Kategoria: talous

  • Krääsäralli kuriin

    Krääsäralli kuriin

    Uutisissa kerrotaan, että hallitus aikoo suitsia halpatuontia, koska krääsäralli tyhjentää lompakoita ja paisuttaa roskavuoria. Työryhmä luovii hankalassa tilanteessa yrittäen keksiä, miten hillitä edullisten, mutta usein kertakäyttöisten tavaroiden vyöry Suomeen.

    Mikä tässä oikeastaan yllättää on se, että vasta nyt ollaan puututtu ongelmaan, joka on ollut nähtävissä jo useita vuosia. Halpatuonti on ollut iso bisnes kiinalaista halpatelevisioista kännykänkuoriin, eikä pelisäännöistä niinkään ole piitattu. Nyt hallitus tahtoo kuroa kiinni verotuloja mutta törkein kysymys kuuluu onko kuluttajalle tiedossa säästöjä vai maksaako tavallinen suomalainen lopulta tästäkin lystistä enemmän?

    Vastauksen tähän toki jo tiedämmekin. Hintojen nousu on varma, jos halpatuonnista tehdään kalliimpaa, joten on vaikea nähdä, miten tämä auttaa arkista kukkaroa.

    Lopulta kysymys on siitä, että onko kyseessä vain uusi kikka rahastaa lisää veroja vai paraneeko oikeasti tavaran laatu ja kierrätyskulttuuri. Valitettavasti Suomen historian tuntien kallistun tähän ensimmäiseen.

  • Mörköjä Wall Streetillä

    Mörköjä Wall Streetillä

    Wall Streetillä kurssit sukelsivat kunnolla miinukselle, kun pelot korkeista koroista ja talouskasvun hiipumisesta jäytävät sijoittajien mieliä. Taustalla vaikuttavat Lähi-Idän kriisi sekä Yhdysvaltain keskuspankin mahdollinen rahapolitiikan kiristäminen.

    Eiköhän tämä kurssilasku ole taas yksi niistä finanssimaailman vuoristoradoista, joita saamme seurata vatsanpohja kuristen. Jokainen muistaa, miten näissä karhumarkkinoissa käy. Fiksu raha poimii salkut täyteen halpaita osakkeita ja me muut ihmetellään, mitä tapahtui. Onko suomalaissijoittajalla mitään opittavaa tästä spektaakkelista? Ehkä ainakin se, ettei paniikkiin pidä sortua eikä myydä omistuksiaan alennusmyynneissä.

    Jos katsoo pitemmän päälle, niin nämä kuopat ovat usein tilaisuuksia, kunhan uskaltaa istua kyydissä. Talous noussee taas aikanaan, ja siinä samalla osakkeet löytävät uudet huiput. Tässä pelissä rauhallisuus ja lompakkoon luottaminen voittavat hermoilun. Eli menkää kahville, älkääkä vilkuilko salkkuanne minuutin välein. 🙂

  • Avioero ja sijoittaminen

    Avioero on yksi elämän merkittävimmistä muutostilanteista, ja sen vaikutukset ulottuvat usein paljon syvemmälle kuin pelkästään henkilökohtaiseen elämään. Taloudellinen epävarmuus, joka seuraa avioeroa, voi aiheuttaa suuria haasteita, etenkin silloin, kun sijoitusvarallisuuden jakautuminen nousee esille. Tilastojen valossa avioerojen määrä on ollut viime vuosina nousussa, ja tämä kehitys korostaa aiheen merkitystä myös sijoittajan näkökulmasta.

    Epätasapaino elintasossa avioeron jälkeen

    Avioeron taloudelliset vaikutukset voivat olla merkittäviä. Useiden tutkimusten mukaan naisten elintaso laskee keskimäärin 20–30 prosenttia avioeron jälkeen, kun taas miesten elintaso saattaa jopa nousta 10–40 prosenttia. Tämä epätasapaino johtuu usein siitä, että naiset ottavat suuremman vastuun lapsista ja kotitaloudesta, kun taas miehet hyötyvät taloudellisista resursseista, jotka eivät jakaudu tasaisesti.

    Riskit sijoitusvarallisuuden jakamisessa

    Taloudellisten asioiden hoitaminen avioeron yhteydessä voi olla monimutkainen prosessi, ja siihen liittyvät riskit ovat huomattavia. Yksi keskeisimmistä riskeistä on tilanne, jossa toinen osapuoli yrittää piilottaa tai siirtää varoja toisen tietämättä. Tällainen toiminta voi johtaa siihen, että toinen osapuoli menettää oikeutensa merkittäviin varoihin. Sijoittajan kannalta tällaiset tilanteet korostavat varautumisen ja ennakoivan suunnittelun tärkeyttä. Selkeät sopimukset, kuten avioehdot, voivat olla ensiarvoisen tärkeitä suojaamaan molempien osapuolten taloudellisia oikeuksia ja vähentämään riitoja varojen jaossa. Itse olen sitä mieltä, että puolisoiden henkilökohtaista omaisuutta suojaava avioehto pitäisi olla ”oletusasetuksena” aina avioliittoa solmittaessa.

    Kuinka varautua taloudellisiin muutoksiin?

    Sijoittajan näkökulmasta yksi tärkeimmistä toimenpiteistä avioeron aiheuttamien taloudellisten vaikutusten hallitsemiseksi on pitää henkilökohtaiset ja yhteiset varat erillään aina kun mahdollista. Tähän kuuluu esimerkiksi omien sijoitustilien selkeä erottaminen puolison varoista sekä sijoitusstrategian suunnittelu niin, että se huomioi myös mahdolliset muutokset elämäntilanteessa. Lisäksi avioehdon laatiminen voi tarjota ennennäkemätöntä turvaa, vaikka sen käsitteleminen saattaisi tuntua epämukavalta.

    Taloudellinen asiantuntija tukena

    Avioeron yhteydessä voi ilmetä tilanteita, joissa sijoitusvarat, kuten osakkeet tai kiinteistöt, joudutaan myymään nopeasti. Tämä voi johtaa alihintaan tehtyihin kauppoihin tai verotuksellisiin menetyksiin. Näiden riskien minimoimiseksi on suositeltavaa käyttää riippumatonta taloudellista neuvonantajaa tai asianajajaa, joka voi auttaa kartoittamaan taloudellisen tilanteen ja neuvotella reilut ehdot varojen jaosta.

    Selkeät sopimukset, avoimuus ja strateginen suunnittelu voivat auttaa lieventämään epävarmuutta ja varmistamaan, että molempien osapuolten taloudelliset oikeudet toteutuvat reilusti ja asianmukaisesti.

  • Mitä Moody’sin luottoluokituksen alennus merkitsee Yhdysvalloille ja globaaleille markkinoille?

    Moody’s Investors Service, tunnettu luottoluokituslaitos, on alentanut Yhdysvaltain luottoluokitusta ja samalla päivittänyt maan näkymät vakaiksi. Luottoluokitusten merkitys on merkittävä globaaleilla markkinoilla. Ne antavat signaalin sijoittajille siitä, kuinka todennäköistä on, että valtio maksaa velkansa takaisin. Moody’sin päätös laskea Yhdysvaltain luottoluokitusta on signaali siitä, että riskejä harkittaessa Yhdysvallat on nyt hieman riskipitoisempi sijoituskohde kuin ennen.

    Kuitenkin vakaat näkymät tarkoittavat, että tällä hetkellä ei odoteta merkittäviä muutoksia luokituksessa lähitulevaisuudessa. Tämä antaa jonkin verran vakautta sijoittajille, jotka harkitsevat investointejaan Yhdysvaltain markkinoille tai Yhdysvaltain velkakirjoihin.

    Johtopäätökset

    Luottoluokituksen alenemisen myötä Yhdysvaltain valtionlainojen korot voivat nousta, mikä puolestaan voi johtaa Yhdysvaltain talouden kasvun hidastumiseen. Tämä saattaa vaikuttaa negatiivisesti siihen, miten sijoittajat suhtautuvat Yhdysvaltain osakemarkkinoihin sekä maiden, joiden taloudet ovat tiiviisti kytköksissä Yhdysvaltain talouteen. Kuten varmasti monet tietävät, Yhdysvaltain pörssin tapahtumista aiheutuvat aallot lyövät helposti globaaleihin pörsseihin, myös rakkaaseen Helsingin pörssiimme.

    Yhtiöitä, jotka suuntaavat merkittävän osan kaupastaan Yhdysvaltojen kanssa, tai globaaleja yrityksiä, jotka sijaitsevat Yhdysvalloissa, tulee seurata tiiviisti. Riskitason nousu voi johtaa siihen, että yritysten on maksettava enemmän rahoituksen kustannuksia. Moody’sin päätös nostaa esiin kysymyksen siitä, miten Yhdysvallat aikoo hallita kasvavaa velkataakkaansa. Tämä on kysymys, jota kaikkien sijoittajien tulee seurata, sillä Yhdysvaltain talous vaikuttaa suuresti globaaleihin markkinoihin.

  • Tullien vaikutus globaaleihin ketjuihin: Walmartin hintojen nosto ja sen vaikutukset

    Kauppajätti Walmart on ilmoittanut nostavansa hintojaan tulleista johtuen. Uutinen kertoo paljon siitä, miten globaalit hankintaketjut reagoivat tullisodan tuomaan ulkoiseen häiriöön ja mitä siitä voi seurata sijoittajille.

    Walmart on maailman suurimpia vähittäiskauppaketjuja, joka ostaa tuotteitaan globaalisti. Tullien nosto vaikuttaa suoraan tällaisten kauppaketjujen kustannusrakenteeseen ja tätä kautta koko liiketoimintaan. Vaikutukset voivat tuntua erityisen voimakkaina alhaisen katteen toimialoilla, kuten vähittäismyynti, missä pienetkin kustannusten nousut saattavat olla merkittäviä.

    Sijoittajien näkökulmasta uutinen on huolestuttava. Se kertoo siitä, kuinka tullisodan laineet lyövät globaaleihin toimijoihin. Lisäksi se muistuttaa, että geopoliittisilla tekijöillä, kuten tulleilla, on suuri merkitys koko maailmankaupalle.

    Johtopäätökset:

    Walmartin päätös nostaa hintojaan on yksi indikaatio siitä, että globaalit ketjut ovat herkkiä erilaisille häiriöille, ja kauppasodan riski on nyt osittain konkretisoitumassa. Sijoittajan näkökulmasta kannattaa seurata pystyykö asiakkaiden ostovoima paikkaamaan hinnannostot, vai tarkoittaako tämä laskua Walmartin myyntimääriin. Lisäksi se saattaa avata uusia sijoitusmahdollisuuksia niille yrityksille, jotka pystyvät sopeutumaan tilanteeseen tai hyödyntämään sitä. Kun hintojen nousu koskettaa lähes kaikkia Walmartin tuotteita, se vaikuttaa laajasti sekä kuluttajien ostovoimaan että kilpailijoiden tilanteeseen.

    Lähde: Kauppalehti

  • Euroalueen teollisuustuotannon merkittävä kasvu yllätti analyytikot

    Euroalueen teollisuustuotanto on kasvanut merkittävästi yli odotusten. Tämä tieto osoittaa alueen talouden kestokyvyn ylläpitävän sen asemaa erittäin positiivisella tasolla. Tämä on erityisen rohkaisevaa ottaen huomioon globaalin taloudellisen tilanteen, jota varjostavat muun muassa kauppasodat ja poliittiset epävarmuudet.

    Asiantuntijoiden ennen julkaisua tekemät ennusteet eivät osanneet odottaa tällaista positiivista kehitystahtia. Tämä herättää myös mielenkiintoisen kysymyksen siitä, ovatko pörssiyhtiöiden tulevaisuudennäkymät olleet liian vaatimattomia. Tämä voi tarjota mahdollisuuden positiivisiin tulosvaroituksiin loppuvuonna.

    Sijoittajan näkökulma

    Sijoittajalle tämä viesti on luonnollisesti erinomainen merkki. Teollisuustuotannon kasvu viittaa yleensä siihen, että kuluttajakysyntä on vahvaa. Yritysten tulosten paraneminen näkyy todennäköisesti myös osakekurssien nousuna. Se tarkoittaa hyviä uutisia niille, jotka ovat sijoittaneet euroalueen osakkeisiin.

    Nyt on mielenkiintoista nähdä, miten sijoittajat ja markkinat reagoivat tähän tietoon seuraavina kaupankäyntipäivinä.


    Lähde: Yle Uutiset

  • Andritz-sopeuttaa: merkittävä työvoiman vähennys Suomessa

    Teknologiakonserni Andritz ilmoitti äskettäin lopettavansa 77 työntekijänsä työsuhteet eri puolilla Suomessa sopeutuakseen paremmin markkinamuutoksiin. Tämä on merkittävä, vaikkakaan ei odottamaton, askel yritykselle, joka pyrkii selviytymään kilpailun kiihtymisessä ja globalisoituvalla markkinalla. Oletettavasti tässä näkyy samalla metsäteollisuusyritysten pyrkimys säästöihin.

    Kun metsäteollisuudessa ylimääräisiä investointeja ja huoltojakin pyritään välttämään, ei alihankkijoilla ole riittävästi tekemistä. Näin ollen tämä tuskin kertoo metsäyhtiöidemme Stora Enson, UPM:n ja Metsä Groupin tilanteesta muuta kuin sen, että niissäkin säästöjä tehdään täyttä häkää.

    Sulkemalla positioita Andritz pyrkii kohentamaan operatiivista tehokkuuttaan ja kilpailukykyään. Tämä on osa laajempaa suuntausta, jossa yritykset pyrkivät mukautumaan paremmin muuttuvaan taloudelliseen toimintaympäristöön samalla vähentäen kulujaan.

  • Suomi datakeskusten keskiöön – mikä on potentiaali sijoittajille?

    Digitalisaation aikakausi on tuonut mukanaan jatkuvasti kasvavan tarpeen tehokkaalle datainfrastruktuurille. Suomi, kylmä ja teknologisesti edistynyt maa, on noussut yhdeksi kiinnostavimmista kohteista uusille datakeskushankkeille. Tämä avaa sijoittajille merkittäviä mahdollisuuksia, mutta myös haasteita, jotka on otettava huomioon.

    Miksi Suomi on ideaali datakeskusten sijaintipaikka?

    Datakeskukset vaativat suuria määriä energiaa – erityisesti jäähdytykseen, sillä palvelimet toimivat optimaalisesti vain tietyssä lämpötilassa. Suomen kylmä ilmasto tarjoaa luontaisen edun: jäähdytyskustannukset pysyvät alhaisina, mikä parantaa keskusten energiatehokkuutta ja pienentää niiden hiilijalanjälkeä.

    Lisäksi Suomi on geopoliittisesti vakaa, teknologisesti edistyksellinen ja tarjoaa erinomaisia tietoliikenneyhteyksiä. Maan sijoitus kansainvälisten datakaapeleiden verkostossa – esimerkiksi Arctic Connect -kaapeli, joka yhdistää Eurooppaa ja Aasiaa – lisää sen houkuttelevuutta datakeskusten sijoittajien silmissä.

    Uusia mahdollisuuksia maaseudulle

    Datakeskusten rakentaminen ei enää rajoitu suurkaupunkeihin tai teollisuuskeskittymiin. Suomessa on nähtävissä kasvava trendi, jossa keskuksia perustetaan myös pienemmille paikkakunnille, joissa sähkö ja maa-alueet ovat edullisia. Tämä voi mullistaa maaseudun talouden.

    • Uudet työpaikat: Rakennusvaiheessa tarvitaan paikallisia työntekijöitä, ja valmiit keskukset vaativat teknistä ylläpitoa ja turvallisuuspalveluja.
    • Infrastruktuuri-investoinnit: Keskusten perustaminen tuo mukanaan parempia yhteyksiä, kuten tehokkaampia tietoliikenneyhteyksiä ja sähköverkkopäivityksiä.
    • Yrittäjyysmahdollisuudet: Paikalliset yritykset voivat hyötyä datakeskusten ympärillä pyörivästä liiketoiminnasta, kuten logistiikasta ja palveluista.

    Hallituksen tuki ja sijoittajien näkymät

    Suomen hallitus on aktiivisesti edistänyt datakeskushankkeita tarjoamalla veroetuja ja muita taloudellisia kannustimia. Tavoitteena on tehdä Suomesta yksi maailman johtavista datakeskusmaista, houkuttelemalla ulkomaisia investointeja ja tukemalla samalla kotimaista innovaatiota.

    Sijoittajan näkökulmasta tämä on kiinnostava tilanne:

    • Pitkän aikavälin vakaus: Datakeskusten kysyntä jatkaa kasvuaan digitalisaation myötä.
    • Vihreän energian mahdollisuudet: Uusiutuvan energian käyttö datakeskusten voimanlähteenä lisää hankkeiden houkuttelevuutta ympäristötietoisten sijoittajien keskuudessa.
    • Tietoturvan merkitys: Kasvava datan määrä tuo mukanaan tarpeen kehittyneille tietoturvaratkaisuille, mikä luo lisäarvoa alan teknologisille innovaatioille.

    Haasteet ja riskejä, joita ei pidä sivuuttaa

    Vaikka näkymät ovat valoisat, sijoittajien tulee huomioida myös alan haasteet:

    • Tietoturva: Datakeskukset ovat houkuttelevia kohteita kyberhyökkäyksille. Infrastruktuuriin sijoittaminen ei ole riskitöntä, joten tietoturvaan liittyvät kustannukset on otettava huomioon.
    • Kilpailu: Naapurimaat, kuten Ruotsi ja Norja, tarjoavat vastaavia etuja, mikä voi johtaa kilpailuun ulkomaisista investoinneista.
    • Sääntely: EU:n tietosuoja-asetukset (GDPR) ja mahdollisesti tiukentuvat päästönormit voivat lisätä kustannuksia.

    Sijoittaminen datakeskushankkeisiin

    Tällä hetkellä sijoitusvaihtoehdot suoranaisiin datakeskushankkeisiin Helsingin pörssin kautta ovat rajalliset. Investointien varmistuessa ainakin sähkön kysyntä tulee kasvamaan merkittävästi(Fortum). Ehkäpä myös Nokia pääsee toimittamaan hankkeisiin datakeskusinfrastruktuuria kuituineen ja reitittimineen. Withsecure voisi olla potentiaalinen tietoturvayhteistyökumppani.

    Yhteenveto

    Datakeskukset ovat keskeinen osa digitaalista infrastruktuuria, ja Suomi on noussut yhdeksi alan kiinnostavimmista kohteista. Sijoittajille tämä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden olla mukana muovaamassa tulevaisuutta. Suoraan datakeskushakkeisiin sijoittaminen on vielä rajallista, mutta välillisesti mukaan pääsee jo muutamien Helsingin pörssin yhtiöiden kautta. Mikäli ottaa kohteeksi koko maailman, esimerkiksi Nvidia, Intel ja vaikkapa Cisco ovat varmasti mukana jokaisessa hankkeessa omine laitteineen ja siruineen.

  • Kiinalle mahdollinen pääsy kiellettyihin siruihin datakeskuksen kautta, Suomi pelinappulana?

    On esitetty huoli siitä, että Kiina yrittää hankkia pääsyn kiellettyihin mikrosiruihin ja muihin teknologisiin komponentteihin investoimalla datateknologiayrityksiin ympäri maailmaa. Lähteenä toimivan YLE:n artikkelin (linkki) mukaan, näiden yritysten palveluksessa olevat datakeskukset saattavat tarjota mahdollisuuden päästä näihin muuten vaikeasti saatavilla oleviin teknologisiin kohteisiin.

    Kiellettyjen sirujen ja muiden teknologisten laitteiden hankkiminen on Kiinalle keskeisen tärkeää, erityisesti ottaen huomioon Yhdysvaltojen ja muiden länsimaiden asettamat kauppasaarrot. Nämä saarrot rajoittavat Kiinan pääsyä huippuluokan teknologiaan ja käytännössä estävät maan teknologisen kehityksen tietyillä alueilla.

    Kuitenkin, jos Kiina todella pääsee käsiksi näitä teknologioihin, se voisi mahdollisesti ylittää teknisen kuilun, joka tällä hetkellä erottaa sen muusta maailmasta. Tämä on huolestuttava skenaario erityisesti teknologiasektorilla toimiville yrityksille, joka näiltä osin saattaa vaikuttaa negatiivisesti niiden pitkänajan sijoitustuottoihin.

    Vaikka asia on merkityksellinen, ei se välttämättä merkitse suurta muutosta maailmantaloudelle. Huomiota kannattaa jatkossa kiinnittää Kiinan tekemiin sijoituksiin datakeskusten teknologiaan ja miten nämä mahdollisesti muovaavat maailmanlaajuista teknologiakenttää sekä Yhdysvaltojen ja muiden länsimaiden suhdetta Kiinaan. On myös suositeltavaa seurata, miten tämä vaikuttaa teknologiasektoriin ja sen yrityksiin ja ennen kaikkea, kuinka sijoittajat voivat suojella itseään tulevista muutoksista.

    Meille suomalaisille datakeskushankkeiden seuraaminen on erityisen mielenkiintoista, sillä maamme on tällä hetkellä potentiaalinen kohde useisiin eri datakeskushankkeisiin. Näistä mielenkiintoisin on juuri kiinalaisen Tiktokin investointihanke, joka saattaisi tehdä Suomesta pelinappulan kiinalaisille.

  • Onko Suomi enää hyvinvointivaltio?

    Suomen hyvinvointivaltion perusta on ollut vahva, mutta nykyään keskustelu sen tulevaisuudesta ja kestävyydestä käy kiivaana. Monien suomalaisten tuntema tyytymättömyys omaan taloudelliseen tilanteeseensa nostaa kysymyksiä siitä, kohtaavatko palkat ja verotus enää oikeudenmukaisesti.

    Palkat, verotus ja huono-osaisuus

    Ylen artikkeli kuvaa tilannetta, jossa keskituloisetkin kokevat taloudellisen liikkumavaransa olevan olematon. Tämä herättää kysymyksen siitä, onko verotusjärjestelmästä tullut niin raskas, että se tukahduttaa yksilön mahdollisuudet parantaa omaa taloudellista asemaansa. Samalla kun tulonsiirrot ovat merkittävä osa Suomen mallia, moni kokee, että työn tekemisen ja ahkeruuden palkitseminen jää taka-alalle.

    Sosialismin varjopuolet

    Tulonsiirrot ovat toki tietyissä tilanteissa tärkeitä, mutta onko niitä enää varaa kasvattaa? Itse ymmärrän asian niin, että tulonsiirtojen tulisi olla viimesijainen turvaverkko, kaikilta muilta nämä tulisi lopettaa. Kompensaatio olisi helppo tehdä laskemalla työn verotusta.

    Suomi sijoittuu monilla mittareilla korkealle sosiaaliturvan kattavuudessa, mutta samaan aikaan huolestuttavan moni kokee elävänsä kädestä suuhun. Jos työtä tekevä keskituloinen kokee olevansa taloudellisesti samassa(tai jopa huonommassa) asemassa kuin täysin tulonsiirtojen varassa oleva, herää väistämättä kysymys, onko järjestelmä oikeudenmukainen.

    Mitä huono-osaisuus todella on?

    Yhteiskunnan käsitys huono-osaisuudesta on muuttunut. Onko kyse aidosta puutteesta vai vääristyneistä prioriteeteista? Alkoholille, tupakalle ja muille turhakkeille löytyy rahaa, mutta ruokapankit täyttyvät asiakkaista. Tämä ei tarkoita, että köyhyys ei olisi todellista – se on – mutta joskus on aiheellista pohtia, voisiko ongelma liittyä myös kulutustottumuksiin ja taloudelliseen lukutaitoon. Ihminen voi kokea olevansa huono-osainen, jos ei ole varaa uuteen autoon tai esimerkiksi pääse joka vuosi ulkomaanmatkalle. Mielestäni tämä on kuitenkin kaukana todellisesta huono-osaisuudesta, eli siitä että varat eivät meinaa riittää aitoihin elämisen peruskuluihin.

    Tulevaisuus vaatii ratkaisuja

    On selvää, että Suomen hyvinvointivaltio on tienhaarassa. Ratkaisujen löytäminen ei ole yksinkertaista, mutta se vaatii avointa keskustelua siitä, miten yhteiset resurssit jaetaan, ja miten palkkatyöstä voidaan tehdä kannustavampaa. Jos nykyinen kehitys jatkuu, vaarana on, että yhä useampi kansalainen kokee jäävänsä järjestelmän ulkopuolelle. Tämä on tilanne, jota kukaan ei varmasti toivo.

    Nykyinen hallitus on veronalennuksissaan oikealla tiellä. Toivoisin näkeväni tulevaisuudessakin lisää veronalennuksia työtä tekeville, näin saisimme lisää työtä ja hyvinvointia. Verotuksen keventäminen ei ainoastaan lisää yksilön ostovoimaa, vaan se myös kannustaa työskentelemään enemmän ja tavoittelemaan parempaa elintasoa.

    Lisäksi kevyempi verotus voisi houkutella Suomeen kansainvälisiä osaajia ja yrityksiä, jotka näkevät maamme taloudellisesti houkuttelevana kohteena. Näin voisimme vahvistaa työmarkkinoitamme ja kasvattaa verotuloja dynaamisen talouskasvun kautta, ilman että yksittäisten työntekijöiden harteille asetetaan yhä suurempia taakkaa.