Säästötilit ennen ja nyt

Historian havinaa

Aloitin sijoitusurani aikoinaan sijoittamalla rahojani määräaikaisiin pankkitalletuksiin. Muistan, että parhaimmillaan juuri finanssikriisin eskaloitumisen aikaan näissä korot pyörivät reilussa viidessä prosentissa. Sijoittaminen talletustileihin on yleensä riskitöntä, ja siihen nähden näin jälkikäteen ajateltuna viiden prosentin korko oli naurettavan hyvä tuotto. Sidoin rahani yleensä vuoden mittaisiin määräaikaisiin talletuksiin. Jälkikäteen ajateltuna koska en tuota rahaa tarvinut mihinkään, olisi noilla koroilla kannattanut valita säästötilien maksimiaika joka taisi useimmissa tapauksissa olla kolme vuotta. Finanssikriisin myötä tarjottavat korot putosivat nopeasti kohti järkevämpiä tasoja.

Koska olin tuohon aikaan vielä opiskelija enkä hirveästi ymmärtänyt sijoittamisesta, pyrin tällä tavoin välttämään kaikki riskit. Silti islantilaispankkien kaatumisen myötä otsalleni kohosi muutama hikipisara. Olin tuolloin sijoittanut itselleni tuntuvan summan Glitnir-pankkiin, joka lupasi muistaakseni jopa hieman päälle viiden prosentin tuoton. Kuten kaikki varmasti muistavat, islantilaspankit ajautuivat vaikeuksiin ja kaatuivat finanssikriisin seurauksena. Sijoitukseni olisivat kuitenkin tulleet korkoineen takaisin kaikesta huolimatta, sillä Suomen talletussuojarahasto suojasi varoja 25 000 euroon asti.

Glitnirin Suomen tytäryhtiö syntyi kun islantilaispankki osti toiminnot FIM:iltä syksyllä 2007. Kun Glitnir-pankin emoyhtiö Islannissa oli vaikeuksissa, osti Glitnirin Suomen tytäryhtiön johto yhtiön osakekannan ja muutti pankin nimen takaisin FIM:iksi vain noin vuotta myöhemmin. Näin ollen sijoitukseni saivat jatkossakin olla rauhassa säästötilillä sijoitusajan loppuun asti. Toisin kävi esimerkiksi Kaupthing Edge-pankkiin sijoittaneille, sillä Kaupthingin kaatuessa sijoittajat saivat rahansa korkoineen yhdellä kertaa pankin sovittua maksujärjestelyistä kotimaisten pankkiemme kanssa. Heille tämä oli siis lopulta onnenpotku.

Säästötilit nykyään

Nykyään alhaisten korkojen vallitessa sijoitustilien korkoprosentit ovat pudonneet huomattavasti. Suoritin pientä vertailua ja havaitsin, että tällä hetkellä suurimmat korkoprosentit liikkuvat hieman reilussa kahdessa prosentissa. Parhaita korkoja tällä hetkellä tarjoaa virolainen Bigbank, joka tarjoaa 10 vuoden määräaikaiselle talletukselle 2,5% koron. 4-9 vuoden määräaikaiseen talletukseen pankki tarjoaa vielä 2% koron. Talletuksen Bigbankiin ovat Viron talletussuojarahaston suojaamia 100 000 euroon asti.

Mielestäni tämän hetken paras talletustili on kuitenkin Bank Norwegianin talletustili joka tarjoaa 1,75% koron 200 000 euroon saakka eikä pääomaa tarvitse sitoa määräajaksi, vaan ne voi nostaa silloin kun haluaa. Korko kertyy päiväkohtaiselle saldolle. Talletukset Bank Norwegianiin ovat Norjan talletussuojarahaston suojaamia 2 000 000 norjan kruunuun eli noin 209 000 euroon saakka. Nykyaikana rahojen sitominen määräajaksi tuntuu ahdistavalta ajatukselta, joten on hienoa että Bank Norwegian on tuonut tällaisen tuotteen markkinoille.

Oikeastaan muita mainitsemisen arvoisia toimijoita ei tällä hetkellä löydy. Kotimaisten pankkien säästötilit alle prosentin korkoineen tuhoavat rahaa inflaatiokorjattuna, joten ne eivät ole vaihtoehto. Inflaatio oli kesäkuussa 1,2 prosenttia. Verot huomioiden sekä inflaatiokorjattuina nämä parhaatkin tilit luovat juuri ja juuri arvoa sijoituksille. Kovempaa reaalituottoa vaativien kannattanee suunnata katseensa vertaislainamarkkinoiden puolelle.

Oletko sinä sijoittanut säästötileille? Entä onko sinulla muistoja islantilaispankeista finanssikriisin aikaan? Kuulisin mielelläni kokemuksianne.

Tiedot säästötilien vertailuun kokosin financer.com -sivustolta.




One thought on “Säästötilit ennen ja nyt

  1. SK Reply

    MInulle lapsena sijoitettiin myös määräaikaistileille ja joskus 70-80-luvuilla pisimmät kestot taisi olla 6 v ja korot olisiko olleet myös 6 % paikkeilla (tästä en ole varma…). Kun täytin 18 v sain reilut 50 000 mk joka tuntui todella paljolle silloin. Sen sijoitin sijoitusvakuutukseen ja se yhtiö taisi olla se Suomi-yhtiö. Mietin kuumeisesti voinko laittaa 10 v vai vain 5 v, ne oli vaihtoehdot. Onneksi päätin 10 v, sillä tuottoprossat oli tosi hyviä, mitä lehdistäkin on saatu lukea, eli usein esim. 8% vuodessa tai jotain sinne päin. Voi olla että oli 10%:kin, en enää muista. Järkytyin kun yritin tehdä uutta sijoitusvakuutusta, kuinka huonot tuotot olivat. Sitten tosiaan jossain vaiheessa tuli Kaupthing, johon sijoitin ja joka sitten kyykkäsi, muttei asiasta jäänyt mitään traumoja koska talletussuojahan oli sitä varten. Sitten oli tämä Sofia-pankki, siellä oli minulla arvo-osuustili, ja kyykkyynhän sekin meni. Tästä on riesana jäänyt, että verottaja ei ikinä tiedä todellista osakkeiden hankintahintaa vaan se pitää aina jostain suunnilleen sadan vuoden takaa löytyä omista arkistoista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *