Pohdintaa sosialismilla tuetusta vapaaherruudesta

Heti alkuun haluan sanoa, että tämä kirjoitus saattaa joidenkin mielestä tuntua hyvin moraalittomalta pohdiskelulta. Toisaalta koska Suomi on sosialismin ja tulonsiirtojen luvattu maa, haluan laittaa omankin lusikkani tähän soppaan, vaikkakin vain näin ajatuksen tasolla. Tässä tekstissä laskeskelen kuinka sijoittaja voi saavuttaa mahdollisesti taloudellisen riippumattomuuden osittain sosialismin tukemana.

Koska en todellakaan ole sosialismin ammattilainen, toivon että kertoisitte kommenteissa mikäli jokin asia tämän artikkelin laskelmissa ja tukimekaniikassa ei toimi todellisessa maailmassa.

Mitä taloudellinen riippumattomuus on?

Kuvitellaan tilanne, että sijoittaja tekee normaalisti päivätöitä ja säästää rahaa palkkatuloistaan osakkeisiin. Tyypillisesti taloudellinen riippumattomuus tarkoittaa sitä, että kun pääomatuloista on saatu työn ohelle riittävä tulovirta, voidaan päivätöitä vähentää tai mahdollisesti lopettaa kokonaan. Ideana on tämän jälkeen elää pelkillä pääomatuloilla.

Jotta näin voi tehdä, tulee pääomatuloja verojen jälkeen olla tietysti riittävä määrä, jolloin pakolliset menot saadaan katettua. Lisäksi on hyvä laskea mukaan riittävästi puskuria, koska osakkeiden tuotot tai osinkotuotot voivat joinain vuosina laskea, inflaatio voi vaikuttaa suunnitelmiin tai tulee muita odottamattomia riskejä jotka vaikkapa nostavat pysyvästi kulutasoa.

Yksinkertaisuudessaan tämä on taloudellisen riippumattomuuden idea. Koska jokaisen kulutaso ja riskinsietokyky on erilainen, tulee laskelmat tehdä omista lähtökohdistaan jotta voi hahmottaa millaiset nettopääomatulot itselle riittävät ja kuinka suuren osakesalkun tällöin tarvitsee.

Kuinka sosialismia voi käyttää apuna taloudelliseen riippumattomuuteen?

Sitten päästään varsinaiseen aiheeseen, kuinka taloudellisesta riippumattomuudesta haaveileva sijoittaja voisi hyötyä tulonsiirroista? Työttömäksi jäädessään sijoittaja saa alkuun ansiosidonnaista työttömyyskorvausta, jonka sinänsä pitäisi riittää elämiseen vallan hyvin jos kulutaso on edes jollain tapaa kohtuullinen. Näin ollen tähän noin puolentoista vuoden vaiheeseen en sen suuremmin puutu. Ansiosidonnaisen rullatessa saa tienata pääomatuloja rajattomasti ilman että ne vaikuttavat tuen määrään.

Mielestäni suurin yksittäinen mahdollisuus pidemmässä omaehtoisessa työttömyydessä piilee työmarkkinatuessa, koska se lienee ainoa tuki jota sohvalla makoileva sijoittaja voi tässä kohtaa saada. Työmarkkinatuki ei ole riippuvainen sijoitusvarallisuudesta, vaan ainoastaan tuloutuvista pääomatuloista. Näin ollen osakevarallisuutta voi olla vaikka miljoonia, mutta mikäli sijoittajalle ei tästä huolimatta tiliydy pääomatuloja, saa hän täyden työmarkkinatuen joka on tällä hetkellä noin 800 euroa bruttona. Tästä summasta toki vähennetään vielä verojen osuus, joka on automaattisena vähennyksenä 20%. Näin ollen käteen jäävä osuus on 640€/kk.

Jotta saa vielä täyden työmarkkinatuen, voi naimisissa tai avoliitossa oleva työtön tienata pääomatuloja 1174€/kk bruttona. Verotus vaihtelee sen mukaan onko kyseessä osinkotulo(joista 85% on veronalaista ja 15% verotonta, näin pienillä osinkotuloilla veroprosentti täten 25,5%) vai pääomatuloa esimerkiksi osakemyynneistä(vero 30% kun puhutaan näin pienistä summista). Osinkoja tienaavalla käteen jää 874,63€ ja pääomatuloja tienaavalla 821,80€ kuukautta kohti. Sillä ei ole väliä tuleeko tulo tasaisesti pitkin vuotta, vai esimerkiksi kertakönttinä yhdelle kuukaudelle. Laskelmat tehdään joka tapauksessa aina vuosikohtaisesti.

Näin ollen sekä osinkotulosta että työmarkkinatuesta koostuu kuukausittain: 874,63€ + 640€=1514,63€/kk ja kovemmin verotetuilla myyntivoitoilla puolestaan 52,80€ vähemmän eli 1461,80€/kk. Tämän jälkeen onkin vain sijoittajan kulutasosta kiinni riittävätkö nämä summat sosialistiseen vapaaherruuteen vai eivät.

Huomaathan että tämä laskelma on tehty nimenomaan naimisissa tai avoliitossa olevalle työttömälle, koska työmarkkinatuessa on erikoisuus että yksin asuvalle naimattomalle ja lapsettomalle suurin sallittu osinkomäärä niin, että saa vielä täyden työmarkkinatuen on vain 311€/kk. Voidaan siis päätellä, että yksin asuva henkilö ei voi vapaaherrailla tällä menetelmällä tai ainakin meno on melko kuivaa, koska käteen jää osingoista ja työmarkkinatuesta yhteensä vain noin 872€/kk.

Tilanne muuttuu jälleen suotuisammaksi mikäli henkilöllä on jälkikasvua. Tällöin yksinkin asuva voi tienata pääomatuloja 1170€/kk ilman että tällä on vaikutusta työmarkkinatukeen.

Sosialismin hyödyt

Koska sijoittaja joka haaveilee taloudellisesta riippumattomuudesta omistaa todennäköisesti paljon muhkeamman osakesalkun kuin mitä yllä olevat 1174 euron kuukausittaiset osingot indikoivat, voidaan pohtia sitä mitä hyötyä sosialismista on tällaiselle sijoittajalle. Luonnollisesti tässä tilanteessa sijoittajan ei tarvitse keskittyä puhtaaseen osinkosijoittamiseen tai hänen ei tarvitse realisoida salkustaan omistuksia niin paljon kuin ilman tätä valtion tukea tarvitsisi. Salkun pääomat voisivat esimerkiksi jatkaa poikimistaan korkoa korolle indeksirahastoissa.

Periaatteessa tämä mahdollistaa sosialismilla höystetyn taloudellisen riippumattomuuden myös pienemmällä salkulla, mutta tätä vaihtoehtoa en suosittele koska se sisältää liikaa riskejä niin sijoitusmaailman kuin valtionhallinnonkin puolelta. Esimerkiksi työmarkkinatuen ehtoja voidaan muuttaa tai se voidaan lakkauttaa kokonaan, jolloin ollaankin hyvin nopeasti taloudellisessa ahdingossa.

Yhteenveto

Sosialismia hyödyntävä taloudellinen (valtioriippuvainen) riippumattomuus on tällä tavalla mahdollista, joskaan ei missään nimessä suositeltavaa niin moraalisesti kuin riskienkin vuoksi. Mikäli tätä aikoo kokeilla, ainakin salkun on oltava sen verran suuri että sillä tulee hyvin toimeen ilman sosialismiakin.

Tämän artikkelin lähteenä käytin Kelan työmarkkinatukilaskuria joka löytyy täältä.

6 ajatusta aiheesta “Pohdintaa sosialismilla tuetusta vapaaherruudesta”

  1. Moi. On tuossa muutama tuhat ongelmakohtaa. Ensinnäkin sinun pitää olla hyväpalkkaisessa työssä vuosikausia, tai saada mukava perintö tai voittaa lotossa, että saat varmoja pääomatuloja tuon verran. Lisäksi on syytä huomioida että ansiosidonnainen päiväraha kestää nykyään 8 viikkoa, jonka jälkeen se muuttuu vuorotteluvapaakorvauksen suuruiseksi, joka on vähän alle puolet palkasta keskituloiselka. Sen jälkeen maksettava peruspäiväraha kestää 300-500 päibää, riippuen työsuhteen kestosta ja tekijän iästä. Tämän jälkeen oletkin valmis toimeentulotukeen, jota ei saa ennen kuin kaikki omaisuus on käytetty. Onnea vaan yritykselle.

    1. Sinulla on väärää tietoa. Ansiosidonnainen menee suunnilleen noin kuten kerrot, mutta sen jälkeen ei putoa toimeentulotuelle vaan työttömyystuelle. Siinä pääomat otetaan huomioon aivan kuten tekstissä kirjoitin.

      Luonnolliesti pääomatulot on täytynyt ensin ansaita ihan itse, ei niitä kukaan kotiin asti toimita. 🙂

  2. Hyvää pohdintaa. Minulle olennaisin pointti kuitenkin on se, että työmarkkinatuki ei ole vastikkeetonta ja lyhyitä karensseja voi tulla helposti, jos et hae töitä tms. Jatkuvista laiminlyönneistä voi tulla pidempi karenssi.

    1. Hyvä pointti, täytyy myöntää ettei ole omakohtaista kokemusta kuinka paljon työkkäri nykyään velvoittaa hakijaa aktivoitumaan ja kurssittamaan, ja toisaalta kuinka pitkiä karenssit ovat mikäli näihin aktivointitoimenpiteisiin ei osallistu.

  3. Ihan mielenkiintoista pohdintaa. Moraali ja eettinen puoli on asia erikseen, mutta pari huomiota tähän: sosialismi ei mielestäni kuvaa suomalaista (ja pohjoismaista) yhteiskuntaa sanana hyvin, sosiaalidemokratia ehkä paremmin. Tämä ei liity siihen yhteen puolueeseen, vaan suomalaiset puolueet kannattavat kaikki sosiaaliturvaa hieman eri painotuksin.

    Itse en ole ollut työttömänä työnhakijana koskaan. Työmarkkinatukea saavan elämä taitaa kuitenkin olla nykyisellään jatkuvaa raportointivelvollisuutta työkkärin suuntaan, eikä mm. lomailu ulkomailla ole sallittua kuin hyvin rajoitetusti, vaikkakaan sitä tuskin erityisen tarkkaan valvotaan. Samoin työvoimakoulutuksiin on osallistuttava niin vaadittaessa, ja ne eivät välttämättä ole järin motivoivia saatikka hyödyllisiä.

    Näillä esimerkeillä tahdon sanoa, että työmarkkinatuelle heittäytyminen voi olla melko kahlitsevaa elämää, kun taloudellisen riippumattomuuden ajatukseen nimenomaan kuuluisi vapaus tehdä mitä haluaa ja jättää tekemättä mitä ei halua.

    1. Itsellä sama homma, ei ole kokemusta työttömyydestä joten en tiedä kuinka paljon joutuu erilaisiin aktivointitoimenpiteisiin. Oma ajatus että ei niitä kuitenkaan liian usein ole ja vaikkapa lomailukin onnistuu ihan hyvin(tuskin valvotaan tarkkaan poistuuko maasta). Korjatkaa toki jos olen täysin väärässä.

      Varmasti on kuitenkin häiriötä näistä ainakin jonkin verran kuten sanoitkin.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to Top