Kategoria: sijoittaminen

Tuoreet verotiedot julkaistiin viime keskiviikkona, ja perinteiden mukaan kokosimme sijoittajista koostuvan listan. Pidemmittä puheitta mennään suoraan asiaan, ohessa sijoittajat asetettuna järjestykseen kokonaistulojen perusteella:

Listan kärjessä ei ollut suurempia yllätyksiä. Suursijoittajat Kakkonen ja Lindström ovat kaukana muiden edellä. Molemmat tienasivat viime vuonna enemmän kuin vuonna 2019, Kim Lindströmin verotettavat tulot itseasiassa jopa yli tuplaantuivat. Ehkä kyseessä oli myynnit koronan iskettyä päälle, tämä jää arvailujen varaan.

Kansanedustaja Harry Harkimon pääomatulot putosivat noin 100 000 euroa verrattuna vuoteen 2019. Myös suursijoittaja Erkki Sinkon pääomatulosaalis oli koronapaniikin takia hieman laihempi osinkovirtojen pienennyttyä.

Seppo Saarion pääomatulot kasvoivat vuodesta 2019 noin 93 000 euroa, joten kyseessä lienevät myös koronamyynnit. Myös Rahapodin juontaja Martin Paasi kerrytti edellisen vuoden pyöreän nollan sijaan pääomatuloja viime vuonna 3 250 euron verran.

Viime vuosien osakerallin lähes täysin missannut Jukka Oksaharju kasvatti pääomatulojaan noin 80 000 eurolla verrattuna vuoden takaiseen. Kyseessä lienee muutos hänen siirryttyään enemmän kiinteistöbisnekseen. Tästä päätöksestä ainakin verottaja on kiitollinen.

Olet varmaan kuullut teorian tehokkaista markkinoista, joiden mukaan osakkeet ovat jatkuvasti oikein hinnoiteltuja. Kaiken uuden tiedon tulisi aina olla sisään leivottuna pörssikursseihin. Etenkin näin tuloskaudella tämä teoria tulee haastetuksi, koska kurssien liike voi olla ailahtelevaa ja tavallista voimakkaampaa.

Otan esimerkiksi Harvian osakkeen. Harvialta tuli viime viikolla torstaina todella hyvä tulos, joka ylitti analyytikoiden odotukset. Yhtiön pörssikurssi nousi noin 13,80 prosenttia, ja päätöskurssi oli 59,99 euroa. Tämä oli huomattavan suuri nousupomppu yhdelle päivälle, joten seuraavalle pörssipäivälle saattoikin odottaa pientä tai jopa vähän suurempaakin miinusmerkkistä rekyyliä.

Loppujen lopuksi Harvian osake laski tulosjulkistusta seuraavana päivänä -7,7% kurssin päätyessä 55,40 euroon. Yhdessä päivässä huippuhinnasta kuoriutui pois noin 4,6 euroa. Eikä tässä vielä kaikki, tänään Harvia päätti -2,4 prosentin laskuun, ja päätyi kurssiin 52,70 euroa. Tulosjulkistusta edeltävänä päivänä Harvian päätöslukema oli 52,78 euroa, joten tällä hetkellä ollaan laskettu jo 0,2% sen alle!

Mielestäni tämä on osoitus siitä, että pörssi ei aina kykene sulattelemaan uutta tietoa kovinkaan rationaalisesti. Syitä voi olla monia. Välittäjätilastojen mukaan ulkomaiset omistajat irtautuvat omistuksistaan. Toinen seikka voi olla se, että ulkomaisten sijoittajien peesissä myös piensijoittajat kykenevät heiluttamaan Harvian osakekurssia, koska osake on suhteellisen pienivaihtoinen. Harvoin kuitenkaan nähdään näin suurta rallia ylös ja alas päätyen lähes lähtöpisteeseen.

Yhtä kaikki, Harvia jatkoi hyvää tulossarjaansa osakerallista huolimatta. Tämä on tärkein sijoittajaa kiinnostava seikka. Osakekurssia tärkeämpää on pitää fokus itse yhtiössä.

PS. Analyysitalo Inderes nosti tulosjulkistuksen jälkeen Harvian tavoitehintaa maltillisesti 65 euroon(aikaisemmin 64 euroa). Näin ollen nykyhinnalla nousuvaraa tähän tavoitteeseen on peräti noin 21%. Jos nyt nähty suuri lasku olikin vain ulkomaalaisomistajien irtautumisesta johtuvaa, voi käsillä olla potentiaalinen ostopaikka. 

Tänään tulosjulkistuksen yhteydessä saatiin viimeinkin varmistus, että Stora Enso suunnittelee jatkoinvestointia Ouluun. Tämä tarkoittaa pysäytetyn paperikone 6:n muuttamista pakkauskartonkikoneeksi. Uumoilin huhtikuussa, että tämä uutinen tullaan kuulemaan noin vuoden sisään, ja näinhän siinä todellakin kävi.

Aikaisemmin haettu ympäristölupa sallii myös muun muassa uuden CTMP-kuorimon ja voimalaitoskattilan rakentamisen, sekä arkittamon käynnistyksen. Alkuvuonna 2022 kuullaan missä laajuudessa tätä projektia lähdetään lopulta toteuttamaan.

Tällä hetkellä tehtaan kapasiteetti on noin 500 000 tonnia pakkauskartonkia. Uuden investoinnin myötä kapasiteetti nousee noin 950 000 tonniin mikäli kaikki massa käytettäisiin omassa kartongintuotannossa. Käytännössä osa sellusta kuivataan ja lähetetään paaleina asiakkaille. Realistinen kartonkikapasiteetti tulee siis olemaan noin 850 000 tonnia vuodessa.

Investoinnin myötä ympyrä sulkeutuu, ja Veitsiluotoon aikaisemmin menneet puut saadaan käyttöön Oulussa. Veitsiluodon sulkemisen aiheuttama muutos Pohjoisen puumarkkinoilla on ollut suuri, ja puunhankinnan on ollut paikoin vaikea sopeutua tilanteeseen.

Inderes on yhtiö joka on varmasti kaikkien sijoittavien suomalaisten sydämiä lähellä. Intohimo analyysiin on tehnyt yhtiöstä sen mitä se on tänä päivänä, ketterä ja raikas analyysitalo jossa on paljon nuoria kykyjä. Olemme aikaisempina vuosina tehneet Inderesin kanssa yhteistyötä muun muassa sijoituskilpailumme kautta.

Useimmiten ennen ostopäätöstä käyn nykyisin läpi Inderesin analyysin kohdeyhtiöstä. Uskon, että Inderes pystyy tekemään analyysin huomattavasti paremmin kuin minä ja heidän suositustensa osumatarkkuus on ollut mielestäni pääosin hyvä.

Etenkin pienyhtiöiden kohdalla monet tuntevat lisäksi termin ”Inderes efekti” kun heidän suosituksensa nostavat pienivaihtoisten yhtiöiden kurssia. Näin ollen yhtiö on varsin tunnettu ilmiö kotimaisilla sijoitusmarkkinoilla.

Inderes sijoituskohteena

Inderes on laajentunut ja kasvattanut liikevaihtoaan sekä tulostaan merkittävästi viime vuosina. Kasvun odotetaan jatkuvan lähitulevaisuudessa vähintään samaa tahtia. Jo pelkästään nämä faktat sekä yhtiön brändi ja sijoitusyhteisöön kuuluminen olivat minulle riittäviä syitä osallistua tähän antiin.

Luonnollisesti listautumisesta saatavat varat on suunniteltu käytettävän tuleviin kasvuinvestointeihin. Silti Indereksellä on tuskin mitään kiirettä tehdä hätiköityjä investointeja, yhtiö mainitsee olevansa mieluummin pieni ja erinomainen kuin suuri ja keskinkertainen. Kuulostaa yhä erittäin hyvältä.

Kuinka suuren osakesaaliin sain?

Oli päivän selvää, että anti tullaan ylimerkitsemään reippaasti, joten yritin merkitä maltillisesti vain 80 osaketta joka tarkoitti siis 2000 euron panostusta. Suurempi määrä olisi tuonut uusia osakkeita vain rajallisesti, ja toisaalta hieman pelotti se kuinka kauan ylimääräinen pääoma on kiinni ennen palautusta. Myöhemmin selvisi että tämä huoli oli turha, pääomat palautuivat Evliltä hyvin nopeasti annin tuloksen ilmoittamisen jälkeen.

Lopullinen osakemäärä jonka sain, oli 14kpl ja tämä tarkoitti 350€ pottia. Näin ollen saavutin vain 17,5% alkuperäisestä tavoitteesta. Annin jälkeen en osakkeita rynnännyt haalimaan lisää, sillä pörssiavauksessaan osake teki jopa reilun 100 prosentin nousupyrähdyksen. Nyttemmin osake on rauhoittunut 40,50 euron hintatasoon, joka sekin tarkoittaa toki mukavaa 62% tuottoa sijoittamalleni pääomalle kokonaispotin ollessa tällä hetkellä 567€. Tuottoa on parissa päivässä kertynyt siis 217 euroa.

Nämä osakkeet jätän luonnollisesti pitkään salkkuun, koska olen yhtiön kannattajajäsen. Koska osakemäärä jäi näin pieneksi, olen valmis lisäämäänkin osakkeita mikäli siihen aihetta tulee myöhemmin. Tässä vaiheessa otan happea ja seuraan rauhassa yhtiön suoriutumista.

Etsiessäni kohtuuhintaisia osakkeita Helsingin pörssistä, törmäsin TietoEVRY:n ehkä hieman pysäyttäviinkin lukuihin. Osakkeen P/E-luku on tämän vuoden ennusteella vain noin 11, kun koko Helsingin pörssin P/E huitelee tuplalukemissa. Osinkoa tältä vuodelta odotetaan noin 5,2%. Miksi TietoEVRY on näin halvan oloinen, ja miksi se ei tunnu kiinnostavan sijoittajia? Otetaan siitä selvää!

Monille Tiedon nimestä tulee varmasti ensimmäisenä mieleen Vr:n lippukauppa, joka ei valmistuessaan ollut varsinaisesti menestys. Johtuiko tämä sitten koodauksen laadusta vai esimerkiksi huonosta speksauksesta, jäi arvoitukseksi. Joka tapauksessa TietoEVRY on suurena toimijana monessa projektissa mukana, ja suurin osa näistä onnistuu aivan normaalisti.

Löytyykö tuloskasvua?

Ohessa osakekohtaisen tuloksen eli EPS:in kehitys viime vuosina, sekä 2021 ennusteella:

Kuvaajan perusteella tulos on hieman junnannut paikoillaan viime vuosina, kunnes tänä vuonna kasvua olisi tulossa merkittävästi(noin 16,5%). Tuloskasvua siis on johtuen muun muassa onnistuneista kilpailutuksista sekä synergiaeduista EVRY:n kanssa yhdistymisestä. Tuloskasvun odotetaan olevan tällä kertaa pysyvämmän luonteista. Inderes odottaa osakkeelle tulevina vuosina reilun 8% tuloskasvua, joka yhdistettynä korkeahkoon osinkotasoon tarjoaa houkuttelevan tuoton tuleville vuosille.

Huomioiko osakekurssi tuloskasvun?

Ohessa kurssikehitys viime vuosina, tämän vuoden kuvaaja esittää nykyistä arvostusta joka on tätä kirjoittaessa 25,94 euroa.

Kuvaajan perusteella voidaan päätellä, että yhtiön odotettu tuloskasvu sekä kurssitaso ovat menossa eri suuntiin. Usein tämä on indikaatio siitä, että kyseessä voisi olla hyvä ostopaikka.

Sijoittajan tulee kuitenkin huomata, että TietoEVRY:n aliarvostus on ollut kroonista laatua, ja tämä pohjautuu yhtiön viime vuosien mörnimiseen. Ennen pitkää kurssi ja todellinen arvo kuitenkin yleensä kohtaavat tuloskasvun toteutuessa. Sitä ennen yhtiöön uskovan sijoittajan on hyvä täyttää salkkunsa edullisilla osakkeilla.

TietoEVRY sopiikin parhaiten rauhalliseen sijoitustyyliin ja sijoittajalle, jolla on aikaa odotella kurssitason korjaamista oikealle, tuloskasvun huomioivalle järkevämmälle tasolle. Tätä odotellessa pääsee nauttimaan korkeasta osinkotasosta, joka tarjoaa hyvän pohjatuoton sijoitukselle.

Ostin TietoEVRY:n osakkeita omaan salkkuuni.

Törmäsin jokin aika sitten otsikkoon, jonka mukaan verottaja lähetti opiskelijalle 6000 euron laskun, koska hän oli avannut vahingossa kaksi osakesäästötiliä. Mielestäni rangaistus on kohtuuton, vaikka siihen mitä ilmeisimmin onkin lievennyksiä tulossa.

Ylipäätään Suomi tunnetaan holhousvaltiona, joten on omituista kuinka tällainen huolimattomuusvirhe voi johtaa näinkin suureen seuraamukseen. Pahimmillaan yksi unohdus, ymmärryksen puute tai tietoliikenneongelmat aiheuttavat moisen seuraamuksen. Mielestäni tämä ei ole oikein.

Kun rivikansalaisen tietämys sijoitusasioista on usein ohuenlaista, tällainen suuren rangaistuksen uhka pelottelee uusia potentiaalisia sijoittajia avaamasta osakesäästötiliä. Päinvastoin tällaiset lainsäädännölliset ”möröt” tulisi poistaa, jotta uusia sijoittajia saataisiin houkuteltua mukaan mahdollismman paljon.

Ehdotankin, että jatkossa olisi pankkien tehtävä huolehtia siitä, että asiakkaalla on vain yksi tili. Ja mikäli tili löytyy jo, ei sitä voisi uuteen pankkiin avata ennen kuin vanha on suljettu. Pankkien välillä lienee jo valmiiksi luottamusverkosto, jossa ylläpidetään tietoa sijoitustiliasiakkuuksista. Näin ollen tämän ei luulisi olevan vaikeaa toteuttaa.

Jos nykyisen mallin aikana käykin niin, että asiakkalta löytyy tuplatilit, ei rangaistusta tulisi asettaa mikäli toinen osakesäästötili on tyhjä. Tämä on helposti perusteltu: eihän asiakas saa tyhjästä tilistä mitään hyötyjäkään! Näin oli asia myös tässä uutisoidussa esimerkkitapauksessa.

Mikäli on selvästi osoitettavissa, että asiakas on tahallaan avannut kaksi tiliä ja käynyt näillä aktiivisesti kauppaa, on nykyisen kaltainen rangaistus on toki paikallaan. Tällöin asiakas todennäköisesti myös saisi hyötyä kahden tilin rinnakkaiskäytöstä.

Harvian osakekurssi laski eilen roimasti johtuen suuromistajan osakekevennyksistä. Osake putosi parhaimmillaan reilut -10% aamun avauslukemista. Mitä sijoittajan tulisi tällaisesta yllätyslaskusta miettiä? Ohessa omia ajatuksiani aiheesta.

Onko lasku aiheellinen?

Osakkeen laskuhan tuntuu yleensä pahalta, varsinkin kun otetaan huomioon että kyseessä on omassakin salkussani sangen suuri omistus. Koko osakesalkun arvo voi kutistua hetkessä useita prosentteja. Harvian paino on salkussani tällä hetkellä noin 21,5%, joten päivän päätöslukemat olivat koko salkun tasolla negatiiviset.

Olennaista on kuitenkin mielestäni miettiä johtuuko lasku yhtiöstä itsestään, vai onko syynä jokin ulkopuolinen tekijä. Mikäli yhtiön tuloskuntoon ei ole tullut lovea, on lasku usein perusteeton. Niin vaikuttaa olevan tässäkin tapauksessa, koska ainoa syy osakkeen laskemiselle oli suuromistajan suuri myyntivolyymi.

Koska syy laskulle oli yhtiön toiminnasta riippumaton, päätin pienissä määrin hyödyntää hetkittäisen alennusmyynnin. Näin muuten teki Harvian toimitusjohtaja Tapio Pajuharjukin, joka osti yhtiönsä osakkeita 51 900 eurolla:

Aivan yhtä alhaalta en saanut ostettua, osakekaupat toteutuivat hintaan 52,4€ per osake.

Loppujen lopuksi osakekurssi kohosi iltapäivällä, ja sama näyttää jatkuvan tänäänkin. Tätä kirjoittaessa kurssi on +1,7% nousussa. Näin ollen olen saanut yhteensä noin 3,4 prosentin pikavoitot eilisen iltapäivän sekä tämän aamun aikana.

Jatkossa nähdään, korjaako kurssi lopulta takaisin niille tasoille joista laskettelu alkoikin.

Kesä on nyt kuumimmillaan ja samaan aikaan pörssi usein kylmimmillään. Ajattelin lomailuni lomassa pitkästä aikaa kurkata mitä salkkuun kuuluu. Vauhti koronaromahduksen jälkeen oli kovaa, vieläkö sama tahti on jatkunut tämän vuoden puolella?

Otetaanpa ensimmäisenä tarkasteluun YTD tuotto, joka pitää sisällään tuoton 1.1.2021 – 9.7.2021.

Alkuvuoden tuotto on ollut aivan mukavat +31,39%. Osingot huomioon ottava Helsinki GI-indeksi on samaan aikaan tuottanut noin 17% mikä on toki hyvä tuotto sekin. Silti salkkuni tekemä ylituotto on ollut näin lyhyellä aikavälillä erittäin vakuuttavaa.

Kurkataan seuraavaksi vuoden mittainen tuottokäyrä. Tämän käyrän alku menee jo pahimman koronakriisin jälkeiseen aikaan. Vaikka toipumista oli tuolloin jo nähty, on tuotto ollut hurjaa.

Salkkuni on tuottanut vuodessa lähes 90 prosenttia. Samaan aikaan indeksi on jäänyt noin 40 prosenttiin. Voitaisi sanoa, että tällä aikavälillä ylituotto indeksiin nähden on ollut musertavaa.

Päätelmiä

Mitä sitten tein mielestäni oikein? Luonnollisesti olen tehnyt hyviä osakevalintoja joko taidolla tai tuurilla, molemmilla on varmasti oma osuutensa asiassa. Myös markkinoilla on ollut jonkin verran ylikuumenemisen merkkejä, mutta toisaalta tämä ei selitä sitä miksi indeksi tästä huolimatta jää jälkeen näin suurella marginaalilla.

Koronakriisissä ja pörssin romahdellessa päivästä toiseen tuntui kieltämättä pahalta, mutta kestin sen suhteellisen pienin haavoin. Kylmäpäisyys silloin on palkittu monet kerrat näin jälkeenpäin ajateltuna. Kannattaa siis pysyä sijoitussuunnitelmassa vaikka pahalta tuntuukin.

Muistan vieläkin ajatteluketjut joita pohdiskelin, pysäyttääkö korona koko maailmantalouden ja ovatko osakkeeni pian minkään arvoisia mikäli kukaan ei uskalla ostaa mitään. Pörssiyhtiöt vetivät ennusteensa pois ja nekin tuntuivat kulkevan sankassa sumussa. Tilanne oli toivottoman tuntuinen.

Riskejä oli silloinkin hyvä pohtia, mutta päätelmät kannattaa tehdä vasta sitten kun faktoja on saatavilla. Osavuosikatsaukset eivät lopulta viestineetkään maailmanlopusta, ja toivo alkoi myöhemmin herätä. Kurssitkin alkoivat korjata viimeistään keskuspankkien elvytysten alettua.

Tähän mennessä vuosi on mennyt hyvin, toivotaan että toinenkin vuosipuolisko tuo menestystä tullessaan.

Vuosi 2021 on viimeistään tuonut kryptovaluutat kaiken kansan tietoisuuteen. Tämä 1,500 miljardin dollarin volyymilla liikehtivä valtameri on jo suuri tekijä maailmantaloudessa. Suomessakin on kotiutettu hyviä voittoja ajoissa liikkeellä olleiden sijoittajien kohdalla. Viidensadan euron investoinnilla on voinut takoa tuottoa parisataa tuhatta euroa – tällaista harvemmin näkee asuntosijoittamisessa tai osakkeiden omistamisessa.

Vauhdikas alkuvuosi

Tammikuussa 2021 kryptomarkkinoilla nähtiin huikea nousu, joka laantui ja syöksyi nopeasti huippunsa jälkeen. Bitcoinille tyypillisten voimakkaiden kurssivaihtelujen virtaan liittyivät myös altcoinit. ja koko kryptomarkkina seuraileekin tämän ”kaikkien virtuaalivaluuttojen isän” liikkeitä.

Bitcoinin niin kutsuttu kurssinkorjaus oli kevään jälkeen useita kymmeniä prosentteja, mutta tässä ei sinänsä ole mitään poikkeuksellista: vastaavia yli 50% arvon alenemisia on nähty aiemminkin. Silti koko kryptomarkkinan arvo on kasvanut nousujohteisesti, huolimatta rakettimaisten nousujen jälkeisistä nopeista laskuista. Virtuaalivaluutat ovat tanssineet arvossaan ylöspäin kuin letkajenkassa: kaksi eteen, yksi taakse, mutta pitkän aikavälin tarkastelussa jatkuvasti ylöspäin.

Silti kryptojen kurssien arvonnousua on vaikeaa tietää tarkasti pitkälle tulevaisuuteen: jotkin ennusteet povaavat Bitcoinille triljoonan dollarin arvoa vuoteen 2030 mennessä, toiset talousasiantuntijat ennustavat bitcoinin menettävän tulevaisuudessa kokonaan arvonsa.

Kryptojen käyttöönottoa maailmalla

Kryptoilla on ollut kurssiliikehdinnän lisäksi muutenkin tapahtumarikas alkuvuosi, sillä kryptoja on halveksittu, rakastettu, kielletty ja hyväksytty sekä yksittäisten ihmisten, valtioiden että keskuspankkien taholta. Kiina aikoo rajoittaa bitcoinin louhintaa mm. sen suuren sähkönkulutuksen vuoksi, mutta ottanut muuten kryptoteknologiat hallitustason tarkasteluun ja luomassa oman valtiollisen kryptonsa.

Piskuinen keskiamerikkalainen valtio El Salvador on juuri hyväksynyt bitcoinin maan viralliseksi maksuvälineeksi. Jatkossa el salvadorilaiset kauppiaat voivat ilmoittaa tuotteidensa hinnan bitcoineina ja kauppiailla on velvollisuus vastaanottaa bitcoinia maksuvälineenä. Sen vaihdanta ei aiheuta veroseuraamuksia ja veronsakin voi kuitata bitcoineina. Globaaleista maksuvälittäjistä PayPal on aikeissa hyväksyä bitcoinit yhtenä maksuvälineenä. Venezuelalla on ollut jo aiemmin oma virtuaalivaluuttansa, petro.

Arvojen heilahtelut ärsyttävät jopa voittajia

Alan sisällä ja suuren yleisön keskuudessa on käyty kriittistä keskustelua mielipidevaikuttajien aiheuttamista kryptovaluuttojen rakettimaisista nousuista ja maahansyöksyistä. Jopa kryptoilla voittoja tehneet ihmiset suhtautuvat arvostelevasti twiittien perusteella heilahteleviin kursseihin. Onkin kohtuutonta, että yksittäisen ihmisen näkemys voi vaikuttaa tuhansien kryptosijoittajien omaisuuteen, eivätkä hypernopeasti reagoivat kurssit anna muutenkaan kovin vakuuttavaa kuvaa koko alasta.

Kryptojen arvo ei ole sidottu maalliseen omaisuuteen tai konkreettisten tuotteiden valmistamiseen, vaan niiden arvo, tulevaisuuden odotukset ja käyttökelpoisuus liittyvät juuri niihin koodinpätkiin, algoritmeihin ja salausteknologioihin, joilla ne on luotu.

Kryptot ovat muutakin kuin coinit

Kryptot synnyttävät myös omassa keskuudessaan uudenlaisia toimintamalleja ja alustoja, mahdollisuuksia esineiden internetin toteuttamiseen ja virtuaaliseen vaihdantaan. Vaikka kaikki kryptoihin liittyvä toiminta on olemassa vain tietoverkoissa, palvelimilla ja verkosta irrotetuilla kovalevyillä ja muistitikuilla – ja joku irvileuka on vitsaillut kaiken kryptoihin liittyvän olevan käyttökelvotonta, jos sähkö maailmasta loppuu – on niillä omat arvon luonnin perusteensa. Jokainen kryptoprojekti pyrkii parantamaan edellisissä havaittuja puutteita, ja laaja-alaisilla kryptoteknologiaan perustuvilla alustoilla pyritään parantamaan jopa koko internet. 

Kryptojen arvonluonnin ominaisuuksia ovat niiden kiinnostavuus ja arvo-odotukset, jotka näkyvät käyttäjämäärissä, niiden verkkoon lukitussa arvossa tai verkossa tehtävissä siirroissa, transaktioiden määrässä, luonnollisesti niiden tietoturvan tasossa ja teknologisen kehityksen nopeudessa. Nämä olennaiset elementit kehittyvät koko ajan, niin uusien coinien, platformien ja tokenien muodossa, kuin myös jo lanseerattujen teknologioiden sisällä. Olemassa olevista kryptoista julkaistaan säännöllisesti uusia versioita. Hakkeri- ja koodaajayhteisöjen synnyttämät tuotteet eivät ole luotuja pysähtyneisyyteen, vaan ne kehittyvät koko ajan. 

Jatkuvan kehityksen mentaliteetti ja kryptojen hiljalleen saaman virallisenkin hyväksynnän myötä on nähtävissä, että tämä markkina tulee säilymään ja ikääntymisensä myötä myös vähitellen rauhoittumaan. Kryptoja sijoituskohteena miettivän kannattaa varautua hajauttamiseen ja maltillisuuteen, sillä nämä teknologiat ovat äskettäin syntyneitä lupauksia, jonka täysi potentiaali saatetaan nähdä vasta useiden vuosien päästä.

Osakeanteja putkahtelee nykyisin kuin sieniä sateella. Tälläkin hetkellä useampi yhtiö valmistelee antia, ja viimeisin listautuja on Toivo Group jonka osakeanti ylimerkattiin tyypilliseen tapaan. Pääsääntöisesti jokainen viime aikoina nähty anti on ylimerkattu, mukaan lukien aikaisemmin mainittu Toivo Group sekä Alexandria pankkiiriliike(joka ei erityisemmin nauti sjoittajien suosiosta). Jos tällaiset vähän epämääräisemmätkin annit ylimerkataan, sarja tullee mitä todennäköisimmin jatkumaan myös laadukkaampien listautumisten yhteydessä.

Parasta näissä ylimerkatuissa anneissa on tyypillisesti se, että ensimmäisenä pörssipäivänä nähdään valtaisia nousuja. Patoutunut kysyntä nostaa osakkeen hinnan uusiin sfääreihin. Osakeantiin osallistunut sijoittaja pääsee näissä tilanteissa nauttimaan mukavista pikavoitoista.

Olen itsekin osallistunut muutamien mielestäni laadukkaiden yhtiöiden anteihin. Viimeisimpänä osallistuin Orthexin antiin, joka sekin ylimerkittiin reilusti. Sijoittajille tarjottiin tuossa annissa hieman poikkeuksellisesti vain 62 kappaletta ”takuuosakkeita.” Merkintäsummasta huolimatta kaikki siis saivat saman määrän, halusi sijoittaja sitten merkata tuon 62kpl tai vaikkapa 1000 kappaletta.

Tämä ei kuitenkaan ole käytäntö kaikissa anneissa, vaan usein tarjonta ylimerkkaustilanteessa on ”takuuosakkeet” + tietty prosenttimäärä halutusta ylimenevästä merkkausmäärästä. Näin ollen ne jotka merkkaavat suuremmilla summilla tulevat myös saamaan suuremman määrän osakkeita ylimerkkaustilanteessa. Ja ensimmäisenä pörssipäivänä osakkeen noustessa tulee sijoittaja saamaan suuremmat pikavoitot.

Tämän innoittamana pohdin osakeanteihin osallistumista sijoituslainarahalla. Nordnet esimerkiksi tarjoaa sijoituslainaa parhaimmillaan 0,99% vuosikuluilla. Jos osakesalkusta löytyy vakuuksia, voi lainarahaa saada käyttöön siis hyvinkin edullisesti. Näin ollen laadukkaaseen osakeantiin voisi halutessaan osallistua edullisella lainarahalla. Logiikka menisi niin, että merkintäsumma voisi lainan avulla olla hyvinkin yläkanttiin, ja osakeannin ylimerkintätilanteessa osakkeita saisi lainarahan avulla merkittyä huomattavasti suuremman määrän kuin pelkän käteiskassan avulla olisi mahdollista.

Näin ollen sijoittaja saisi merkattua suuremman määrän osakkeita ja saisi ensimmäisenä pörssipäivänä huomattavasti suuremmat pikavoitot. Ja toki saisi ylipäätään reilummin laadukasta osaketta halvimmalla mahdollisella hinnalla salkkuunsa ennen kuin hinta karkaa. Sijoituslainan voisi halutessaan maksaa välittömästi takaisin osakeannin jälkeen. Tällaisessa tapauksessa riskitaso on mielestäni lainarahasta huolimatta hyvin rajallinen.

Esimerkkinä tuleva Puuilon anti

Puuilon osakeannin ehdot ovat seuraavat: Osakkeen hinta on vähintään 6,20€ ja enintään 6,60€, minimimerkintämäärä on 100 kappaletta ja maksimimäärä 20 000 kappaletta. Näin ollen jos haluaa tässä annissa merkitä maksimisumman, tarvitsisi teoriassa enintään 132 000 euroa käteistä. Väittäisin, että harvemmalla meistä on käytössään tällaisia käteisvaroja ilman osakkeiden realisointia.

Sijoituslainalla voisi tässäkin annissa taata sen, että tulee varmasti saamaan yleisöannissa tarjottavan maksimisumman osakkeita. Väittäisin, että riski tappiolliseen sijoitukseen on hyvin rajallinen. Luonnollisesti sijoittajan tulee kuitenkin huomioida että kaikki on aina mahdollista ja myös negatiiviseen tulokseen tulee varautua riskilaskelmissaan.

Onko sinulle kokemusta lainarahalla osallistumisesta osakeanteihin? Herättikö artikkeli ajatuksia? Kirjoita kommentti jutun alle!