Suomessa on rakennettu piensijoittajalle kaksi laillista tapaa lykätä sijoitustuottojen verotusta. Osakesäästötilillä voi ostaa ja myydä osakkeita ilman välittömiä veroseuraamuksia, kunhan talletukset pysyvät 100 000 euron katon alla. Vakuutuskuoressa ja kapitalisaatiosopimuksessa sama onnistuu ilman mitään kattoa – kunhan maksat välistä vakuutusyhtiölle hallinnointipalkkiot.
Kolmas vaihtoehto, oma sijoitusyhtiö, on rangaistu. Jokainen osakemyynti yhtiön sisällä realisoi 20 prosentin yhteisöveron, ja kun rahat joskus nostaa ulos, päälle tulee toinen verokerros osinkona tai palkkana. Sama euro, sama sijoitus, sama säästäjä – mutta kolme täysin eri verokohtelua riippuen siitä, minkä kuoren ympärilleen valitsee.
Tässä ei ole mitään logiikkaa. Tai on: logiikka löytyy seuraamalla rahaa. Rajaton veronlykkäys on Suomessa sallittu silloin, kun finanssiala saa siitä siivunsa. Kun tavallinen ihminen yrittää tehdä saman itse perustamallaan osakeyhtiöllä ilman välikäsiä, verottaja astuu väliin heti ensimmäisessä kaupassa.
Viron malli on ollut pöydällä vuosikymmenen – ja pöydälle se on jäänyt
Ehdotus on yksinkertainen: sijoitusyhtiötä pitäisi kohdella kuten osakesäästötiliä. Yhtiön sisällä saa ostaa, myydä ja uudelleensijoittaa vapaasti, ja verot maksetaan vasta, kun omistaja nostaa varoja ulos yhtiöstä. Tämä on käytännössä Viron yhteisöveromalli, jossa yritystä verotetaan vasta voitonjaosta. Virossa malli on ollut käytössä vuodesta 2000, ja maan pääomamarkkinat ja yrityskanta ovat kehittyneet sen kanssa mainiosti.
Suomessa valtiovarainministeriön yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä tyrmäsi Viron mallin vuonna 2017. Perustelut olivat tutut: verotuottojen menetys ja ”lykkääntymisetu”. Sama ministeriö on arvioinut, että pelkän osakesäästötilin talletuskaton poisto maksaisi noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Luvut ovat todellisia, mutta ne kertovat vain puolet tarinasta. Lykkääntymisetu ei ole veronkiertoa vaan korkoa korolle -ilmiön päästämistä töihin – ja juuri se ilmiö on ainoa mekanismi, jolla palkansaaja voi ikinä vaurastua. Valtio saa veronsa lopulta, ja isommasta potista.
TE-toimiston arpajaiset
Verotus on kuitenkin vasta puolet ongelmasta. Toinen puoli on sosiaaliturva.
Jos omistat sijoitusyhtiön ja jäät työttömäksi, TE-toimisto voi tulkita omistuksesi yrittäjyydeksi. Passiivinen sijoitustoiminta yleensä menee läpi, mutta rajanveto on tapauskohtaista ja arvaamatonta. Aktiivinen kaupankäynti oman yhtiön kautta voi viedä ansiosidonnaisen kokonaan. Käytännössä ihminen, joka on säästänyt pahan päivän varalle yhtiömuodossa, on huonommassa asemassa kuin se, jolla on täsmälleen sama omaisuus arvo-osuustilillä pankissa.
Tämä on nurinkurista. Sijoitusyhtiö ei työllistä ketään, ei tuota palveluja eikä käy kauppaa asiakkaiden kanssa. Se on kirjanpidollinen kuori, jonka sisällä makaa osakkeita – täsmälleen sama asia kuin osakesäästötili, mutta eri paperilla. Silti järjestelmä kohtelee sen omistajaa kuin konepajayrittäjää, jolla on halli, koneet ja tilauskirja.
Rehellisyyden nimissä: yhtiö ei ole aivan puhdas kuori. Se voi vähentää kuluja, ottaa velkaa ja ketjuttaa omistuksia tavalla, johon osakesäästötili ei taivu. Siksi rajaton vapautus tuskin menisi läpi, eikä sen tarvitsekaan. Toimiva välimalli olisi vapauttaa yhtiön sisäiset luovutusvoitot verosta tiettyyn taserajaan asti – vaikkapa samaan 100 000 euroon, joka osakesäästötilillekin on hyväksytty, tai maltillisesti sen yli. Piensijoittajan holdingia kohdeltaisiin sinä mitä se on, kuorena. Miljoonataseet jäisivät nykysääntöjen piiriin. Samalla lakiin kirjattaisiin selkeä sääntö: passiivinen sijoitusvarallisuus yhtiömuodossa ei vaikuta työttömyysturvaan eikä muihin etuuksiin sen enempää kuin sama varallisuus arvo-osuustilillä.
Tehdäänkö tästä kansalaisaloite?
Kansalaisaloite vaatii 50 000 allekirjoitusta puolessa vuodessa noustakseen eduskunnan käsittelyyn. Osakesäästötilejä on Suomessa jo lähes 400 000 ja pörssiosakkeiden tai rahastojen omistajia yli kaksi miljoonaa. Joukossa on kymmeniätuhansia ihmisiä, jotka ovat joskus miettineet sijoitusyhtiön perustamista ja törmänneet samaan seinään: verotus rankaisee ja sosiaaliturva uhkaa.
Aloitteen ydin mahtuisi kahteen lauseeseen. Sijoitusyhtiön sisäiset luovutusvoitot vapautetaan verosta määrättyyn taserajaan asti, ja vero maksetaan vasta varoja yhtiöstä nostettaessa. Passiivinen sijoitusomistus yhtiömuodossa rinnastetaan etuuksissa ja työttömyysturvassa suoraan arvopaperiomistukseen.
Kysymys kuuluu: onko tälle kysyntää? Jos olisit valmis allekirjoittamaan – tai auttamaan aloitteen muotoilussa – laita viestiä. Jos allekirjoittajia löytyy tarpeeksi jo lukijakunnasta, aloite kannattaa laittaa vireille.
Vastaa