Tekoäly sijoittamisessa ja Nordnet Smart

Kuten siteerasimme aikaisemmin joulukalenterissamme, Nordnet lanseerasi viime vuonna tekoälyyn perustuvat Smart-salkkunsa. Ideana on, että salkunhoitaja on heitetty kokonaan pois kuvioista ja sijoituspäätökset tekee tietokone perustuen ennalta asetettuihin algoritmeihin. Kuulostaa äkkiseltään loogiselta, että rationaaliseen päätöksentekoon perustuva kylmää dataa käsittelevä tietokone voittaisi ihmismielen, joka helposti ahdistuu laskumarkkinassa ja puolestaan innostuu nousumarkkinassa. Ihminen on usein liian tunnealtis tekemään loogisia sijoituspäätöksiä, ja nimenomaan pysymään päätöksissään myös niinä heikompina hetkinä.

Kuten tiedetään, tietokone pystyy voittamaan ihmisen esimerkiksi shakissa tai Sudokussa. Nämä perustuvat tarkkaan laskelmointiin, ja tietokone pystyy laskemaan joka tilanteessa juuri parhaan ratkaisun perustuen vallitseviin faktoihin. Entäpä jos tietokone laitetaan istumaan pokeripöytään? Elementtejä onkin nyt useampia, pelaajat voivat bluffata eli huijata toisiaan esimerkiksi luulemaan että heillä on parempi käsi kuin todellisuudessa onkaan. Tietokoneelle tällainen tilanne on vaikea tulkita, koska se ei voi päätellä faktoihin perustuen onko vedätysyritys aito, vai voisiko pelaajalla todella olla paremmat kortit käsissään. Sosiaalinen elementti joka on läsnä monessa suositussa pelissä on tietokoneelle mahdoton ymmärtää.

Juuri tähän perustuu tietokoneen heikkous sekä tavallaan myös vahvuus verrattaessa ihmiseen. Ihminen osaa ainakin viimeistään hieman harjaannuttuaan lukea eleistä, ilmeistä ja tunnelmista erilaisia asioita ja tehdä niistä omat johtopäätelmät. Mutta onko tämä heikkous vai vahvuus kun mietitään nimenomaan pörssiympäristöä? Markkinatunnelmat vaihtelevat pörssissä jatkuvasti. Viime vuosina olemme edenneet varsin mukavassa nousumarkkinassa ilman suurempia ryminöitä. Sentimentti muuttui kuitenkin huomattavasti viime joulukuussa, jolloin markkinat laskivat suurinumeroisesti päivä toisensa jälkeen. Ahdistus valtasi helposti mielen, ja omistukset saatettiin myydä vaikka tappiolla jotta edes jotain jäisi vielä sijoitusomaisuudesta jäljelle. Ja jos sijoitusomaisuuden myi siinä toivossa, että palaa markkinoille kun on hetken aikaa jälleen noustu, osasiko sijoittaja palata varmasti markkinoille oikeaan aikaan? On suuri riski, että tunteet veivät voiton järjestä ja markkinoilta ensinnäkin irtaannuttiin liian myöhään, ja markkinoille myös palattiin liian myöhään, koska ajoittaminen on vaikeaa ja perustuu usein vain parhaaseen arvaukseen. Ihminen saattaa siis pyrkiä tulkitsemaan merkkejä, joita ei oikeasti ollutkaan olemassa. Panikoidessaan sijoittaja saattoi menettää sekä vanhat tuotot, että tammikuussa tulleen uuden tuottopotentiaalin.

Edellisestä esimerkistä on kuitenkin helppo tehdä johtopäätös, että tietokoneen pitäisi pörssiympäristössä voittaa ihminen, sillä pörssissä tunteet ovat vain haitaksi ja tästä syystä ihminen on taipuvainen tällaiseen höntyilyyn. Mutta oikeastaan tietokone ei suurimmaksi osaksi kilpaile vain ihmistä vastaan, vaan oikeampi referenssi onnistumiselle on indeksi. Jotta tietokoneen tekemistä päätöksistä on jotain todistettua hyötyä, tulee niillä pystyä voittamaan indeksi vähintäänkin muutaman vuoden ajan, jotta saamme luotettavaa dataa tekoälyn onnistumisesta.

Heti ensimmäinen riski tulee mieleen siinä, onko ohjelmoitu logiikka pörssikaupan tekemiselle tarpeeksi laadukas. Kriteeristö on kuitenkin aina ihmisten määrittämää, joten voidaan kyseenalaistaa toimiiko tietokonekaan tästä syystä aina tarpeeksi loogisesti. Otetaan esimerkiksi vaikka osake joka seilaa jonkin ennalta asetetun vaihteluvälin molemmin puolin. Voiko tekoälyn logiikka alkaa tällaisessa tilanteessa tekemään kauppaa ”turhaan?” Tämä lisää kuluja, mutta ei juurikaan kasvata tuottoja.

Nordnet toimi aikaisemmin indeksisijoittamisen puolestapuhujana, mutta on viime aikoina silti näyttävästi markkinoinut näitä uusia Smart-salkkujaan. Problematiikka tulee siitä, että aikaisemmin on todettu passiivisiin indeksirahastoihin säästämisen olevan paras tapa sijoittaa ja saada markkinoiden keskimääräinen tuotto. Kulurakenne on tällöin mahdollisimman kevyt ja sijoittaminen mahdollisimman yksinkertaista. Smart on sijoittajalle yhtä yksinkertaista, mutta kulut ovat huomattavasti isommat. Vuosittaiset palkkiot vaihtelevat salkusta riippuen 0,79%-0,99% välillä. Tämän verran ylituottoa Smart-salkkujen tulee kyetä luomaan vuodessa, jotta ollaan esimerkiksi kuluttomien Superrahastojen kanssa samalla viivalla. Huomatkaa, että vertailen tässä esimerkissä vain toteutuvaa tuottoa, tuotteet eivät sinänsä ole suoraan vertailukelpoisia koska Smart-salkut ovat hajautukseltaan globaaleja sekä kattavat useita eri omaisuusluokkia.

Kuinka Smart-salkut ovat sitten menestyneet omia vertailuindeksejään vastaan? Tällä hetkellä on todella vaikea vetää vielä kovin suoria johtopäätöksiä, sillä tuote on sen verran uusi. Oikeastaan ainoa saatavilla oleva pitkän aikavälin data on simuloitua. Viime vuoden marraskuun alusta tämän vuoden helmikuun alkuun mennessä Smart oli kuitenkin peitonnut vertailuindeksinsä jokaisen Smart-salkun kohdalla. Alku näyttää hyvältä, joten Smartien suoriutumista on syytä seurata jatkossa mielenkiinnolla.

Itse en ole lähtenyt Smarteihin mukaan, vaan olen jatkanut omalla tyylilläni harjoittamalla osakepoimintaa sekä sijoittamalla samalla kuukausittain indeksirahastoihin. Tällä taktiikalla olen voittanut indeksin jo kolmen vuoden ajan, joten jatketaan hyväksi havaitulla polulla pelkän ihmisälyn tai älyttömyyden voimin. 🙂




Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *