Nordean tilinpäätös 2018

Nordea on kivunnut suomalaisten omistetuimmaksi osakkeeksi ohi Nokian. Nordeassa sijoittajia houkuttelevat luonnollisesti laskeneen kurssin lisäksi korkea osinkotaso sekä lupaukset osinkokasvun jatkosta. Viime vuosina tuloskehitys ei ole ollut sillä tasolla millä Nordean johto sekä suurin omistaja Sampo haluaisi sen olevan. Tästä syystä osakekurssi on tällä hetkellä samalla tasolla kuin se oli esimerkiksi vielä vuonna 2016. Tapahtuiko käänne parempaan viime vuonna? Mennäänpä raportin kimppuun, seuraavassa viimeisen kvartaalin luvut:

 

Q4/2018 Q4/2017 Muutos
Rahoituskate 1126 1109 +2%
Liikevaihto 2103 2228 -6 %
Liikevoitto 689 796 -13 %
Luottotappiot -30 -71 -58 %
EPS 0,12 0,15 -20 %
ROE% 6,10 % 7,70 %

 

Rahoituskate, eli peruspankkitoiminnasta saatavat tuotot kasvoivat. Kuten tiedämme, vuoden viimeinen kvartaali ei ollut optimaalinen varainhoidosta saatavien tuottojen kannalta pörssien laskettua voimakkaasti. Tästä syystä varallisuudenhoidon palkkiotuotot laskivat noin 14 prosenttia. Lukuunottamatta parantunutta rahoituskatetta sekä pienentyviä luottotappioita, oli viimeinen kvartaali kaikilta osin heikompi kuin vuonna 2017.

Koko vuoden vastaavat luvut puolestaan näyttävät seuraavanlaisilta:

 

2018 2017 Muutos
Rahoituskate 4324 4666 -7%
Liikevaihto 9005 9469 -5 %
Liikevoitto 3953 3998 -1 %
Luottotappiot -173 -369 -53 %
EPS 0,76 0,75 +1,3%
ROE% 9,70 % 9,50 %
Osinko 0,69 0,68 +1,5%

 

Koko vuoden suoritus näyttää sen sijaan paremmalta. Vaikka liikevaihto ja liikevoitto kutistuivat aavistuksen, Nordea onnistui kasvattamaan osakekohtaista tulostaan sentillä. Kustannussäästöt alkavat purra, ja tulevaisuuden näkymissä kustannussäästöjä korostettiinkin useaan otteeseen. Oman pääoman tuottoprosentti kohosi myös hieman. Osinkoa ehdotetaan maksettavaksi 0,69 euroa, joka on peräti 90,7% koko vuoden tuloksesta. Efektiivisenä osinkoprosenttina nykykurssille tämä tekee peräti noin 8,6%. Koska Nordean johto on viestittänyt pyrkimyksestään kasvavaan osinkoon, täytyy heillä olla luottoa kustannussäästöjen tuomaan merkittävämpään tulosparannukseen jatkossa. Muutoin on riskinä, että osingonjakosuhde nousee epäterveen korkealle.

Konsernijohtaja Casper von Koskull viestittääkin kulujen jäävän tänä vuonna alemmalle tasolle verrattuna vuoteen 2018. Tarkempaa tavoitehaarukkaa kulujen karsimiselle ei tälle vuodelle tullut, mutta vuonna 2021 kulujen odotetaan olevan 3 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2018. Kassavirtaperusteisten kokonaiskulujen ennakoidaan vuonna 2021 olevan 5-10 prosenttia viime vuotta pienemmät.

Mielestäni Nordean tulos koko vuodelta oli positiivinen verrattaessa vallitsevaan odotustasoon. Markkinat olivat ehtineet hinnoitella jo paljon negatiivista Nordean kurssiin. Nordean oma pääoma per osake on 8,15 euroa ja osakekurssi tätä kirjoittaessa 8,04 euroa. Nordean osakkeen hinnassa saa siis tällä hetkellä ostettua ilmaista pääomaa 11 senttiä sekä liiketoiminnan kaupan päälle! Ei huono, sanoisi Jorma Uotinen?

Ainakin tämän vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana voi ennakoida varallisuudenhoidon palkkiotuottojen olevan jälleen kasvussa markkinatilanteen vakauduttua ja pörssien palattua kasvu-uralle. Koska myös pankin rahoituskate osoitti viimeisellä kvartaalilla kasvulukemia, voisi tämän trendin odottaa jatkuvan myös peruspankkitoiminnoissa. Nordeassa aiotaan panostaa muun muassa asiakaspalveluun tällä sektorilla, lisäksi suurasiakkaiden uudet palveluverkostot sekä asuntolainavolyymien uuteen nousuun tähtäävät selkeät suunnitelmat vahvistanevat rahoituskatetta entisestään.

Mittava IT-investointi on yhä menossa ja osaltaan kasvattaa kuluja, toteuduttuaan tästä tulee kuitenkin merkittäviä säästöjä. Samoin suurtietokoneiden ylläpidon ulkoistus IBM:lle tukee säästötavoitteita. Nordea pyrkii tekemään tuotteistaan ja palveluistaan entistä yhtenäisempiä ja hyödyntää näin mittakaavaetuja yhdistämällä konsernin yhteisiä yksikköjä, kuten kansainvälisiä toimintoja ja palveluja. Säästöt ovat nyt päivän sana, ja säästötavoitteita on sparraamassa tietysti myös uusi suuromistaja eli Cevianin Christer Gardell.

Gardell mainitsi aikaisemmin, että Nordean tulisi vuoteen 2021 mennessä pyrkiä karsimaan kulujaan 4,4 miljardiin euroon. Vuonna 2018 kulut olivat 4,738 miljardia euroa. Matkaa Gradellin tavoitteeseen jää vielä noin 7,6 prosenttia. Sparraamista tarvitaan siis jatkossakin, sillä kuten aikaisemmin mainitsin von Koskull odottaa kokonaiskulujen olevan 2021 noin 3 prosenttia viime vuotta pienemmät.

Omalta osaltani voin todeta että osakkeiden holdaus salkussani jatkuu. Mikäli Nordea onnistuu tavoitteessaan kasvattaa asiakaspalvelun laatua samalla kun se toteuttaa kustannussäästöjä, on tässä käsillä mielestäni loistava paketti. Osinkotaso sekä markkinaolosuhteet tukevat osakekurssia jatkossa. Kohti ensimmäisen kvartaalin tulosjulkistusta mennään pitkästä aikaa hieman positiivisemmissa merkeissä.




Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *