Tuulipuku.fi

Tekijä: Osinkko

  • Reisjärven kunnalle kallis oppitunti sijoittamisesta

    Noin viikko sitten korviini kantautui uutinen, jonka mukaan pörssiyhtiö BBS Bioactive Solutions olisi hakeutumassa konkurssiin. Nämä uutiset ovat aina harmillisia, mutta vieläkin harmillisempia ne ovat silloin kun niissä poltetaan tukuttain veronmaksajien rahaa.

    Meillä on joitain esimerkkejä siitä, kuinka kuntapäättäjät sijoittavat. Kurikan omistukset Fortumissa ja Nesteessä ovat laajasti tunnettuja, ja kaupunki rahoittaa palveluitaan näistä saatavilla mehevillä osingoilla. Toisaalta Nesteen osakkeen romahdettua osakkeiden arvo on kutistunut jopa 240 miljoonaa euroa, jos verrataan osakkeen nykykurssia vuonna 2021 nähtyyn huippunoteeraukseen.

    Tässä tulee kuitenkin huomata sellainen ero, että Kurikan osakkeet ovat käytännössä myyntisaamisia ajoilta jolloin se myi Jyllinkosken Sähkön Fortumille, ei suinkaan tavanomainen suora sijoitus näihin yhtiöihin.

    Reisjärven kunnan kohdalla tilanne on kuitenkin lohduttomampi, konkurssin myötä kaikki sijoitetut varat ovat poissa. Tämän lisäksi kunnan työllisyys pienenee ja verotulot laskevat. Kunnan saamat vuokratulot myös lakkaavat juoksemasta, sillä BBS toimi kunnan vuokraamissa tiloissa. Tarkastellaan seuraavaksi Reisjärven toimintaa BBS:n osakkeen suhteen.

    Kunnan investointien taustaa

    Reisjärven kunnan päätös sijoittaa paikalliseen BBS-Bioactive Bone Substitutes Oyj:hin oli aluksi rohkea askel tukemaan paikallista yritystoimintaa ja edistämään innovaatioita. Yhtiö kehitti bioaktiivisia luunkorvikkeita, joiden uskottiin avaavan uusia mahdollisuuksia terveysteknologian markkinoilla. Kunta sijoitti yhtiöön vuosien 2005 ja 2023 välillä yhteensä 2 776 332,84 euroa kuntalaisten verovaroja.

    Alkuperäisen osakeoston lisäksi kunta osallistui useisiin osakeanteihin: 332 400 euroa merkittiin osakkeisiin huhtikuussa 2023 ja 400 000 euroa marraskuussa 2023. Valitettavasti yhtiö ei koskaan saavuttanut taloudellista vakautta, ja vuoden 2024 lopussa BBS ajautui jälleen taloudelliseen ahdinkoon. Viimeisen rahoituskierroksen epäonnistuttua tämä tarkoittaa sitä, että kaikki kunnan sijoittamat rahat ovat nyt menetettyjä.

    Taloudellinen tappio kuntalaisille

    Reisjärven kunta päätyi investoimaan yhtiöön yhteensä lähes 2,8 miljoonaa euroa, joka on huomattava summa pienen kunnan budjetissa. Vaikka sijoituksella pyrittiin tukemaan paikallista työllisyystä ja saamaan pitkän aikavälin tuottoja, lopputulos oli katastrofaalinen.

    Kunnan tilanne oli jo valmiiksi haastava. Vuonna 2019 kunnan tilinpäätös oli alijäämäinen 616 902 euroa, ja katettavaa alijäämää oli kertynyt vuoteen 2023 mennessä yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Sijoitus BBS:lle pahensi entisestään kunnan taloudellista ahdinkoa, eikä konkurssin myötä ole näköpiirissä keinoja saada takaisin menetettyjä varoja.

    Kuntalaisten varojen tuhlauksen seuraukset

    Tämän sijoituksen kohtalo nostaa esiin vakavia kysymyksiä siitä, miten kuntien tulisi käyttää veronmaksajien rahoja. Kun näin suuri summa päätyy riskialttiiseen kohteeseen, jonka liiketoimintamalli ei osoittaudu kannattavaksi, vaikutukset heijastuvat väistämättä kuntalaisten elämään. Jälkikäteen mietittynä jonkinlainen takaraja yhtiön kannattavaksi ja voitolliseksi siirtymisessä voisi olla paikallaan, ettei vastaavaa rahojen lapiointia pohjattomaan kaivoon pääsisi tapahtumaan.

    Menetetyt miljoonat voisivat olla merkittävä parannus paikallisiin palveluihin, kuten koulutukseen, terveydenhuoltoon tai infrastruktuuriin. Nyt menetetty raha tarkoittaa todellisuudessa kasvavia paineita joko palveluiden leikkaamiseen tai verojen korottamiseen.

    Johtopäätös: Mitä tästä voidaan oppia?

    Reisjärven kunnan sijoitus BBS-yhtiöön oli opettavainen mutta kallis muistutus siitä, kuinka tarkkaan julkisia varoja tulee käyttää. Kunnan ensisijainen tehtävä on turvata asukkaidensa hyvinvointi ja palvelut, eikä riskeerata miljoonia pääomaa korkean riskin sijoituksilla.

    Tulevaisuudessa kuntien on laadittava selkeitä sijoitusstrategioita, jotka painottavat maltillisuutta ja vastuullisuutta. Tämän tapauksen olisi syytä toimia varoittavana esimerkkinä muille kunnille: ilman huolellista riskianalyysiä ja pitkän aikavälin suunnitelmaa kunnalliset sijoitukset voivat kääntyä kuntalaisten kannalta jopa kohtalokkaiksi.

    Samalla on tietysti ymmärrettävää, että pienet ja näivettyvät kunnat pyrkivät kasvattamaan elinvoimaansa tukemalla epävarmaakin paikallista yritystoimintaa. Esimerkiksi Lappajärven kunta on juuri aloittelemassa hotelliyrittämistä. Kyseessä on Reisjärveen verrattuna huomattavasti pienempi sijoitus jonka tähtäimenä on kunnan matkailuarvon säilyttäminen, ja oikeaoppisesti tässä sijoituksessa käytetään seurantajaksoa jonka aikana toiminta on käännettävä voitolliseksi. Tämä järjestely takaa sen, että hankkeeseen ei polteta veronmaksajien rahoja ylenmäärin.

  • Nokia yllätti analyytikot

    Nokia on julkaissut vuoden 2024 tilinpäätöksensä, joka osoittaa yhtiön suoriutuneen odotuksia paremmin. Erityisesti vuoden viimeinen neljännes oli vahva, mikä heijastuu koko vuoden tulokseen. Nokian raportoitu liikevoitto vuonna 2024 oli 1,999 miljardia euroa, ja nettotulos nousi 1,284 miljardiin euroon. Osakekohtainen tulos oli 0,23 euroa.

    Yhtiön taloudellinen asema on vahva, sillä nettokassa vuoden lopussa oli 4,854 miljardia euroa. Tämä antaa Nokialle liikkumavaraa tuleviin investointeihin ja mahdollisiin yritysostoihin. Hallitus ehdottaa osakekohtaisen osingon nostamista 0,14 euroon tilikaudelta 2024, mikä on yhden sentin korotus edelliseen vuoteen verrattuna. Lisäksi Nokia jatkaa omien osakkeidensa takaisinosto-ohjelmaa, mikä osoittaa luottamusta yhtiön tulevaisuuden näkymiin.

    Vuoden 2025 osalta Nokia on antanut ohjeistuksen, joka on linjassa markkinoiden odotusten kanssa. Yhtiö odottaa operatiivisen tuloksen paranevan erityisesti verkkoliiketoiminnoissa. Lisäksi vapaan kassavirran ennustetaan olevan noin 1,4 miljardia euroa, mikä ylittää analyytikoiden ennakko-odotukset.

    Yhteenvetona voidaan todeta, että Nokia on onnistunut vahvistamaan taloudellista asemaansa vuonna 2024 ja katsoo luottavaisesti vuoteen 2025. Osakkeenomistajille tarjottu osingon korotus ja jatkuva osakkeiden takaisinosto-ohjelma heijastavat yhtiön sitoutumista omistaja-arvon kasvattamiseen jatkossakin.

    Osake yksi Helsingin pörssin tähdistä

    Tänään on toistaiseksi hyvän tuloksen jälkeen nähty liki 8% nousupyrähdys. Nokian osakekurssi on kuitenkin noussut viimeisen vuoden aikana noin 33%, mikä tekee siitä hieman yllättäenkin yhden kyseisellä aikavälillä parhaiten tuottaneesta Helsingin pörssin osakkeesta. Vaikka viime vuonna puhuttiin paljon Helsingin pörssin ”mörnimisestä” samaan aikaan kun S&P500 ja etenkin Nasdaq nousivat raketin lailla, on Nokia itseasiassa seurannut tätä rapakon takana tapahtunutta nousua kuta kuinkin samaa vauhtia.

    Itseasiassa hieman yllätyin kuin katsoin Inderesin ennustetta Nokialle joka on tätä kirjoittaessa 3,3 euroa. Kurssi on ottanut tähän ennusteeseen etumatkaa jo reilut 38%. Ero ennusteeseen on niin radikaali, että jompi kumpi lienee ainakin lyhyellä aikavälillä pahasti väärässä.

    Jos katsellaan hieman pidempää horisonttia, voidaan leikkimielisesti sanoa että kontraamalla Inderesin suosituksia olisi menestynyt paremmin kuin toimimalla niiden mukaisesti:

    Lähes sataprosenttisella tarkkuudella osake on noussut silloin kun suositus on myy, ja päinvastoin. 🙂

  • Kolme kuukautta bitcoinin matkassa – Huimaavia tuottoja

    Päätin viime vuoden lokakuussa lähteä mukaan bitcoin-hypeen ja se onkin onnistunut oikein mukavasti. Edellisen kerran tarkastelin tilannetta marraskuussa kun olin ollut omistajana kuukauden. Tuolloin tuottoa oli kertynyt jo mukavat 41%. Nyt kun joulu on juhlittu alta pois ja vuosi vaihdettu, ajattelin jälleen tehdä lyhyen katsauksen missä mennään.

    Pidemmittä puheitta tässä onkin kyseinen rivi salkussani:

    Tätä kirjoittaessa tuottoa on kertynyt mukavat noin 72% ja tällä hetkellä bitcoin hätyyttelee uusia kaikkien aikojen huippulukemiaan. Rahassa tuottoa on nyt tullut reilut 2000 euroa. Mielestäni oikein mukava tuotto kun otetaan huomioon että omistusta on nyt takana vain kolme kuukautta.

    Tällä hetkellä mielessäni ei ole omistukseni realisointia, koska Trumpin nousu valtaan ja puheet bitcoinista USA:n reservivaluuttana voivat tuoda kryptovaluutoille laajemminkin lisää nostetta tämän vuoden puolella. Tästä syystä olen kryptojen lähitulevaisuuden näkymien suhteen positiivinen ja odotan suotuisaa kehitystä tälle vuodelle siitäkin huolimatta, että kova nousuputki on jo takanakin päin.

  • Kun osakkeet jäävät jumiin – sijoittajan oppitunti yllättävistä tilanteista

    Sijoittajan matka voi olla täynnä yllätyksiä, eikä aina positiivisia sellaisia. Näin kävi eräälle sijoittajalle, joka jakoi kokemuksensa siitä, miten hänen ostamansa ulkomaisten yhtiöiden osakkeet päätyivät käytännössä jumittumaan hänen salkkuunsa. Tilanteeseen liittyi paitsi harmillisia säilytysmaksuja myös monimutkainen prosessi päästä osakkeista eroon. Tapaus on oiva muistutus siitä, että osakesijoittaminen voi joskus olla muutakin kuin tuottojen ja kurssikäyrien seuraamista.

    ”Osta ja unohda” – strategian haasteet

    Kaikki alkoi siitä, kun hän päätti aloittaa sijoittamisen yksinkertaisella strategialla: osta ja unohda. Hän oli hankkinut muutamalla sadalla eurolla osakkeita useista ruotsalaisista yhtiöistä ja yhdestä saksalaisesta yrityksestä. Kyseessä olivat varsin riskipitoiset sijoitukset, joiden taustoja hän ei ollut tarkemmin selvittänyt. Aloittelijana hän kuitenkin ajatteli, että pahimmassakin tapauksessa hän voisi menettää vain sijoittamansa summan.

    Muutaman vuoden kuluttua hän huomasi jotain odottamatonta. Osa osakkeista näkyi hänen salkussaan harmaana, eikä niitä voinut myydä tai ostaa lisää. Lisäksi tietyistä ruotsalaisista yhtiöistä veloitettiin pieniä säilytysmaksuja, vaikka niiden arvo oli romahtanut lähes olemattomiin. Kävi ilmi, että jotkut yhtiöt olivat poistuneet pörssistä, ja osa oli konkurssin partaalla. Sijoituksista oli tullut käytännössä arvottomia, mutta ne aiheuttivat edelleen kustannuksia.

    Miten jumiutuneista osakkeista voi hankkiutua eroon?

    Kun sijoittaja ymmärsi, ettei hänellä ollut enää mahdollisuutta kaupankäyntiin näillä osakkeilla, hän päätti hankkiutua niistä eroon. Nordnetin asiakaspalvelu ohjeisti häntä olemaan yhteydessä suoraan yhtiöihin ja tiedustelemaan, olisivatko ne valmiita vastaanottamaan osakkeet. Hän lähetti sähköposteja viiteen yhtiöön, mutta vain yhden edustaja vastasi. Tämä oli valmis vastaanottamaan kyseiset osakkeet. Ongelmaan löytyi yllättävä ratkaisu, kun hän ehdotti, että tämä edustaja ottaisi myös muiden neljän yhtiön osakkeet kaupan päälle pientä allekirjoituspalkkiota vastaan. Suostumus tuli, ja seuraavaksi vuorossa oli kaupanteon käytännön järjestelyt.

    Kaikki eivät kuitenkaan ole valmiita ryhtymään näin vaivalloiseen prosessiin. Toisena vaihtoehtona osakkeet voisi siirtää toiseen pankkiin, jossa säilytyskulut ovat pienemmät tai niitä ei ole lainkaan. Tämä voi olla hyvä ratkaisu etenkin silloin, kun osakkeiden myyminen tai siirtäminen on hankalaa. Lisäksi osakkeet voi tietyissä tilanteissa myös lahjoittaa esimerkiksi järjestölle, jos ne ovat vastaanottavalta taholta hyväksyttäviä. Näiden vaihtoehtojen hyödyntäminen voi säästää rahaa ja aikaa.

    Pitkä odotus ja lopullinen ratkaisu

    Vaikka kauppakirja ja asiakirjat saatiin liikkeelle ripeästi, prosessi ei sujunut täysin mutkattomasti. Ostaja lähetti asiakirjat edelleen Nordnetin toimistoon Helsinkiin, mutta lähes kahteen kuukauteen siirron etenemisestä ei kuulunut mitään. Lopulta sijoittaja päätti soittaa Nordnetin asiakaspalveluun, jossa selvisi, että siirto oli jäänyt jostain syystä tekemättä. Pian tämän jälkeen osakkeet siirtyivät pois hänen salkustaan, mikä toi helpotuksen pitkään jatkuneeseen tilanteeseen.

    Kun osakkeet oli saatu siirrettyä, edessä oli vielä varainsiirtoveroilmoituksen täyttäminen verottajalle. Tämä sujui verrattain helposti, ja lopulta hän sai tiedon, ettei veroa tarvinnut maksaa. Prosessi oli päättynyt.

    Oppitunti jokaiselle sijoittajalle

    Tämä kokemus opetti sijoittajalle paljon paitsi osakkeiden ostamisesta myös niistä luopumisesta. Vaikka ”osta ja unohda” on yleinen strategia, se ei aina takaa, että sijoitukset pysyvät ongelmattomina. Ulkomaisiin osakkeisiin liittyy omat riskinsä, kuten säilytyskulut ja mahdolliset ongelmat, jos yhtiö poistuu pörssistä. Tämä on erityisen totta, kun sijoitukset kohdistuvat tavallista riskipitoisempiin yhtiöihin, joiden tulevaisuus voi olla epävarma.

    Vaikka tällaiset tilanteet ovat harvinaisia, ne korostavat tärkeyttä perehtyä sijoitusten taustaan ja mahdollisiin riskeihin. Osakesijoittaminen ei aina ole suoraviivaista, mutta jokainen haaste voi tarjota arvokasta oppia tulevaisuuden päätöksiä varten. Joskus ongelmat vaativat aktiivista ratkaisua, mutta tilanteessa voi myös hyödyntää luovia vaihtoehtoja, kuten osakkeiden siirtoa tai lahjoittamista. Kaikki sijoitukset eivät onnistu, mutta niiden kautta voi kehittyä entistä taitavammaksi sijoittajaksi.

  • Ovatko Suomen tuloerot huolestuttavat?

    Tuloerot, talouden vakaus ja verotuksen oikeudenmukaisuus ovat aiheita, jotka herättävät aina tunteita. Ovatko Suomen tuloerot niin suuria, että niistä todella pitäisi olla huolissaan? Vai onko tuloeroista keskustelu enemmän poliittisen propagandan väline kuin taloudellisesti perusteltu huolenaihe? Samalla hallituksen säästötoimenpiteet ja Suomen korkea verotus ovat teemoja, jotka vaativat tarkastelua niin talouden kuin yksilöiden näkökulmasta.

    Tuloerot Suomessa

    Kun tarkastelemme Suomen tuloeroja, useimmat mittarit kertovat, että olemme yksi maailman tasavertaisimmista maista. Gini-kerroin, joka mittaa tuloeroja, on Suomessa Euroopan alhaisimpia. Vaikka tuloerojen kasvu voi olla poliittisesti herkkä aihe, absoluuttinen taso ei tällä hetkellä osoita suurta kriisiä. Vertailun vuoksi Yhdysvalloissa, jossa tuloerot ovat huomattavasti suuremmat, nähdään kuitenkin vahva taloudellinen dynamiikka ja innovaatio.

    Tuloerojen kasvun pelko liittyy usein huoleen eriarvoisuuden lisääntymisestä, mutta samalla on tärkeää muistaa, että tiettyjä tuloeroja tarvitaan talouden toimivuuden kannalta. Ilman palkkioita ahkeruudesta, riskinotosta ja osaamisesta on vaikeaa kannustaa ihmisiä ja yrityksiä tavoittelemaan parempaa. Toisaalta liian suuret tuloerot voivat johtaa sosiaalisiin ongelmiin ja vähentää yhteiskunnan koheesiota.

    Haittaavatko vai hyödyttävätkö suuret tuloerot?

    Yksi tuloerojen kasvua puoltava näkökulma on se, että ne voivat olla merkki vahvemmasta taloudesta. Yhdysvalloissa suuret tuloerot ovat olleet osa talousjärjestelmää, joka on tuottanut maailman innovatiivisimpia yrityksiä ja vahvaa talouskasvua. Vaikka malli ei ole täydellinen, se osoittaa, että dynamiikka ja taloudellinen menestys eivät synny tasapäistämisellä.

    Suomessa tilanne on kuitenkin erilainen. Meillä yhteiskunnan rakenteet – kuten laaja hyvinvointivaltio – perustuvat tasa-arvoon ja pieniin tuloeroihin. Meillä tasapäistäminen on viety jopa niin pitkälle, että kykenevimmät henkilöt etsivät työmahdollisuuksia ulkomailta, jolloin palkka on todennäköisesti suurempi ja verotus maltillisempaa. Toisaalta myös yritysten into investoida suurverotuksen maahan on vähäisempää kuin esimerkiksi naapurimaihimme. Tilanne ei valitettavasti näytä paranevan oikeistohallituksenkaan vahtivuorolla, heidänkin lääkkeensä tilanteeseen oli arvonlisäveron korotus. Tämä luonnollisesti vain pahentaa tilannetta entisestään.

    Yhteenvetona voidaan päätellä, että liika tasapäistäminen tuhoaa taloudellista pohjaa ja suurempia tuloeroja kaivattaisiin meillä nyt kipeästi.

    Ovatko säästöt välttämättömiä, kun verotus on jo korkealla?

    Kokonaisveroasteemme on yksi Euroopan korkeimmista, mikä tarkoittaa, että suurin osa julkisen sektorin rahoituksesta perustuu verotuloihin. Tämä herättää kysymyksen: onko hallituksen välttämätöntä tehdä säästöjä, kun verot ovat jo näin korkeat?

    Vastaus on kyllä. Suomen julkinen sektori on ajautunut tilanteeseen, jossa menot ylittävät tulot. Tämä ei ole kestävää pitkällä aikavälillä. Hallituksen säästötoimet voivat tuntua kovilta, mutta ne ovat välttämättömiä, jotta vältetään tulevaisuuden suuremmat kriisit. Jos verotusta kiristetään entisestään, vaarana on, että työ ja investoinnit muuttuvat vähemmän houkutteleviksi, mikä voi ajaa osaajia ja yrityksiä pois Suomesta.

    Yhteenveto

    Keskustelu tuloeroista ja säästöistä on monisyinen, eikä siihen ole yksinkertaisia vastauksia. On kuitenkin selvää, että tuloerot itsessään eivät ole Suomen suurin ongelma. Talouden kasvun ja innovaatioiden kannalta tiettyjä tuloeroja tarvitaan, mutta liiallinen keskittyminen tuloerojen kaventamiseen voi johtaa taloudellisiin kannustinongelmiin.

    Hallituksen säästötoimet ovat tarpeen, mutta niiden toteuttaminen vaatii tarkkuutta ja oikeudenmukaisuutta. On tärkeää, että samalla kun karsitaan tehottomia menoja, panostetaan kasvua tukeviin investointeihin, kuten koulutukseen ja infrastruktuuriin. Korkean verotuksen Suomella ei ole varaa jäädä taloudellisen kilpailukyvyn junasta, mutta samalla on huolehdittava siitä, että yhteiskunta pysyy koossa ja luottamus säilyy.

  • Kiinteistösijoitusrahastot sulkeutuvat – mitä sijoittajan tulisi tietää?

    Viime aikoina kiinteistösijoitusrahastot ovat herättäneet huomiota epämiellyttävissä merkeissä. Marraskuussa OP päätti sulkea kiinteistösijoitusrahastonsa lunastuksilta, ja nyt Titanium on tehnyt saman ratkaisun Hoivarahastonsa kohdalla. Näiden päätösten taustalla on kiinteistömarkkinoiden kiristyminen, joka on saanut sijoittajat pohtimaan, mitä tilanteessa on tapahtunut, pitääkö olla huolissaan ja miten omien sijoitusten kanssa tulisi toimia.

    OP:n ja Titaniumin päätökset liittyvät kiinteistömarkkinoiden vaikeaan tilanteeseen. Korot ovat nousseet voimakkaasti, mikä on heikentänyt kiinteistöjen arvoa ja vähentänyt sijoittajien kiinnostusta kiinteistösijoituksia kohtaan. Tämä on lisännyt lunastuspaineita eli halua nostaa sijoituksia rahastoista. Kun rahastot eivät pystyneet vastaamaan kasvaneisiin lunastusvaatimuksiin ilman riskiä kiinteistöjen myynnistä alihintaan, niiden oli pakko sulkea lunastukset väliaikaisesti. Tämä toimenpide estää rahastoja joutumasta tilanteeseen, jossa niiden varat realisoidaan hätäisesti epäedullisissa olosuhteissa.

    Asiakkaiden kannalta tilanne on ongelmallinen, sillä sulun aikana rahastoista ei voi nostaa varoja. Tämä voi aiheuttaa haasteita, jos sijoituksia olisi tarvittu esimerkiksi yllättävien menojen kattamiseen. Lisäksi rahastojen arvo saattaa laskea, mutta sijoittaja ei pysty reagoimaan tähän myymällä. Tämä epätietoisuus lisää epävarmuutta, sillä lunastusten sallimisen aikataulu voi olla avoin, eikä sijoittaja voi tietää tarkalleen, milloin pääsee taas käsiksi rahoihinsa.

    Mitä kiinteistörahastosijoittajan tulisi tästä ajatella?

    Vaikka rahastojen sulkeminen voi kuulostaa pelottavalta, se ei automaattisesti tarkoita, että rahasto olisi kriisissä. Kyseessä on kuitenkin merkki siitä, että kiinteistömarkkinat kohtaavat haasteita. Jos markkinat elpyvät ja rahastot pystyvät hallitsemaan likviditeettiään, tilanne voi rauhoittua. Pitkäjänteiset sijoittajat, jotka pystyvät odottamaan markkinoiden vakautumista, voivat yhä hyötyä kiinteistösijoituksista. Toisaalta, jos vastaavia sulkemisia tapahtuu laajemminkin, se voi kertoa syvemmistä ongelmista kiinteistö- ja rahoitusmarkkinoilla.

    Kun rahasto lopulta avautuu lunastuksille, sijoittajan on tärkeää tehdä harkittuja päätöksiä. Osa sijoittajista saattaa harkita varojen nostamista heti rahaston avauduttua, erityisesti jos he ovat menettäneet luottamuksensa rahaston tulevaan kehitykseen. Toiset saattavat päättää pitää sijoituksensa rahastossa, jos uskovat kiinteistömarkkinoiden elpymiseen ja rahaston kykyyn hallita omistuksiaan. Päätöksessä kannattaa huomioida mahdolliset lunastusmaksut ja muut rahaston kulut.

    Jos suuri määrä sijoittajia päättää nostaa varansa samanaikaisesti, rahasto voi joutua pakkomyyntitilanteeseen, jossa se myy kiinteistöjään nopeasti ja mahdollisesti alihintaan. Tämä heikentäisi rahaston jäljelle jäävien sijoitusten arvoa. Pahimmassa tapauksessa rahaston on suljettava lunastukset uudelleen estääkseen tilanteen kärjistymisen. Tämä tekee tilannearvion ja oman sijoitusstrategian arvioinnista entistä tärkeämpää.

    Muista hajauttamisen merkitys

    Sijoittajien on hyvä muistaa, että tällaiset tapahtumat korostavat hajauttamisen merkitystä. Jos kiinteistösijoitukset muodostavat suuren osan sijoitussalkusta, hajauttamalla muihin omaisuusluokkiin, kuten osakkeisiin tai joukkovelkakirjoihin, voi vähentää riskejä. Samalla on hyvä tarkastella omaa riskinsietokykyään ja arvioida, kuinka pitkäjänteistä sijoittamista kiinteistösijoitukset omassa salkussa edustavat. Kiinteistösijoitusrahastojen säännöt on myös tärkeää tuntea etukäteen, sillä ne usein mahdollistavat lunastusten sulkemisen poikkeustilanteissa.

    Vaikka kiinteistösijoittamisen perusidea perustuu vakaaseen tuottoon ja pitkän aikavälin arvonnousuun, nykyinen tilanne osoittaa, että riskejä voi esiintyä etenkin markkinoiden kiristyessä. OP:n ja Titaniumin rahastojen tilanne on hyvä muistutus siitä, että sijoittajan on tärkeää olla perillä rahastojen rakenteesta ja varautua myös mahdollisiin odottamattomiin käänteisiin. Sijoittajana kannattaa pysyä rauhallisena, seurata tilanteen kehittymistä ja tehdä päätöksiä omien taloudellisten tavoitteiden sekä riskinsietokyvyn mukaan.

  • Sijoitusvuosi 2024 paketissa – mitä jäi käteen?

    Tähän vuoteen lähdettiin laskuvuoden 2023 jälkeen suuremmin toivein. Yleinen konsensus oli, että etenkin Helsigin pörssin H2/2024 tulee tuomaan kasvua tullessaan. Tämä ei valitettavasti ollut totuus, sillä indeksi laski loppuvuodesta vielä niin, että pörssi kokonaisuudessaan painui miinukselle. Näin ollen Helsingin pörssi sai kunnian olla tänäkin vuonna ainakin yksi surkeimmista, ellei surkein pörssi globaalisti. Vertailun vuoksi rapakon takana S&P500-indeksi tuotti noin 24,5%.

    Omat yhtiövalintani osuivat suhteellisen hyvin lankulle, sillä kuten alla olevasta kuvaajasta nähdään salkkuni lähti jo alkuvuodesta aivan eri teille indeksiin nähden. Tällä hetkellä salkun paino on Helsingin pörssissä noin 70-30 osuudella. Muutamia salkkuni parhaimpia nousijoita mainitakseni esimerkiksi Harvia nousi noin 60% vuoden aikana, Terveystalo 36%, Wärtsilä noin 30% ja Berkshire Hathaway 27%.

    Helsingin pörssin matalalennosta huolimatta tälle vuodelle saatiin aikaiseksi mukava kaksinumeroinen tuottolukema. Luulen, että tällä painotuksella (70-30 sijoitukset Helsingin pörssissä) tämä oli oikein hyvä tulos. Helsingin pörssi tuli voitettua reilun 14% marginaalilla. Välillä tosin käytiin lähes tupasti ylempänäkin kuten yllä olevasta kuvaajasta voi havaita.

    Ajatuksia vuodelle 2025

    Tulevalle vuodelle tunnelmat ovat hieman kaksijakoiset. Kasvavien geopoliittisten riskien vuoksi(Venäjä, Trumpin uusi valtakausi) mielessäni on käynyt varojen voimakkaampi siirtäminen muihin pörsseihin, etenkin USA:n pörssiin. Toisaalta arvostukset Helsingissä ovat kohtuullisia ja perinteisillä arvostuskertoimilla mitattuna ostettavaakin löytyisi.

    USA:ssa on mielestäni tällä hetkellä menossa hieman hurlumhei-meininkiä kun teknot, kvanttiosakkeet ja kaikenlaiset ”meemiosakkeet” keulivat järjettömille tasoille ja kymmeniä prosentteja päivässä. Olisiko jonkinlainen korjausliike tulossa tälle vuodelle? Tämän vaikutus Helsingin pörssiin olisi todennäköisesti vähäisempi, vaikka sekin todennäköisesti ottaisi yhä osumaa(=vielä parempia ostopaikkoja myös täällä).

    Lopputulemana taidan lähteä vuoteen rauhallisesti tunnustellen miltä maailma näyttää ilman sen suurempia säätöjä.

  • Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2025!

    On aika laittaa kirjoitushommat pienelle joulutauolle, seuraavan kerran palaamme asiaan tammikuussa, jolloin lasketaan yhteen vuoden 2024 tuotot(vai tappiot?).

    Valitettavasti tämäkin vuosi on ollut Helsingin pörssissä kehno indeksin painuessa jälleen miinukselle. Toivokaamme että vuosi 2025 tuo kaivatun käänteen tähän syöksylentoon.

    Kiitos kaikille lukijoillemme tästä vuodesta, hyvää joulua ja menestyksekästä sijoitusvuotta 2025!

  • Itsenäisyyspäivän pörssiskatsaus

    Suomen ylpeys eli Helsingin pörssi on ollut maailman heikoimpien pörssien joukossa viimeiset vuodet. Esimerkiksi OMX Helsinki 25 -indeksi on viiden vuoden aikana noussut vain noin 24 %, kun Yhdysvaltain S&P 500 -indeksi on noussut samassa ajassa lähes 93 %. Helsingin pörssin alavireisyys johtuu erityisesti siitä, että meillä listatut yhtiöt ovat usein syklisiä, ja monet niistä eivät ole hyötyneet globaaleista kasvutrendeistä, kuten tekoälybuumista. Lisäksi yksittäiset ongelmat, kuten Nesteen heikko kehitys, ovat painaneet pörssin tulosta.

    Taustalla vaikuttavat myös Suomen talouden ongelmat, kuten viennin lasku ja teollisuuden investointien vähäisyys. Nämä ovat vaikuttaneet erityisesti pörssiyhtiöiden tuloskasvuun ja osakkeiden arvostuksiin. Vaikka meillä on ollut nyt vallassa niin sanottu oikeistohallitus, on veroja siitä huolimatta korotettu sen sijaan, että leikaittaisiin esimerkiksi järjestökentän miljardituista.

    Toivoa paremmasta

    Vaikka tilanne näyttää tällä hetkellä heikolta, analyytikot kuitenkin odottavat käännettä tulevaisuudessa. Helsingin pörssin arvostustasot ovat nyt matalia ja tuloskehitys saattaa parantua seuraavina vuosina. Esimerkiksi korkotaso on kohtuullistunut, mikä voi ennakoida investointien piristymistä. Asuntokauppa on jo piristymässä joka puolestaan piristää rakennusmarkkinaa. Metsäteollisuudessa ollaan tällä hetkellä todennäköisesti lähellä pohjakosketusta, kun liiketoimintoja arvostetaan alle niiden tasearvon. Wärtsilä ilmoitti juuri suuresta akkulaitoskaupasta Australiaan.

    Olen nähnyt keskustelua siitä, että monet sijoittajat ovat lakanneet sijoittamasta Helsingin pörssiin ja siirtävät sijoituksensa USA:n pörssiin koska siellä kasvu on ollut kovempaa. Kuulostaa siltä, että tämä dynamiikka toimii juuri päinvastoin kuten kuuluisat sijoitusmantrat opettavat. Yleensä on järkevämpää sijoittaa sinne missä arvostustasot ovat houkuttelevammat ja tuottopotentiaali vasta edessä päin. Jos katsotaan S&P500 indeksin P/E-kerrointa, se on tällä hetkellä huippulukemissa. Tätä korkeammalla käytiin viimeksi vuoden 2021 ylikuumentuneissa markkinoissa, ja sitä aikaisemmin juuri ennen finanssikriisiä. Maailman tunnetuin sijoittaja Warren Buffetin kassa on paisunut paisumistaan osakemyyntien seurauksena. Hän näyttää ennakoivan arvostustasojen normalisoitumista tulevina vuosina.

    Vaikka yleisellä tasolla Helsingin pörssi on tänäkin vuonna ollut heikko, ei se tarkoita että kaikki yhtiömme olisivat suoriutuneet heikosti. Esimerkiksi Harvia on noussut tänä vuonna 64% ja kansanylpeytemme Nokiakin reilut 30%. Ellei loppuvuoden aikana tapahdu ihmeitä, omakin salkkuni(Helsinki-paino noin 67%) tulee päättämään vuoden hyviin kaksinumeroisiin tuottolukemiin. Näin ollen osakevalinnoilla on yhä väliä.

    Laskenut korkotaso ja orastavat pirteyden merkit markkinoilla luovat kuitenkin toivoa paremmasta tulevalle vuodelle.

    Hyvää itsenäisyyspäivää!

    Lopuksi haluan toivottaa kaikille lukijoillemme hyvää itsenäisyyspäivää. Itsenäisyyspäivän kunniaksi kehotan tukemaan aloitetta Ottawan sopimuksesta irtautumisesta, jotta saamme maamiinat takaisin käyttöön. Se jos mikä on edullinen investointi tehokkaampaan puolustukseen rajallamme.

  • Työterveydenhuolto murroksessa: miten järjestää tehokkaasti ja vastuullisesti?

    Työterveydenhuollon tavoitteena on ylläpitää työntekijöiden terveyttä ja edistää työkykyä. Nykyinen järjestelmä kohtaa kuitenkin useita haasteita. Etenkin viime vuosina yritykset ovat painineet kasvavien kustannusten ja epätasaisen palvelulaadun kanssa. Lisäksi etätyön yleistymisen myötä työelämä on kohdannut suuren muutoksen. On kysyttävä, vastaavatko nykyiset työterveyskäytännöt enää modernin työelämän todellisiin tarpeisiin.

    Nykyjärjestelmän haasteet

    1. Liiallinen keskittyminen tutkimuksiin:
    Monet perinteiset työterveystoimijat painottavat laboratoriodiagnostiikkaa ja kuvantamista, jotka voivat nostaa työterveyskustannuksia tarpeettomasti. Tämä johtaa tilanteisiin, joissa työnantaja maksaa palveluista, joilla on vain vähäinen vaikutus työntekijöiden terveyteen tai työkykyyn. Useissa keskusteluissa kuulee viestiä kuinka julkisella puolella hoitoon on vaikea päästä, kun taas yksityisellä puolella ylidiagnosoidaan. Osittain tämä epätasapaino johtuu juuri siitä, että työterveyden toimijat tekevät hyvää katetta ylimääräisillä laboratoriotesteillä sekä kuvantamisilla, näin ollen henkilökunnan panos nähdään hoitotehtävien sijaan pikemminkin taloudellisesta näkökulmasta. On selvää että tämä ei palvele kenenkään etua, ei palvelua ostavan yrityksen joka on lystin maksajana, eikä työterveyden asiakkaan.

    2. Epätasapaino palveluissa:
    Työterveydenhuolto on perinteisesti keskittynyt fyysisiin altisteisiin, kuten esimerkiksi meluun ja pölyyn. Vaikka nämä ovat edelleen tärkeitä, nykypäivän suurimmat työkykyä uhkaavat tekijät liittyvät mielenterveyteen ja työssä jaksamiseen. Näiden tarpeiden täyttäminen vaatii uudenlaista lähestymistapaa, esimerkiksi lyhytterapian lisäämistä palveluvalikoimaan. Lisäksi valmentaminen terveisiin elämäntapoihin on tärkeää.

    3. Kustannusten hallinnan vaikeus:
    Monet yritykset kohtaavat dilemman: tarjotaanko kaikki mahdolliset palvelut vai supistetaanko työterveys pelkäksi lakisääteiseksi minimitasoksi? Usein puuttuu välimuoto, jossa kustannukset ja palveluiden vaikuttavuus olisivat tasapainossa.

    Miten työterveydenhuoltoa voisi parantaa?

    1. Kohdennetut ja tarpeisiin vastaavat palvelut:
    Yritykset hyötyvät räätälöidyistä palvelupaketeista, joissa maksut kohdistuvat juuri siihen, mikä on työntekijöiden ja organisaation kannalta olennaista. Näin voidaan välttää resurssien haaskaaminen tarpeettomiin tutkimuksiin tai palveluihin.

    2. Mielenterveys keskiöön:
    Mielenterveyden ongelmat ovat nousseet suurimmaksi sairauspoissaolojen syyksi, joten lyhytterapian kaltaiset palvelut olisi hyvä sisällyttää osaksi työterveyttä. Tämä tukisi työntekijöiden jaksamista ja ehkäisisi pidempiä sairauspoissaoloja. Yksilöön kohdistuvien toimien lisäksi olisi tärkeää keskittyä myös johtamisen kehittämiseen ja työyhteisön hyvinvointiin. Hyvä johtaminen ja terve työilmapiiri edistävät mielenterveyttä ja voivat vähentää kuormittavien tilanteiden syntymistä jo ennalta.

    3. Ennaltaehkäisy tärkeimpänä:
    Työkykyjohtaminen on keskeinen osa päivittäistä johtamista, ja sen tavoitteena on ylläpitää ja edistää sekä yksilöiden että työyhteisön hyvinvointia. Tämä tarkoittaa työntekijöiden ja organisaation voimavarojen tunnistamista ja vahvistamista. Ennakoivilla toimilla, kuten varhaisella puuttumisella ja säännöllisillä työhyvinvoinnin kartoituksilla, voidaan tehokkaasti tunnistaa työkykyriskejä ja ehkäistä niiden muuttumista vakaviksi ongelmiksi.

    On tärkeää, että työkykyjohtaminen toteutetaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, jolloin voidaan hyödyntää asiantuntijoiden tarjoamaa tukea ja työkaluja, kuten esimerkiksi mielenterveyden työkalupakkia. Näin voidaan luoda yksilöllisiä ja yhteisöllisiä ratkaisuja, jotka tukevat työntekijöiden työssä jatkamista ja ennaltaehkäisevät sairauspoissaoloja.

    Ennaltaehkäisyyn kuuluu myös joustavien työjärjestelyjen ja hyvinvointiohjelmien integroiminen organisaation arkeen, jotta työntekijöiden voimavaroja voidaan vahvistaa pitkäjänteisesti. Hyvin johdettu työkykyjohtaminen lisää työhyvinvointia ja tuottavuutta sekä vähentää työkyvyttömyyden kustannuksia.

    Esimerkki nykyaikaisesta ja kustannustehokkaasta työterveydenhuollosta

    Norre Työterveys näyttää esimerkkiä siitä, miten työterveydenhuolto voidaan järjestää tehokkaasti ja nykyaikaisesti. Heidän lähestymistapansa on yksinkertainen: palvelut kohdennetaan yrityksen ja työntekijöiden todellisiin tarpeisiin. Hyvinvointia niin työssä kuin vapaa-ajallakin mitataan ja tämän perusteella laaditaan toimintasuunnitelma ja jatkoseuranta. Norren räätälöidyt palvelupaketit varmistavat, että yritykset maksavat vain olennaisista palveluista, mikä tekee järjestelmästä kustannustehokkaan.

    Lisäksi Norre tarjoaa nykyaikaisia ratkaisuja, kuten lyhytterapiaa ja muita mielenterveyspalveluita, jotka ovat jääneet perinteisessä työterveyshuollossa taka-alalle. Heidän toimintamallinsa ei keskity pelkästään sairauden hoitoon, vaan ennen kaikkea sen ennaltaehkäisyyn.

    Norren asiakkaana työterveyskustannukset tiedetään etukäteen. Se helpottaa talouden suunnittelua tiukemmassakin taloustilanteessa. Palvelut tarjotaan kiinteällä hinnalla, ja heiltä löytyy valmiit työkalut kustannusten hallintaan. Tämä mahdollistaa sen, että asiakasyritys voi tarkasti määrittää, kuinka paljon euroja käytetään työntekijöiden hyvinvointiin.

    Lopuksi

    Nykyisessä työelämässä työntekijöiden jaksaminen on avainasemassa. Työterveydenhuollon on siirryttävä passiivisesta reagoinnista aktiiviseen ennaltaehkäisyyn ja tuettava monipuolisesti niin fyysistä kuin henkistä hyvinvointia yksilö- ja työyhteisötasolla, yhteistyössä työnantajan kanssa. Esimerkit, kuten Norre, näyttävät tietä uudistumiselle tarjoamalla kustannustehokkaita ja tarkoituksenmukaisia ratkaisuja, jotka hyödyttävät aidosti sekä työnantajaa että työntekijää.