko.

    Miksi API osakesäästötilin sisällä olisi erityisen hyödyllinen

    Suomalainen osakesäästötili (OST) on varsin harvinainen rakenne Euroopassa. Verot lykkääntyvät, kaupankäynti on helppoa ja pitkäaikainen säästäminen on taloudellisesti järkevää myös pienillä summilla. Siksi juuri OST olisi luontevin paikka automatisoidulle kaupankäynnille ja arkiseen säästämiseen.

    API osakesäästötilin sisällä olisi hyödyllinen ennen kaikkea siksi, että se ratkaisisi kolme ongelmaa, joita eurooppalaisilla välittäjillä ei ole onnistuttu yhdistämään.

    1. Verotehokkuus + automaatio

    OST:n tärkein etu on, että myynneistä ja ostoista ei synny jatkuvia verotapahtumia.
    Kun tähän yhdistettäisiin avoin API:

    • kuukausisäästäjä voisi automatisoida säännölliset ostot
    • hajauttamista voisi toteuttaa oman logiikan mukaan
    • salkkua voisi tasapainottaa ilman veroseuraamuksia
    • osakkeiden vaihto halvemmiksi vaihtoehdoiksi olisi helpompaa

    Käytännössä OST tarjoaisi “sandboxin”, jossa oma säästösovellus toimisi ilman verokirjanpidon rajoitteita.

    2. Pienet kulut mahdollistaisivat automaation kaikille, ei vain koodareille

    Kuukausittain pienillä summilla säästävä ei hyödy ulkomaisista API-toimijoista, koska:

    • toimeksiannoilla on minimikulut
    • markkinadatasta tulee lisämaksuja
    • valuutanvaihto voi olla kallista
    • jokainen myynti on verotapahtuma

    Mutta suomalaisella OST:lla kustannusrakenne voisi olla huomattavasti kevyempi. Kun kulut ovat matalat, automatisointi ei ole vain aktiivitreidaajien harrastus — vaan jokaisen yksityissijoittajan työkalu.

    3. OST on suunniteltu nimenomaan säästämiseen, eikä trader-käyttöön

    Suurin osa API-välittäjien rakenteesta perustuu treidaamiseen.
    OST:n logiikka on päinvastainen: pidä kulut minimissä ja tee pitkäjänteisestä säästämisestä helppoa.

    API sopisi siihen täydellisesti:

    • helppo salkun tasapainotus
    • omien strategioiden toteutus ilman käsityötä
    • mahdollisuus rakentaa omia “rahastoja” OST:n sisälle
    • automaattiset ostot palkkapäivänä tai markkinaliikkeen mukaan

    Yllä mainittu sijoittamismalli ei ole teknisesti vaikea. Se puuttuu vain, koska rajapintaa ei ole.