Oulun osakesäästäjät järjesti mukavan iltareissun Tornion Outokummulle. Heti kärkeen on sanottava, että Outokummun osake ei ole minua koskaan kiinnostanut kovin paljoa. Mielestäni ala on liian herkkä geopoliittisine vaihteluineen ja toinen ongelma on varsin yleinen Suomen teollisuudessa, nimittäin valmistettava lopputuote on bulkkia jota tehdään yhä suuremmissa määrin kiinalaisin voimin ja periaatteessa sitä voidaan tehdä missä tahansa muuallakin. Myös raaka-aineiden hinnat saattavat heitellä varsin paljon nopeissakin sykleissä. Tämä on väistämättä näkynyt osakkeen pörssikurssissa, joka on varsinkin viime aikoina ollut varsin volatiili. Pahimmasta suvantovaiheesta on jo selvitty, mutta helpossa markkinasssa yhtiö ei todellakaan tällä hetkellä operoi.
Ehkä itselleni suurin syy lähteä reissulle mukaan oli insinööriluonteeni ja kiinnostus raskasta teollisuutta kohtaan. Parasta antiahan näissä reissuissa ovat usein juuri ne tehdaskierrokset, joilla pääsee konkreettisesti näkemään miltä tuotteiden valmistus näyttää ja mistä se raha lopulta tulee osinkosijoittajankin pöytään. Nämä ovat niitä harvoja tilaisuuksia päästä tehdasporttien sisälle aistimaan tunnelmaa aivan lattiatasolla.
Sattumalta juuri samana päivänä Outokumpu julkaisi ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksensa, joka ei valitettavasti ollut sieltä mairittelevimmasta päästä. Tämä sai yhtiön pörssikurssin reilun 12,5% syöksyyn. Matkan aikana kuulin monenkin kollegan taivastelevan tätä. 🙂
Matka Oulusta Tornioon kesti hieman reilut puolitoista tuntia. Aivan ensimmäiseksi meille tarjoiltiin kahvia ja pikkusuolaista, ja sitten mentiin suoraan asiaan. Yhtiö ja sen valmistamat tuotteet esiteltiin meille perinpohjaisesti tehtaanjohtaja Martti Sassin toimesta. Lisäksi käytiin hieman läpi noin 30 kilometrin päässä sijaitsevaa Kemin kromikaivosta, josta tehdas saa kromirikasteensa ja joka on muuten ainoa kromikaivos koko Euroopassa.
Ehkä näin ensimmäistä kertaa kunnolla ruostumattomien terästen maailmaan perehtyvänä tuulipukuna opin, että kun puhutaan ruostumattomasta teräksestä se ei tarkoita ainoastaan yhtä laatua, vaan niitä valmistetaan useampaa erilaista riippuen hieman eri raaka-ainemikseistä. Teräs saattaa sisältää siis pääkomponentteinaan muutakin kuin vain rautaa ja kromia. Näin teräs saadaan optimoitua kestäväksi juuri siihen käyttötarkoitukseen mihin se on suunniteltu. Torniossa valmistetaan muistaakseni neljää erilaista terässeosta.
Valitettavasti kiinalaiset ovat valloittaneet ruostumattomien terästen markkinat jo melko kattavasti, ja ylituotannolla on tapana tuoda hintoja alas. Tätä on pyritty estämään erilaisin tuontitullein, joita on voimassa tietysti myös Euroopassa suojaamassa omaa tuotantoamme. Viimeisin käännehän oli Trumpin asettamat tuontitullit maahantuodulle teräkselle USA:ssa, joka varmasti lisää jälleen markkinapainetta vuorostaan Euroopassa. Myös Outokummulla ollaan oltu asian suhteen aktiivisia ja käyty keskustelua EU:n suuntaan.
Tässä kyseisessä tuontitullijupakassa Outokummulla on erikoinen rooli, sillä yhtiöllä on tuotantoa myös Pohjois-Amerikassa, joten näitä laitoksia tuontitullit eivät kosketa. Toisaalta kuitenkin USA:n asettamat tullit tulevat todennäköisimmin ohjaamaan kiinalaista terästä enemmän EU:n sisälle. Näin yhtiö sekä hyötyy että toisaalta kärsii tilanteesta samaan aikaan.
Kemin kromikaivoksen malmia louhitaan tällä hetkellä perustasoltaan 500 metrin syvyydestä tullen hiljalleen ylöspäin. Malmio uhkaa kuitenkin ehtyä, joten kaivosta on päätetty syventää kilometriin asti. Tällä turvataan jälleen kromimalmin riittäminen tuleviksi vuosikymmeniksi. Kromihan on luonnollisesti ruostumattoman teräksen tärkein raaka-aine. Kaivoksen syvennysprojektille tulee hintaa noin 250 miljoonaa, ja se aloitetaan jo tämän vuoden lopulla.
Kaivoksen malmin kromioksidipitoisuus on melko vaatimattomat 26%, ja rikastamisen jälkeen reilut 40%. Kuulemma Afrikassa, josta kiinalaiset louhivat malminsa on malmi jo aivan sellaisenaan rikkaampaa kuin Kemistä saatava rikaste. Tornion etuna on kuitenkin se, että oma kaivos sijaitsee vain lyhyen matkan päässä.
Tehtaan käyttämästä teräksestä 90% on kierrätysterästä, jota tuodaan laivoilla satamaan pääasiassa Keski-Euroopasta. Kävimme kiertoajelulla tehdasalueella, ja näimme sekä satamassa että terässulaton lähellä suuria teräsromukasoja. Kasat sisälsivät kaikenlaista romua putkenpätkistä pesukoneisiin. Tehtaanjohtajan mukaan Outokummun valmistama teräs tulee käyttökohteesta riippuen takaisin tätä kautta noin 20 vuoden sykleissä. Yhtiö toimii siis mitä suurimmissa määrin kiertotalouden edistäjänä.
Kuten sanoin aikaisemmin, yhtiön voimakkaasti vaihteleva tulos sekä volatiili osakekurssi sekä ei ole erityisemmin saanut minua innostumaan osakkeen ostamisesta. Outokumpu toimii erittäin kilpaillulla markkinalla, joka on myös kaiken muun lisäksi herkkä poliittisille muutoksille. Yhtiön käyttämät raaka-aineet ja lopputuotteet hinnoitellaan maailmanmarkkinoiden mukaan, joten oikeastaan ainoa asia johon se voi itse vaikuttaa on kustannustehokkuus. Lisäksi sijaintinsa ja palvelutoimipisteidensä avulla yhtiö pystyy joustavasti palvelemaan lähellä olevia asiakkaitaan myös pienemmissä toimituksissa. Joitakin vuosia sitten ferrokromituotantoa ajettiin alas hintojen ja tilauskannan ollessa heikko. Tehtaanjohtajan mukaan tällä hetkellä Tornion tilauskanta ja koneiden käyttöaste on hyvällä tasolla. Tehtaan automaatioaste on korkeampi kuin muissa Outokummun toimipisteissä.
En kuitenkaan näe, että minun olisi syytä jatkossakaan sijoittaa yhtiöön sillä ruostumattoman teräksen markkinat tulevat jatkossa vain kiristymään entisestään. Tuote on bulkkia, jota kyetään valmistamaan lähes missä tahansa. Kiinalaiset ovat vain muutamassa vuodessa valloittaneet markkinat itselleen, ja tällä hetkellä muun muassa Indonesiaan ollaan rakentamassa lisää kapasiteettia. On sanomattakin selvää, että tällaisissa maissa kustannustehokkuus voidaan matalan palkkatason vuoksi pitää korkealla tasolla. Näenkin Outokummun kaltaisten yhtiöiden ainoaksi selviytymiskanavaksi jatkuvan korkean käyttöasteen ja erinomaisen lopputuotteen laadun saavuttamisen. Mahdollisesti tulevaisuudessa markkinapaine voisi helpottaa kiinalaisten palkkatason noustessa sekä ympäristötietoisuuden lisääntyessä. Saastepilvet kun ovat siellä jokapäiväinen ongelma.
Oulun osakesäästäjien kevätretki oli oikein mukava ja hienosti järjestetty. Ehkä ainoan miinuksen annan Outokummulle siitä, että varsinainen tehdaskierros kylmävalssaamolle oli todella suppea. Linjalla oli menossa seisakki, jonka vuoksi siellä ei tapahtunut mitään, ja pistäydyimme vain nopeasti kurkkaamassa miltä hallissa näyttää. Joten mikäli tätä lukee edes joku tehdaskierroksista vastaava henkilö missä tahansa yrityksessä: älkää viekö vieraita katsomaan linjaa joka ei käy ja jossa ei tapahdu mitään sillä eniten meitä kiinnostaa nähdä liikkuvia koneita ja oikeaa tuotannon tekemistä. 🙂
Lopuksi sanottakoon, että vaikka en yhtiötä näe hyvänä sijoituskohteena on Tornion Outokumpu yksi alueensa tärkeimmistä työllistäjistä. Tänäkin kesänä tehdas työllistää useita satoja kesätyöntekijöitä, ja tehtaan kokonaistyöllisyysvaikutukseksi on laskettu alihankkijat ynnä muut toimijat mukaan luettuna noin 7000 henkilöä.