Sähkö on ollut tänä talvena ennätyskallista. Minä ja varmasti monet muutkin joilla on pörssisähkösopimus ovat joutuneet nousseiden hintojen välittömiksi kärsijöiksi. Parhaimmillaan sähkön hinta on ollut yli kymmenkertaista tavanomaiseen nähden.
Kuinka nyt kannattaa toimia? Onko paras ratkaisu sännätä tekemään sähkösopimus kiinteällä hinnalla? Otetaanpa siitä selvää ja tutkaillaan samalla tunnetuimpien tarjoajien tämän hetken kiinteitä hintoja.
Tunnetuimpien sähkömyyjien kilpailutus
Fortum
Fortumin kiinteän sähkösopimuksen hinta on edullisimmillaan 10,43 senttiä per kilowattitunti. Tämä on huomattavasti enemmän kuin sähkö tavanomaisesti maksaa tähän aikaan vuodesta. Mielestäni hinta on sen verran suuri, ettei tuolla kannata lukittautua kiinteään sähkösopimukseen ympärivuotisesti. Keväällä, kesällä ja syksylläkin tulee maksaneeksi todennäköisesti moninkertaisia sähköhintoja vallitseviin taksoihin nähden. Mielestäni ”normaaliin” talvihintaankin (n. 6snt/kWh) verrattuna hinta kuulostaa kalliilta.
Oomi
Oomilla oli tarjolla vain yksi kahden vuoden kiinteä sopimus 10,49 c/kWh hintaan. Tämä sopimus häviää sekä sähkön että perusmaksun hinnassa Fortumin halvimmalle sopimukselle, joten Oomi ei pysty kilpailuun tällä kertaa vastaamaan millään tavalla.
Vattenfall
Vattenfall nousee hintavertailun kärkisijalle 9,95 sentin hinnallaan kilowattituntia kohden. Lisäksi perusmaksu on 55 senttiä Fortumin sopimusta halvempi.
Yhteenveto
Halvin kiinteä sähkösopimus syntyy nykyisin noin 10 sentin hinnalla per kilowattitunti. Mielestäni tämä on aivan liian korkea taso lukittautua kiinteään sähkösopimukseen. On oletettavaa, että tämän talven hintapiikki jää väliaikaiseksi ja muun muassa Olkiluoto 3 on täydellä kapasiteetilla toimiessaan seuraavaan talveen hintoja laskeva tekijä.
Näin ollen nykyisessä tilanteessa pysyn kaikesta huolimatta pörssisähkön asiakkaana. Uskon että pidemmällä tähtäimellä se tuo mukanaan halvimman keskimääräisen hinnan verrattuna tällä hetkellä saatavilla oleviin kiinteisiin sähkösopimuksiin. Kiinteiden sähkösopimusten hinnoittelulogiikka on luonnollisesti sellainen, että sähköyhtiö saa niillä katteensa tehtyä. Pörssisähkössä sähköyhtiön kate tehdään hintamarginaalilla, joten potentiaalinen hintajousto alaspäin on suurempi.
Tulee muistaa, että nyt nähty ennätyksellinen hintapiikki on todennäköisesti vain ikävä väliaikaiseksi jäävä tapahtuma. Näin ollen pörssistäkin tuttu viisaus lienee toimiva, panikoimalla häviää aina.
Menestyksekäs sijoitusvuosi on jälleen takana, ja on aika kurkistaa kuinka salkkuni suoriutui vertailuindeksiin nähden.
Oheisessa kuvaajassa on salkkuni vuosituotto verrattuna Helsingin pörssin osingot huomioon ottavaan OMXHGI-indeksiin:
Kuten huomataan, marginaali indeksiin oli tänäkin vuonna merkittävä indeksin jäädessä hieman reiluun 20 prosentin vuosituottoon. Luonnollisesti myös vertailuindeksin tuotto on huippuhyvä niin sanottuun ”perinteiseen” vuosituottoon verrattuna, jos ajatellaan että pidemmän ajan keskiarvona on perinteisesti pidetty noin 7-9% tuottotasoa.
Itseasiassa kolme edellistä vuotta ovat olleet salkussani tuotoltaan jopa hämmästyttävän hyviä:
Näitä tuottoja kun katsoo, on vaikea löytää merkkejä esimerkiksi koronakriisin tuomasta romahduksesta. Tämä olkoon osoituksena siitä, että pitkäjänteinen sijoittaja voittaa aina, hötkyilyt voi jättää muille.
Tärkeimmät avaimet menestykseen olivat tälläkin kertaa suurimmat omistukseni, jotka nousivat mukavasti vuoden aikana. Harvia, Revenio, Qt ja Tecnotree olivat salkkuni kovimpia nousijoita. Pettymyksiä salkusta löytyi hyvin vähän. Telia tunnetusti junnaa paikallaan kuten sen kuuluukin, ja Kone osoitti hiipumisen merkkejä Kiinan kiinteistösektorin vaikeuksien edessä. Nämä eivät yksittäisinä pieninä riveinä kuitenkaan kokonaisuuteen juuri vaikuttaneet.
Kuinka sijoitan vuonna 2022?
Koska tyylini on lähinnä ostaa ja omistaa, salkkuuni ei tällekään vuodelle ole odotettavissa suuria muutoksia. Samoilla luottohevosilla lähdetään tähän vuoteen, ja miksipä ei koska ne ovat tuoneet hyvän tuloksen nyt jo kuusi vuotta putkeen.
Ymmärrän toki sen, että välttämättä yhtä koviin kasvulukemiin kuin kahtena viime vuonna ei enää tänä vuonna päästä, koska salkkuni merkittävimmät yhtiöt on jo valmiiksi hinnoiteltu ennakoimaan tulevaa kasvua. Ja toisaalta taas tästä syystä voidaan helposti tulla alaspäinkin merkittävästi mikäli kasvutarinoihin tulee pienikin särö, tai eteen tulee jokin markkinahäiriö. En kuitenkaan jaksa vaivata päätäni näin lyhyen ajan heilunnalla, pääasia on että yhtiöiden tuloskasvu pysyy oikeilla raiteillaan.
Uudet osakehankintani tulevat nykyisessä markkinatilanteessa keskittymään vakaisiin osinkojuhtiin, esimerkiksi puhtaaksi vakuutusyhtiöksi muuttuvaan Sampoon. Mikäli markkinoihin saadaan jossain vaiheessa vuotta rytinää, siinä vaiheessa tähtäin osoittaa todennäköisimmin laadukkaiden kasvuyhtiöiden lisäämiseen.
Perinteinen sijoituskilpailumme tuli vuoden 2021 osalta päätökseensä, ja on aika julistaa kilpailussa parhaiten menestyneet. Kilpailun top 10 ja palkintoja voittaneet ovat seuraavat nimimerkit:
SIJA
NIMIMERKKI
SALKUN ARVO
1.
Mauno
42285.22
2.
Tauno Kataja
40553.37
3.
Muumuu
34364.88
4.
Inssi
34023.79
5.
Loser
32607.36
6.
Massimisse
28644.82
7.
Riksi
28145.84
8.
vondogstone
28024.35
9.
maholajj
27227.18
10.
Jons94
26984.15
Onnittelut kaikille kilpailussamme menestyneille, sekä suuri kiitos kaikille mukana olleille!
Palaute on aina tervetullutta, ja kuulisimme esimerkiksi tämän artikkelin kommenteissa kuinka haluaisitte meidän parantavan kilpailua tulevaisuudessa.
Sähköautoilijana koin suorastaan velvollisuudekseni osallistua latauslaitevalmistaja Kempowerin antiin. Kempowerin laturit ovat hyviä, ja uskon että yhtiö pystyy tekemään hyvää tulosta tulevaisuudessakin ja valloittamaan maailmaa. Yleisöannin koko kuitenkin oli suuri pettymys, meille tavallisille pulliaisille oli varattu osakkeita vain noin 5 miljoonan euron edestä. Kuten arvata saattaa, anti ylimerkittiin erittäin raskaasti.
Pyrin itse merkitsemään osakkeita 2000 eurolla. Toki tiesin jo merkintää tehdessäni, että tulen saamaan vain rippeitä. Näin ollen en edes halunnut laittaa kovin suurta summaa rahaa kiinni tähän antiin, koska menee aina tovi että rahat saa takaisin käyttöön.
Loppujen lopuksi saaliiksi tuli 10 takuuosaketta sekä 2,5% ylimenevästä summasta. Omalla kohdallani tämä tarkoitti 18 osaketta. Rahaksi muutettuna sain sijoitettua firmaan vain noin 103 euroa! Tämä on säälittävin muistamani summa kaikista anneista joihin olen osallistunut. Täytyy myöntää, että kun annin tulos paljastui, asia jopa hieman nauratti sillä hetkellä. 🙂
Vaan minkäpäs teet, nyt täytyi miettiä mitä tällä huikella potillani teen. Jatkanko holdaamista, myynkö kaikki pois ensimmäisen pörssipäivän nousun aikana, vai ostanko peräti lisää? Ensimmäisen pörssipäivän aamuna osakkeen nousu näytti noin 50%:a, joten ajattelin että myyn osakkeeni tässä kohtaa pois ja otan voitot tällä kertaa kotiin. Näin ollen puhdasta myyntivoittoa kertyi 50 euroa ja tuosta summasta kun vähentää myyntikulut pois, viivan alle jää 45 euroa. Mikä parasta, tämä voitto on minulle kokonaan verovapaata, koska tänä vuonna tehdyt myynnit jäävät alle 1000 euron rajan.
Onhan tämä tietenkin parempi kuin ei mitään, mutta pettymys jäi tästä annista päällimmäiseksi tunteeksi. Otan kaikesta huolimatta Kempowerin seurantaan, ja olen valmis ostamaan sitä uudelleen salkkuuni kunhan meno tasaantuu.
Ehkäpä jossain sopivassa pörssinotkahduksessa paikkoja vielä aukeaa.
Pörssisähkön hinta Nordpoolissa kohoaa tänään ennätyslukemiin ollen kello 15 peräti 121,15 eurosenttiä kilowattitunnilta. Syynä näin korkeaan hintaan on muun muassa pakkaskeleistä johtuva vähäinen tuulivoiman tarjonta. Lisäksi Ruotsissa on maan sisäisiä ongelmia sähkönsiirrossa, ja tästä syystä siirto Suomeen on vähäisempää. Viimeksi yhtä korkeita hintoja nähtiin 10 vuotta sitten.
Koska itsellänikin on pörssisähkösopimus, nämä hinnat kirpaisevat sen verran, että pyrin päiväsaikaan minimoimaan sähkönkulutukseni. Normaalinakin aikana olen optimoinut esimerkiksi sähköauton lataamisen yöaikaan, jolloin sähkö on edullisinta. Tällä hetkellä itseasiassa edullisempi tapa auton lataamiseen on maksullisillä pisteillä, sillä niissä virtaa saa hyvin tyypilliseti 15 snt/kWh hintaan.
Oletus kuitenkin on, että sähkönhintojen hullut päivät menevät aikanaan ohi, ja hinnat normalisoituvat. Pitkällä tähtäimellä pörssisähkö on aina ollut edullisinta. Tämä on loogista, sillä sähköyhtiöt pitävät huolen, että kiinteiden sähkösopimusten hinta on sen verran korkea, että saavat niistä oman katteensa tehtyä.
Sosiaalisessa mediassa trendaa tänään Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti. Budjettia on moitittu siitä, että sen mukaan ensi vuonna otettaisiin velkaa lähes yhtä paljon kuin Marinin hallitus. Säästöksi jäisi vain 47 miljoonaa.
Luonnollisesti tässä tulee ottaa huomioon ne raamit joiden puitteissa vaihtoehtobudjetit on luotava, sen täytyy olla suhteessa voimassaolevaan hallituksen talousarvioesitykseen. Näin ollen radikaaleja leikkauksia on vaikea esittää.
Sen kummemmin en ota tähän vaihtoehtobudjettiin ja poliittisiin vääntöihin kantaa, vaan poimin sieltä tärkeimmän meitä osakesäästäjiä koskevan rivin. Budjetissa nimittäin ehdotetaan osakesäästötilin enimmäisrajan nostamista vähintään 100 000 euroon. Tämä on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan. Nykyinen 50 000 euron raja on eittämättä liian pieni kansankapitalismin edistämiseen. Toivottavasti muutkin oikeistopuolueet (jos meillä sellaisia vielä on) tulevat samalle linjalle. Näin ollen voitaisiin odottaa parannusta tilanteeseen heti seuraavalla hallituskaudella.
Samalla voidaan tietysti pohtia miksi osakesäästötilissä ylipäätään pitää olla tällainen enimmäisraja. Oletan, että rajalla on tarkoitus säätää valtiolle koituvia välittömiä sekä myöhemmin verotettaviksi tulevien kotiutusvoittojen veroa. Uskomus siis on, että jos rajaa ei olisi voisivat välittömät verotulot kadota kokonaan. Tähän en henkilökohtaisesti usko, sillä vanhojen osakkeiden siirtäminen osakesäästötilille ei ole ainakaan tällä hetkellä mahdollista. Ja toisekseen kaikki eivät edes halua sijoittaa osakesäästötilin kautta, koska mahdolliset tappiot halutaan hyödyntää verotuksessa perinteiseen tapaan.
Tämä Perussuomalaisten esitys on kuitenkin askel oikeaan suuntaan.
Pörssissä sattuu ja tapahtuu, mutta kuluneen vuoden aikana jopa kokeneimmatkin sijoittajat ovat hämmästyneinä seuranneet pörssin kulkua. Moni yritys, jolla ei olisi luullut menevän niin hyvin, on ampaissut rakettimaiseen nousukiitoon pörssissä. Tässä artikkelissa selvitämme miksi näin on käynyt ja pyrimme myös selvittämään mitä seuraavat 12 kuukautta saattavat tuoda tullessaan. Aloitetaan!
Millä yrityksillä menee huomattavan hyvin?
Joillakin suomalaisilla yrityksillä menee hyvin, mutta niin voisi odottaakin. Esimerkiksi F-Secure, Huhtamäen ja Harvian kaltaiset yhtiöt ovat niin laadukkaita, että sijoittajatkin ovat osoittaneet mielenkiintoa yhtiöihin, vaikkei mitään isompaa ole tapahtunut (etenkin Huhtamäen ja F-Securen tapauksissa).
Miten maailmantilanne vaikuttaa Suomen pörssiin?
Monen mielestä ollaan menossa sulkeutuneempaan suuntaan. Moni poliitikko keskittyy suojaamaan omaa maataan sen sijaan, että solmisi uusia kansainvälisiä sopimuksia. Myös liiketaloudellisesta näkökulmasta hämäriä pilviä on syntymässä. Esimerkiksi EU:n ulkopuolelta saapuva tavara tulee kallistumaan heinäkuussa 2021. Ilman kaupankäyntiä tosin maailma ei toimi, joten mitään suurempia johtopäätöksiä tästä ei varmaankaan kannata tehdä.
Hyviä uutisia löytyy kuitenkin vähintään yhtä paljon kuin huonoja. Isoja odottamattomia kriisejä, esimerkiksi konttialus Ever Givenin juuttuminen meriliikenteelle elintärkeään Suezinkanavaan, luovat tietenkin tilapäisiä ongelmia, mutta harvoin seurakset kestävät kauan. Esimerkiksi tämän kriisin aikana suomalaisen Nurminen Logistics -yrityksen osake nousi huomattavasti pörssissä, mutta kirjoitushetkellä se on kuitenkin laskenut jälleen normaaliin hintaansa. Pitkällä tähtäimellä isot strategiat ja poliittiset päätökset ovat tärkeimpiä kuin se, mitä maailmalla tapahtuu ensi viikolla.
Mitkä alat kiinnostavat sijoittajia juuri nyt?
Vaikka kiinnostavia aloja löytyy monenlaisia, riippuen siitä, keneltä kysyy, niin monen mielestä kyberturvallisuusala on erittäin kiinnostava suomalaisille sijoittajalle muutamasta syystä. Ensinnäkin suomalaiset ovat perinteisesti hyvin arvostettuja tietoturvamaailmassa – mainittakoon esimerkiksi Linus Torvalds tai Mikko Hyppönen – mutta myös vaadittavan koulutuksen taso on huippuluokkaa. Yhä teknologisemmaksi muuttuvassa maailmassa myös kyberuhka suurenee, ja kissa-hiiri-leikin tapaan näitä pitää myös valvoa ja ennaltaehkäistä. Moni onkin kuullut tuhoisasta Solarwinds -hackista joka aiheutti (ja median mukaan aiheuttaa vieläkin) suunnattomasti ongelmia eri virastoille ja yrityksille ympäri maailmaa. Toinen kuuma uutinen on Yhdysvaltojen vakoilu Euroopassa Tanskan avulla. Ja nämä ovat vain ne asiat, joista uutisoidaan. Näemme vain jäävuoren huipun. Emmekä näe tälle loppua. Moderni varas ei ole enää valeasuun pukeutunut pankkiryöstäjä, vaan tietokoneruutua tuijottava tavallinen tallaaja.
Onko sijoittaminen aina viisasta?
Vaikka moni ekonomi haluaisikin väittää, että sijoittamisella ei koskaan voi mennä väärin, niin on hyvä pitää mielessä, ettei se ole ainut vaihtoehto. Joskus on parempi odottaa parempaa hetkeä tai yritystä. Ja kun se hetki koittaa, olisi noloa, jos pätäkkää ei yhtäkkiä olisikaan, millä sijoittaa, koska ne rahat olisivat muissa sijoituksissa kiinni.
Sijoittamisessa yksi tärkeimmistä taidoista voikin joskus olla taito olla tekemättä mitään. Kirjoitimme aiemmassa julkaisussa muutaman vinkin säästämisestä, jotka suosittelemme käymään katsomassa. Tulet kiittämään meitä, kun olet vihdoin löytänyt sen oikean yrityksen, jonka visioon uskot ja jonka johtoportaaseen luotat, ja olet vihdoin valmis sijoittamaan.
Vältä näitä aloja
Jos sijoittaminen kiinnostaa sinua, tai haluat aloittaa, niin hyvä ja kiinnostava idea olisi välttää kokonaan suosituimpia aloja. Kryptovaluutat, sähkö- ja vetyautoilu, sekä aurinkovoima ovat kaikki aloja joita moni seuraa taukoamatta. Juuri tästä syystä emme lähtisi suuremmin sijoittamaan niihin, koska kultaryntäyksessä on kuitenkin tilaa vain muutamalle.
Kiinnostavampia kohteita on esimerkiksi logistiikka-ala, joka lentoteollisuuden vaikeuksien takia (suuret ympäristöhaitat joille ei vielä olla keksitty ratkaisua) saattaa mullistua tulevina vuosina. Suomesta löytyy paljon logistiikkaan ja tavaran toimittamiseen keskittyneitä yrityksiä, jotka kirjoitushetkellä eivät ole niin monelle niin kiinnostavia. Juuri tällaisia suosittelemme etsimään. Kaikki tietävät jo, että esimerkiksi suomalaiset QT Groupit ja Harviat ovat kuumaa kamaa ja että tulevaisuus näyttää hyvältä. Siksi niiden osakkeet ovatkin niin uskottaman korkealla. Nämä tulevaisuuden odotukset ovat jo leivottu sisään hintaan, samalla tavalla kuin sähköautovalmistaja Teslan osake on käyttäytynyt kuin Linnanmäen vuoristorata viimeiset 12 kuukautta.
Yhteenveto
Tässä artikkelissa selvitimme tuleeko pörssibuumi jatkumaan vielä seuraavaan vuoteen, ja jopa sitä seuraavaan. Kerroimme myös kiinnostavista tulevaisuuden aloista, ja varoitimme muutamista hieman liiankin kuumista. Näin lopuksi haluamme vielä painottaa, että kristallikuulaa ei ole kenelläkään, ja paras sijoitusstrategia on aina se, jonka itse laadit oman tutkimuksesi päätteeksi. Seuraamalla muita saat saman kuin muut. Ja sitä harva sijoittaja lopulta haluaa.
Tuoreet verotiedot julkaistiin viime keskiviikkona, ja perinteiden mukaan kokosimme sijoittajista koostuvan listan. Pidemmittä puheitta mennään suoraan asiaan, ohessa sijoittajat asetettuna järjestykseen kokonaistulojen perusteella:
Nimi
Ansiotulo
Pääomatulo
Tulot yhteensä
Asema
Kyösti Kakkonen
96 792
1 855 963
1 952 755
Suursijoittaja
Kim Lindström
57 077
1 377 366
1 434 443
Suursijoittaja
Vesa Puttonen
127 593
194 367
321 960
Suursijoittaja, professori
Jukka Oksaharju
135 912
90 342
226 254
Osakestrategi, sijoituskirjailija
Seppo Saario
98 886
122 304
221 190
Sijoituskirjailija
Harry Harkimo
178 650
36 221
214 871
Bisnesmies, kansanaedustaja
Erkki Sinkko
14 044
184 909
198 953
Suursijoittaja, Nokia-kahvien isä
Sari Lounasmeri
190 916
4 956
195 872
Toimitusjohtaja, pörssisäätiö
Mikael Rautanen
155 345
31 079
186 424
Toimitusjohtaja, Inderes
Miikka Luukkonen
83 701
99 030
182 731
Podcast-tähti, Rahapodi
Timo Harakka
152 452
8 894
161 346
Sijoittajademari
Timo Rothovius
107 413
51 574
158 987
Osakesäästäjien puheenjohtaja, professori
Sauli Vilén
156 337
0
156 337
Pääanalyytikko, Inderes
Petri Kajaani
99 792
41 445
141 237
Analyytikko, Inderes
Martin Paasi
132 818
3 250
136 068
Podcast-tähti, Rahapodi
Petri Gostowski
81 998
26 123
108 121
Analyytikko, Inderes
Antti Viljakainen
105 562
0
105 562
Analyytikko, Inderes
Erkki Vesola
100 514
3 051
103 565
Analyytikko, Inderes
Listan kärjessä ei ollut suurempia yllätyksiä. Suursijoittajat Kakkonen ja Lindström ovat kaukana muiden edellä. Molemmat tienasivat viime vuonna enemmän kuin vuonna 2019, Kim Lindströmin verotettavat tulot itseasiassa jopa yli tuplaantuivat. Ehkä kyseessä oli myynnit koronan iskettyä päälle, tämä jää arvailujen varaan.
Kansanedustaja Harry Harkimon pääomatulot putosivat noin 100 000 euroa verrattuna vuoteen 2019. Myös suursijoittaja Erkki Sinkon pääomatulosaalis oli koronapaniikin takia hieman laihempi osinkovirtojen pienennyttyä.
Seppo Saarion pääomatulot kasvoivat vuodesta 2019 noin 93 000 euroa, joten kyseessä lienevät myös koronamyynnit. Myös Rahapodin juontaja Martin Paasi kerrytti edellisen vuoden pyöreän nollan sijaan pääomatuloja viime vuonna 3 250 euron verran.
Viime vuosien osakerallin lähes täysin missannut Jukka Oksaharju kasvatti pääomatulojaan noin 80 000 eurolla verrattuna vuoden takaiseen. Kyseessä lienee muutos hänen siirryttyään enemmän kiinteistöbisnekseen. Tästä päätöksestä ainakin verottaja on kiitollinen.
Olet varmaan kuullut teorian tehokkaista markkinoista, joiden mukaan osakkeet ovat jatkuvasti oikein hinnoiteltuja. Kaiken uuden tiedon tulisi aina olla sisään leivottuna pörssikursseihin. Etenkin näin tuloskaudella tämä teoria tulee haastetuksi, koska kurssien liike voi olla ailahtelevaa ja tavallista voimakkaampaa.
Otan esimerkiksi Harvian osakkeen. Harvialta tuli viime viikolla torstaina todella hyvä tulos, joka ylitti analyytikoiden odotukset. Yhtiön pörssikurssi nousi noin 13,80 prosenttia, ja päätöskurssi oli 59,99 euroa. Tämä oli huomattavan suuri nousupomppu yhdelle päivälle, joten seuraavalle pörssipäivälle saattoikin odottaa pientä tai jopa vähän suurempaakin miinusmerkkistä rekyyliä.
Loppujen lopuksi Harvian osake laski tulosjulkistusta seuraavana päivänä -7,7% kurssin päätyessä 55,40 euroon. Yhdessä päivässä huippuhinnasta kuoriutui pois noin 4,6 euroa. Eikä tässä vielä kaikki, tänään Harvia päätti -2,4 prosentin laskuun, ja päätyi kurssiin 52,70 euroa. Tulosjulkistusta edeltävänä päivänä Harvian päätöslukema oli 52,78 euroa, joten tällä hetkellä ollaan laskettu jo 0,2% sen alle!
Mielestäni tämä on osoitus siitä, että pörssi ei aina kykene sulattelemaan uutta tietoa kovinkaan rationaalisesti. Syitä voi olla monia. Välittäjätilastojen mukaan ulkomaiset omistajat irtautuvat omistuksistaan. Toinen seikka voi olla se, että ulkomaisten sijoittajien peesissä myös piensijoittajat kykenevät heiluttamaan Harvian osakekurssia, koska osake on suhteellisen pienivaihtoinen. Harvoin kuitenkaan nähdään näin suurta rallia ylös ja alas päätyen lähes lähtöpisteeseen.
Yhtä kaikki, Harvia jatkoi hyvää tulossarjaansa osakerallista huolimatta. Tämä on tärkein sijoittajaa kiinnostava seikka. Osakekurssia tärkeämpää on pitää fokus itse yhtiössä.
PS. Analyysitalo Inderes nosti tulosjulkistuksen jälkeen Harvian tavoitehintaa maltillisesti 65 euroon(aikaisemmin 64 euroa). Näin ollen nykyhinnalla nousuvaraa tähän tavoitteeseen on peräti noin 21%. Jos nyt nähty suuri lasku olikin vain ulkomaalaisomistajien irtautumisesta johtuvaa, voi käsillä olla potentiaalinen ostopaikka.
Sähkön hinta on noussut merkittävästi viime aikoina. Alkuviikosta pörssisähköstä sai maksaa jopa reilut 30snt/kWh. Näillä sähkön hinnoilla jopa sähköautoilu kallistuu merkittävästi. Toki polttomoottoriautoilun hinnoista ollaan vielä kaukana, sillä huimalla 30 sentin pörssisähkön hinnallakin sähköautoilu maksaa siirtoineen ja veroineen noin 6 euroa per 100km (esimerkissä sähköauton kulutus on noin 14 kWh/100km). Nykyisellä bensiinin hinnalla (1,8€/litra) tämä vastaisi noin 3,3 litran keskikulutusta. Sähköautoilu on siis erittäin kannattavaa korkeillakin sähkön hinnoilla.
Paljonko sähköstä kannattaa maksaa?
Todellisuudessa päivän kovimpia piikkihintoja ei kannata maksaa, vaan sähköauton latauksen voi ajoittaa iltaan ja yöhön, jolloin sähkön hinta on huomattavasti halvempaa. Viime yönä sähkön hinta kävi edullisimmillaan 0,01 snt/kWh, eli pörssisähkö oli tuolloin lähes ilmaista.
Kartoitin eilen etukäteen yön sekä aamuyön halvimmat tunnit ja ajastin sähköautoni latautumaan kello 0:00 ja kello 7:00 välille, tällöin pörssisähkön keskihinnaksi tuli vaivaiset 1,25 snt/Kwh. Tällä hinnalla 100km matka taittuu hieman vajaaseen 2 euroon kun otetaan sähkönsiirto ja verokin mukaan. Muutettuna bensiinin kulutukseksi tämä tarkoittaisi vain hieman reilua litraa.
Tästä esimerkkilaskelmasta huomataan muuten hyvin, kuinka suuri osa sähkön hinnasta on siirtomaksua ja veroa. Vaikka pörssisähkön hintaero on liki 30-kertainen, tasoittuu ero asiakashinnassa vain noin kolminkertaiseksi.
Kauppalehden ”ammattilaiset” asialla
Luin aamulla Kauppalehden kirjoituksen, jonka mukaan sähköauton lataus oli heidän testilenkillään maksanut pikalaturilla jopa 33 euroa minuutilta. Jutun luettuani olin epäuskon vallassa, oliko se kirjoitettu vailla parempaa tietoa vai haluttiinko tällä vain varoittaa muita tekemästä samaa virhettä? Jostain syystä he olivat kuitenkin maksaneet kyseistä hintaa, joten uskoisin kyseessä olleen tietämättömyys.
Joka tapauksessa noin suuria hintoja ei tarvitse pikalaturillakaan maksaa, mikäli käyttää laturioperaattorin omaa sovellusta. Koska jutussa oli kyseessä Rechargen laturi, sitä kannattaa käyttää esimerkiksi Fortumin Charge&Drive-sovelluksella, jolloin roaminghintoja ei tule. Vertailun vuoksi, ohessa Kauppalehden näyttämä hinnoittelu kyseiselle laturille:
Ja ohessa omasta puhelimesta katsomani hinnoittelu samalle laturille:
Yleensä laturissa itsessäänkin on ohjeita kuinka tulee toimia, ja latauksen käynnistämiseen on eri vaihtoehtoja. En siis suosittele toimimaan kuten Kauppalehden toimittaja, vaan ottamaan asioista selvää ennen hutilointia.