Kategoria: talous

Ammattiliittojen Lakkoilmoitus

Ammattiliittojen lakkokenraalit tiedottivat tänään uusista kaksi viikkoa kestävistä lakoista. Tämä ilmoitus tuli sen jälkeen, kun pääministeri Orpo kutsui ammattiliitot neuvotteluihin perjantaiksi. On ilman muuta selvää, että tällä toimenpiteellä ammattiliitot pyrkivät lisäämään panoksia perjantain neuvotteluihin, ja toivovat liennytyksiä jo hallituksen suunnittelemiin työelämän tehostustoimiin.

Tilanteen Monimutkaisuus

Tilanne on monella tapaa mielenkiintoinen. Hallituksella on vaaleissa saatu mandaatti tehdä jo pitkään kaivattuja lakimuutoksia, joilla pyritään palauttamaan Suomen kilpailukyky. Ammattiliitot pyrkivät kuitenkin ulkoparlamentaarisella vallallaan sabotoimaan näitä toimia parhaansa mukaan kiristämällä lakoilla. Viimeisin julkistettu kahden viikon lakko raskaaseen prosessiteollisuuteen ja satamiin laittaa käytännössä koko maan teollisuuden seis.

Työntekijöiden Valinta

Tilanteen ratkaisevat lopulta työntekijät itse. Kumpi on tärkeämpää, toimia hiipuvien ammattiyhdistysliikkeiden vallan nappuloina vai olla lojaali työnantajalleen, joka tarjoaa kuukaudesta ja vuodesta toiseen leivän pöytään? Tällä hetkellä markkinat ovat muutenkin heikot, kun keikumme laman kynnyksellä, joten kannattaako lakkoilemalla riskeerata oman työnantajansa liiketoimia? Näin mittava lakko tulee toteutuessaan todennäköisesti aiheuttamaan YT-aallon, jonka mukana tullaan näkemään sekä lomautuksia että irtisanomisia, valitettavasti.

Poliittisten Lakkojen Tulevaisuus

Toivon mukaan tässä nähdään samalla Suomen viimeiset poliittiset lakot. Kuten nyt nähdään, tilanne on täysin kestämätön ja tarvittavia työelämäuudistuksia on mahdoton toteuttaa tällaisessa ympäristössä. Poliittisten lakkojen moraali on lisäksi todella löyhää. Lakkojen on tarkoitus kohdistua hallitukseen, mutta samalla aiheutetaan miljardiluokan vahingot yrittäjille. Tässä ei ole suoraan sanottuna mitään järkeä.

Jäsenmäärät ja Tilastot

Tarkkaa dataa ammattiyhdistysliikkeiden reaaliaikaisista jäsenmääristä ei ole, joten lähteenä käytetty vanhempia tilastoja. YTK työttömyyskassa puolestaan julkaisee jäsenmääriään vuosittain, ja siinä on nähtävissä merkittävää kasvua vuosi toisensa perään.

Suomalaisten Velkaantuminen

Suomalaiset kotitaloudet ovat erittäin velkaantuneita. Lainaa otetaan moniin käyttötarkoituksiin ja luottokortit vinkuvat. Lainaaminen itsessään ei ole huono asia. Lainan käyttötarkoitus ratkaisee lainanoton järkevyyden.

Jotkut ovat sitä mieltä, että vakuudetonta kulutusluottoa ei pitäisi ottaa mihinkään. Vain asunto- ja sijoituslainat ovat järkeviä. Tämä on kuitenkin monien kohdalla hieman naiivi ajatus. Sama kun sanoisi, että herkkuruokaa ei kannata syödä kohtuudella, vaan lopettaa herkuttelu pysyvästi koko loppuelämäksi. Ei kovin realistista.

Tässä lyhyessä artikkelissa käydään läpi käyttötarkoitukset, joihin kulutusluottoa voi olla järkevää ottaa. Lopussa myös muutama esimerkki siitä, mihin ne eivät sovellu.

Lainojen Yhdistely

Uskoisitko jos sanoisin, että järkevin syy ottaa vakuudetonta lainaa, on maksaa sillä muita vakuudettomia lainoja pois? Näin se on – pienellä varauksella kuitenkin.

Yhdistelylaina on laina, jolla on tarkoitus laskea olemassa olevien kulutusluottojen ja pikavippien korkoja. Yhdistämisessä pyritään löytämään laina, jonka korko on edullisempi kuin nykyisten lainojen, ja jonka koko riittää kaikkien näiden luottojen pois maksamiseen.

Toimenpide on järkevä aina, kun sillä todellisuudessa säästetään rahaa. Moni on aikaisemmassa elämässään ottanut turhaan liian korkeakorkoisia lainoja. Niistä ei tarvitse kärsiä täyttä laina-aikaa, vaan ne voidaan mahdollisuuksien mukaan yhdistää edullisemmaksi.

Vaihtoehtoja vakuudettoman yhdistelylainan ottamiseen voi vertailla puolueettomista lähteistä, kuten esimerkiksi osoitteessa vertailelainoja.fi.

Auton Ostaminen

Auton osto on varmasti yleisin syy ottaa kulutusluotto. Harvalla on varaa rahoittaa autoaan käteisellä, joten erilaiset autoluotot, osamaksut ja muut rahoitusjärjestelyt ovat yleisiä.

Autoon otettu laina on usein suuri ja pitkäaikainen. Siksi kannattaa tarkkaan punnita, minkä hintaisen auton ostaa ja kuinka suuren osan siitä rahoittaa lainalla.

Autoon otettu 25 000 euron laina voi tarkoittaa pitkällä maksuajalla jopa 40 000 euron pottia, kun korot ja kulut kertaantuvat.

Otitpa kulutusluoton sitten pankista tai autoliikkeen rahoituksena, autolainojen koroissa on suuria eroja. Vertaile siis eri vaihtoehdot aina autoliikkeiden osamaksuista nettipankkien kulutusluottoihin.

Kodin Remontointi

Remonttilaina lienee ollut yksi koronarajoitusten voimassaolon aikakauden yksi yleisimmistä kulutusluoton muodoista. Ihmiset ovat viettäneet aikaa kotonaan enemmän, kuin kenties koskaan aikaisemmin lähihistoriassamme.

Kodin remontointi on usein kallis operaatio. Keittiö, kylpyhuone tai pelkästään ison asunnon lattiapintojen päivitys voi maksaa useita kymmeniä tuhansia euroja.

On luonnollista, että tällaista rahaa ei kaikilta löydy käyttötililtä. Siksi laina on varteenotettava vaihtoehto.

Remonttilainan ottamisen voi mieltää jopa eräänlaiseksi sijoituslainaksi. Jos remontti tehdään huonokuntoiseen asuntoon, joka sijaitsee halutulla alueella, sen arvo voi remontin myötä nousta reilusti yli remonttikustannusten.

Kannattaa myös pitää mielessä, että mikäli olet maksanut asuntolainaasi jo reilusti takaisin, voit mahdollisesti käyttää asuntoa vakuutena vakuudelliselle kulutusluotolle. Niissä on tunnetusti reilusti vakuudetonta lainaa pienempi korko.

Mihin Kulutusluottoa Ei Kannata Ottaa?

Kuten yllä oleva lista osoitti, fiksuja kohteita lainan ottamiseen ei ole kovin paljoa. Seuraavaksi lista asioista, joita ei kannata rahoittaa lainarahalla:

• asunto (tähän tarkoituksiin on eri lainatyypit olemassa)
• sijoittaminen (aniharvojen sijoitusten tuotto-oletus ylittää vakuudettoman lainan korkoa)
• vanhojen lainan kuukausierien maksaminen ilman yhdistämistä
• elintason ylittävien hankintojen tekeminen (älä osta lainarahalla asioita, joihin sinulla ei todellisuudessa ole varaa)
• rahapelien pelaamiseen

Alimpaan kohtaan sisältyy lähes loputtomasti asioita. Näihin kuuluvat esimerkiksi: ylellinen lomailu, liian arvokas kodin elektroniikka ja juhliminen.

Yhteenveto

Järkevä lainaaminen on kaikkien etu. Sekä lainaaja, rahoittaja että yhteiskunta hyötyvät siitä, että ihmiset lainaavat järkevästi. Toivottavasti listan kohdista oli apua seuraavien lainapäätöksien tekemiseen.

Huomio: Juuri tällä hetkellä (syyskuussa 2021) kannattaa olla erityisen tarkkana siitä, millä korolla kulutusluoton ottaa mihin tahansa tarkoitukseen. Selvitysten mukaan monet lainantarjoajat tulevat nostamaan kulutusluottojen korkoja voimassa olevan väliaikaisen korkokaton päättymisen jälkeen. Tarkista siis lainatarjous tarkasti ennen sen hyväksymistä.

Miten löydän helpoiten hyvän ja sopivimman lainantarjoajan?

Internet on nykyään täynnä erilaisia lainasivuja ja pieni ihminen voi helposti hukkua sekä tarjonnan paljouteen, että tulla jopa huijatuksi. Jos ei kirjaimellisesti niin ainakin aivan liian suuren koron tai piilotettujen kulujen kanssa, jotka kertaantuvat isoiksi summiksi laina-aikana. Mistä sitten tietää lainan todellisen koron ja kulut luotettavasti?

Miten lainojen voidaan laillisesti markkinoida?

Suomessa kuluttajansuoja on onneksi vahva ja luotonantajan pitää ilmoittaa, vähintään pikkupräntillä, luoton todelliset kulut lainoja markkinoidessaan. Lainoja voidaan markkinoida muun muassa näin:

Esimerkki 1:

”Lainan määrä 500 € – 10000 €. Lyhennysaika 3 – 60 kuukautta. Lainan todellinen vuosikorko (APR) 43,59 % – 55,49* %. *Korkeinta mahdollista vuosikorkoa sovelletaan maksimissaan 2 000 € lainasummiin”

Esimerkki 2:

Kuluttajansuojalain mukainen todellinen vuosikorko on 6,26% laskettuna tyypilliselle lainasummalle 10000€, kun takaisinmaksuaika on 5 vuotta, tilinhoitomaksu 5€, avausmaksu 0€ ja esimerkkikorko 5,0%. Takaisinmaksettava summa on tällöin 11 623€, eli 193,71 €/kk. Lopullinen todellisen vuosikoron määrä, laina-aika ja lainan kuukausierä ovat lainasopimuksessa. Luotonantajat tekevät lainasopimuksen asiakaskohtaiseen arvioon perustuen. Tarjottava nimelliskorko voi vaihdella välillä 4,19% – 20% ja vuosittaiset lainakustannukset välillä 0 – 150€. Tarjottava laina-aika vaihtelee 1-20 vuoden välillä. Tarjottavat lainasummat ovat 100€ – 60000€. Aikavälillä 1.7.-31.12.2020 tarjottava nimelliskorko on maksimissaan 10.00%.

Ensimmäisessä esimerkissä ei ole ilmoitettu nimelliskorkoa vaan pelkästään todellinen vuosikorko, joka sisältää nimelliskoron ja muut lainanmyöntämiseen ja käsittelyyn liittyvät kulut. Tämä on ihan hyvä tapa markkinoida luottoa. Toinen esimerkki on ehkäpä vieläkin kattavampi, kertoessaan ensin todellisen vuosikoron ja sitten vielä kertoo lisää nimelliskorosta itse lainasummalle sekä mitä vuosittaisia muita kuluja lainaan liittyy, kuten lyhennyksen yhteydessä oleva laskutuslisä (joka voi joissain tapauksissa olla jopa 12 euroa).

Missä vertailen lainat helposti?

Kun ymmärtää itse lainan kulujen perusasiat, koron + muut kulut, ovat hyvä hetki alkaa katsoa, mitä lainantarjoajat itse asiassa tarjoavatkaan. Helpointa tapa vertailla lainoja on käyttää halvin laina -tyyppistä palvelua, joka on kerännyt usean lainantarjoajan tiedot samalle sivulle ja voit helposti yhdellä silmäyksellä vertailla tarjolla olevia lainoja.

Lainoja vertailtaessa kannattaa ottaa huomioon ainakin seuraavat asiat:

• lainatyypit (kulutusluotto, joustoluotto, luottokortti)
• myönnettävät lainasummat (100–70000€ tyypillisesti)
• erilaiset korot (varsinkin todellinen vuosikorko)
• hakijan ikävaatimukset (voivat vaihdella 18–25 vuoden välillä)
• muut vaatimukset (yleisin vakituiset tulot)
• luottotietovaatimus (yleensä vaaditaan, että luottotiedot ovat kunnossa)
• mahdollinen vakuus (vaikkakin suurin osa on vakuudettomia luottoja, joissain tapauksissa saatat joutua panttaamaan omaisuuttasi vakuudeksi)

Vertailun kohteet lainoissa

Avataan hiukan vielä vertailtavia ominaisuuksia:

Ensiksi lainatyyppi

Kulutusluotto nostetaan yleensä kerralla tietty summa, Joustoluotossa sinulla on tietty luottolimiitti, johon asti voit nostaa halutessasi pienimissäkin osissa lainan tarpeen mukaan. Luottokortti taas on yksi joustoluoton tyyppi, missä luottolimiittiin asti sinulla on maksukortti, millä maksaa ostoksia. Luottokortti voi olla helpoin normaaliin kulutukseen ja kaupassa asiointiin, kun taas könttälaina voi olla helpompi vaikka remontin ostojen tai töiden ulkoistamisen maksamiseksi tililtä remonttimiehille.

Toiseksi lainasumma

Sinun tulee toki itse määrittää, mikä on sinun tarpeisiisi sopiva lainasumma, sen käyttötarkoituksen mukaan. Jos olet tekemässä remonttia, mihin arvioit menevän 10 000 euroa, voi pieni lisävara olla hyvä hakea heti lainahakemusta tehdessä ja hakea esimerkiksi 12 000€ joustoluotto tai kulutusluotto, mikäli remontissa tulee yllättäviä lisäkuluja. Toisaalta ei ehkä kannata hakea tai ainakaan nostaa 20 000 euron kulutusluottoa tilille turhaan, koska korko alkaa jousta koko nostetulle summalle. Lainoja voidaan myöntää nykyään jopa ainakin 70 000 euroon asti tyypillisten lainojen ollessa muutamia tuhansia euroja.

Kolmas asia mikä vaikuttaa lainan saantiin on hakija ikä

Jossain tapauksissa hakijalta vaaditaan korkeampaa kuin 18-vuoden ikä, tyypillisesti 20, 21 tai jossain tapauksissa jopa 25 vuoden ikää.

Neljänneksi niin lähes aina hakijalta edellytetään myös jonkinlaisia vakituisia tuloja ja luottotietoja

Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa luotonsaantia merkittävästi ja ilman tuloja taas lainantarjoaja ei usko sinun kykenevän maksamaan luottoa takaisin.

Helpot ohjeet lainanhakuun

Tässä on yksinkertaiset ja helpot ohjeet, miten sinä voit vertailla lainoja netissä helposti ja löytää sinulle edullisimman lainan, mihin ikinä sen sitten päätätkin käyttää. Muista, että kevytmielisesti ei kannata velkaantua ja takaisinmaksuun on hyvä olla itselläänkin jonkinlainen suunnitelma. Näin korona (covid-19) aikana luottojen korot on onneksi rajattu maksimissaan 10%, joten lainaaminen on suhteellisen edullista. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua vuoden 2021 alusta.

Korona-rajoitusten purku ja koeajo

Korona-rajoituksia purettiin Suomessa ja tämän innoittamana tuulipukukin uskaltautuu jo liikkumaan kotiterassiaan pidemmälle. Mitäpä muuta olisinkaan kaivannut yhtä paljon kuin tuoreiden autojen tuoksua. Niinpä varasin koeajoon mielenkiintoisen uutuuden, Hyundai Ioniq Electricin 38kWh akulla.

Ioniq Electricin ominaisuudet

Tämä auto on mielenkiintoinen, sillä se kilpailee tällä hetkellä järkevän hintaisten sähköautojen kärkipaikasta. Akun kapasiteetin nosto vanhemman mallin 28kWh:sta toi lisää kantamaa 200 kilometristä noin 274 kilometriin. Tämä kantama alkaa olemaan jo siinä rajoilla että se riittäisi myös omiin tarpeisiini. Minimiksi olen asettanut, että autolla tulisi päästä talvellakin vähintään 250km lataamatta.

Ensimmäiset ajotunnelmat

Tämä oli ensimmäinen kerta kun hyppäsin Ioniqin rattiin. Yllätyin siitä, että liikkeelle lähdettäessä ei kuulu yhtä voimakasta jalankulkijoita varoittavaa ääntä kuten sisarmallissa Konassa. Konassa tuo ääni kuului sisätiloihin jopa häiritsevästi. Liikkeelle päästyä huomasi, että äänieristys on valitettavasti perinteisellä ”itäauto”-tasolla, rengasmelu kantautuu voimakkaasti ohjaamoon. Ajotuntuma ei tarjonnut mitään erityistä mainittavaa, Ioniq on sopivan mukava ajettava.

Varustelu ja sisätilat

Autona Ioniq ei tarjoa sen kummempia hienouksia, koeajoautosta löytyi kuljettajan sähkösäätöinen istuin sekä turvallisuuspaketti, joka sisälsi aktiivisen kaistavahdin. Sisätilan materiaalina on käytetty lähes kauttaaltaan kovaa ämpärimuovia. Istuimet eivät ole erityisen mukavat ja reisituki jää lyhyeksi. Plussaa annan digitaalisesta mittaristosta, joka on hieno ja selkeä.

Tilat ja käytännöllisyys

Ioniqin ohjaamo ei tarjoa nykystandardeihin nähden mitään hienouksia. Akuston vuoksi auton lattia ja tavaratilan pohja ovat tavallista Ioniqia korkeammalla. Tämä näkyy siten, että takapenkillä saa juuri ja juuri varpaat sopimaan etuistuinten alle. Lisäksi pää osuu kattoon keskimittaisellakin miehellä. Virtaviivainen, energiatehokas muotoilu vaatii tässä veronsa. Tavaratilan pohja on niin korkealla, ettei autoa voi harkitakaan perhekäyttöön, mikäli on tarvetta kuljettaa lastenvaunuja.

Ajo-ominaisuudet ja suorituskyky

Ioniq on virtaviivaisesti muotoiltu. Parasta tässä, kuten muissakin sähköautoissa, on miellyttävän tasainen ja tarvittaessa välitön voimantuotto. Ioniqista löytyy eri ajomoodeja, joista sport tuntuu antavan autolle enemmän potkua. Autolle luvataan huipputehoksi 136 hevosvoimaa, joka riittää liikuttamaan tämän kokoista autoa enemmän kuin hyvin.

Koeajon tulokset

Auto oli ladattu täyteen ennen koeajoa ja mittaristossa kantamaksi luvattiin 274km. Tämä tuntui koeajolenkin perusteella pitävän hyvin paikkansa ja tarvittaessa nopeutta hieman laskemalla autolla päästään sen korimuotoilun avulla hyvinkin pieniin kulutuksiin. Talvella pakkasesta riippuen kantama laskee todennäköisesti noin 250 kilometriin tai sen alle. Ioniqia voi ladata sekä kotona että myös matkan varrella CCS-pikalatureilla.

Hinta ja kilpailutilanne

Tämän koeajoauton hinnaksi muodostui tarjouksen perusteella metallivärillä, safetypackilla sekä tummennetuilla takalaseilla 39 314,64 euroa, kun huomioon otettiin valtion 2000 euron hankintatuki sekä 4000 euron kampanja-alennus. Lisävarusteiden arvo oli noin 1500 euroa, joten hinnassa on hieman nipistämisen varaa, mikäli karsii kaikki mahdolliset hienoudet pois.

Yhteenveto

Mielestäni Ioniq Electricin hinnoittelu on sen ominaisuuksiin nähden liian raskas, sillä se sijoittuu jo melko lähelle esimerkiksi Teslan Model 3:sta. Model 3 tarjoaa enemmän kantamaa, laatutunnelmaa ja ominaisuuksia noin 10 000 euron lisäpanostuksella. Valitettavasti Ioniqin kapasiteetti niin matkustajia kuin tavaraakin kuljetettaessa on erittäin rajallinen ja tämä karsii suuren osan potentiaalisista ostajista (kuten myös minut) muiden automerkkien pariin. Työautoksi Ioniq soveltuisi hyvin, mutta omilla ajoillani se ei tulisi käytännössä koskaan maksamaan ostohintaansa takaisin esimerkiksi polttoainesäästöinä.

YLE:n Kohupaljastukset: Panaman ja Paratiisin Paperit

Kaikki varmaan muistavat, kuinka jo reilu vuosi sitten YLE penkoi Panaman ja paratiisin papereita. Ennakkoon näitä ”kohupaljastuksia” markkinoitiin erittäin näkyvästi, ikäänkuin ne sisältäisivät jotain poikkeuksellista tietoa veronkiertäjistä. Toisin kuitenkin kävi, koko juttu oli täysi pannukakku ja kertoi lähinnä siitä, kuinka vähän YLE:n toimittajat ymmärtävät esimerkiksi laillisen verosuunnittelun realiteeteista. Samalla tämä vaikutti olevan kohdistettu lokakampanja Nordeaa vastaan.

Uudet Tiedot Putinin Lähipiirin Rahanpesusta

Kaksi päivää sitten julkaistiin uutta tietoa koskien Putinin lähipiirin rahanpesua. YLE:n saamien tietojen mukaan rahaa on pesty Nordean tilien kautta noin 700 miljoonan euron edestä. Koska liettualaispankista vuodettua aineistoa on käyty läpi toimittajien kesken, minua ihmetyttää erityisesti se, kuinka he ovat kyenneet arvioimaan millaisen rahan alkuperä on rikollisista lähteistä ja mikä vain tavallisesta veroparatiisirahasta eli kansainvälisestä verosuunnittelusta. Näissähän rahasiirtojen rakenne on hyvin samankaltainen, eli rahat siirtyvät veroparatiisin kautta kohdepankin tilille.

Korvaani särähti, kuinka ohjelmassa ei lainkaan todistettu, että raha olisi alunperin rikollisista lähteistä. Tämän todistamatta jättäminen vie jo pohjaa siltä väitteeltä, että kyse ylipäätään on rahanpesusta.

Nordean Tilanne ja Toimittajien Toimet

Toinen seikka, mikä mietityttää, on se, että eiväthän toimittajat voi tietää, millaisiin toimiin esimerkiksi Nordean sisällä on ryhdytty rahansiirtojen tutkimiseksi. Ja toisaalta Nordea on siinä mielessä ollut mediakohun kautta vaikeassa asemassa, sillä he eivät voi tietenkään kommentoida yksittäisiä tapauksia. Miksi YLE hyökkää näin voimakkaasti yksittäisen pankin kimppuun jälleen kerran, varsinkin kun oletettavasti tiedetään, ettei pankista voida kommentoida yksittäisten tapausten ja tutkimusten yksityiskohtia?

Casper von Koskull A-Studiossa

Nordean konsernijohtaja Casper von Koskull vieraili A-Studiossa vastaamassa näihin ”uusiin” paljastuksiin. Nordea on panostanut lähes puoli miljardia euroa edellisen reilun kolmen vuoden aikana rahansiirtojen valvontaan ja palkannut 1500 henkilöä tutkimaan mahdollisia rahanpesutapauksia. Asia on siis otettu erittäin vakavasti jo useita vuosia, eikä näiden paljastusten myötä tullut konsernijohtajan mukaan esille mitään uutta.

YLE:n Toiminta ja Nordean Maalittaminen

Vaikuttaa siltä, että YLE on varsin tarkoitushakuisesti maalittanut Nordeaa tämän tutkintansa aikana, jotta saataisiin kohua aikaan sekä jokin syntipukki nostettua esiin. Todellisuudessahan pankki ei koskaan pese rahaa, vaan kyse on rikollisten suorittamista transaktioista, joissa pankki on vain välikädessä. Kuten konsernijohtaja von Koskull sanoi, asiat ollaan kuitenkin otettu jo vuosikaudet tosissaan ja niihin on panostettu mittavat resurssit.

Näin ollen YLE:n toiminta on jälleen kerran osoittautunut kohusta huolimatta pannukakuksi, kuten edellisilläkin kerroilla. Pitäisikö YLE:n toimia kohtaan järjestää tutkinta koskien tahallista kurssimanipulaatiota, sillä Nordean osakekurssi painui näiden kohu-uutisten myötä pahimmillaan noin -5% pakkaselle, päätyen kuitenkin päivän päätteeksi noin -4 prosenttiin?

Seuraavana päivänä kurssi kuitenkin avasi nousuun, ja nopeimmat ehtivätkin hyödyntää tämän tilanteen edukseen.

Verotiedot ja Kateuslista

Viime viikolla julkaistiin verotiedot, jota kansan keskuudessa myös kateuslistaksi kutsutaan. Jokainen taloudesta ymmärtävä kuitenkin tietää, että tämän listan henkilöt ovat niitä suurimpia iloisia veronmaksajia, joille hyvinvointivaltion ja meidän kaikkien tulisi olla kiitollisia.

Jos oma nimi ei vielä löytynyt listalta, siinäkään tapauksessa kadehtiminen ei auta mitään vaan on tehtävä päätöksiä ja toimittava sen eteen. Oma strategiani on kasvattaa pääomatuloja hiljalleen, ja ehkäpä joku päivä niitä on sen verran, että nimensä saa tuonne kunnialistalle.

Listaus Tunnetuista Sijoittajista

Ajattelin koostaa pienen listan eri sijoitusmaailman henkilöistä, joita listalta löytyi. Kriteereinä oli etsiä tunnettuja osakesäästäjiä, joihin olen sijoitusurani aikana törmännyt. Sijoituskirjailijoita tai tunnettuja osakesijoittajia löytyi melko vähän. Tämä voi luonnollisesti johtua myös esimerkiksi tulopuolen yhtiöittämisestä, jolloin kaikki tulot eivät näy henkilöverotuksessa. Mutta pidemmittä puheitta mennäänpä listan pariin:

Ansiotulo	Pääomatulo	Yhteensä
Kakkonen Kyösti	47 405	1 874 908	1 922 313
Lindström Kim	55 181	431 661	486 842
Matikainen Kimmo	89 966	270 983	360 949
Sinkko Erkki	12 652	100 530	113 182
Saario Seppo	89 805	374 946	464 751
Harkimo Harry	164 395	82 906	247 301
Oksaharju Jukka	134 414	49 417	183 831
Kajaani Petri	71 600	46 106	117 706
Rautanen Mikael	145 899	32 604	178 503
Rothovius Timo	91 170	24 748	115 918
Vilén Sauli	136 371	9 781	146 152

Yksittäiset Sijoittajat

Järjestin listan pääomatulojen mukaan suurimmasta pienimpään. Ensimmäisenä listalta löytyy tunnettu sijoittaja Kyösti Kakkonen, joka on pääomatuloilla mitattuna aivan omassa luokassaan. Kakkonen tuli minulle tunnetuksi varsinkin sijoituksestaan Revenio Groupiin juuri oikeaan aikaan. Loppu onkin historiaa ja tässä tapauksessa Kyöstiä kannatti peesata. Nyttemmin hän on ollut aktiivinen muun muassa Afarakin parissa.

Toisena listalla on Kim Lindström, jonka koko kirjatuotannon olen jossain vaiheessa tainnut kahlata läpi. Kim liputtaa arvosijoittamisen puolesta ja ajan kanssa arvosijoittaminen on näyttänyt toimivan ja tuovan mukavat pääomatulot tullessaan. Toinen kirjailija, pörssiraamatun isä Seppo Saario, tulee heti Lindströmin kannoilla 374 000 euron pääomatuloillaan.

Neljänneksi listallani kiilaa ehkä suurelle yleisölle hieman tuntemattomampi yllätysnimi Kimmo Matikainen. Kimmon ajatuksiin törmäsin ensimmäisen kerran Twitterin kautta ja olihan hän mukana myös Nordnetin vuoden sijoittaja-kilpailussa. Valitettavasti tuossa kilpailussa ei nimestään huolimatta haettukaan vuoden sijoittajaa vaan ilmeisesti vuoden sijoittajasomepersoonaa. Näin ollen Kimmo ei tuota titteliä saanut, vaikka onkin osoittanut kykenevänsä erinomaisiin tuottoihin myös tänä vuonna.

Seuraavalla sijalla on pitkän linjan osakesäästäjä Erkki Sinkko. Erkki tunnetaan sijoittajana, joka palkkatöistään säästäen ja kurinalaisesti sijoittaen on saavuttanut merkittävän sijoitusomaisuuden. Hän toimii hyvänä inspiraationa meille tavallisille tuulipuvuille. Hänen esimerkkinsä kertoo, että pitkäjänteisellä työllä kaikki on mahdollista.

Lisäsin listalle Harry Harkimon, sillä tätä nykyä hän jakaa muun muassa sijoitusvinkkejä Youtubessa. Vinkit eivät kylläkään olleet kovin kummoisia, mutta mukavansuuruiset pääomatulot Hjalliskin on saanut kerättyä.

Jukka Oksaharjun varmaan tuntevat kaikki. Itse olen hänen ajatuksiaan seurannut lukemalla muun muassa kaikki hänen kirjansa. Jukka on paljon esillä mediassa kirjoittaen muun muassa kolumneja useampaan lehteen. Jukan pääomatulot lienevät todellisuudessa paljon suuremmat, sillä hän hoitaa sijoituksiaan myös oman yrityksensä kautta.

Listan loppupäässä on useampi Inderesistä tuttu kasvo. Toimitusjohtaja Mikael Rautanen, pääanalyytikko Sauli Vilén sekä analyytikko Petri Kajaani ovat onnistuneet analyyseissaan sekä sijoituksissaan myös siviilielämässä. Heidän ympäröimänä listassa on Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja sekä Vaasan yliopiston rahoituksen professori Timo Rothovius.

Yhteenveto

Mielestäni tämä lista on hyvä esimerkki siitä, kuinka eri tavoilla osakesäästämisen parissa voi menestyä. On pienyhtiöitä kehittävää sijoittajaa, pitkäjänteistä puurtajaa, alaa mullistavia innovaattoreita, analyytikoita sekä kirjailijoita ja akateemikoita.

Haluan onnitella jokaista listalla olevaa hienosta työstä sekä toivon hyvää menestystä myös tuleville vuosille!

Verotiedot ja Kateuslista

Viime viikolla julkaistiin verotiedot, jota kansan keskuudessa myös kateuslistaksi kutsutaan. Jokainen taloudesta ymmärtävä kuitenkin tietää, että tämän listan henkilöt ovat niitä suurimpia iloisia veronmaksajia, joille hyvinvointivaltion ja meidän kaikkien tulisi olla kiitollisia.

Jos oma nimi ei vielä löytynyt listalta, siinäkään tapauksessa kadehtiminen ei auta mitään vaan on tehtävä päätöksiä ja toimittava sen eteen. Oma strategiani on kasvattaa pääomatuloja hiljalleen, ja ehkäpä joku päivä niitä on sen verran, että nimensä saa tuonne kunnialistalle.

Listaus Tunnetuista Sijoittajista

Ajattelin koostaa pienen listan eri sijoitusmaailman henkilöistä, joita listalta löytyi. Kriteereinä oli etsiä tunnettuja osakesäästäjiä, joihin olen sijoitusurani aikana törmännyt. Sijoituskirjailijoita tai tunnettuja osakesijoittajia löytyi melko vähän. Tämä voi luonnollisesti johtua myös esimerkiksi tulopuolen yhtiöittämisestä, jolloin kaikki tulot eivät näy henkilöverotuksessa. Mutta pidemmittä puheitta mennäänpä listan pariin:

Ansiotulo	Pääomatulo	Yhteensä
Kakkonen Kyösti	47 405	1 874 908	1 922 313
Lindström Kim	55 181	431 661	486 842
Matikainen Kimmo	89 966	270 983	360 949
Sinkko Erkki	12 652	100 530	113 182
Saario Seppo	89 805	374 946	464 751
Harkimo Harry	164 395	82 906	247 301
Oksaharju Jukka	134 414	49 417	183 831
Kajaani Petri	71 600	46 106	117 706
Rautanen Mikael	145 899	32 604	178 503
Rothovius Timo	91 170	24 748	115 918
Vilén Sauli	136 371	9 781	146 152

Listan Huomionarvoisimmat Nimet

Järjestin listan pääomatulojen mukaan suurimmasta pienimpään. Ensimmäisenä listalta löytyy tunnettu sijoittaja Kyösti Kakkonen, joka on pääomatuloilla mitattuna aivan omassa luokassaan. Kakkonen tuli minulle tunnetuksi varsinkin sijoituksestaan Revenio Groupiin juuri oikeaan aikaan. Loppu onkin historiaa ja tässä tapauksessa Kyöstiä kannatti peesata. Nyttemmin hän on ollut aktiivinen muun muassa Afarakin parissa.

Toisena listalla on Kim Lindström, jonka koko kirjatuotannon olen jossain vaiheessa tainnut kahlata läpi. Kim liputtaa arvosijoittamisen puolesta ja ajan kanssa arvosijoittaminen on näyttänyt toimivan ja tuovan mukavat pääomatulot tullessaan. Toinen kirjailija, pörssiraamatun isä Seppo Saario, tulee heti Lindströmin kannoilla 374 000 euron pääomatuloillaan.

Neljänneksi listallani kiilaa ehkä suurelle yleisölle hieman tuntemattomampi yllätysnimi Kimmo Matikainen. Kimmon ajatuksiin törmäsin ensimmäisen kerran Twitterin kautta ja olihan hän mukana myös Nordnetin vuoden sijoittaja-kilpailussa. Valitettavasti tuossa kilpailussa ei nimestään huolimatta haettukaan vuoden sijoittajaa vaan ilmeisesti vuoden sijoittajasomepersoonaa. Näin ollen Kimmo ei tuota titteliä saanut, vaikka onkin osoittanut kykenevänsä erinomaisiin tuottoihin myös tänä vuonna.

Seuraavalla sijalla on pitkän linjan osakesäästäjä, Erkki Sinkko. Erkki tunnetaan sijoittajana, joka palkkatöistään säästäen ja kurinalaisesti sijoittaen on saavuttanut merkittävän sijoitusomaisuuden. Hän toimii hyvänä inspiraationa meille tavallisille tuulipuvuille. Hänen esimerkkinsä kertoo, että pitkäjänteisellä työllä kaikki on mahdollista.

Lisäsin listalle Harry Harkimon, sillä tätä nykyä hän jakaa muun muassa sijoitusvinkkejä Youtubessa. Vinkit eivät kylläkään olleet kovin kummoisia, mutta mukavansuuruiset pääomatulot Hjalliskin on saanut kerättyä.

Jukka Oksaharjun varmaan tuntevat kaikki. Itse olen hänen ajatuksiaan seurannut lukemalla muun muassa kaikki hänen kirjansa. Jukka on paljon esillä mediassa kirjoittaen muun muassa kolumneja useampaan lehteen. Jukan pääomatulot lienevät todellisuudessa paljon suuremmat, sillä hän hoitaa sijoituksiaan myös oman yrityksensä kautta.

Listan loppupäässä on useampi Inderesistä tuttu kasvo. Toimitusjohtaja Mikael Rautanen, pääanalyytikko Sauli Vilén sekä analyytikko Petri Kajaani ovat onnistuneet analyyseissaan sekä sijoituksissaan myös siviilielämässä. Heidän ympäröimänä listassa on Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja sekä Vaasan yliopiston rahoituksen professori Timo Rothovius.

Päätös

Mielestäni tämä lista on hyvä esimerkki siitä, kuinka eri tavoilla osakesäästämisen parissa voi menestyä. On pienyhtiöitä kehittävää sijoittajaa, pitkäjänteistä puurtajaa, alaa mullistavia innovaattoreita, analyytikoita sekä kirjailijoita ja akateemikoita.

Haluan onnitella jokaista listalla olevaa hienosta työstä sekä toivon hyvää menestystä myös tuleville vuosille!

Verotiedot ja Kateuslista

Viime viikolla julkaistiin verotiedot, jota kansan keskuudessa myös kateuslistaksi kutsutaan. Jokainen taloudesta ymmärtävä kuitenkin tietää, että tämän listan henkilöt ovat niitä suurimpia iloisia veronmaksajia, joille hyvinvointivaltion ja meidän kaikkien tulisi olla kiitollisia.

Jos oma nimi ei vielä löytynyt listalta, siinäkään tapauksessa kadehtiminen ei auta mitään, vaan on tehtävä päätöksiä ja toimittava sen eteen. Oma strategiani on kasvattaa pääomatuloja hiljalleen, ja ehkäpä joku päivä niitä on sen verran, että nimensä saa tuonne kunnialistalle.

Listaus Tunnetuista Sijoittajista

Ajattelin koostaa pienen listan eri sijoitusmaailman henkilöistä, joita listalta löytyi. Kriteereinä oli etsiä tunnettuja osakesäästäjiä, joihin olen sijoitusurani aikana törmännyt. Sijoituskirjailijoita tai tunnettuja osakesijoittajia löytyi melko vähän. Tämä voi luonnollisesti johtua myös esimerkiksi tulopuolen yhtiöittämisestä, jolloin kaikki tulot eivät näy henkilöverotuksessa. Mutta pidemmittä puheitta mennäänpä listan pariin:

Ansiotulo	Pääomatulo	Yhteensä
Kakkonen Kyösti	47 405	1 874 908	1 922 313
Lindström Kim	55 181	431 661	486 842
Matikainen Kimmo	89 966	270 983	360 949
Sinkko Erkki	12 652	100 530	113 182
Saario Seppo	89 805	374 946	464 751
Harkimo Harry	164 395	82 906	247 301
Oksaharju Jukka	134 414	49 417	183 831
Kajaani Petri	71 600	46 106	117 706
Rautanen Mikael	145 899	32 604	178 503
Rothovius Timo	91 170	24 748	115 918
Vilén Sauli	136 371	9 781	146 152

Listan Huomioitavat Henkilöt

Järjestin listan pääomatulojen mukaan suurimmasta pienimpään. Ensimmäisenä listalta löytyy tunnettu sijoittaja Kyösti Kakkonen, joka on pääomatuloilla mitattuna aivan omassa luokassaan. Kakkonen tuli minulle tunnetuksi varsinkin sijoituksestaan Revenio Groupiin juuri oikeaan aikaan. Loppu onkin historiaa ja tässä tapauksessa Kyöstiä kannatti peesata. Nyttemmin hän on ollut aktiivinen muun muassa Afarakin parissa.

Toisena listalla on Kim Lindström, jonka koko kirjatuotannon olen jossain vaiheessa tainnut kahlata läpi. Kim liputtaa arvosijoittamisen puolesta, ja ajan kanssa arvosijoittaminen on näyttänyt toimivan ja tuovan mukavat pääomatulot tullessaan. Toinen kirjailija, pörssiraamatun isä Seppo Saario, tulee heti Lindströmin kannoilla 374 000 euron pääomatuloillaan.

Neljänneksi listallani kiilaa ehkä suurelle yleisölle hieman tuntemattomampi yllätysnimi Kimmo Matikainen. Kimmon ajatuksiin törmäsin ensimmäisen kerran Twitterin kautta, ja olihan hän mukana myös Nordnetin vuoden sijoittaja-kilpailussa. Valitettavasti tuossa kilpailussa ei nimestään huolimatta haettukaan vuoden sijoittajaa vaan ilmeisesti vuoden sijoittajasomepersoonaa. Näin ollen Kimmo ei tuota titteliä saanut, vaikka onkin osoittanut kykenevänsä erinomaisiin tuottoihin myös tänä vuonna.

Seuraavalla sijalla on pitkän linjan osakesäästäjä Erkki Sinkko. Erkki tunnetaan sijoittajana, joka palkkatöistään säästäen ja kurinalaisesti sijoittaen on saavuttanut merkittävän sijoitusomaisuuden. Hän toimii hyvänä inspiraationa meille tavallisille tuulipuvuille. Hänen esimerkkinsä kertoo, että pitkäjänteisellä työllä kaikki on mahdollista.

Lisäsin listalle Harry Harkimon, sillä tätä nykyä hän jakaa muun muassa sijoitusvinkkejä Youtubessa. Vinkit eivät kylläkään olleet kovin kummoisia, mutta mukavansuuruiset pääomatulot Hjalliskin on saanut kerättyä.

Jukka Oksaharjun varmaan tuntevat kaikki. Itse olen hänen ajatuksiaan seurannut lukemalla muun muassa kaikki hänen kirjansa. Jukka on paljon esillä mediassa, kirjoittaen muun muassa kolumneja useampaan lehteen. Jukan pääomatulot lienevät todellisuudessa paljon suuremmat, sillä hän hoitaa sijoituksiaan myös oman yrityksensä kautta.

Listan loppupäässä on useampi Inderesistä tuttu kasvo. Toimitusjohtaja Mikael Rautanen, pääanalyytikko Sauli Vilén sekä analyytikko Petri Kajaani ovat onnistuneet analyyseissaan sekä sijoituksissaan myös siviilielämässä. Heidän ympäröimänä listassa on Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja sekä Vaasan yliopiston rahoituksen professori Timo Rothovius.

Yhteenveto

Mielestäni tämä lista on hyvä esimerkki siitä, kuinka eri tavoilla osakesäästämisen parissa voi menestyä. On pienyhtiöitä kehittävää sijoittajaa, pitkäjänteistä puurtajaa, alaa mullistavia innovaattoreita, analyytikoita sekä kirjailijoita ja akateemikoita.

Haluan onnitella jokaista listalla olevaa hienosta työstä sekä toivon hyvää menestystä myös tuleville vuosille!

Verotiedot ja Kateuslista

Viime viikolla julkaistiin verotiedot, jota kansan keskuudessa myös kateuslistaksi kutsutaan. Jokainen taloudesta ymmärtävä kuitenkin tietää, että tämän listan henkilöt ovat niitä suurimpia iloisia veronmaksajia, joille hyvinvointivaltion ja meidän kaikkien tulisi olla kiitollisia.

Jos oma nimi ei vielä löytynyt listalta, siinäkään tapauksessa kadehtiminen ei auta mitään vaan on tehtävä päätöksiä ja toimittava sen eteen. Oma strategiani on kasvattaa pääomatuloja hiljalleen, ja ehkäpä joku päivä niitä on sen verran, että nimensä saa tuonne kunnialistalle.

Listaus Tunnetuista Sijoittajista

Ajattelin koostaa pienen listan eri sijoitusmaailman henkilöistä, joita listalta löytyi. Kriteereinä oli etsiä tunnettuja osakesäästäjiä, joihin olen sijoitusurani aikana törmännyt. Sijoituskirjailijoita tai tunnettuja osakesijoittajia löytyi melko vähän. Tämä voi luonnollisesti johtua myös esimerkiksi tulopuolen yhtiöittämisestä, jolloin kaikki tulot eivät näy henkilöverotuksessa. Mutta pidemmittä puheitta mennäänpä listan pariin:

Ansiotulo	Pääomatulo	Yhteensä
Kakkonen Kyösti	47 405	1 874 908	1 922 313
Lindström Kim	55 181	431 661	486 842
Matikainen Kimmo	89 966	270 983	360 949
Sinkko Erkki	12 652	100 530	113 182
Saario Seppo	89 805	374 946	464 751
Harkimo Harry	164 395	82 906	247 301
Oksaharju Jukka	134 414	49 417	183 831
Kajaani Petri	71 600	46 106	117 706
Rautanen Mikael	145 899	32 604	178 503
Rothovius Timo	91 170	24 748	115 918
Vilén Sauli	136 371	9 781	146 152

Listan Huomionarvoiset Henkilöt

Järjestin listan pääomatulojen mukaan suurimmasta pienimpään. Ensimmäisenä listalta löytyy tunnettu sijoittaja Kyösti Kakkonen, joka on pääomatuloilla mitattuna aivan omassa luokassaan. Kakkonen tuli minulle tunnetuksi varsinkin sijoituksestaan Revenio Groupiin juuri oikeaan aikaan. Loppu onkin historiaa, ja tässä tapauksessa Kyöstiä kannatti peesata. Nyttemmin hän on ollut aktiivinen muun muassa Afarakin parissa.

Toisena listalla on Kim Lindström, jonka koko kirjatuotannon olen jossain vaiheessa tainnut kahlata läpi. Kim liputtaa arvosijoittamisen puolesta, ja ajan kanssa arvosijoittaminen on näyttänyt toimivan ja tuovan mukavat pääomatulot tullessaan. Toinen kirjailija, pörssiraamatun isä Seppo Saario, tulee heti Lindströmin kannoilla 374 000 euron pääomatuloillaan.

Neljänneksi listallani kiilaa ehkä suurelle yleisölle hieman tuntemattomampi yllätysnimi Kimmo Matikainen. Kimmon ajatuksiin törmäsin ensimmäisen kerran Twitterin kautta, ja olihan hän mukana myös Nordnetin vuoden sijoittaja-kilpailussa. Valitettavasti tuossa kilpailussa ei nimestään huolimatta haettukaan vuoden sijoittajaa vaan ilmeisesti vuoden sijoittajasomepersoonaa. Näin ollen Kimmo ei tuota titteliä saanut, vaikka onkin osoittanut kykenevänsä erinomaisiin tuottoihin myös tänä vuonna.

Seuraavalla sijalla on pitkän linjan osakesäästäjä Erkki Sinkko. Erkki tunnetaan sijoittajana, joka palkkatöistään säästäen ja kurinalaisesti sijoittaen on saavuttanut merkittävän sijoitusomaisuuden. Hän toimii hyvänä inspiraationa meille tavallisille tuulipuvuille. Hänen esimerkkinsä kertoo, että pitkäjänteisellä työllä kaikki on mahdollista.

Lisäsin listalle Harry Harkimon, sillä tätä nykyä hän jakaa muun muassa sijoitusvinkkejä Youtubessa. Vinkit eivät kylläkään olleet kovin kummoisia, mutta mukavansuuruiset pääomatulot Hjalliskin on saanut kerättyä.

Jukka Oksaharjun varmaan tuntevat kaikki. Itse olen hänen ajatuksiaan seurannut lukemalla muun muassa kaikki hänen kirjansa. Jukka on paljon esillä mediassa kirjoittaen muun muassa kolumneja useampaan lehteen. Jukan pääomatulot lienevät todellisuudessa paljon suuremmat, sillä hän hoitaa sijoituksiaan myös oman yrityksensä kautta.

Listan loppupäässä on useampi Inderesistä tuttu kasvo. Toimitusjohtaja Mikael Rautanen, pääanalyytikko Sauli Vilén sekä analyytikko Petri Kajaani ovat onnistuneet analyyseissaan sekä sijoituksissaan myös siviilielämässä. Heidän ympäröimänä listassa on Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja sekä Vaasan yliopiston rahoituksen professori Timo Rothovius.

Yhteenveto

Mielestäni tämä lista on hyvä esimerkki siitä, kuinka eri tavoilla osakesäästämisen parissa voi menestyä. On pienyhtiöitä kehittävää sijoittajaa, pitkäjänteistä puurtajaa, alaa mullistavia innovaattoreita, analyytikoita sekä kirjailijoita ja akateemikoita.

Haluan onnitella jokaista listalla olevaa hienosta työstä sekä toivon hyvää menestystä myös tuleville vuosille!

Verotiedot ja Kateuslista

Viime viikolla julkaistiin verotiedot, jota kansan keskuudessa myös kateuslistaksi kutsutaan. Jokainen taloudesta ymmärtävä kuitenkin tietää, että tämän listan henkilöt ovat niitä suurimpia iloisia veronmaksajia, joille hyvinvointivaltion ja meidän kaikkien tulisi olla kiitollisia.

Jos oma nimi ei vielä löytynyt listalta, siinäkään tapauksessa kadehtiminen ei auta mitään, vaan on tehtävä päätöksiä ja toimittava sen eteen. Oma strategiani on kasvattaa pääomatuloja hiljalleen, ja ehkäpä joku päivä niitä on sen verran, että nimensä saa tuonne kunnialistalle.

Lista Tunnetuista Sijoittajista

Ajattelin koostaa pienen listan eri sijoitusmaailman henkilöistä, joita listalta löytyi. Kriteereinä oli etsiä tunnettuja osakesäästäjiä, joihin olen sijoitusurani aikana törmännyt. Sijoituskirjailijoita tai tunnettuja osakesijoittajia löytyi melko vähän. Tämä voi luonnollisesti johtua myös esimerkiksi tulopuolen yhtiöittämisestä, jolloin kaikki tulot eivät näy henkilöverotuksessa. Mutta pidemmittä puheitta mennäänpä listan pariin:

Ansiotulo	Pääomatulo	Yhteensä
Kakkonen Kyösti	47 405	1 874 908	1 922 313
Lindström Kim	55 181	431 661	486 842
Matikainen Kimmo	89 966	270 983	360 949
Sinkko Erkki	12 652	100 530	113 182
Saario Seppo	89 805	374 946	464 751
Harkimo Harry	164 395	82 906	247 301
Oksaharju Jukka	134 414	49 417	183 831
Kajaani Petri	71 600	46 106	117 706
Rautanen Mikael	145 899	32 604	178 503
Rothovius Timo	91 170	24 748	115 918
Vilén Sauli	136 371	9 781	146 152

Listan Huomioitavat Nimet

Järjestin listan pääomatulojen mukaan suurimmasta pienimpään. Ensimmäisenä listalta löytyy tunnettu sijoittaja Kyösti Kakkonen, joka on pääomatuloilla mitattuna aivan omassa luokassaan. Kakkonen tuli minulle tunnetuksi varsinkin sijoituksestaan Revenio Groupiin juuri oikeaan aikaan. Loppu onkin historiaa, ja tässä tapauksessa Kyöstiä kannatti peesata. Nyttemmin hän on ollut aktiivinen muun muassa Afarakin parissa.

Toisena listalla on Kim Lindström, jonka koko kirjatuotannon olen jossain vaiheessa tainnut kahlata läpi. Kim liputtaa arvosijoittamisen puolesta, ja ajan kanssa arvosijoittaminen on näyttänyt toimivan ja tuovan mukavat pääomatulot tullessaan. Toinen kirjailija, pörssiraamatun isä Seppo Saario, tulee heti Lindströmin kannoilla 374 000 euron pääomatuloillaan.

Neljänneksi listallani kiilaa ehkä suurelle yleisölle hieman tuntemattomampi yllätysnimi Kimmo Matikainen. Kimmon ajatuksiin törmäsin ensimmäisen kerran Twitterin kautta, ja olihan hän mukana myös Nordnetin vuoden sijoittaja-kilpailussa. Valitettavasti tuossa kilpailussa ei nimestään huolimatta haettukaan vuoden sijoittajaa vaan ilmeisesti vuoden sijoittajasomepersoonaa. Näin ollen Kimmo ei tuota titteliä saanut, vaikka onkin osoittanut kykenevänsä erinomaisiin tuottoihin myös tänä vuonna.

Seuraavalla sijalla on pitkän linjan osakesäästäjä, Erkki Sinkko. Erkki tunnetaan sijoittajana, joka palkkatöistään säästäen ja kurinalaisesti sijoittaen on saavuttanut merkittävän sijoitusomaisuuden. Hän toimii hyvänä inspiraationa meille tavallisille tuulipuvuille. Hänen esimerkkinsä kertoo, että pitkäjänteisellä työllä kaikki on mahdollista.

Lisäsin listalle Harry Harkimon, sillä tätä nykyä hän jakaa muun muassa sijoitusvinkkejä Youtubessa. Vinkit eivät kylläkään olleet kovin kummoisia, mutta mukavansuuruiset pääomatulot Hjalliskin on saanut kerättyä.

Jukka Oksaharjun varmaan tuntevat kaikki. Itse olen hänen ajatuksiaan seurannut lukemalla muun muassa kaikki hänen kirjansa. Jukka on paljon esillä mediassa kirjoittaen muun muassa kolumneja useampaan lehteen. Jukan pääomatulot lienevät todellisuudessa paljon suuremmat, sillä hän hoitaa sijoituksiaan myös oman yrityksensä kautta.

Listan loppupäässä on useampi Inderesistä tuttu kasvo. Toimitusjohtaja Mikael Rautanen, pääanalyytikko Sauli Vilén sekä analyytikko Petri Kajaani ovat onnistuneet analyyseissaan sekä sijoituksissaan myös siviilielämässä. Heidän ympäröimänä listassa on Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja sekä Vaasan yliopiston rahoituksen professori Timo Rothovius.

Yhteenveto

Mielestäni tämä lista on hyvä esimerkki siitä, kuinka eri tavoilla osakesäästämisen parissa voi menestyä. On pienyhtiöitä kehittävää sijoittajaa, pitkäjänteistä puurtajaa, alaa mullistavia innovaattoreita, analyytikoita sekä kirjailijoita ja akateemikoita.

Haluan onnitella jokaista listalla olevaa hienosta työstä sekä toivon hyvää menestystä myös tuleville vuosille!