Kuukausi: kesäkuu 2022

Pörssien taantuessa myös kryptovaluutat ovat kirjaimellisesti romahtaneet. Tunnetuimman kryptovaluutan bitcoinin kurssi on pudonnut tätä kirjoittaessa noin -42% ja ethereum -49% vuoden takaisesta noteerauksestaan. Kaikkien aikojen huipuistaan BTC on laskenut -67% ja ETH -74%. Pörsseihin verrattuna pudotus on ollut siis huomattavasti rajumpaa. Sijoituskeskusteluissa asian tiimoilta on nähty hyvinkin kärkästä keskustelua puolin ja toisin. Tällainen romahdus herättää tunteita. Tässä tekstissä hieman omia ajatuksiani aiheesta.

Taustani kryptosijoittajana

Olen itsekin sijoittanut kryptoihin ja tälläkin hetkellä minulla on mitättömän kokoinen positio muun muassa bitcoinissa. Tämä on sellainen positio jonka olen valmis häviämään, joten en aio sitä nytkään myydä. Hieman suuremman kokoluokan ”treidin” tein ostamalla Nordnetista Bitcoin trackeria marraskuussa 2020, ja myin sen toukokuussa 2021 hieman reilulla 100% tuotolla. Henkilökohtaisesti olen siis kryptosijoituksissani reilusti voitolla.

Mietteitäni kryptoista

Itse en pidä kryptovaluuttoja oikeana valuuttana, koska eihän niillä juuri mitään voi oikeassa elämässä maksaa. Kyseessä on siis erittäin spekulatiivinen instrumentti, jonka arvoa on hyvin vaikea perustella. Koska kryptojen arvo määräytyy sijoittajien ja spekulanttien ahneuden ja pelkojen mukaisesti, on hyvin vaikea nähdä että ne voisivat saavuttaa asemaa todellisena valuuttana perinteisten Fiat-valuuttojen rinnalla. Tarkoitus on ollut hyvä, mutta toteutus ei vain toimi. Kuka uskaltaisi ottaa vastaan maksuja valuutalla, jonka arvo voi pudota päivässä -10%? Vertaus kultaankaan ei toimi, koska juuri parhaillaan korkean inflaation ympäristössä kulta on ollut arvossaan, mutta kryptot ovat romahtaneet vapaapudotukseen. Voidaan siis perustellusti kysyä, mitä menettäisimme jos kryptot lakkaisivat yhtäkkiä olemasta?

Tästä syystä en ole kovin suuria summia sijoittanut kryptoihin. Osakeyhtiöillä puolestaan taustalla on aina yhtiön oikeaa liiketoimintaa, ja osakkeiden arvo on helpompi perustella yhtiöiden taloudellisen suorituskyvyn mukaisesti. Vaikka pörssikurssitkin ovat lasketelleet, saamme tasaisesti tietoa yhtiöiden taloudellisesta suorittamisesta. Ensi kuussa pyörähtääkin käyntiin Q2-raportointikausi, joten tuoretta tietoa on pian tarjolla yllin kyllin. Mielestäni tässä on spekulaation ja sijoittamisen ero, toinen tehdään tietoon pohjautuen ja toinen kun toivotaan että instrumentti nousee. Koska ”onhan se aina ennenkin noussut takaisin.”

Ovatko kryptot jatkossa hyvä sijoitus?

Vaikka kyseessä on spekulatiivinen sijoitus, krypto voivat olla siitä huolimatta hyvä sijoitus myös jatkossa. Käänne tapahtuu jos ja kun ahneus voittaa nyt nähdyn äärimmäisen pelon. Se voi tapahtua tänään, tai se voi tapahtua vaikkapa vuoden päästä, kukaan ei tiedä eikä infoa ole etukäteen tarjolla. Voi myös olla, että paluuta entiseen ei enää nähdä. Jos kryptoilla haluaa tehdä rahaa, parasta lienee tehdä ostoja tasaisesti esimerkiksi kuukausittain. Samalla tulee olla valmis hyväksymään se fakta, että mikäli sijoittajien kiinnostus kryptoihin jonain päivänä lakkaa, samalla voit menettää kaikki sijoittamasi varat.

Harvia lukeutuu nykyisessä pörssirytinässä eniten laskeneiden suomiosakkeiden listalle. Laskettelua on tämän vuoden puolella kertynyt nyt liki -50%. Väkisinkin tällaisessa tilanteessa herää kysymys, joko osake olisi edullinen? Yritetään hahmottaa sitä tässä tekstissä tulospohjaisen arvostuksen kautta.

Hinnoittelu

Harvia on selkeä kasvuyhtiö, ja on hinnoiteltu etenkin lähihistoriassa sen mukaisesti. Monesti mielletään, että suuri osa yhtiön liikevaihdosta syntyy kotimaassa, mutta todellisuudessa viime vuonna liikevaihdosta peräti 79,4% syntyi kansainvälisestä liiketoiminnasta. Tämä on siinä mielessä positiivista, että juuri kansainvälisessä liiketoiminnassa on Harvian suurin kasvupotentiaali.

P/E-luku viime vuoden tuloksella ja perjantain päätöskurssilla on 16. Tuloksen kasvuvauhti on viimeisen viiden vuoden aikana ollut keskimäärin peräti 48,9 prosenttia per vuosi. Etenkin vuosien 2020 ja 2021 tuloskasvu oli erittäin vankkaa johtuen muun muassa yritysostoista. Näillä lukemilla PEG-luvuksi saadaan 0,33. Jos PEG-luku ei ole kaikille tuttu, kerrottakoon muistutuksena että lukemaa 1 pidetään neutraalina, alle sen voi olla merkki aliarvostuksesta ja yli yhden merkki siitä, että kasvua on hinnoiteltu jo osakkeeseen sisään. Näin ollen Harvian kohdalla tämä indikaattori kertoo aliarvostuksesta jos katsomme vain peruutuspeiliin.

On sanomattakin selvää, että nykyisessä markkinatilanteessa inflaatio nostaa raaka-aineiden hintoja ja tämä ei voi olla näkymättä myös Harvian katteessa mikäli nousseita hintoja ei ole saatu siirrettyä nopeasti tuotteiden myyntihintoihin. Yritysostokorttia on vilauteltu nytkin, mutta uudesta ostosta tai sen onnistumisesta ei ole mitään takeita. Tästä syystä voitaisiin laskea PEG-kerroin vielä niin, että sisällytetään huonompaa suoriutumista tuloksen kasvuprosenttiin sisään. Olettakaamme, että tuloskasvuprosentti jää jatkossa ensimmäisellä kvartaalilla nähtyyn 13,6 prosenttiin. Tällä kasvuvauhdilla PEG-luvuksi saadaan 1,17. Tähän peilattuna nykyarvostus olisi varsin neutraali. On kuitenkin huomioitava, että nykyisessä markkinatilanteessa ja Venäjältä vetäytymisen jälkeen yhtiön on erittäin vaikea saavuttaa kasvua toisen kvartaalin aikana. Näin ollen loppuvuoden varaan jää paljon tehtävää.

Jos katsotaan mitä analyytikot povaavat, Inderes odottaa tälle vuodelle tuloksen supistumista noin 6% verran viime vuoteen verrattuna. Vuodesta 2023 eteenpäin palattaisiin taas ripeähkölle kasvu-uralle. Tavoitehinta osakkeelle on peräti 42 euroa(tätä kirjoittaessa kurssi on 29,44€, matkaa tavoitehintaan 42,6%).

Toisen kvartaalin tuloksen jälkeen olemme varmasti paljon viisaampia näkymistä sen suhteen tuleeko tänä vuonna todellakin tulostaantumaa, vai saako Harvia kaivettua torjuntavoiton. Se on kuitenkin selvää, että muun muassa Venäjältä vetäytyminen on tehnyt oman lovensa tulokseen, ja tämän vaikutus tulee näkymään vasta toisesta kvartaalista eteenpäin. Markkina on tällä hetkellä erittäin lyhytnäköinen, ja kurssi tullee notkahtamaan huonoista uutisista. Nämä voivat olla hyviä ostopaikkoja, mikäli nähdään ylilyöntejä.

Kannattaako osakkeen kyydissä pysytellä?

Globaalin talouden tilanne on tällä hetkellä sellainen, että tasapainotellaan korkean inflaation ja talouden taantuman välillä. Se on kuitenkin selvää, että Harvian nykyarvostus ei juuri anna arvoa tulevaisuuden kasvulle. Tämä siitäkin huolimatta, että yhtiö on juuri investoinut tuotantokapasiteetin kasvattamiseen, joka takaa sille merkittävän kasvupotentiaalin.

Osinkoja on lupa odotella vähintään sama 0,6 euroa joka saatiin viime vuodelta. Yhtiön tavoitteenahan on jakaa tasaisesti kasvavaa osinkoa. Nykykurssille osinkotuotto on noin 2%. Taso ei ole korkea, mutta miksi olisikaan koska yhtiö itse osaa sijoittaa rahat erittäin tuottavasti.

Omasta mielestäni osakkeen nykyarvostus on suhteellisen edullinen, mikäli uskoo siihen että yhtiö palaa tämän välivuoden jälkeen kasvu-uralle. Lyhyellä tähtäimellä pidän kuitenkin mahdollisena, että markkina voi tarjota vielä lisää takapakkia jo Q2-tulosjulkistuksen yhteydessä. Pitkäjänteinen sijoittaja hyödyntää nämä ostopaikkana, kun pitää mielessä Harvian tulevaisuuden kasvupotentiaalin. Harvian kohdalla onkin syytä kaivaa esille suurennuslasin sijaan kiikarit.

Perheyhtiöissä sekä joissain listaamattomissa yrityksissä on tapana palkata sukulaisia sekä muita tuttuja töihin. Tällöin asialla ei ole väliä, koska yrittäjä itse kantaa päätösten riskit ja seuraukset. Kun yhtiö listautuu pörssiin, nimityksissä pitää olla tarkempi, koska silloin ei enää ajeta oman lähipiirin etua vaan sijoittajien.

Välillä yhtiökokousten pöytäkirjoja lukiessa törmää hallitusnimityksiin, jotka vaikuttavat kyseenalaisilta. Usein näihin törmää kun kyseessä on entinen perheyhtiö, tai yhtiön työntekijöiden taustalla on jokin muu yhdistävä tekijä.

Sijoittajan on syytä huolestua, mikäli pörssiyhtiön organisaatiorakenne on hyvin sukulaisuussuhteisiin nojaava, eikä sillä ole aikaisempaa kokemusta pörssiyhtiön toimintakulttuurista. On hyvin mahdollista, että yhtiö tarvitsee useita vuosia omaksuakseen pörssiyhtiön toimintaperiaatteet. Tämä koskee niin alempia johtoportaita kuin ylinta päätäntävaltaa yhtiöissä.

Uusia hallitusnimityksiä kannattaa seurata etenkin pörssin pienemmissä yhtiöissä. Nykyään on helppo perehtyä hallituksen uusien nimitysten taustoihin esimerkiksi LinkedInin kautta. Mikäli nimitystä ei voi perustella hallitusehdokkaan sopivalla taustalla ja kokemuksella, hälytyskellojen on syytä soida. On suuri riski, että kokemattomuus tulee näkymään yhtiön suoriutumisessa pörssitaipaleellaan.