Tekijä: Osinkko

  • Virheitä energiahuoltovarmuudessa

    Suomi on muun Euroopan mukana ajautumassa energiakriisiin. Mediassa toistellaan usein, että kyseessä on Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan aikaansaama kriisi, mutta unohdetaan että virheitä on tehty paljon niin Suomen kuin Euroopankin tasolla. Kyseessä on siis vain osatotuus, paremmalla varautumisella nykyisen kaltaisessa kriisissä ei oltaisi. Tämä kirjoitus avaa hieman näitä virheitä joita on mielestäni matkan varrella tehty.

    Kotimaan energiahuoltovarmuus

    Turve

    Heti ensimmäisenä tulee mieleen olennaisen kotimaisen energiatuotannon alasajo, jota harjoitettiin vielä Venäjän hyökkäyssodan alettuakin. Kyseessä on tietenkin turvetuotannon alasajo, jota on toki ajettu alas jo useamman vuoden ajan muun muassa nostamalla päästöoikeuksien hintaa, mutta jonka konkreettisin ilmentymä on turvetuotantokaluston romutuspalkkiot turveyrittäjille. Jo aikaisemmin biopolttoainetta käyttävät voimalat alkoivat kotimaisen turpeen sijaan käyttämään muun muassa venäläistä haketta. Kotimainen turvetuotanto korvattiin venäläisellä rekkarallilla, jonka lisäksi laivat toivat haketta muun muassa Ruotsista ja muualta Euroopasta. Näin saatiin samalla kertaa sekä rahat että työllisyysvaikutukset siirrettyä Suomen rajojen ulkopuolelle.

    Kokonaan oma asiansa on se että Suomessa turvetta ei luokitella uusiutuvaksi, mutta esimerkiksi Ruotsissa näin puolestaan on. Omalla politikoinnilla on saatu asetettua oma kansallinen ”musta kultamme” epäsuotuisaan asemaan. Meidän tulisi mielestäni ottaa mallia Norjasta, joka on nyt öljyn lisäksi Euroopan suurin kaasuntuottaja Venäjän kutistettua tuotantoaan. Kieltämättä heillä on käynyt luonnonvarojensa kanssa hyvä tuuri, mutta samaan aikaan eivät ole omalla politiikalla kampittaneet itseään. Jos Suomesta löytyisi öljyä, se varmaan jätettäisiin pumppaamatta ylös koska olemme liian kunnianhimoisia ilmastotavoitteissamme.

    Joku saattaa miettiä, että mitäs väliä tällä on. Turvepolttoaineen osuus kaikesta polttoainekäytöstä on Suomessa ollut vain 3-4 prosenttia. Kuitenkin tällaisina aikoina kun suuri osa tuontisähköstä loppuu tai kallistuu merkittävästi, on pienemmälläkin piikkituotannolla valtava rahallinen merkitys. Luulenpa, että useimmat mieluummin polttaisivat turvetta kuin maksaisivat sähköstään maltaita tai säännöstelisivät sähkön käyttöä tulevana talvena.

    Hiilivoima

    Vuoden 2016 alussa Fortum kertoi aikomuksestaan purkaa Inkoon 1000 megawatin hiilivoimalaitos, joka oli aikaisempina vuosina toiminut varavoimalaitoksena kulutushuippujen tasaamiseen. Yhtiö julkaisi muun muassa näyttävän videon viimeisen piipun kaatamisesta, video on vuodelta 2020:

    1000 megawatin lisäteho otettaisiin varmasti tulevan talvena mielellään vastaan, etenkin mikäli Olkiluodon 3-reaktorin käynnistyksessä tulee ylimääräisiä viivästyksiä. Valitettavasti kaukonäköisyys ei riittänyt valtion eikä Fortumin johdossa pitämään tässäkään kohtaa silmällä kotimaista huoltovarmuutta. Hiilen polttaminen on tunnetusti nykyään kaikkein pahin synti, joten siinä mielessä tällainen ilmastoposeeraus on ymmärrettävää.

    Myös Helsingissä Hanasaaren hiilivoimala on tarkoitus sulkea keväällä 2023. Toivottavasti tämä jätetään sen vähintään jälkeen varavoimakäyttöön ja unohdetaan alueelle kaavaillut asuntoprojektit ainakin siksi aikaa, että pahimmasta energiakriisistä ollaan selvitty.

    Tehoreservi käyttöön?

    Suomessa on tulevalle talvelle varattuna 600 megawatin tehoreservi joka on ensisijaisesti tarkoitettu varmistamaan sähkön riittävyys. Koska sähkön hinta on jo nyt ollut sietämättömällä tasolla, mielestäni olisi perusteltua ottaa tehoreservi käyttöön viimeistään pakkaskelien alettua. Nykyisillä sähkön hinnoilla laitokset olisivat tuossa tilanteessa varmasti kannattavia, eikä reservissä pitämiselle ole näin mitään perustetta.

    Saksan huoltovamuus

    Jos on Suomessa tehty omien poliitikkojen toimesta lukuisia virheitä, on niitä tehty myös Saksassa. Liika tuudittautuminen venäläisen kaasun varaan on ajanut koko Euroopan nyt vaikeaan tilanteeseen, kun kaasutoimitusten vähennyttyä korvaavaa tuotantoa on vaikea saada. Tämä efekti heijastuu meille Pohjoismaihin saakka. Onneksi sähkön siirtokapasiteetti Keski-Eurooppaan on rajallista, joka kohtuullistaa hieman hintoja meillä.

    Venäläiseen kaasuun lukittautumisen lisäksi Saksassa on päätetty sulkea toimivia ydinvoimaloita Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Onneksi viime aikoina tässä on jo nähty hieman terveempää ajattelua, ja vaikuttaa siltä että jo sulkupäätöksen saaneet ydinvoimalat saavat jatkoaikaa. Jo alunperin kuulosti hullunkuriselta, että Saksassa suljetaan ydinvoimaa ja tilalle tuodaan hiilivoimaa. Hienoa, että järki lopulta voittaa.

    Saksan ongelmat kumuloituivat myös meillä Suomessa valtionyhtiö Fortumiin, jonka osakekurssi matelee nyt hieman reilussa 10 eurossa. Fortum myönsi jo vuodenvaihteessa Uniperille 8 miljardin euron sisäisen rahoituksen, joka koostuu osakaslainasta ja emoyhtiön takauksesta. Nämä rahat lienevät jo poltettu, joten välillisesti tämä oli suomalaisten veronmaksajien tuki saksalaisille, ettei heidän tarvitsisi maksaa kaasustaan markkinahintaa. Toivottavasti tulevana talvena saksalaiset ostavat meille vuorostaan halvempaa sähköä. 🙂

    Summa summarum

    Tilanne on tällä hetkellä monella tapaa sekava, mutta selvää on että energiahuoltovamuutta on vakavasti laiminlyöty niin meillä kotimaassa kuin Euroopassakin. Tätä kautta valta eurooppalaisen energian hinnasta on luovutettu Putinin käsiin. Vastuuta kokonaistilanteista ei voida mielestäni sysätä pelkän Venäjän hyökkäyssodan piikkiin. Osavastuu on sekä nykyisillä että menneillä päättäjillä.

    Vielä ei ole liian myöhäistä alkaa jälleen tekemään järkeviä päätöksiä. Kotimaista turvetta onkin jo haalittu varmuusvarastoihin, toivottavasti ei jo liian myöhään.

  • Julkaisimme uuden työkalun energian hinnan seurantaan

    Lisäsimme sivuillemme energian hintoihin keskittyvän työkalun, josta selviää muun muassa pörssisähkön hinnat sekä verollisena että verottomana ja nestemäisten polttoaineiden hinnat. Mennyttä ja tulevaa hintakehitystä voi tämän lisäksi tarkastella graafeista.

    Sähkön hinnasta on heti etusivulla tarjolla tieto, milloin sähkö on kuluvan vuorokauden aikana sekä halvinta että kalleinta. Tämän on tarkoitus helpottaa sähkön käytön keskittämistä edullisimmille tunneille, sekä välttää kulutusta kalleimpana ajankohtana.

    Lisäksi tarjolla on tieto sekä tuulivoiman että aurinkovoiman tuotantomääristä. Näin saa nopeasti kokonaiskuvan siitä, kuinka merkittävästä osuudesta on kyse.

    Työkalua on tarkoitus laajentaa tulevaisuudessa niin, että sinne kootaan muitakin hintatietoja saatavilla olevista avoimista tietokannoista.

    Työkaluun pääsee ylävalikon linkistä tai osoitteesta: hinta.tuulipuku.fi

    Millaista tietoa sinä haluaisit sivulla nähdä? Kirjoita vastauksesi artikkelin kommenttikenttään.

  • Kryptovaluuttojen romahdus

    Pörssien taantuessa myös kryptovaluutat ovat kirjaimellisesti romahtaneet. Tunnetuimman kryptovaluutan bitcoinin kurssi on pudonnut tätä kirjoittaessa noin -42% ja ethereum -49% vuoden takaisesta noteerauksestaan. Kaikkien aikojen huipuistaan BTC on laskenut -67% ja ETH -74%. Pörsseihin verrattuna pudotus on ollut siis huomattavasti rajumpaa. Sijoituskeskusteluissa asian tiimoilta on nähty hyvinkin kärkästä keskustelua puolin ja toisin. Tällainen romahdus herättää tunteita. Tässä tekstissä hieman omia ajatuksiani aiheesta.

    Taustani kryptosijoittajana

    Olen itsekin sijoittanut kryptoihin ja tälläkin hetkellä minulla on mitättömän kokoinen positio muun muassa bitcoinissa. Tämä on sellainen positio jonka olen valmis häviämään, joten en aio sitä nytkään myydä. Hieman suuremman kokoluokan ”treidin” tein ostamalla Nordnetista Bitcoin trackeria marraskuussa 2020, ja myin sen toukokuussa 2021 hieman reilulla 100% tuotolla. Henkilökohtaisesti olen siis kryptosijoituksissani reilusti voitolla.

    Mietteitäni kryptoista

    Itse en pidä kryptovaluuttoja oikeana valuuttana, koska eihän niillä juuri mitään voi oikeassa elämässä maksaa. Kyseessä on siis erittäin spekulatiivinen instrumentti, jonka arvoa on hyvin vaikea perustella. Koska kryptojen arvo määräytyy sijoittajien ja spekulanttien ahneuden ja pelkojen mukaisesti, on hyvin vaikea nähdä että ne voisivat saavuttaa asemaa todellisena valuuttana perinteisten Fiat-valuuttojen rinnalla. Tarkoitus on ollut hyvä, mutta toteutus ei vain toimi. Kuka uskaltaisi ottaa vastaan maksuja valuutalla, jonka arvo voi pudota päivässä -10%? Vertaus kultaankaan ei toimi, koska juuri parhaillaan korkean inflaation ympäristössä kulta on ollut arvossaan, mutta kryptot ovat romahtaneet vapaapudotukseen. Voidaan siis perustellusti kysyä, mitä menettäisimme jos kryptot lakkaisivat yhtäkkiä olemasta?

    Tästä syystä en ole kovin suuria summia sijoittanut kryptoihin. Osakeyhtiöillä puolestaan taustalla on aina yhtiön oikeaa liiketoimintaa, ja osakkeiden arvo on helpompi perustella yhtiöiden taloudellisen suorituskyvyn mukaisesti. Vaikka pörssikurssitkin ovat lasketelleet, saamme tasaisesti tietoa yhtiöiden taloudellisesta suorittamisesta. Ensi kuussa pyörähtääkin käyntiin Q2-raportointikausi, joten tuoretta tietoa on pian tarjolla yllin kyllin. Mielestäni tässä on spekulaation ja sijoittamisen ero, toinen tehdään tietoon pohjautuen ja toinen kun toivotaan että instrumentti nousee. Koska ”onhan se aina ennenkin noussut takaisin.”

    Ovatko kryptot jatkossa hyvä sijoitus?

    Vaikka kyseessä on spekulatiivinen sijoitus, krypto voivat olla siitä huolimatta hyvä sijoitus myös jatkossa. Käänne tapahtuu jos ja kun ahneus voittaa nyt nähdyn äärimmäisen pelon. Se voi tapahtua tänään, tai se voi tapahtua vaikkapa vuoden päästä, kukaan ei tiedä eikä infoa ole etukäteen tarjolla. Voi myös olla, että paluuta entiseen ei enää nähdä. Jos kryptoilla haluaa tehdä rahaa, parasta lienee tehdä ostoja tasaisesti esimerkiksi kuukausittain. Samalla tulee olla valmis hyväksymään se fakta, että mikäli sijoittajien kiinnostus kryptoihin jonain päivänä lakkaa, samalla voit menettää kaikki sijoittamasi varat.

  • Onko Harvia nyt halpa?

    Harvia lukeutuu nykyisessä pörssirytinässä eniten laskeneiden suomiosakkeiden listalle. Laskettelua on tämän vuoden puolella kertynyt nyt liki -50%. Väkisinkin tällaisessa tilanteessa herää kysymys, joko osake olisi edullinen? Yritetään hahmottaa sitä tässä tekstissä tulospohjaisen arvostuksen kautta.

    Hinnoittelu

    Harvia on selkeä kasvuyhtiö, ja on hinnoiteltu etenkin lähihistoriassa sen mukaisesti. Monesti mielletään, että suuri osa yhtiön liikevaihdosta syntyy kotimaassa, mutta todellisuudessa viime vuonna liikevaihdosta peräti 79,4% syntyi kansainvälisestä liiketoiminnasta. Tämä on siinä mielessä positiivista, että juuri kansainvälisessä liiketoiminnassa on Harvian suurin kasvupotentiaali.

    P/E-luku viime vuoden tuloksella ja perjantain päätöskurssilla on 16. Tuloksen kasvuvauhti on viimeisen viiden vuoden aikana ollut keskimäärin peräti 48,9 prosenttia per vuosi. Etenkin vuosien 2020 ja 2021 tuloskasvu oli erittäin vankkaa johtuen muun muassa yritysostoista. Näillä lukemilla PEG-luvuksi saadaan 0,33. Jos PEG-luku ei ole kaikille tuttu, kerrottakoon muistutuksena että lukemaa 1 pidetään neutraalina, alle sen voi olla merkki aliarvostuksesta ja yli yhden merkki siitä, että kasvua on hinnoiteltu jo osakkeeseen sisään. Näin ollen Harvian kohdalla tämä indikaattori kertoo aliarvostuksesta jos katsomme vain peruutuspeiliin.

    On sanomattakin selvää, että nykyisessä markkinatilanteessa inflaatio nostaa raaka-aineiden hintoja ja tämä ei voi olla näkymättä myös Harvian katteessa mikäli nousseita hintoja ei ole saatu siirrettyä nopeasti tuotteiden myyntihintoihin. Yritysostokorttia on vilauteltu nytkin, mutta uudesta ostosta tai sen onnistumisesta ei ole mitään takeita. Tästä syystä voitaisiin laskea PEG-kerroin vielä niin, että sisällytetään huonompaa suoriutumista tuloksen kasvuprosenttiin sisään. Olettakaamme, että tuloskasvuprosentti jää jatkossa ensimmäisellä kvartaalilla nähtyyn 13,6 prosenttiin. Tällä kasvuvauhdilla PEG-luvuksi saadaan 1,17. Tähän peilattuna nykyarvostus olisi varsin neutraali. On kuitenkin huomioitava, että nykyisessä markkinatilanteessa ja Venäjältä vetäytymisen jälkeen yhtiön on erittäin vaikea saavuttaa kasvua toisen kvartaalin aikana. Näin ollen loppuvuoden varaan jää paljon tehtävää.

    Jos katsotaan mitä analyytikot povaavat, Inderes odottaa tälle vuodelle tuloksen supistumista noin 6% verran viime vuoteen verrattuna. Vuodesta 2023 eteenpäin palattaisiin taas ripeähkölle kasvu-uralle. Tavoitehinta osakkeelle on peräti 42 euroa(tätä kirjoittaessa kurssi on 29,44€, matkaa tavoitehintaan 42,6%).

    Toisen kvartaalin tuloksen jälkeen olemme varmasti paljon viisaampia näkymistä sen suhteen tuleeko tänä vuonna todellakin tulostaantumaa, vai saako Harvia kaivettua torjuntavoiton. Se on kuitenkin selvää, että muun muassa Venäjältä vetäytyminen on tehnyt oman lovensa tulokseen, ja tämän vaikutus tulee näkymään vasta toisesta kvartaalista eteenpäin. Markkina on tällä hetkellä erittäin lyhytnäköinen, ja kurssi tullee notkahtamaan huonoista uutisista. Nämä voivat olla hyviä ostopaikkoja, mikäli nähdään ylilyöntejä.

    Kannattaako osakkeen kyydissä pysytellä?

    Globaalin talouden tilanne on tällä hetkellä sellainen, että tasapainotellaan korkean inflaation ja talouden taantuman välillä. Se on kuitenkin selvää, että Harvian nykyarvostus ei juuri anna arvoa tulevaisuuden kasvulle. Tämä siitäkin huolimatta, että yhtiö on juuri investoinut tuotantokapasiteetin kasvattamiseen, joka takaa sille merkittävän kasvupotentiaalin.

    Osinkoja on lupa odotella vähintään sama 0,6 euroa joka saatiin viime vuodelta. Yhtiön tavoitteenahan on jakaa tasaisesti kasvavaa osinkoa. Nykykurssille osinkotuotto on noin 2%. Taso ei ole korkea, mutta miksi olisikaan koska yhtiö itse osaa sijoittaa rahat erittäin tuottavasti.

    Omasta mielestäni osakkeen nykyarvostus on suhteellisen edullinen, mikäli uskoo siihen että yhtiö palaa tämän välivuoden jälkeen kasvu-uralle. Lyhyellä tähtäimellä pidän kuitenkin mahdollisena, että markkina voi tarjota vielä lisää takapakkia jo Q2-tulosjulkistuksen yhteydessä. Pitkäjänteinen sijoittaja hyödyntää nämä ostopaikkana, kun pitää mielessä Harvian tulevaisuuden kasvupotentiaalin. Harvian kohdalla onkin syytä kaivaa esille suurennuslasin sijaan kiikarit.

  • Sisäpiirit pörssiyhtiöiden organisaatioissa

    Perheyhtiöissä sekä joissain listaamattomissa yrityksissä on tapana palkata sukulaisia sekä muita tuttuja töihin. Tällöin asialla ei ole väliä, koska yrittäjä itse kantaa päätösten riskit ja seuraukset. Kun yhtiö listautuu pörssiin, nimityksissä pitää olla tarkempi, koska silloin ei enää ajeta oman lähipiirin etua vaan sijoittajien.

    Välillä yhtiökokousten pöytäkirjoja lukiessa törmää hallitusnimityksiin, jotka vaikuttavat kyseenalaisilta. Usein näihin törmää kun kyseessä on entinen perheyhtiö, tai yhtiön työntekijöiden taustalla on jokin muu yhdistävä tekijä.

    Sijoittajan on syytä huolestua, mikäli pörssiyhtiön organisaatiorakenne on hyvin sukulaisuussuhteisiin nojaava, eikä sillä ole aikaisempaa kokemusta pörssiyhtiön toimintakulttuurista. On hyvin mahdollista, että yhtiö tarvitsee useita vuosia omaksuakseen pörssiyhtiön toimintaperiaatteet. Tämä koskee niin alempia johtoportaita kuin ylinta päätäntävaltaa yhtiöissä.

    Uusia hallitusnimityksiä kannattaa seurata etenkin pörssin pienemmissä yhtiöissä. Nykyään on helppo perehtyä hallituksen uusien nimitysten taustoihin esimerkiksi LinkedInin kautta. Mikäli nimitystä ei voi perustella hallitusehdokkaan sopivalla taustalla ja kokemuksella, hälytyskellojen on syytä soida. On suuri riski, että kokemattomuus tulee näkymään yhtiön suoriutumisessa pörssitaipaleellaan.

  • Kuinka tänä kesänä kannattaa lomailla kotimaassa?

    Kuten hyvin tiedetään, inflaatio jyllää niin maailmalla kuin meillä Suomessakin. Hyödykkeiden hinnat kautta linjan ovat nousseet reipasta kyytiä. Jo viime kesänä tätä havaittiin etenkin rakennussektorilla, tällä kertaa vaikutukset ovat levinneet paljon laajemmin muun muassa tuiki tärkeisiin polttoaineisiin.

    Tätä kirjoittaessa Oulun korkeudella 95E keskihinta on 2,543€/l, 98E 2,624€/l ja diesel 2,327€/l. Polttoaineiden hinnat ovat siis vuodessa nousseet kautta linjan noin euron per litra. Tästä inspiroituneena ajattelin tehdä tämän kirjoituksen, jossa laskeskelen kuinka lomamatkat voisi tänä kesänä hoitaa edullisimmin.

    Laskelmat

    Otetaan esimerkkilaskelmaan kolmehenkinen perhe, joka haluaa matkustaa tänä kesänä Oulusta Imatralle ihailemaan kaunista Imatrankoskea. Matkaa kohteeseen kertyy noin 530km eli menopaluu on 1060 km.

    Tavallinen henkilöauto

    Tyypillinen henkilöauto kuluttaa matka-ajossa noin 6 litraa per 100km. Näin ollen bensa-auton matkakulu kohteeseen ja takaisin olisi 95E:llä 161,80 euroa ja 98E:llä 166,80 euroa. Koska 98E palaa puhtaammin, sillä kulutus on aavistuksen pienempää(vastaavasti 95E taas hieman suurempaa). Näin ollen bensa-auton polttoainekustannuksiksi voitaisiin laskea näiden molempien bensalaatujen keskiarvo joka on 164,30€.

    Dieselauton kulutukseksi voidaan laskea hieman pienempi 5 litraa per 100km, joten dieselille hintaa tulisi tällä matkalla 123,30€. Etu dieselautoilijan hyväksi on noin 40 euroa.

    Sähköauto

    Käytän esimerkkilaskelmassa omaa sähköautoani, jonka keskikulutus kesäkelillä on noin 14kWh/100km. Näin ollen virtaa kuluu koko matkalla 148,4 kWh. Tyypillisesti laturilla kilowattitunti hinnoitellaan 15-25snt/kWh. Käytetään siis tämän haarukan keskiarvoa, joka on 20snt/kWh. Sähköauton matkakustannukseksi tulee tällä matkalla noin 29,70 euroa. Todellisuudessa hinta ei ole edes aivan näin suuri, koska auton akun voi ennen lähtöä ladata kotona täyteen edullisemmalla hinnalla.

    Tälläkin hinnalla laskettuna säästö bensiiniautoon verrattuna on 135 euroa ja dieseliin verrattuna 94 euroa. Karkeasti laskettuna sähkautoilija säästää yhden hotelliyön verran matkakustannuksissaan.

    Asuntoauto + camping vs henkilöauto + hotelli

    Tyypillinen suhteellisen moderni asuntoauto kuluttaa noin 10 litraa dieseliä per 100km. Näin ollen asuntoauton polttoainekustannukseksi tällä reissulla tulisi noin 247 euroa. Caravan-leirintämaksu asuntoautolle on noin 30 euroa per vuorokausi caravan+sähkö+henkilömaksuineen(2 aikuista + 1 pieni lapsi).

    Jos esimerkin vuoksi kohteessa viivytään 2 vuorokautta, tulee kokonaiskustannukseksi 247€+60€=307€

    Bensiiniautolla matkakustannus oli aikaisemmin mainittu 164,30€ ja hotelli noin 120€ per yö kun puhutaan hieman tasokkaammasta majoituksesta aamupaloineen. Kokonaispaketin hinta näin ollen 164,30€ + 240€=404,30€ eli säästöä asuntoauton eduksi tulisi noin 97 euroa.

    Dieselautolla vastaava paketti olisi kokonaisuudessaan 40 euroa vähemmän, eli 364,30€. Säästö asuntoauton eduksi yhä 57 euroa.

    Sähköautolla samaisen reissun kokonaishinnaksi muodostuu 29,70€ + 240€=269,70€. Säästö sähköauton eduksi on noin 37 euroa. Säästön lisäksi perhe saa nukuttua paremmin ja hintaan kuuluu lisäksi hotelliaamiaiset. Ei kuulosta yhtään hullummalta diililtä!

    On hyvä huomata, että mikäli reissu vielä jatkuisi tästä eteenpäin, sähköauto säästää yhden tällaisen ”luksushotelliyön” per noin jokainen ajettu 500km. Jos tyytyy hieman halvempaan hotellimajoitukseen, tämä raja tulee luonnollisesti vastaan paljon nopeammin.

    Entä julkinen liikenne?

    Junalla

    Vr yllätti positiivisesti, sillä edullisin menopaluumatka samalle reitille kustantaisi koko porukalle vain 92,40€. Näin ollen, mikäli Imatra olisi reissun ainoa kohde, kannattaa polttonesteillä käyvät henkilöautot jättää kotiin ja hypätä junaan. Näin säästöä matkakustannuksissa kertyisi bensiiniautoon verrattuna 71,90€ ja dieselautoon verrattuna 30,90€. Toki on sanottava, että näillä polttoainehinnoilla uskon junan olevan halvempi ratkaisu lähes mihin tahansa kohteeseen josta juna-asema löytyy, kunhan hoksaa ostaa liput ajoissa.

    Sähköautoon verrattuna juna on 62,70€ kalliimpi, joten omalla autolla ajamiselle tulee hieman vaivanpalkkaa. Lisäksi onhan oma auto kohteessa aina huomattavasti mukavempi kuin olla sielläkin pelkkien julkisten varassa.

    Lentäen + junalla

    Norwegianin lennot Oulusta Helsinki-Vantaalle maksavat koko porukalle menopaluuna 283,26 euroa. Lisäksi junayhteys Imatralle kustantaa mennen tullen 50,40 euroa. Näin ollen matkojen kokonaiskustannus olisi 333,70 euroa. Hinnassa tämä kombo ei pysty kilpailemaan muiden liikkumismuotojen kanssa, mutta mikäli kohteeseen on kiire, taittuu koko matka noin 4 tuntiin kaikkine odotteluineen(teoriassa lento kestää vain tunnin ja junamatka 2,5 tuntia, mutta lentoasemalla pitää joka tapauksessa olla vähintään noin puoli tuntia aikaisemmin paikalla).

    Yhteenveto

    Jos sinulla on tänä kesänä sähköauto käytössäsi, voit onnitella itseäsi sillä todennäköisesti kotimaan lomailu tulee olemaan sinulle huomattavasti edullisempaa kuin muille. Tänä kesänä kannattaa suunnata katse myös julkisen liikenteen puoleen, sillä junaliikenne on noussut erittäin kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi, ja tarjoaa liikkumiseen mukavuutta ja väljyyttä esimerkiksi bussiin verrattuna(juuri epämukavuuden vuoksi en ottanut busseja mukaan tähän laskelmaan).

    Toivotan kaikille samalla hyvää kesää ja mukavia kesälomareissuja!

  • Ostaisitko tätä yhtiötä?

    Tällä kertaa ajattelin kirjoittaa pienimuotoisen osakeanalyysin hieman eri tavalla kuin normaalisti. Kerron ensin yhtiön kehityksestä ja tunnusluvuista, ja vasta lopuksi paljastan mistä yhtiöstä on kyse. Näin ollen lukija voi pohtia talouslukuja avoimemmin mielin, ilman ennakkoasenteita.

    Suoraan asiaan

    Yhtiötä voisi luonnehtia tulosloikan tehneeksi kasvuhtiöksi, joka kulkee lähes kokonaan analyytikoiden tutkan alla. Yhtiön toimiala on epäseksikäs ja joku voisi sitä tylsäksikin luonnehtia. Yhtiö on vastikään kasvanut epäorgaanisesti kaupalla, joka oli sen verran hyvä että kaupan jälkeen tehtiin jopa ylöskirjaus.

    Viimeisimmän kaupan seurauksena yhtiö nousi uuteen suurempaan liikevaihtoluokkaan, joka synergioiden vahvistamana alkaa tänä vuonna näkyä tulosrivilläkin. Jopa niin että tulosparannus tulee läpi nopeammin kuin oli odotettu. Ensimmäisellä kvartaalilla yhtiö kaksinkertaisti tuloksensa verrattuna vuoden takaiseen. Osakekohtaista tulosta kertyi 3,25 kertaa enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuosi sitten. Voidaan puhua merkitävästä kasvusta, joka tuli myös analyytikolle sen verran yllättävänä että ennustukset menivät osakekohtaisen tuloksen osalta 345%:lla pieleen. Noh, sattuuhan näitä. 🙂

    Summa summarum, tuloskasvu ja yrityskaupan tuloksena läpi tulevat synergiat ovat merkittävät.

    Tästä täytyy varmaan maksaa maltaita?

    Vuoden takaiseen arvostukseen verrattuna osake on kasvanut tähän päivään laskettuna noin 7,5 prosenttia. Kyllä, luit aivan oikein. Tulos siis kasvoi tämän vuoden ensimmäisellä kvartaalilla 3,25-kertaiseksi ja osake on vain 7,5 prosenttia kalliimpi kuin se oli vuosi sitten. Lieköhän tämä hintamörnimisen kaikkien aikojen ennätys? Joka tapauksessa, tämä tieto on sijoittajan etu. Hyvää osaketta ehtii kahmia salkkuun edulliseen hintaan.

    Osakkeen arvostuksesta sen verran, että tämän vuoden ennustetulla osakekohtaisella tuloksella P/E-luku on 9,97 ja P/B 1,6. Tulostuotoksi kännettynä nykyhinta tarjoaisi siis uudelle sijoitukselle 10% vuosituottoa mikäli tämän vuoden ennustettuun tulokseen osutaan. Itseasiassa lukemat ovat lähes samat, vaikka yhtiö toistaisi vain viime vuoden toteutuneen osakekohtaisen tuloksensa. Tästä voidaan päätellä, että nykytilanne korkeine inflaatioineen sekä geopoliittisine jännitteineen on laskettu tämän vuoden ennusteeseen mukaan. Turvamarginaalia siis löytyy.

    Osinkotuottoa on lupa odottaa noin 3,2% verran nykyhinnalle. Kokonaisuudessaan tuloskasvun sekä osinkotuoton muodostama tulospotentiaali kuulostaa mielestäni varsin houkuttelevalle.

    Oman ohjeistuksensa mukaan yhtiö odottaa tänä vuonna liikevaihdon selvää kasvua ja vertailukelpoiseen liikevoittoon kasvua. Aivan helposti ei siis positiivista tulosvaroitusta tulla näkemään näin lavean ohjeistuksen vuoksi, mutta uumoilisin että asioiden edetessä mallillaan analyytikoiden tälle vuodelle ennustettu EPS pystytään ylittämään.

    Mainittakoon vielä se, että viime aikoina yhtiön ylin johto on tankannut osaketta.

    Paljastuksen aika

    Arvasitko mistä yhtiöstä puhun? Epäilen, että vähäisen näkyvyytensä vuoksi moni lukija ei tätä arvannut. Kyseinen yhtiö on Wulff, joka myy ja markkinoi asiakkailleen työpaikka- ja toimistotuotteita, it-tarvikkeita sekä ergonomia- ja ensiaputuotteita. Kasvuloikan yhtiö teki ostettuaan Staples Finlandin viime vuonna. Yhtiö ei ole mikä tahansa peluri, vaan johtava työpaikkatuotteiden ja -palveluiden tarjoaja Pohjoismaissa.

    Ohessa yhtiön sijoittajasivuilta löytyneet osakekohtaiset luvut menneille vuosille, joista voi nähdä suotuisan tuloskehityksen sekä viime vuoden tuloskasvuloikan:

    Yhtiön pitkän tähtäimen tavoitteet ovat seuraavat(päivitetty joulukuussa 2021):

    Wulff-Yhtiöt Oyj:n hallituksen hyväksymät uudet keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet tähtäävät liikevaihdon kaksinkertaistamiseen, eli 200 miljoonan euron liikevaihtoon vuonna 2026:

    • liikevaihdon kasvu keskimäärin 15-20 % vuodessa
    • vertailukelpoisen liikevoitto-%:n kasvu
    • kasvava osinko/osake

    Nykyinen arvostus ja nämä tavoitteet eivät ole mielestäni aivan linjassa keskenään. Näin ollen voidaan päätellä, kuten aikaisemmin jo totesinkin, että nykyarvostus sisältää turvamarginaalia pahan päivän varalle. Ja mikäli yrityskaupasta saadut synergiat ja tulosparannus tulevat odotuksia paremmin läpi(kuten Q1/2022 indikoi), on sijoittajilla mahdollisuudet nousevien kertoimien kautta hyviin tuottoihin(Inderesin tavoitehinta 5,2€, nousuvaraa noin 18,5%).

    Luonnollisesti tämän artikkelin tarkoitus ei ole olla ostosuositus, joten toivon jokaisen perehtyvän huolellisesti Wulffin omiin sijoittajasivuihin ja tekemään mahdollisen sijoituspäätöksen itsenäisesti.

  • Rahan ansaitsemisen salaisuudet kryptovaluutalla

    Kryptovaluutta on hyvä tapa sijoittaa rahaa. Useimmat ihmiset eivät kuitenkaan osaa käydä kauppaa ja saada niistä eniten irti. Toisin kuin NetBet, krypto vaatii monipuolista tietoa eri markkinoista.

    On muitakin tapoja ansaita elantonsa kryptovaluutoilla, mukaan lukien digitaalisten valuuttojen pitäminen ja ostaminen. Tämä artikkeli tutkii salaisuuksia rahan luomiseen kryptovaluutoista.

    Ansaitse rahaa passiivisilla tuloilla käyttämättömällä kryptovaluuttatokeneilla

    Crypto antaa sinun ansaita rahaa passiivisilla tuloilla Idle Crypto -tokeneilla kahdella tavalla. Yksi menetelmistä sisältää krypton panoksen, jonka avulla voit saada korkoa tietyllä korolla, kunhan tokenisi on lukittu. Panostaminen edellyttää tokeniesi lukitsemista todistaaksesi palisade-tapahtumien lohkoketjuverkoissa. Joillakin kryptomarkkinoilla on vähimmäislukitusaika ennen kuin voit nostaa rahakkeita, kun taas toisilla ei.

    Kaivostoiminta

    Kaivostoiminta on toinen helppo tapa ansaita rahaa kryptovaluutoilla. Prosessi sisältää erikoislaitteiston yhdistämisen työpöytälaitteeseen, joka muodostaa yhteyden kryptosi lohkoketjuun. Tämä tekniikka auttaa kaivostyöntekijöitä työskentelemään hajautetusti määritetyissä verkoissa. Miner ansaitsee rahakkeita, kun heidän järjestelmänsä ratkaisee monimutkaisia matemaattisia yhtälöitä, jotka puolestaan auttavat sallimaan lohkoketjun tapahtumia. Näiden ratkaistavien yhtälöiden luonteen vuoksi kaivoslaitteet voivat käyttää paljon sähköä. Esimerkiksi bitcoin rakentaa uusia lohkoja kymmenen minuutin välein, mikä tekee lisää 6,25 BTC:tä. Tämä palkinto maksetaan kaivostyöläisille, jotka ratkaisivat yhtälöt onnistuneesti.

    Airdrops

    Airdrops-konsepti on yksinkertainen, koska sinun ei tarvitse kuluttaa tai tallettaa rahaa ansaitaksesi kolikoita. Tämä konsepti on paikka, jossa voit ansaita ilmaisia kryptovaluuttoja, jotka on talletettu sinulle hiljattain käynnistetyistä projekteista, jotka haluavat mahdollistaa kryptovaluutan liikkeen. Nämä projektit eivät kuitenkaan kerää varoja, kun ne käynnistävät airdrop-laskennan, koska se vastustaa kryptovaluuttapörssin reilua käynnistämistä ja perinteistä ennakkomyyntiä. Kuitenkin, kun käytät kauppaa airdropsilla, sinun on oltava varovainen, koska monet huijarit, joilla on pumppu- ja tyhjennysaikeet, jakavat arvottomia tokeneita, etkä halua joutua uhriksi.

    Hanat

    Voit ansaita rahakkeita käyttämällä kryptovaluuttahanojen verkkosivustoja. Kryptohanojen avulla voit tehdä ilmaisia digitaalisia tokeja viimeistelemällä tehtäviä. Nämä tehtävät vaihtelevat kuitenkin käyttämäsi sivuston mukaan. Näiden pelien ja tehtävien etuna on, että et tarvitse aikaisempaa kokemusta niiden suorittamiseen. Jotkin verkkosivustot, kuten kryptohana, edellyttävät captchojen suorittamista. Ne voivat tulla äskettäin käynnistetyn pelin muodossa, jossa ansaitset kolikoita saatuasi sen tietylle tasolle.

    Kryptopelit

    Oletko koskaan miettinyt, voitko nauttia pelaamisesta ja saada palkkaa? Kyllä sinä voit. Voit tehdä pelissä useita tokeneita ansaitaksesi kryptopelejä samalla kun nautit pelistä. Tässä digitaalisessa virheessä on erilaisia pelejä. On ihanteellista, että etsit ensin elinkelpoisia pelejä, joilla voit ansaita rahaa. Voit harkita Decentralandin pelaamista, koska sen avulla pelaajat voivat luoda virtuaalisen avatarin ja keskustella muiden ihmisten kanssa.

  • Dovre osakeanalyysi – Energiamarkkinan moniottelija

    Euroopan energiamarkkina on tällä hetkellä myllerryksessä, ja tästä syystä minua alkoi kiinnostaa energiamarkkinoilla globaalisti monellakin tapaa mukana oleva Dovre Group. Niille jotka eivät vielä yhtiötä tunne kerrottakoon, että se tarjoaa energia-alan palveluja kolmessa eri segmentissä joita ovat projektihenkilöstö, konsultointi sekä uusiutuva energia. Yhtiö toimii globaalisti, ja sillä on konttorit Kanadassa, Suomessa, Norjassa, Singaporessa sekä Yhdysvalloissa. Projekteja tehdään yli 20 maassa ja yhtiö työllistää reilut 750 ammattilaista.

    Yhtiö on listattu Helsingin pörssiin jo vuonna 1999. Sen markkina-arvo on tällä hetkellä 65,16 miljoonaa euroa. Suurimpien osakkeenomistajien listaltan toiselta sijalta löytyy muuten tuttu nimi, Joensuun Kauppa ja Kone Oy jonka takana toimii suursijoittaja Kyösti Kakkonen. Onhan firmassa oltava jotain hyvää jos hänkin on tässä vainunnut hyvän sijoituspaikan? 🙂

    Talouslukuja

    Tutkaillaanpa seuraavaksi yhtiön talouslukuja pienen taulukon muodossa.

    2018 2019 2020 2021
    Liikevaihto(m€) 65,466 83,135 77,474 142,744
    Liiketulos(m€) 0,539 2,029 2,351 6,069
    EPS(€) 0,01 0,02 0,02 0,035
    ROE% 3,77 % 6,67 % 6,82 % 16,48 %

    Kuten nähdään, vuonna 2021 yhtiö hyppäsi uuteen liikevaihto- ja tulosluokkaan kun se osti 51%:n enemmistön tuulivoimapuistoja rakentavasta Suvic Oy:sta. Näin yhtiö hyppäsi samalla suuresti mukaan uusiutuvan energian markkinoille. Yhtiön muut segmentit keskittyvät yhä vahvasti öljy- ja kaasumarkkinoiden projekteihin.

    Ohessa yhtiön osakekurssin kehitys viime vuosina(lähde):

    Tällä hetkellä yhtiö arvostetaan kurssiin 0,615 euroa per osake. Viikon lopulla yhtiö julkaisi Q1/2022-tulosraportin, jonka mukaan sen liikevaihto oli 47,8 miljoonaa euroa ja liikevoitto 1,7 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 143% verrattuna vuoden takaisiin lukuhin, toki suuri vaikutus oli edellä mainitulla Suvic-ostolla.

    Liiketulosta Q1/2022 aikana tehtiin 1,7 miljoonaa euroa, kun vuotta aikaisemmin sitä kertyi 0,8 miljoonaa euroa. Tähän 1,7 miljoonaan euroon sisältyi kertataluonteinen 0,1 miljoonan euron kuluerä koskien Suvic-kauppoja. Kasvua tuloksessakin verrattuna vuoden takaiseen kvartaaliin tästä huolimatta siis reilut 100 prosenttia.

    Näkymät vuodelle 2022 pysyivät ennallaan (annettu 24.2.2022): Dovre Groupin liikevaihdon vuonna 2022 arvioidaan olevan yli 165 miljoonaa euroa (2021: 142,7 miljoonaa euroa). Liikevoiton (EBIT) arvioidaan olevan parempi kuin edellisenä vuonna (2021: 6,1 miljoonaa euroa). Laveahan tämä ohjeistus on, mutta se antaa tukea tuloskasvun jatkuvuudelle.

    Mitä osakkeelta on lupa odottaa?

    Ensinnäkin on sanottava pakolliset, eli geopoliittinen tilanne ja korkea inflaatio saattavat vaikuttaa jonkin verran yhtiön tekemiseen, mutta oma tuntumani on että vaikutukset Dovrelle voisivat olla pikemminkin positiiviset. Käytännössä suurin osa EU:sta joutuu miettimään energiapolitiikkansa uusiksi, ja oletan tämän vauhdittavan myös Dovren palveluiden kysyntää.

    Jos vedetään ensimmäisen kvartaalin perusteella viivoitinmallilla näkymiä tälle vuodelle, voitaisiin odottaa 191,2 miljoonan euron liikevaihtoa sekä liiketulosta 6,8 miljoonaa euroa. Toki näissä lukemissa tulee ottaa huomioon, että projektiaktiivisuudessa on jonkin verran kausivaihtelua.

    Osakekohtainen tulos asettuisi näillä arvoilla noin 4 sentin tuntumaan. Tällä tuloksella P/E asettuisi nykykurssilla 15,3:n. Viime vuoden toteutuneella tuloksella P/E on 17,6. Eli tulostuotto olisi tämän vuoden tuloksella noin 6,5% ja viime vuoden tuloksella noin 5,7%. Tuloskasvun mukaan ottava PEG-kerroin on noin 1.

    Mielestäni nämä lukemat kuulostavat kannattavalle kasvajalle varsin mukiin meneviltä lukemilta tässä markkinatilanteessa. Yhtiö on näkemykseni mukaan riskit huomioon ottaen hinnoiteltu melko neutraalisti, ehkä hieman alakanttiin mutta tämä sallittakoon vallitsevassa markkinasentimentissä.

    Potentiaalia positiivisiin yllätyksiin kurssitaso mielestäni kuitenkin tarjoaa. Yhtiön toimitusjohtaja Arve Jensen mainitsee strategian tähtäävän kannattavaan kasvuun voittomarginaalien parantumisen kautta. Näkisin, että etenkin Suvicin osalta tässä ollaan vielä hyvinkin alkuvaiheessa. Mikäli tulosta alkaa tulemaan kovemmalla kateprosentilla, on alariveillä tilaa kasvaa merkittävästi yhtiön uudessa liikevaihtoluokassa.

    Tulee huomata, että historiallisesti Dovren kurssi on kehittynyt melko laimeasti, ja hieman kuten Tecnotreen tapauksessa yhtiö on varmasti osittain historiansa vanki. Sen on todistettava, että nykyinen käänne tuloskasvun tielle on pysyvää sorttia, jolloin sijoittajat ovat valmiita maksamaan hieman kovempiakin kertoimia. Lisäksi tällä hetkellä yhtiö purjehtii täysin analyytikkoseurannan ulkopuolella, joten hinnanmuodostus voi olla tehottomampaa. Nohevalle sijoittajalle tämä voi tarjota hyviä tilaisuuksia.

    Varoitus: Kyseessä on blogaajan omat ajatukset, eikä artikkelia tule nähdä ostosuosituksena.

  • Polttoaineen kalleus nopeuttaa aurinkopaneelijärjestelmän takaisinmaksuaikaa

    Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama energiapolitiikan muutos mullistaa parhaillaan globaalia energiataloutta. Suurin vaikutus kohdistuu Venäjän kaasusta ja öljystä riippuvaista Eurooppaa. Suomikaan ei näiltä vaikutuksilta tule välttymään, sillä muun muassa nousseet polttoaineiden hinnat tulevat nostamaan inflaatiota merkittävästi. Nousseista polttoainehinnoista mieleeni juolahti, että aurinkopaneelijärjestelmien takaisinmaksuajat ovat nyt romahtaneet, seuraavasi kerron miksi.

    Tyypillisesti aurinkopaneelijärjestelmiä on markkinoitu sillä, että ne maksavat itsensä takaisin noin 15-20 vuodessa. Koska energian hinta on etenkin tänä talvena kallistunut merkittävästi, jo pelkästään sähkön hinnan nousu on tehnyt aurinkopaneeli-investoinnista kannattavamman kuin pitkään aikaan. Täysi hyöty järjestelmästä saadaan kuitenkin irti vasta, kun sen tuottamasta sähköstä saadaan revittyä mahdollisimman suuri hyöty.

    Tällä tarkoitan tietysti sitä, että mikäli huomattavasti kohonneet fossiilisten polttoaineiden hinnat kyetään korvaamaan kotoa saatavalla aurinkosähköllä, maksaa järjestelmä itsensä takaisin näillä polttoaineiden hinnalla hyvinkin nopeasti. Seuraavaksi havainnollistava esimerkki.

    Karkeasti ottaen tyypillisen sähköauton kulutukseksi voidaan arvioida noin 18kWh/100km, ja keskiverto fossiiliauto kuluttanee noin 6 litraa bensiiniä/dieseliä sekalaisessa ajossa. Koska bensiinin(98E) sekä dieselin hinnat ovat tätä kirjoittaessa 2,27€ ja 2,25€ litralta, vastaa yksi kotona tuotettu kilowattitunti sähköautoon ”tankattuna” täten noin 0,76 euroa per kilowattitunti.

    Luonnollisesti tämä kuulostaa tällaisenaan järkevältä, mutta hyötyäkseen aurinkosähköstä täysmääräisesti vaaditaan investointeja sekä itse aurinkopaneelijärjestelmään ja sähköautoon sekä sen latausjärjestemään mikäli näitä ei vielä ole. Kannattaa ottaa huomioon, että myös aurinkopaneeleita saa nykyään kuukausimaksulla, joten välttämättä valtavaa kasaa pääomia ei tarvitse sitoa näihin kotitalouden energiainvestointeihin. Esimerkiksi sähköyhtiö Oomi tarjoaa aurinkopaneelipakettejaan kuukausimaksulla.

    Olennaista onkin tarkastella omia kuukausittaisia menojaan(polttoaineet + sähkö siirtomaksuineen ja veroineen), ja tehdä laskelmia millaisella kokonaispaketilla nämä menot voitaisiin nykyhinnoin alittaa. Vaivanpalkka voi etenkin enemmän autoilevalle olla hyvinkin suuri.