Kuukausi: elokuu 2017

  • 5 säästökikkaa, jotka eivät välttämättä toimi (Vieraskynäartikkeli)

    1. Tulojen yläkanttiin arviointi verokortissa

    Säästämistavan ideana on, että tulojen yläkanttiin arviointi verokortissa tuo loppuvuodesta veronpalautuksia korkojen kera. Jos maksaa ylimääräistä veroa valtiolle, tulee antaneeksi valtiolle lainaa. Tämän lainan korko on kuitenkin hyvin vaatimaton 0,5 % (2017), eikä sitä makseta kuin vain kymmeneltä kuukaudelta. Inflaatio syö lisäksi hetkessä rahojen arvonnousun. Bank Norwegianin (0,75–1,75%), Tf Bankin (1, 6%) ja Hypon (0,5%) säästötileillä on yhtä hyvät, tai paremmat, korot puhumattakaan siitä millaista tuottoa voi saada osakkeilla tai asuntosäästötilillä. Säästämismielessä ihminen on oman itsensä pahin vihollinen: veronpalautukset saatetaan nähdä joululahjana ja erillisenä osana budjettia, mikä voi johtaa harkitsemattomaan rahankäyttöön. Liiallisen veronmaksun sijaan veroilmoitusta täyttäessä kannattaa tarkistaa, onko tuloista tehty tarvittavat verovähennykset. Kansallinen tulorekisteri otetaan käyttöön 2019, mikä tarkoittaa että tämäkään kikka ei enää toimi kovin pitkään.

     

    1. Säästäminen ajan ja vaivan kustannuksella

    Rahan säästöön saaminen palkitsee, mutta kannattaa myös miettiä, onko säästämiseen käytetty aika joskus arvokkaampaa kuin itse raha. Jos kävelet pitkän työmatkan julkisen liikenteen, pyörän tai auton sijaan, nähty vaiva voi olla säästöön verrattuna liian suuri. Bussissa tai kimppakyydissä tämän ajan voisi käyttää vaikka älypuhelinsovelluksella budjetointiin, lukemiseen tai pyöräillen kunnon kasvattamiseen. Kotitekoisen leivän vääntämiseen kuluu paljon vaivaa, mutta siitä muodostuvat säästöt leipäpussiin verrattuna ovat pieniä.

     

    1. Halpalennot

    Halpalentojen ainut halpa osa on lentäminen, mutta se ei välttämättä ole ainut palvelu, mitä tarvitsee matkustaessa. Halpalentoyhtiöt käyttävät pieniä ja kaupungin ulkopuolisia lentokenttiä niiden alhaisten kustannusten vuoksi. Kulkuyhteydet lentokentältä kaupunkiin voivat olla huonommat ja kalliimmat kuin läheisemmältä lentokentältä. Skavstan lentokenttä luokitellaan tukholmalaiseksi, vaikka matkaa keskustaan on lähes 100 km ja Paris-Vatryn nimellä tunnettu lentokenttä on 147 km päässä Pariisin keskustasta. Lisäksi jos tarvitset enemmän kuin pelkän käsimatkatavaran, kannattaa olla hyvin perillä matkatavaramaksuista. Pienetkin ylimääräiset palvelut lentoyhtiöltä, kuten lentolipun tulostaminen lentokentällä, maksaa esimerkiksi Ryanairilla 15 e. Kannattaakin siis katsoa matkan kaikkia kustannuksia kokonaisuutena eikä tuijottaa pelkkää lennon hintaa.

     

    1. Ilmaisen tavaran kerääminen

    Jos lähikaupassasi jaetaan ilmaiseksi henkareita, ei niitä välttämättä kannata kauhoa mukaan kaksin käsin. Tavaran hankintahinta ei ole ainut kustannus, joka siitä syntyy. Jos nurkkasi pursuavat ilmaista tai ostettuakin tavaraa, joudut ennen pitkää etsimään niille säilytystilaa. Tavaramäärän mukautuaksesi voit joutua ostamaan uuden pussukan, korin, kaapin tai isomman asunnon. Ilmaiseen tavaraan sisältyy lisäksi vaivaa: muuttaessa tavarapaljous usein konkretisoituu. Kun päätät luopua tavarasta, jätemaksut eivät myöskään ole ilmaisia. Kannattaa siis ostaa ja ottaa ilmaiset tavarat vain, jos niille on olemassa tarve.

     

    1. Investointien lykkääminen

    Investoinnin tarkoitus on kasvattaa tulevaisuuden rahavirtaa tai säästöjä verrattuna tilanteeseen, jossa investointia ei tehdä. Investointi saatetaan jättää tekemättä rahan puutteen vuoksi tai koska halutaan säästää. Tyypillisiä kotitalouksien investointeja ovat sijoittamisen aloittaminen, ilmalämpöpumpun asentaminen tai auton osto. Auto voi olla väline päästä työpaikalle ja olla näin lähde tulonvirtaan, ja uudempaan autoon vaihtaminen voi vähentää huoltokustannuksia sekä bensan kulutusta sillä oletuksella, että autoa ei vaihdeta huomattavan usein. Ilmalämpöpumppu tai ikkunoiden remontointi voivat tiputtaa lämmityskuluja huomattavasti, mutta tämä näkyy säästönä vasta myöhemmin, eikä sitä välttämättä huomaa ellei tarkkaile ja vertaile laskujaan. Investointien ansiosta juoksevat kulut voivat tippua merkittävästi pitkällä aikavälillä. On tärkeää erottaa, mikä on investoinnin ja tavaran tai palvelun ero, sillä kulutustavarat eivät tuo säästöä tai kasvata omaisuutta.

     

    Pauliina Laitinen/ VertaaEnsin.fi

     

    Lähteet:

    Verohallinto

  • Valtionyhtiöt ja toimitusjohtajien lisäeläkkeet

    Viime päivinä on kohistu näyttävästi Pekka Vauramon lisäeläkkeestä. Finnairin toimitusjohtajalle maksetaan 130 000 euron lisäeläkettä vaikka pääministeri Juha Sipilä on linjannut, että valtion enemmistöomistamissa yhtiöissä tätä palkitsemistapaa ei käytetä. Sen sijaan peräänkuulutetaan palkkamalttia kiky-hengessä.

    Nyt kuitenkin Finnairin hallitus on ehdottanut Vauramolle lisäeläkettä kaikesta huolimatta. Koska tällainen virhe on päässyt tapahtumaan, on joku joko tehnyt virheen tai laiminlyönyt tehtäviään. Onkin kummallista että tämä päätös on mennyt ohi tuolloin omistajaohjauksesta vastaavalta Sipilältä. Vai vieritetäänkö sittenkin vastuu Finnairin hallitukselle? Näyttää siltä, että tässa tapauksessa vahvimmin kätensä on liannut valtion omistajaohjauksesta vastaava virkamiesjohtaja Eero Heliövaara.

    Joka tapauksessa kyseessä on palkankorotus valtionyhtiön johtajalle samaan aikaan kun tavalliselta duunarilla korotukset ovat nollassa ja vaaditaan kikyhenkeä ”yhteisissä talkoissa.”

    Lukaisin kommenttiosiota eräässä talouslehdessä ja siellä oli varsin tulisia kommentteja liittyen siihen kuinka tämäkin raha revitään duunarin selkänahasta. Tästä olen kuitenkin eri mieltä, sillä Finnairkin on markkinavetoisesti tuloksensa tekevä yhtiö ja toimii ilman valtion subventiota eli käymättä veronmaksajien kukkarolla. Toimitusjohtajan palkka sekä lisäeläke, joka on vain hieman eri tavalla maksettua palkankorotusta, kuuluvat yhtiön normaaleihin palkkamenoihin. Valtiolle(eli veronmaksajille) ja osakesijoittajille tulevaan osinkovirtaan tällä summalla on käytännössä mitätön vaikutus.

    Kukkaron sijaan suurin kolhu tulikin lähinnä solidaarisuuteen juuri heikoimpana hetkenä,  kun perusduunari suorittaa pakollisia kikypäiviään palkatta.

  • Pohdintaa Lehto Groupin H2-tuloksesta

    Uusin salkkuyhtiömme Lehto Group julkaisi tovi sitten H2-tuloksensa. Paneudun tässä muutamiin pääkohtiin, tarkemmat luvut löytyvät Lehdon sijoittajasivuilta.

    Yhtiön liikevaihto kehittyi jopa aiemmin ennustettua nopeammin marginaalin kuitenkin notkahtaessa hieman. Marginaalin notkahduksen syyksi mainittiin investoinnit kasvuun sekä arvoltaan noin 8 miljoonan euron nollakatteiset tonttikaupat.

    Edellisellä puolivuotiskaudella marginaalia kertyi 9,9% ja tänä vuonna 8,6%. Mikäli tuo mainittu tonttikauppa jätetään huomioimatta liikevaihdosta, nousee tämän vuoden marginaali kuitenkin jo noin 8,9 prosenttiin. Eroa edelliseen vuoteen oli siis käytännössä yhden prosentin verran. Ottaen huomioon liikevaihdon kasvunopeus, tämä on mielestäni suhteellisen vähän. Yhtiö sanoikin keskittyvänsä loppuvuoden aikana kasvun tuomiin haasteisiin ja toiminnan tehostamiseen. Kovempaa marginaalia sekä parempaa tulosta on siis odotettavissa loppuvuodelta. Jo alkuvuonna liiketulos kasvoi mukavat 42% verrattuna viime vuoteen.

    Vaikka lehdistö tarttui lähes joka uutisessa tuohon marginaalin heikkenemiseen, mielestäni Lehdon tilanne näyttää edelleen varsin houkuttelevalta. Tulenkin lisäämään sitä Tuulipuvun salkkuun lähiaikoina henkilökohtaisen rahatilanteeni näin salliessa.

    Kuulisin mielelläni myös teidän kommenttejanne Lehdosta. Mitä mieltä olit H2-tuloksesta ja pääseekö lehto tälle vuodelle asetettuun vähintään 10% liikevoittomarginaaliin?

  • Jotain uutta ja erilaista tulossa piakkoin

    Olemme pian saamassa päätökseen kuukausien kehitystyön. Tuloksena saimme aikaiseksi jotain mikä kiinnostanee teitä kaikkia sijoittamisesta kiinnostuneita. Tarvitsemme vielä viimeiset testaukset jotta voimme olla varmoja koodausjälkemme toimivuudesta.

    Nyt oli kuitenkin jo aika juhlia tähänastista työtä teen ja mansikkakakun kera. Pysykäähän mukana, kerromme pian lisää mitä tuleman pitää!

     

  • Mietteitä ministereiden osakeomistuksista ja piensijoittajien verokohtelusta

    Julkisessa keskustelussa on usein tullut esille etteivät kansanedustajat ole kovin suotuisia piensijoittajia kohtaan eivätkä suosi kansankapitalismin lisäämistä. Pääomaverot ovat kiristyneet vuosi toisensa jälkeen, ja sijoitusharrastuksen kannattavuus on tästä syystä heikentynyt. Ennen edellisiä eduskuntavaaleja puhuttiin jo pienten osinkojen verottomuudesta, mutta tämäkin jäi lopulta vain puheeksi. Päätimme nyt tutkia ministereiden osakeomistuksia sekä ottaa selville tätä kautta onko heillä harrastuneisuutta sijoittamista kohtaan.

     

    Pääministeri Juha Sipilä

    • Nordea Eläkesijoitus
    • Nordea säästöhenkivakuutus 2 kpl
    • Nordea Capital Private (tuottokori)
    • OP Kasvutuottotili
    • Ei suoria osakeomistuksia, omistusten arvoja ei kerrottu

     

    Ulkoasiainministeri Timo Soini

    • Elisa Oyj 50 osaketta (1758€)
    • Metso Oyj 20 osaketta (549€)
    • Outokumpu Oyj 150 osaketta (1062€)
    • Wärtsilä Oyj 20 osaketta (1151€)
    • Outotec Oyj 200 osaketta (1118€)
    • Sampo Oyj 20 osaketta (934€)
    • Pörssiomistukset yhteensä 6572€

     

    Valtiovarainministeri Petteri Orpo

    • Kone 60 kpl (2660€)
    • Metso 50 kpl (1373€)
    • Neste Oil 150 kpl (5553€)
    • Nokia 802 kpl (4411€)
    • Oriola-KD B 240 kpl (874€)
    • UPM 300 kpl (6822€)
    • Ponsse 200 kpl (4832€)
    • Raisio 500 kpl (1805€)
    • Talvivaara 6500 kpl (0€)
    • Pörssiomistukset yhteensä 28 330€

     

    Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen

    • Sampo A 10 kpl (467€)

     

    Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko

    • Op-Eläkevakuutus 2.500€
    • Op-Sijoitusvakuutus 25.100€

     

    Perhe- ja peruspalveluministeri (10.7.2017 asti) Juha Rehula

    • Neo Industrial B 20 kpl (198€)
    • PHP Holding Oy 2 kpl (2 800€)
    • Pörssiomistukset 198€

     

    Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä

    • Kemira 30 kpl (321€)
    • Tikkurila 7 kpl (128€)
    • Telia Company 228 kpl (910€)
    • Suur-Savon Sähkö 30 kpl, Lähteen mukaan osakkeilla on käyty kauppaa 3 750 euron hintaan joten omistusten arvo on noin 112 500€
    • Pörssiomistukset yhteensä 1359€

     

    Eurooppa-, kulttuuri-, ja urheiluministeri Sampo Terho

    • Rahasto-osuuksia 137 000 euron arvosta

     

    Maatalous- ja ympäristöministeri sekä asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen

    • Afarak group 2000 kpl (1560€)
    • Componenta 690 kpl (159€)
    • Metso 70 kpl (1098€)
    • Outokumpu 480 kp (3398€)
    • Outotec 400 kpl (2236€)
    • Pöyry 400 kpl (1980€)
    • Pörssiomistukset yhteensä 10 431€

     

    Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner

    • Stockmann B 174 kpl (1275€)

     

    Ei lainkaan omistuksia

    • oikeusministeri Antti Häkkänen
    • kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen
    • puolustusministeri Jussi Niinistö
    • elinkeinoministeri Mika Lintilä
    • sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila
    • sisäministeri Paula Risikko
    • työministeri Jari Lindström
    • opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen

     

    Tästä listauksesta nähdään, että osakesijoittaminen ei ole aivan suurinta huutoa ministerien keskuudessa. Poikkeuksen tekee Juha Sipilän tiettävästi miljoonien arvoinen salkku. Suurin yksittäisiä pörssiosakkeita sisältävä salkku löytyy Petteri Orpolta. Orpon yli 100 000 euron vuosituloihin nähden salkun koko on kuitenkin vaatimaton. Koska hallituksella ei ole suuremmin harrastuneisuutta sijoittamisen alalta, heidän voi olla vaikea asettua piensijoittajan asemaan päätöksiä tehdessään. Tästä päästäänkin kevyellä aasinsillalla nykyiseen eriarvoiseen osinkoverotukseen.

    Tällä hetkellä osinkoveroprosentti on 30%, ja 30 000 euroa ylittävältä osalta 34%. Osingoista 85% on veronalaista tuloa. Mikäli taas omistusosuus pörssiyhtiöstä ylittää 10% rajan, osinkoveroa maksetaan pyöreät nolla prosenttia. Samoin myös ammattiliittojen, rahastojen sekä yleishyödyllisten säätiöiden osingot ovat verottomia. Tämä on esimerkki sijoittajien eriarvoisesta kohtelusta ja suurten sijoittajien suosimisesta. Käytännössä siis verorasitus kohdistuu ainoastaan piensijoittajiin ja suurimmat omistajat pääsevät kuin koira veräjästä. Tämä ei kannusta piensijoittajia sijoittamaan pörssiin, vaan rahat jäävät helposti säästötilille. Olisi mielenkiintoista kuulla mikä logiikka on taustalla verottomissa osingoissa yli 10% pörssiyhtiöstä omistaville, samalla kun pieniä omistajia verotetaan yhä rankemmalla kädellä. Lisäksi suuret omistajat pystyvät minimoimaan veronsa erilaisin yritysjärjestelyin. Suomen rikkain mies ja Koneen suuromistaja Antti Herlin maksaa veroja miljoonaosingoistaan alle 5%.

    Osakesäästäjien keskusliiton puheenjohtaja Timo Rothovius laski muutama vuosi sitten, että kaikille osingonsaajille sama kolmen prosentin osinkovero takaisi valtiolle nykyisen suuruisen verokertymän. Näin pieni veroprosentti tuskin heilauttaisi suurimpien sijoittajien tuottoja suuntaan tai toiseen, mutta toisi merkittävän helpotuksen piensijoittajan verokohteluun. Erityisesti ennen viime eduskuntavaaleja puhutusta 500 euron verottomasta pienosingosta voisi tulla toteutuessaan varsinainen pörssimagneetti, joka rohkaisisi piensijoittajia sijoitusharrastuksen äärelle.

    Toivon, että vielä jonakin päivänä verokohtelua tasapäistetään ja asteittain siirrytään pois nurinkurisesta veroprogressiosta jossa ne, jotka tienaavat vähiten maksavat eniten veroja.

     

    Lähteet:

    YLE: 8 miljardin pörssiosingoista veroja alle 400 miljoonaa

    Talouselämä: Maistuisiko kolmen prosentin osinkovero?