Tuulipuku.fi

Kategoria: sijoittaminen

  • IQM heilahdellen pörssiin

    IQM heilahdellen pörssiin

    Suomalainen kvanttitietokoneyhtiö IQM on noussut viime päivinä sijoittajien puheenaiheeksi. Yhtiön osake nousi parhaimmillaan yli 20 prosenttia, mutta seuraavana päivänä kurssi korjasi lähes saman verran alaspäin. Jo kahden kaupankäyntipäivän tapahtumat osoittavat, kuinka voimakkaasti odotukset voivat heiluttaa korkean kasvun teknologiayhtiöiden arvostuksia.

    Nousulle löytyy myös perusteluita. Espoossa pääkonttoriaan pitävä IQM on yksi Euroopan tunnetuimmista kvanttitietokoneyhtiöistä ja toimittaa kvanttitietokoneita muun muassa tutkimuslaitoksille ja suurteholaskentakeskuksille. Kvanttilaskenta nähdään laajalti yhtenä seuraavista merkittävistä teknologiamurroksista, ja sen odotetaan pitkällä aikavälillä mullistavan esimerkiksi lääketutkimusta, materiaalikehitystä, optimointia ja tekoälyä.

    Samalla sijoittajan on kuitenkin syytä pitää jalat maassa. Kvanttilaskenta on edelleen varhaisessa kehitysvaiheessa, eikä kukaan tiedä varmasti, milloin teknologia saavuttaa laajan kaupallisen läpimurron. Nykyiset arviot liikkuvat 5-15 vuoden aikahaarukassa. Tämän päivän arvostukset perustuvat pitkälti odotuksiin tulevaisuudesta, eivät vielä liiketoiminnan kypsyyteen tai vakaaseen tuloksentekokykyyn.

    Kurssin voimakas nousu ja sitä seurannut lähes yhtä voimakas lasku kertovat ennen kaikkea siitä, että markkina hakee edelleen oikeaa hintaa yhtiölle. Yhden päivän kurssiliike ei muuta yhtiön teknologiaa eikä sen kilpailuasemaa, mutta se muistuttaa siitä, kuinka voimakkaasti sijoittajien tunnelmat voivat vaikuttaa osakkeen hintaan.

    Ehkä tärkein asia, jonka sijoittajan kannattaa pitää mielessä, liittyy kuitenkin itse toimialaan. Vaikka kvanttilaskennasta kasvaisi seuraava suuri teknologinen murros, siitä ei automaattisesti seuraa, että juuri tämän päivän tunnetuimmat yhtiöt ovat huomisen voittajia. Teknologian voittaminen ja sijoituksen voittaminen ovat kaksi eri asiaa.

    Historia tarjoaa tästä lukuisia esimerkkejä. Internet muutti maailman, mutta suuri osa 1990-luvun internetyhtiöistä katosi kokonaan. Älypuhelimet mullistivat kuluttajamarkkinan, mutta vain harva valmistaja onnistui luomaan pysyvän kilpailuedun. Myös sähköautomarkkinoilla ala on kasvanut nopeasti, vaikka kaikki valmistajat eivät ole olleet hyviä sijoituskohteita.

    Sama riski koskee myös kvanttilaskentaa. Ala voi kasvaa valtavasti, mutta kilpailu on kovaa. Vastassa ovat sekä suuret teknologiayhtiöt että useat hyvin rahoitetut kvanttialan yritykset. Kestävän kilpailuedun rakentaminen näin nopeasti kehittyvällä toimialalla on poikkeuksellisen haastavaa.

    Sijoittajan näkökulmasta olennaisinta ei siis ole seurata yksittäisiä kurssipäiviä, vaan arvioida, pystyykö IQM muuttamaan teknologisen osaamisensa kasvavaksi liikevaihdoksi, kannattavaksi liiketoiminnaksi ja lopulta pysyväksi kilpailueduksi. Vasta silloin voidaan arvioida, ovatko nykyiset arvostustasot perusteltuja.

    IQM voi pitkällä aikavälillä osoittautua yhdeksi kvanttialan suurista voittajista, tai sitten ei. Tällä hetkellä kukaan ei tiedä vastausta. Juuri siksi sijoittajan kannattaa suhtautua sekä voimakkaisiin nousuihin että jyrkkiin laskuihin rauhallisesti. Teknologinen murros voi olla todellinen, mutta voittajayhtiöiden tunnistaminen etukäteen on huomattavasti vaikeampaa kuin itse megatrendin tunnistaminen.

  • Anna lapselle mahdollisuus sijoittaa, älä rahaa

    Anna lapselle mahdollisuus sijoittaa, älä rahaa

    Vanhemmat miettivät usein, miten lapselle kannattaisi siirtää varallisuutta. Keskustelu kääntyy nopeasti lahjaveroon, rahalahjoihin ja siihen, paljonko rahaa voi antaa ilman veroseuraamuksia. Mielestäni yksi tehokkaimmista tavoista jää kuitenkin usein täysin huomaamatta.

    Jos lapsi käy töissä ja saa palkkaa, kaikkein arvokkainta ei välttämättä ole siirtää hänelle rahaa sijoitettavaksi. Sen sijaan vanhemmat voivat halutessaan helpottaa arjen kustannuksia maksamalla lapselle tulevia laskuja. Kun asuminen, puhelinlasku, vakuutukset tai muita tavanomaisia menoja on vähemmän omalla vastuulla, palkasta jää luonnollisesti enemmän säästöön.

    Tällöin sijoitettava pääoma on lapsen itsensä ansaitsemaa rahaa. Hän oppii samalla, että oma työ luo varallisuutta ja että sijoittaminen on tapa kasvattaa sitä edelleen. Tämä on mielestäni huomattavasti opettavaisempaa kuin se, että sijoitustilille ilmestyy säännöllisesti vanhempien lahjoittamia euroja.

    Ajatellaan esimerkiksi nuorta, joka tienaa kesätöissä tai osa-aikatyössä muutaman sadan tai muutaman tuhannen euron verran vuodessa. Jos suurin osa palkasta voidaan sijoittaa sen sijaan, että se kuluu arjen menoihin, korkoa korolle -ilmiö pääsee käyntiin vuosia tai jopa vuosikymmeniä aikaisemmin. Sillä voi olla yllättävän suuri vaikutus tulevaan varallisuuteen.

    Samalla syntyy myös terve ajattelutapa. Ensin tehdään työtä, sitten säästetään ja lopuksi sijoitetaan. Nuori näkee konkreettisesti, miten omaisuus kasvaa hänen omien päätöstensä ansiosta. Se rakentaa taloudellista ymmärrystä aivan eri tavalla kuin pelkkä rahalahja.

    Tässä on myös käytännöllinen etu. Kun vanhemmat maksavat lapsen tavanomaisia elinkustannuksia sen sijaan, että siirtäisivät hänelle rahaa sijoitettavaksi, vältytään käytännössä lahjaverolta.

    Ohessa suora lainaus verottajan sivuilta:

    Lahjaveroa ei tarvitse maksaa siitä, että maksaa toisen puolesta päivittäisiä elämisen kuluja, opiskelumaksuja tai muita kasvatus-, koulutus- tai elatusmenoja. Voit siis maksaa toisen puolesta esimerkiksi vuokran, sähkön, koulukirjat tai ruokaostokset. Tällaisesta lahjoituksesta ei tarvitse maksaa lahjaveroa, jos lahjansaaja ei voi käyttää lahjaa muuhun tarkoitukseen. Käytännössä sinun pitää maksaa laskut tai kulut suoraan esimerkiksi vuokranantajalle tai ruokakauppaan.

    Tässä tulee kuitenkin huomata, että tavanomaisten elinkustannusten maksaminen on eri asia kuin varallisuuden lahjoittaminen sijoitustarkoitukseen.

    Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi maksaa aikuisten lastensa menoja. Kaikilla ei siihen ole mahdollisuutta eikä tarvetta. Mutta jos perheen talous sen sallii, näkisin mieluummin tilanteen, jossa nuori sijoittaa omaa palkkaansa kuin sen, että vanhemmat siirtävät tai jättävät hänelle perintönä valmiin sijoituspotin. Tällä menetelmällä voidaan maksaa verotonta ”ennakkoperintöä”.

    Lopulta kyse ei ole pelkästään rahasta. Kyse on siitä, että lapsi oppii rakentamaan varallisuutta omalla työllään jo hyvin nuorena. Se voi olla yksi arvokkaimmista taloustaidoista, jonka vanhemmat voivat hänelle opettaa.

  • 10 yleisintä virhettä, joita aloitteleva sijoittaja tekee

    10 yleisintä virhettä, joita aloitteleva sijoittaja tekee

    Sijoittamisen aloittaminen on nykyään helppoa. Tilin saa auki muutamassa minuutissa ja ensimmäisen osakkeen ostaminen onnistuu puhelimella. Helppous on kuitenkin myös ongelma, moni hyppää markkinoille ilman kunnollista suunnitelmaa. Listaan tässä kirjoituksessa kymmenen virhettä, joihin aloittelijat kompastuvat kaikkein useimmin.

    1. Aloitetaan ilman suunnitelmaa
    Moni ostaa ensimmäisen osakkeen siksi, että joku suositteli sitä tai koska kurssi näyttää nousevan. Ilman omaa strategiaa sijoittaminen muuttuu helposti sattumanvaraiseksi säätämiseksi.

    2. Ostetaan sitä mistä kaikki puhuvat
    Kun jokin osake on kaikkien huulilla, iso osa noususta on usein jo tapahtunut. Sijoittaja tulee mukaan myöhässä ja jää helposti muiden exit‑likviditeetiksi. Erityisesti X-keskusteluja seuratessa tämä ilmiö tulee tutuksi.

    3. Hajautusta ei ole
    Yksi tai kaksi osaketta ei ole salkku. Yhtiökohtainen riski on todellinen, ja huono uutinen yhdessä firmassa voi romahduttaa koko sijoituksen.

    4. Yritetään ajoittaa markkinaa
    “Ostan kun kurssi laskee vielä vähän” tai “odotan seuraavaa dippiä.” Kuulostaako tutulta? Tosiasiassa kukaan ei tiedä milloin pohjat tai huiput tulevat. Pitkäjänteinen sijoittaminen eli kurinalainen tekeminen voittaa useimmiten ajoittamisen.

    5. Myydään paniikissa
    Kun markkina laskee nopeasti, aloittelija hermostuu ja myy. Usein juuri silloin kun pitkän aikavälin sijoittajan pitäisi tehdä päinvastoin. Laskuissa hyvää tavaraa saa halvemmalla.

    6. Voittoja kotiutetaan liian aikaisin
    Moni myy hyvän yhtiön heti kun se on +20 %. Samaan aikaan tappiollisia sijoituksia roikotetaan salkussa vuosia.

    7. Kulut unohtuvat
    Korkeat kaupankäyntikulut tai kalliit rahastot syövät tuottoa yllättävän paljon pitkällä aikavälillä.

    8. Sijoitetaan rahaa jota saatetaan tarvita pian
    Pörssi on pitkä peli. Jos sijoitetut rahat pitää ehkä käyttää vuoden sisällä, riskitaso on väärä.

    9. Ei ymmärretä mitä omistetaan
    Jos et pysty selittämään yhdellä lauseella miten yhtiö tekee rahaa, et todennäköisesti tunne sitä tarpeeksi.

    10. Odotetaan rikastumista nopeasti
    Sijoittaminen on yleensä tylsää: kuukausisäästämistä, odottamista ja korkoa korolle -efektiä. Nopeita voittoja voi tulla, mutta niiden varaan ei kannata rakentaa strategiaa.

    Lopuksi

    Hyvä uutinen on, että nämä virheet ovat vältettävissä. Selkeä strategia, hajautus ja pitkä aikahorisontti vievät sijoittajaa jo yllättävän pitkälle. Usein paras päätös ei ole tehdä enemmän – vaan tehdä vähemmän ja antaa ajan tehdä työnsä.

  • AI ei korvaa ihmistä

    AI ei korvaa ihmistä

    Sosiaalista mediaa selatessani olen viime aikoina törmännyt toistuvasti tuomiopäivän ennustuksiin, joiden mukaan ihminen tullaan korvaamaan työelämässä AI:n toimesta täysin, ja meidän täytyy tästä syystä keksiä joitain muita harrasteita tilalle. Usein nämä ennustukset ovat sellaisia, että tämä tulee tapahtumaan jo muutaman lähivuoden aikana. Viimeksi tänään näin kuvan jossa mentiin jo niin pitkälle, että lakimiehet ja esimerkiksi lääkärit voitaisiin korvata jo vuonna 2030.

    Jokainen varmasti tarkastelee tätä asiaa omasta perspektiivistään. Jos työtehtävä sisältää esimerkiksi yksinkertaista raporttien koostamista datasta tai muuta ”perusekselöintiä,” on työ varmasti jo nyt korvattavissa AI:lla. Jos taas työ on monimutkaisempaa, ala on reguloitu tai käsitellään herkkää dataa, uskoisin tällaisten töiden olevan vielä hyvin suojassa AI-rynnäköltä.

    Tekninen valmius ei tarkoita käyttöönottoa

    Olennaista on tehdä ero siinä, mikä on teknisesti mahdollista ja mikä on todennäköinen käytäntö alalla. Saattaa olla teknisesti mahdollista korvata lääkäri tai lujuuslaskuja tekevä insinööri AI:lla, mutta jonkun on aina otettava näistä diagnooseista ja laskelmista lopullinen vastuu. Jos ihminen kuolee hoitovirheeseen tai silta romahtaa, ei hommaa voida laittaa AI:n piikkiin. Tätä kautta on helppo nähdä, että todellisessa maailmassa näitä töitä ei tulla korvaamaan pitkiin aikoihin kokonaan keinoälyllä vaikka tekninen mahdollisuus siihen olisikin olemassa.

    Ohjelmistoyhtiöiden kurssit ovat olleet jyrkässä laskussa jo pidempään. Tässä lienee oletuksena se, että AI tulee syrjäyttämään heidän bisneksensä. Miksi kukaan enää ostaisi softaa, jos sen voi rakentaa itse vain kysymällä koodia keinoälyltä?

    Tässä on helppo havaita samanlainen kaava kuin edellisissä esimerkeissä. Jotkin helpot pienet apuohjelmat ynnä muut koodinpätkät on kätevä tehdä keinoälyn avustuksella, mutta kun mennään kokonaisen asiakkaalle toimitettavan softan tasolle, täytyy ihmisen ottaa vastuu sen toimivuudesta. Tähän tullaan jatkossakin tarvitsemaan ihmisiä ja tiimejä jotka osaavat tulkita koodia.

    Luottamus ratkaisee

    Lopulta avainkysymys tulee olemaan, meneekö keinoäly jossain vaiheessa luottamuksessa ihmisen ohi. Mikäli näin käy, silloin ihmiset olisivat pelkkä riesa.

    Oma hallusinaationi on, että keinoäly ei ole ainakaan ihan lähitulevaisuudessa, jos koskaan, saavuttamassa tätä. Perustan tämän siihen, että AI:lta puuttuu käsitys moraalista ja sellaisesta tietoisuudesta, joka meillä ihmisillä on. Jos AI tekee virheen jonka seurauksena ihmisiä kuolee, AI ei todellisuudessa ole siitä millään tavalla tilivelvollinen. Se ei tunne tilanteesta minkäälaista tuskaa. Näin ollen on vaikea kuvitella että se osaisi kantaa riittävissä määrin vastuutakaan päätöksistään.

    Yhteenveto

    Lopulta tulen siihen päätelmään, että AI on vain työkalu joka antaa ihmisille lisää tehoa työntekoon. AI-murroksesta huolimatta ihmisiä tullaan tarvitsemaan työpaikoilla jatkossakin. Sosiaalisen median tuomiopäivän ennustukset ovat liian radikaaleja, AI tulee tehostamaan työntekoa mutta ei korvaamaan ihmisiä kokonaan.

    PS. Tämä kirjoitus on kokonaan ihmisen tekemää käsityötä sekä tajunnanvirtaa. 🙂

  • Aurinkopaneelijärjestelmäni tuotto vuonna 2025

    Olen aikaisemminkin kirjoittanut aurinkopaneelijärjestelmistä, koska ne ovat yleistyneet merkittävästi Suomessa viime aikoina. Tuolloin vertasin aurinkopaneeli-investointien kannattavuutta Fortumin osakkeeseen. Lopputulemana päättelin: ”Omalla kohdallani valitsisin Fortumin osakkeen, koska osinkotuoton lisäksi se tarjoaa vielä hyvän tulevaisuuden tuottopotentiaalin bonuksena.”

    Nyt onkin aika katsoa, paljonko kuvitteellinen ”Fortum-aurinkopaneelijärjestelmäni” tuotti vuonna 2025.

    Laskelmat

    Fortum-aurinkopaneelijärjestelmäni tuotto koostuu kahdesta osasta, osakkeen kurssikehityksestä sekä osingosta. Fortumin osake nousi viime vuonna 40% ja ostohinnalle sain lisäksi reilun 8% osingon. Näin ollen kokonistuotto viime vuonna oli 48%.

    Mikäli osinkorahat sijoitti keväällä takaisin osakkeeseen, tuotto oli vielä jokusen prosenttiyksikön kovempikin, mutta ehkä tätä ei kannata ottaa mukaan arvioihin koska samalla logiikalla oikean aurinkopaneelijärjestelmänkin tuottamat myyntivoitot voisi sijoittaa osakemarkkinoille.

    Yhteenveto

    48% tuotto vuodessa on niin kova, että mikäli sama vauhti jatkuisi järjestelmän takaisinmaksuaika olisi vain hieman reilut kaksi vuotta. En kuitenkaan usko jatkossa samanlaiseen voittokulkuun, koska sähkön hinta on tulossa alas ja tässä tilanteessa lisätuottoja on vaikea saada.

    Tilanteeseen voi vaikuttaa positiivisesti datakeskushankkeiden lisääntyminen sekä mahdollinen uusi ydinvoimala, jossa Fortumilla olisi merkittävä rooli. Tällaiset tekijät nostaisivat todennäköisesti sähkön hintaa, mutta samalla uusi ydinvoimala lisäisi myös tuotantokapasiteettia.

    Näin ollen näkisin, että Fortumissa on edelleen paremmat tulevaisuuden näkymät kuin perinteisellä katolla lojuvalla aurinkopaneelijärjestelmällä.

  • Salkkuni parhaat AI-yhtiöt Helsingin pörssistä

    Salkkuni parhaat AI-yhtiöt Helsingin pörssistä

    AI eli keinoäly on ollut tänä vuonna sijoittajien huulilla. Siitä povataan samanlaista mullistusta kuin minkä internetin tulo teki aikoinaan. Luonnollisesti alaan liittyvät yhtiöt ovat tänä vuonna nousseet pörssissä mukavasti. Tässä kirjoituksessa käyn läpi salkustani löytyviä Helsingin pörssin AI-omistuksia ja mitä niille on tänä vuonna kuulunut.

    Fortum

    AI tarvitsee paljon laskentatehoa ja sitä kautta suuria konesaleja ja energiaa. Onkin laskelmoitu, että energia on resurssi joka tulee eniten jarruttamaan AI:n kehitystä. On jopa povattu, että juuri energian vuoksi Kiina tulee olemaan lopulta AI-kehityksen voittaja.

    Meillä kotimaassa suurin energiantuottaja on tietysti pörssiyhtiö Fortum, jonka kurssi onkin tänä vuonna kiivennyt mukavasti ylöspäin. Yhtiö kävi jopa puhkaisemassa maagisen 20 euron rajan, mutta on nyttemmin laskenut noin 17,84 euroon. Nousua tänä vuonna reilut 27%.

    Sähkön hinta elää meillä omaa elämäänsä tuotannon ja pakkasten mukaan, ja tälle talvelle ei enää ole ennustettu niin korkeita hintoja kuin nähtiin edellisinä talvina. Sähkön hinnan ja myynnin kasvuajurina tulee kuitenkin toimimaan datakeskusinvestoinnit, joita on tulossa Suomeenkin useampi. Muun muassa pelkästään Pohjois-Suomeen kaavaillaan datakeskuksia Iihin, Muhokselle ja Pyhäjoelle.

    Mikäli edes osa näistä projekteista valmistuu, on selvää että energian kysyntä tulee nousemaan merkittävästi nykyisestä. On myös puhuttu, että Suomeen tarvitaan uusi ydinvoimala. Kaikki tämä tulee satamaan Fortumin pussiin.

    Wärtsilä

    Wärtsilä on tunnettu erityisesti laivamoottoreistaan, mutta se on vahva peluri myös muissa energiantuotantoratkaisuissa. Nyt kasvava alue näyttää olevan datakeskusten sähköntuotantoratkaisut. Näitä tarvitaan globaalisti (AI-)konesalien yhteyteen.

    Muutama viikko takaperin Wärtsilä julkaisi tiedotteen jossa kerrottiin 507 MW:n moottoritilauksesta Yhdysvaltoihin. Yhtiö toimittaa 27 päävoimanlähteenä toimivaa moottoria uuteen Yhdysvalloissa rakenteilla olevaan datakeskukseen.

    Koska AI-investointisykli on vielä verrattain alussa, on odotettavaa että näitä uutisia tullaan kuulemaan vielä lisää tulevaisuudessa. On hienoa, että kotimainen yhtiö on mukana ratkaisemassa AI:n pullonkaulana olevaa globaalia energiaongelmaa.

    Wärtsilän osake on tänä vuonna noussut mukavat 73%.

    Yhteenveto

    AI-sijoituksia voi tehdä myös meillä kotipörssissä. Vaikka tämä artikkeli onkin kirjoitettu pilke silmäkulmassa, on selvää että AI-huuma on jalkautunut myös meille.

    Siitäkin huolimatta, että varsinaisia AI-buumin ytimessä toimivia yhtiöiltä meiltä ei juurikaan löydy, on ollut mahdollista sijoittaa tällaisiin välillisesti ilmiöstä hyötyviin infrastruktuuriyhtiöihin. Nämä ovat niitä helmiä, joista kotimainen tuulipukusijoittaja voi nauttia ja jotka eivät osu Wall Streetin pukumiesten tutkaan.

  • S-ryhmä ajautui antisemitismikohuun – Kesko saattaa hyötyä joulumyynnissä

    S-ryhmän päätös poistaa valikoimistaan tiettyjä israelilaisia tuotteita on noussut lyhyessä ajassa valtakunnalliseksi keskustelunaiheeksi. Aihe nousi erityisesti otsikoihin sen jälkeen, kun useat poliitikot, muun muassa Sebastian Tynkkynen, Wille Rydman ja Päivi Räsänen vertasivat päätöstä historiallisesti arveluttaviin boikottikampanjoihin.

    Syntynyt julkinen paine ja voimakkaat mielikuvat johtivat nopeasti tilanteeseen, jota voidaan pitää S-ryhmän kannalta räikeänä PR-virheenä. SOK:n viestinnän mukaan palautetulva oli odotettavissa, mutta kohun voimakkuus näyttää yllättäneen ainakin markkinointinäkökulmasta.

    Kohu tuli pahimpaan mahdolliseen aikaan

    Ajoitus on S-ryhmälle erittäin huono. Joulukuu on vuoden tärkein vähittäiskaupan sesonki, ja erityisesti ruokakauppa nojaa siihen voimakkaasti. Jouluviikko voi olla yksittäisille marketeille koko vuoden tuottoisin.

    Kun tähän aikaan vuodesta syntyy poliittisesti latautunut keskustelu, joka liittää ketjun valikoimapäätöksiin voimakkaita mielikuvia ja historiallisia SS-viittauksia, seuraukset voivat näkyä kuluttajakäyttäytymisessä nopeasti.

    Vaikka kohu ei koske valtaosaa tuotteista, kuluttaja reagoi todennäköisemmin koko S-brändiin kuin yksittäisiin tuotenumeroihin.

    Keskon asema vahvistuu – ainakin lyhyellä aikavälillä

    Samaan aikaan kun S-ryhmä on joutunut puolustuskannalle, Kesko on pysynyt tilanteessa rauhallisena ja korostanut jatkavansa israelilaisten tuotteiden myyntiä normaalisti. K-ryhmä on todennut, että israelilaisten tuotteiden osuus valikoimasta on marginaalinen, mutta viesti on:

    “Valikoimamme pysyy ennallaan.”

    Sijoitusnäkökulmasta tämä asettaa Keskon selkeästi vahvempaan asemaan. Kolme syytä:

    1. Keskon viesti on johdonmukainen

    Kun S-ryhmä joutuu selventämään valikoimapäätöstään, Kesko voi keskittyä omaan ydintehtäväänsä: tavaran myymiseen ilman poliittisia kannanottoja.

    2. Kohu aktivoi kuluttajia liikkeelle – ja osa vaihtaa ketjua

    Tällaiset kohut synnyttävät aina pienen, mutta näkyvän kuluttajavirran kilpailijalle. Etenkin X:ssä useat kirjoittajat kertoivat siirtyvänsä kilpailijoiden leiriin ainakin siksi aikaa, kunnes S-Ryhmä peruu päätöksensä. Lyhyellä aikavälillä Kesko todennäköisesti hyötyy tästä siirtymästä.

    3. Joulukauppa on imagoherkkää aikaa

    Kun ostoskoreihin ladataan kauden kalleimpia ruokatuotteita, kuluttajat tekevät valintoja tunnepohjaisesti ja lojaalisuus voi hetkellisesti heikentyä.

    Kesko saa joulukuussa täysin ilmaista näkyvyyttä vain olemalla neutraali.

    Pitkän aikavälin vaikutukset?

    Todennäköisesti S-ryhmän kohu hiipuu nopeasti, mutta imago on eri asia kuin uutissykli.
    Tietty osa asiakkaista saattaa muistaa episodin pidempään. Kauppaketjujen välinen kilpailu on Suomessa tiukkaa, ja tällaiset mainekysymykset voivat siirtää markkinaosuuksia jopa vuosiksi.

    Kesko tuskin juhlii julkisesti kilpailijan virhettä, mutta sijoittajien näkökulmasta tilanne on selvä:

    Jos jokin ketju kärsii imagotappion sesongin alla, kilpailija hyötyy.

  • Miksi Suomi jää jälkeen osakekaupan API-kilvassa?

    Suomessa toistellaan usein, että “API-pörssikauppaa ei ole, koska pankit eivät halua avata rajapintojaan”. Selitys on sinänsä totta, mutta peittää alleen olennaisen asian: muualla Euroopassa API-kaupankäyntiä tarjoavia toimijoita kyllä on.

    Mitä API-kaupankäynti on – ja miksi sitä halutaan

    API-kaupankäynti tarkoittaa sitä, että sijoittaja voi tehdä toimeksiantoja, seurata salkkua ja hakea markkinadataa ohjelmallisesti ilman perinteistä verkkopalvelua. Käytännössä API:n avulla voi esimerkiksi:

    • automatisoida kuukausisijoitukset oman mielen mukaan
    • rakentaa omia säästösovelluksia tai algoritmisia strategioita
    • vähentää käsin tehtävää työtä, virheitä ja hitautta
    • toteuttaa strategioita, joita pörssivälittäjän käyttöliittymä ei mahdollista

    Se ei ole pelkkiä “treidausbotteja”, vaan yhä useammin tapa rakentaa oma, täysin automatisoitu säästörunko.

    Miksi API osakesäästötilin sisällä olisi erityisen hyödyllinen

    Suomalainen osakesäästötili (OST) on varsin harvinainen rakenne Euroopassa. Verot lykkääntyvät, kaupankäynti on helppoa ja pitkäaikainen säästäminen on taloudellisesti järkevää myös pienillä summilla. Siksi juuri OST olisi luontevin paikka automatisoidulle kaupankäynnille ja arkiseen säästämiseen.

    API osakesäästötilin sisällä olisi hyödyllinen ennen kaikkea siksi, että se ratkaisisi kolme ongelmaa, joita eurooppalaisilla välittäjillä ei ole onnistuttu yhdistämään.

    1. Verotehokkuus + automaatio

    OST:n tärkein etu on, että myynneistä ja ostoista ei synny jatkuvia verotapahtumia.
    Kun tähän yhdistettäisiin avoin API:

    • kuukausisäästäjä voisi automatisoida säännölliset ostot
    • hajauttamista voisi toteuttaa oman logiikan mukaan
    • salkkua voisi tasapainottaa ilman veroseuraamuksia
    • osakkeiden vaihto halvemmiksi vaihtoehdoiksi olisi helpompaa

    Käytännössä OST tarjoaisi “sandboxin”, jossa oma säästösovellus toimisi ilman verokirjanpidon rajoitteita.

    2. Pienet kulut mahdollistaisivat automaation kaikille, ei vain koodareille

    Kuukausittain pienillä summilla säästävä ei hyödy ulkomaisista API-toimijoista, koska:

    • toimeksiannoilla on minimikulut
    • markkinadatasta tulee lisämaksuja
    • valuutanvaihto voi olla kallista
    • jokainen myynti on verotapahtuma

    Mutta suomalaisella OST:lla kustannusrakenne voisi olla huomattavasti kevyempi. Kun kulut ovat matalat, automatisointi ei ole vain aktiivitreidaajien harrastus — vaan jokaisen yksityissijoittajan työkalu.

    3. OST on suunniteltu nimenomaan säästämiseen, eikä trader-käyttöön

    Suurin osa API-välittäjien rakenteesta perustuu treidaamiseen.
    OST:n logiikka on päinvastainen: pidä kulut minimissä ja tee pitkäjänteisestä säästämisestä helppoa.

    API sopisi siihen täydellisesti:

    • helppo salkun tasapainotus
    • omien strategioiden toteutus ilman käsityötä
    • mahdollisuus rakentaa omia “rahastoja” OST:n sisälle
    • automaattiset ostot palkkapäivänä tai markkinaliikkeen mukaan

    Yllä mainittu sijoittamismalli ei ole teknisesti vaikea. Se puuttuu vain, koska rajapintaa ei ole.

  • Bitcoin jälleen uuteen ennätykseen

    Bitcoinin arvo ylitti keskiviikkona uuden ennätyksen, nousten hetkellisesti 109 693 dollariin. Tämä merkitsee huomattavaa kasvua tammikuussa 2025 saavutetusta aiemmasta huipusta, joka oli 105 400 dollaria. Toukokuussa Bitcoinin arvo on noussut peräti 16 prosenttia, mikä osoittaa markkinoiden vahvistuneen huhtikuun laskun jälkeen. Tuolloin arvo putosi noin 75 000 dollariin markkinahäiriöiden seurauksena.

    Trumpin kryptomyönteisyys siivittää markkinoita

    Yksi merkittävä Bitcoinin nousua tukeva tekijä on presidentti Donald Trumpin kryptomyönteinen politiikka. Hänen hallintonsa on toistuvasti painottanut kryptovaluuttojen potentiaalia taloudellisen innovaation ja kasvun lähteenä. Trumpin puheissa Bitcoin ja muut kryptovaluutat on nähty keinona vahvistaa Yhdysvaltojen roolia globaalina talousmahtina, mikä on lisännyt markkinoiden luottamusta.

    Kryptomarkkinat ovat hyötyneet myös siitä, että Trumpin kaudella julkiset ja yksityiset toimijat ovat saaneet tukea kryptovaluuttainfrastruktuurien kehittämiseen. Tämä on rohkaissut institutionaalisia sijoittajia ja suuryrityksiä, kuten MicroStrategy ja Tesla, kasvattamaan kryptopositioitaan. Näiden yhtiöiden aktiivisuus on auttanut vahvistamaan Bitcoinin asemaa sijoituskohteena.

    Muita nousun ajureita

    Institutionaalinen kiinnostus Bitcoinia kohtaan on kasvanut merkittävästi, ja sen seuraamat ETF-rahastot ovat keränneet ennätysmäärän sijoitusvaroja. Tämä viittaa siihen, että Bitcoin nähdään yhä enemmän ”digitaalisena kultana” – arvonsäilyttäjänä ja suojana inflaatiota vastaan.

    Samalla yksityissijoittajien kiinnostus on pysynyt korkeana, ja markkinoilla odotetaan uusia innovaatioita, kuten lohkoketjusovelluksia, jotka lisäävät kryptovaluuttojen hyödyllisyyttä ja käyttömahdollisuuksia.

    Yhteenveto

    Bitcoinin ennätyksellinen nousu on merkki paitsi kryptomarkkinoiden vahvistumisesta myös muuttuvista taloudellisista asenteista. Trumpin kryptomyönteisyys on lisännyt sijoittajien luottamusta markkinoihin, mutta se on myös lisännyt markkinoiden odotuksia kryptovaluuttojen integroitumisesta osaksi laajempaa finanssijärjestelmää.

    Pitkän aikavälin sijoittajille Bitcoin tarjoaa edelleen kiinnostavan mahdollisuuden, mutta volatiliteetti pysyy sen luonteeseen kuuluvana riskinä. Institutionaalinen tuki ja poliittinen myötätunto luovat kuitenkin vakaamman pohjan kryptomarkkinoiden kehitykselle kuin koskaan aiemmin.

  • Osakekauppojen selvitysajat (T+1 ja T+2) ja niiden merkitys varojen hallinnassa

    Sijoittaminen on strategista toimintaa, jossa myös erilaisilla ajankohdilla on merkitystä. Yksi tärkeä huomioon otettava tekijä on osakekauppojen selvitysajat, jotka voivat vaikuttaa siihen, milloin varoja on todellisuudessa käytettävissä uusien sijoitusten tekemiseen. Tässä artikkelissa käsitellään T+1- ja T+2-selvitysajat, miten ne vaihtelevat eri markkinoilla ja miksi ne ovat olennaisia sijoitusstrategian kannalta.

    Mitä T+1 ja T+2 tarkoittavat?

    T+1 ja T+2 viittaavat kaupankäynnin selvitysaikoihin:

    • T+1 tarkoittaa, että kauppa selvitetään kaupankäyntipäivää seuraavana pankkipäivänä.
    • T+2 tarkoittaa, että selvitys tapahtuu kaupankäyntipäivää seuraavien kahden pankkipäivän jälkeen.

    Selvitys on prosessi, jossa kaupankäynnin osapuolet siirtävät arvopaperit ja maksut toisilleen. Tämä tarkoittaa, että kaupasta saadut varat eivät ole heti vapaasti käytettävissä, vaikka kauppa olisi jo tehty.

    Selvitysajat eri markkinoilla

    Eri markkinoilla on erilaiset selvitysajat:

    • Yhdysvallat ja Kanada: Tällä hetkellä yleinen selvitysaika on T+1. Selvitys tapahtuu seuraavana pankkipäivänä kaupankäyntipäivästä.
    • Eurooppa, Australia ja monet muut markkinat: Selvitysaika on yleisesti T+2, eli selvitys tapahtuu kahden pankkipäivän päästä kaupankäynnin toteutuksesta.

    Milloin selvitysajat ovat tärkeitä?

    Selvitysajoilla on merkitystä, kun teet jatkotoimenpiteitä varoilla, jotka ovat peräisin avoimesta kaupasta, eli esimerkiksi kun ostat varoilla uusia osakkeita tai rahastoja. Jos haluat käyttää myynnistä saatuja varoja uuden oston tekemiseen, huomioi selvitysaika. Esimerkiksi:

    • Yhdysvalloissa myyntikauppa selvitetään seuraavana pankkipäivänä (T+1), joten varat ovat nopeasti uudelleen sijoitettavissa.
    • Euroopassa T+2-selvitysaika voi tarkoittaa, että joudut odottamaan pidempään, ennen kuin varat ovat käytettävissä.

    Pankkien ja välittäjien käytännöt selvitysaikojen osalta

    Jos käytät selvittämättömiä varoja esimerkiksi uusien osakkeiden ostoon, pankki tai välittäjä voi käsitellä varat tilapäisesti lainana. Esimerkiksi Nordnet ja monet muut välittäjät sallivat ostojen tekemisen selvittämättömillä varoilla, mutta tällöin:

    • Korkokulut: Ostoon käytetty määrä katsotaan lyhytaikaiseksi lainaksi, josta saatetaan periä korkokuluja selvityksen toteutumiseen asti.
    • Riskit: Jos myyntikauppa ei toteudu odotetusti tai selvitys viivästyy, voit joutua kattamaan ostot muuten, mikä saattaa aiheuttaa lisäkuluja tai rajoituksia kaupankäyntiin.

    Näiden käytäntöjen vuoksi on tärkeää ymmärtää oman välittäjäsi ehdot ja mahdolliset kulut, jos päätät käyttää selvittämättömiä varoja kaupankäyntiin.

    Yhteenveto

    Selvitysajat voivat tuntua pieneltä yksityiskohdalta, mutta ne vaikuttavat merkittävästi siihen, milloin myyntikaupan varat ovat käytettävissäsi uusiin sijoituksiin. Yhdysvaltojen ja Kanadan T+1-selvitysaika tarjoaa nopeampaa joustavuutta, kun taas Euroopan T+2-selvitys vaatii hieman lisäsuunnittelua ja odottelua. Tuntemalla selvitysajat ja ottamalla ne huomioon sijoitusstrategiassasi voit välttää yllätyksiä ja optimoida kaupankäyntiäsi tehokkaasti.