Category: Joulukalenteri

Tuulipuvun joulukalenterin 4. luukku

Neljännestä luukusta paljastuu jokaisen sijoittajan toivelahja tälle joululle. Loppuvuoden kurssilasku on johtunut riskeistä maailmantaloudessa. Suurimpana maailmantalouden jarruna on toiminut Yhdysvaltojen ja Kiinan toisilleen määräämät tuontitullit.

 

Toki EU:n sisälläkin on omat jännitteensä esimerkiksi Italian ajautuessa velkakriisiin. Italia on EU:n kolmanneksi suurin talous, joten Italian ajautuessa kriisiin olisi EU:lla vaikeat ajat edessään. Tämä näkyy jo osaltaan nyt laskevina pörssikursseina.

Tätä kirjoittaessani juuri pari päivää sitten kauppasodassa päästiin 90 päivän välirauhaan. Voidaan siis sanoa, että me osakesijoittajat saimme jo pienen joululahjan heti maanantaina kun pörssissä nähtiin pieni ralli. Toivottavasti lopullinen sopu Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä saadaan ensi vuoden alussa jolloin tästä pörssin positiivisuudesta voisi tulla jälleen pysyvämpi olotila.

Tuulipuvun joulukalenterin 3. luukku

Kolmannen luukun aiheena ovat osingot. Ovatko osingot vain rahan siirtämistä taskusta toiseen vai sittenkin uutta rahaa, joka lähetetään pääosin keväisin sijoittajan lompakkoon?

 

 

Kirjoitin aikaisemmin artikkelin aiheesta. Siinä totesin, että kaikissa tapauksissa osingot eivät ole rahan siirtämistä taskusta toiseen, vaikka teknisesti ottaen näin onkin juuri osingonmaksuhetkellä. Osinkotaso näyttää myös suojaavan yhtiöitä yliampuvilta kurssilaskuilta, eli osingot houkuttavat sijoittajia ostamaan yhtiötä.

Osinkoja ainoana voitonjakomenetelmänä on kritisoitu, sillä verottaja pääsee aina käsiksi pääomiin kun raha vaihtaa omistajaa. Näin ollen omien osakkeiden osto toimisi paremmin pitkäjänteisille sijoittajille jotka kuitenkin ovat aikeissa sijoittaa osinkorahat uudelleen samoihin yhtiöihin. Osinkoja puoltaa kuitenkin se, että ne ovat samalla pitkäjänteiselle sijoittajalle ainoaa kertyvää kassavirtaa sijoitustoiminnasta.

Olethan myös lukenut aikaisemman artikkelimme kuinka voit saada verottomia osinkoja?

Tuulipuvun joulukalenterin 2. luukku

Tänään käsittelemme selviytymistä markkinaturbulenssista. Tänä vuonna ollaan lasketeltu pitkästä aikaa ja sijoittajien salkut ovat loppuvuonna sulaneet. Alkuvuoden tuotot ovat useissa tapauksissa jo kadonneet, ja pientä miinustakin voi olla kokonaistuotoissa nyt näkyvissä. Piensijoittajan elämä laskumarkkinassa näyttää kutakuinkin seuraavanlaiselta:

 

 

Sijoittajan hermot ovat koetuksella. Salkku sulaa ropisten, mutta toisaalta sijoittaja on vakuuttunut siitä että omat salkkuyhtiöt ovat hyviä ja liiketoimintakin on vielä voimissaan. Lasku tuntuu epärationaaliselta, sillä yhtiöt tekevät vielä hyvää tulostakin. Pitäisikö nyt siis ostaa lisää vai myydä kun olen vielä voitolla?

Näissä tilanteissa on hyvä muistaa oma sijoitussuunnitelma ja pysyä siinä. Tulevaisuutta ei meistä kukaan kykene ennustamaan. Fakta jonka tiedämme on, että parhaiden nousupäivien missaaminen voi tehdä suuren loven tulevaisuuden tuottoihin. Osakkeiden laskevat arvot tarkoittavat, että mikäli liiketoiminta ei sula alta on tulevaisuuden tuottopontentiaali aina aavistuksen suurempi. Historiahan ei koskaan ole tae tulevasta, mutta jokaisesta laskusuhdanteesta on aina noustu takaisin uusiin huippuihin. Valitettavasti jokaista yksittäistä yhtiötä tämä ei koske, joten sijoittajan pitää olla valpas mahdollisiin liiketoiminnassa tapahtuviin muutoksiin.

Tuulipuvun joulukalenterin 1. luukku

Julkaisemme joulukuun aikana lyhyempiä tarinoita joulukalenterinomaisesti. Toivon mukaan pystymme hektisen arjen keskellä joka päivälle raapustamaan pienen tarinan. Aiheet liittyvät tietysti sijoittamiseen, ja sekä menneisiin että myös ajankohtaisiin teemoihin. Tarkoituksena on antaa teille lukijoille sekä iloa että ajattelemisen aiheita synkkään talveen. Mennäänpä pidemmittä puheitta suoraan asiaan, seuraava kuva toimikoon pohjustuksena tämänpäiväiseen:

 

Tänään puhumme Nordnetin uusista Smart-salkuista. Nordnet on toiminut vuosien ajan indeksisijoittamisen suurimpana puolestapuhujana. Kuitenkin loppuvuodesta he lanseerasivat uudet salkut, jotka on tehty voittamaan indeksit. Asiassa on havaittavissa ristiriita aikaisemman opetuksen kanssa. Passiivisen indeksisijoittamisenhan piti olla nimenomaan se juttu, jolla voitetaan aktiivisesti hoidetut salkut.

Vastuu Smart-salkuista on vieritetty tietokoneelle. Salkut sisältävät eri omaisuusluokkia ja niitä hoidetaan erilaisin algoritmein. Aalgoritmit allokoivat sijoituksia eri tilanteissa, näin on pystytty takaamaan paras tuotto joka markkinasuhdanteessa.

Nähtäväksi jää kuinka Smart tulee menestymään indeksiään vastaan, ainoa varma asia tässä vaiheessa on sijoittajalle koituvat hallinnointikulut joka vuosi. Nordnetin Martin Paasi onkin aikaisemin avannut blogitekstissään kuinka paljon kulutaso vaikuttaa sijoittajan tuottokertymään pitkällä aikavälillä.