Tuulipuku.fi

Tekijä: Osinkko

  • Sisäpiirit pörssiyhtiöiden organisaatioissa

    Perheyhtiöissä sekä joissain listaamattomissa yrityksissä on tapana palkata sukulaisia sekä muita tuttuja töihin. Tällöin asialla ei ole väliä, koska yrittäjä itse kantaa päätösten riskit ja seuraukset. Kun yhtiö listautuu pörssiin, nimityksissä pitää olla tarkempi, koska silloin ei enää ajeta oman lähipiirin etua vaan sijoittajien.

    Välillä yhtiökokousten pöytäkirjoja lukiessa törmää hallitusnimityksiin, jotka vaikuttavat kyseenalaisilta. Usein näihin törmää kun kyseessä on entinen perheyhtiö, tai yhtiön työntekijöiden taustalla on jokin muu yhdistävä tekijä.

    Sijoittajan on syytä huolestua, mikäli pörssiyhtiön organisaatiorakenne on hyvin sukulaisuussuhteisiin nojaava, eikä sillä ole aikaisempaa kokemusta pörssiyhtiön toimintakulttuurista. On hyvin mahdollista, että yhtiö tarvitsee useita vuosia omaksuakseen pörssiyhtiön toimintaperiaatteet. Tämä koskee niin alempia johtoportaita kuin ylinta päätäntävaltaa yhtiöissä.

    Uusia hallitusnimityksiä kannattaa seurata etenkin pörssin pienemmissä yhtiöissä. Nykyään on helppo perehtyä hallituksen uusien nimitysten taustoihin esimerkiksi LinkedInin kautta. Mikäli nimitystä ei voi perustella hallitusehdokkaan sopivalla taustalla ja kokemuksella, hälytyskellojen on syytä soida. On suuri riski, että kokemattomuus tulee näkymään yhtiön suoriutumisessa pörssitaipaleellaan.

  • Kuinka tänä kesänä kannattaa lomailla kotimaassa?

    Kuten hyvin tiedetään, inflaatio jyllää niin maailmalla kuin meillä Suomessakin. Hyödykkeiden hinnat kautta linjan ovat nousseet reipasta kyytiä. Jo viime kesänä tätä havaittiin etenkin rakennussektorilla, tällä kertaa vaikutukset ovat levinneet paljon laajemmin muun muassa tuiki tärkeisiin polttoaineisiin.

    Tätä kirjoittaessa Oulun korkeudella 95E keskihinta on 2,543€/l, 98E 2,624€/l ja diesel 2,327€/l. Polttoaineiden hinnat ovat siis vuodessa nousseet kautta linjan noin euron per litra. Tästä inspiroituneena ajattelin tehdä tämän kirjoituksen, jossa laskeskelen kuinka lomamatkat voisi tänä kesänä hoitaa edullisimmin.

    Laskelmat

    Otetaan esimerkkilaskelmaan kolmehenkinen perhe, joka haluaa matkustaa tänä kesänä Oulusta Imatralle ihailemaan kaunista Imatrankoskea. Matkaa kohteeseen kertyy noin 530km eli menopaluu on 1060 km.

    Tavallinen henkilöauto

    Tyypillinen henkilöauto kuluttaa matka-ajossa noin 6 litraa per 100km. Näin ollen bensa-auton matkakulu kohteeseen ja takaisin olisi 95E:llä 161,80 euroa ja 98E:llä 166,80 euroa. Koska 98E palaa puhtaammin, sillä kulutus on aavistuksen pienempää(vastaavasti 95E taas hieman suurempaa). Näin ollen bensa-auton polttoainekustannuksiksi voitaisiin laskea näiden molempien bensalaatujen keskiarvo joka on 164,30€.

    Dieselauton kulutukseksi voidaan laskea hieman pienempi 5 litraa per 100km, joten dieselille hintaa tulisi tällä matkalla 123,30€. Etu dieselautoilijan hyväksi on noin 40 euroa.

    Sähköauto

    Käytän esimerkkilaskelmassa omaa sähköautoani, jonka keskikulutus kesäkelillä on noin 14kWh/100km. Näin ollen virtaa kuluu koko matkalla 148,4 kWh. Tyypillisesti laturilla kilowattitunti hinnoitellaan 15-25snt/kWh. Käytetään siis tämän haarukan keskiarvoa, joka on 20snt/kWh. Sähköauton matkakustannukseksi tulee tällä matkalla noin 29,70 euroa. Todellisuudessa hinta ei ole edes aivan näin suuri, koska auton akun voi ennen lähtöä ladata kotona täyteen edullisemmalla hinnalla.

    Tälläkin hinnalla laskettuna säästö bensiiniautoon verrattuna on 135 euroa ja dieseliin verrattuna 94 euroa. Karkeasti laskettuna sähkautoilija säästää yhden hotelliyön verran matkakustannuksissaan.

    Asuntoauto + camping vs henkilöauto + hotelli

    Tyypillinen suhteellisen moderni asuntoauto kuluttaa noin 10 litraa dieseliä per 100km. Näin ollen asuntoauton polttoainekustannukseksi tällä reissulla tulisi noin 247 euroa. Caravan-leirintämaksu asuntoautolle on noin 30 euroa per vuorokausi caravan+sähkö+henkilömaksuineen(2 aikuista + 1 pieni lapsi).

    Jos esimerkin vuoksi kohteessa viivytään 2 vuorokautta, tulee kokonaiskustannukseksi 247€+60€=307€

    Bensiiniautolla matkakustannus oli aikaisemmin mainittu 164,30€ ja hotelli noin 120€ per yö kun puhutaan hieman tasokkaammasta majoituksesta aamupaloineen. Kokonaispaketin hinta näin ollen 164,30€ + 240€=404,30€ eli säästöä asuntoauton eduksi tulisi noin 97 euroa.

    Dieselautolla vastaava paketti olisi kokonaisuudessaan 40 euroa vähemmän, eli 364,30€. Säästö asuntoauton eduksi yhä 57 euroa.

    Sähköautolla samaisen reissun kokonaishinnaksi muodostuu 29,70€ + 240€=269,70€. Säästö sähköauton eduksi on noin 37 euroa. Säästön lisäksi perhe saa nukuttua paremmin ja hintaan kuuluu lisäksi hotelliaamiaiset. Ei kuulosta yhtään hullummalta diililtä!

    On hyvä huomata, että mikäli reissu vielä jatkuisi tästä eteenpäin, sähköauto säästää yhden tällaisen ”luksushotelliyön” per noin jokainen ajettu 500km. Jos tyytyy hieman halvempaan hotellimajoitukseen, tämä raja tulee luonnollisesti vastaan paljon nopeammin.

    Entä julkinen liikenne?

    Junalla

    Vr yllätti positiivisesti, sillä edullisin menopaluumatka samalle reitille kustantaisi koko porukalle vain 92,40€. Näin ollen, mikäli Imatra olisi reissun ainoa kohde, kannattaa polttonesteillä käyvät henkilöautot jättää kotiin ja hypätä junaan. Näin säästöä matkakustannuksissa kertyisi bensiiniautoon verrattuna 71,90€ ja dieselautoon verrattuna 30,90€. Toki on sanottava, että näillä polttoainehinnoilla uskon junan olevan halvempi ratkaisu lähes mihin tahansa kohteeseen josta juna-asema löytyy, kunhan hoksaa ostaa liput ajoissa.

    Sähköautoon verrattuna juna on 62,70€ kalliimpi, joten omalla autolla ajamiselle tulee hieman vaivanpalkkaa. Lisäksi onhan oma auto kohteessa aina huomattavasti mukavempi kuin olla sielläkin pelkkien julkisten varassa.

    Lentäen + junalla

    Norwegianin lennot Oulusta Helsinki-Vantaalle maksavat koko porukalle menopaluuna 283,26 euroa. Lisäksi junayhteys Imatralle kustantaa mennen tullen 50,40 euroa. Näin ollen matkojen kokonaiskustannus olisi 333,70 euroa. Hinnassa tämä kombo ei pysty kilpailemaan muiden liikkumismuotojen kanssa, mutta mikäli kohteeseen on kiire, taittuu koko matka noin 4 tuntiin kaikkine odotteluineen(teoriassa lento kestää vain tunnin ja junamatka 2,5 tuntia, mutta lentoasemalla pitää joka tapauksessa olla vähintään noin puoli tuntia aikaisemmin paikalla).

    Yhteenveto

    Jos sinulla on tänä kesänä sähköauto käytössäsi, voit onnitella itseäsi sillä todennäköisesti kotimaan lomailu tulee olemaan sinulle huomattavasti edullisempaa kuin muille. Tänä kesänä kannattaa suunnata katse myös julkisen liikenteen puoleen, sillä junaliikenne on noussut erittäin kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi, ja tarjoaa liikkumiseen mukavuutta ja väljyyttä esimerkiksi bussiin verrattuna(juuri epämukavuuden vuoksi en ottanut busseja mukaan tähän laskelmaan).

    Toivotan kaikille samalla hyvää kesää ja mukavia kesälomareissuja!

  • Ostaisitko tätä yhtiötä?

    Tällä kertaa ajattelin kirjoittaa pienimuotoisen osakeanalyysin hieman eri tavalla kuin normaalisti. Kerron ensin yhtiön kehityksestä ja tunnusluvuista, ja vasta lopuksi paljastan mistä yhtiöstä on kyse. Näin ollen lukija voi pohtia talouslukuja avoimemmin mielin, ilman ennakkoasenteita.

    Suoraan asiaan

    Yhtiötä voisi luonnehtia tulosloikan tehneeksi kasvuhtiöksi, joka kulkee lähes kokonaan analyytikoiden tutkan alla. Yhtiön toimiala on epäseksikäs ja joku voisi sitä tylsäksikin luonnehtia. Yhtiö on vastikään kasvanut epäorgaanisesti kaupalla, joka oli sen verran hyvä että kaupan jälkeen tehtiin jopa ylöskirjaus.

    Viimeisimmän kaupan seurauksena yhtiö nousi uuteen suurempaan liikevaihtoluokkaan, joka synergioiden vahvistamana alkaa tänä vuonna näkyä tulosrivilläkin. Jopa niin että tulosparannus tulee läpi nopeammin kuin oli odotettu. Ensimmäisellä kvartaalilla yhtiö kaksinkertaisti tuloksensa verrattuna vuoden takaiseen. Osakekohtaista tulosta kertyi 3,25 kertaa enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuosi sitten. Voidaan puhua merkitävästä kasvusta, joka tuli myös analyytikolle sen verran yllättävänä että ennustukset menivät osakekohtaisen tuloksen osalta 345%:lla pieleen. Noh, sattuuhan näitä. 🙂

    Summa summarum, tuloskasvu ja yrityskaupan tuloksena läpi tulevat synergiat ovat merkittävät.

    Tästä täytyy varmaan maksaa maltaita?

    Vuoden takaiseen arvostukseen verrattuna osake on kasvanut tähän päivään laskettuna noin 7,5 prosenttia. Kyllä, luit aivan oikein. Tulos siis kasvoi tämän vuoden ensimmäisellä kvartaalilla 3,25-kertaiseksi ja osake on vain 7,5 prosenttia kalliimpi kuin se oli vuosi sitten. Lieköhän tämä hintamörnimisen kaikkien aikojen ennätys? Joka tapauksessa, tämä tieto on sijoittajan etu. Hyvää osaketta ehtii kahmia salkkuun edulliseen hintaan.

    Osakkeen arvostuksesta sen verran, että tämän vuoden ennustetulla osakekohtaisella tuloksella P/E-luku on 9,97 ja P/B 1,6. Tulostuotoksi kännettynä nykyhinta tarjoaisi siis uudelle sijoitukselle 10% vuosituottoa mikäli tämän vuoden ennustettuun tulokseen osutaan. Itseasiassa lukemat ovat lähes samat, vaikka yhtiö toistaisi vain viime vuoden toteutuneen osakekohtaisen tuloksensa. Tästä voidaan päätellä, että nykytilanne korkeine inflaatioineen sekä geopoliittisine jännitteineen on laskettu tämän vuoden ennusteeseen mukaan. Turvamarginaalia siis löytyy.

    Osinkotuottoa on lupa odottaa noin 3,2% verran nykyhinnalle. Kokonaisuudessaan tuloskasvun sekä osinkotuoton muodostama tulospotentiaali kuulostaa mielestäni varsin houkuttelevalle.

    Oman ohjeistuksensa mukaan yhtiö odottaa tänä vuonna liikevaihdon selvää kasvua ja vertailukelpoiseen liikevoittoon kasvua. Aivan helposti ei siis positiivista tulosvaroitusta tulla näkemään näin lavean ohjeistuksen vuoksi, mutta uumoilisin että asioiden edetessä mallillaan analyytikoiden tälle vuodelle ennustettu EPS pystytään ylittämään.

    Mainittakoon vielä se, että viime aikoina yhtiön ylin johto on tankannut osaketta.

    Paljastuksen aika

    Arvasitko mistä yhtiöstä puhun? Epäilen, että vähäisen näkyvyytensä vuoksi moni lukija ei tätä arvannut. Kyseinen yhtiö on Wulff, joka myy ja markkinoi asiakkailleen työpaikka- ja toimistotuotteita, it-tarvikkeita sekä ergonomia- ja ensiaputuotteita. Kasvuloikan yhtiö teki ostettuaan Staples Finlandin viime vuonna. Yhtiö ei ole mikä tahansa peluri, vaan johtava työpaikkatuotteiden ja -palveluiden tarjoaja Pohjoismaissa.

    Ohessa yhtiön sijoittajasivuilta löytyneet osakekohtaiset luvut menneille vuosille, joista voi nähdä suotuisan tuloskehityksen sekä viime vuoden tuloskasvuloikan:

    Yhtiön pitkän tähtäimen tavoitteet ovat seuraavat(päivitetty joulukuussa 2021):

    Wulff-Yhtiöt Oyj:n hallituksen hyväksymät uudet keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet tähtäävät liikevaihdon kaksinkertaistamiseen, eli 200 miljoonan euron liikevaihtoon vuonna 2026:

    • liikevaihdon kasvu keskimäärin 15-20 % vuodessa
    • vertailukelpoisen liikevoitto-%:n kasvu
    • kasvava osinko/osake

    Nykyinen arvostus ja nämä tavoitteet eivät ole mielestäni aivan linjassa keskenään. Näin ollen voidaan päätellä, kuten aikaisemmin jo totesinkin, että nykyarvostus sisältää turvamarginaalia pahan päivän varalle. Ja mikäli yrityskaupasta saadut synergiat ja tulosparannus tulevat odotuksia paremmin läpi(kuten Q1/2022 indikoi), on sijoittajilla mahdollisuudet nousevien kertoimien kautta hyviin tuottoihin(Inderesin tavoitehinta 5,2€, nousuvaraa noin 18,5%).

    Luonnollisesti tämän artikkelin tarkoitus ei ole olla ostosuositus, joten toivon jokaisen perehtyvän huolellisesti Wulffin omiin sijoittajasivuihin ja tekemään mahdollisen sijoituspäätöksen itsenäisesti.

  • Dovre osakeanalyysi – Energiamarkkinan moniottelija

    Euroopan energiamarkkina on tällä hetkellä myllerryksessä, ja tästä syystä minua alkoi kiinnostaa energiamarkkinoilla globaalisti monellakin tapaa mukana oleva Dovre Group. Niille jotka eivät vielä yhtiötä tunne kerrottakoon, että se tarjoaa energia-alan palveluja kolmessa eri segmentissä joita ovat projektihenkilöstö, konsultointi sekä uusiutuva energia. Yhtiö toimii globaalisti, ja sillä on konttorit Kanadassa, Suomessa, Norjassa, Singaporessa sekä Yhdysvalloissa. Projekteja tehdään yli 20 maassa ja yhtiö työllistää reilut 750 ammattilaista.

    Yhtiö on listattu Helsingin pörssiin jo vuonna 1999. Sen markkina-arvo on tällä hetkellä 65,16 miljoonaa euroa. Suurimpien osakkeenomistajien listaltan toiselta sijalta löytyy muuten tuttu nimi, Joensuun Kauppa ja Kone Oy jonka takana toimii suursijoittaja Kyösti Kakkonen. Onhan firmassa oltava jotain hyvää jos hänkin on tässä vainunnut hyvän sijoituspaikan? 🙂

    Talouslukuja

    Tutkaillaanpa seuraavaksi yhtiön talouslukuja pienen taulukon muodossa.

    2018 2019 2020 2021
    Liikevaihto(m€) 65,466 83,135 77,474 142,744
    Liiketulos(m€) 0,539 2,029 2,351 6,069
    EPS(€) 0,01 0,02 0,02 0,035
    ROE% 3,77 % 6,67 % 6,82 % 16,48 %

    Kuten nähdään, vuonna 2021 yhtiö hyppäsi uuteen liikevaihto- ja tulosluokkaan kun se osti 51%:n enemmistön tuulivoimapuistoja rakentavasta Suvic Oy:sta. Näin yhtiö hyppäsi samalla suuresti mukaan uusiutuvan energian markkinoille. Yhtiön muut segmentit keskittyvät yhä vahvasti öljy- ja kaasumarkkinoiden projekteihin.

    Ohessa yhtiön osakekurssin kehitys viime vuosina(lähde):

    Tällä hetkellä yhtiö arvostetaan kurssiin 0,615 euroa per osake. Viikon lopulla yhtiö julkaisi Q1/2022-tulosraportin, jonka mukaan sen liikevaihto oli 47,8 miljoonaa euroa ja liikevoitto 1,7 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 143% verrattuna vuoden takaisiin lukuhin, toki suuri vaikutus oli edellä mainitulla Suvic-ostolla.

    Liiketulosta Q1/2022 aikana tehtiin 1,7 miljoonaa euroa, kun vuotta aikaisemmin sitä kertyi 0,8 miljoonaa euroa. Tähän 1,7 miljoonaan euroon sisältyi kertataluonteinen 0,1 miljoonan euron kuluerä koskien Suvic-kauppoja. Kasvua tuloksessakin verrattuna vuoden takaiseen kvartaaliin tästä huolimatta siis reilut 100 prosenttia.

    Näkymät vuodelle 2022 pysyivät ennallaan (annettu 24.2.2022): Dovre Groupin liikevaihdon vuonna 2022 arvioidaan olevan yli 165 miljoonaa euroa (2021: 142,7 miljoonaa euroa). Liikevoiton (EBIT) arvioidaan olevan parempi kuin edellisenä vuonna (2021: 6,1 miljoonaa euroa). Laveahan tämä ohjeistus on, mutta se antaa tukea tuloskasvun jatkuvuudelle.

    Mitä osakkeelta on lupa odottaa?

    Ensinnäkin on sanottava pakolliset, eli geopoliittinen tilanne ja korkea inflaatio saattavat vaikuttaa jonkin verran yhtiön tekemiseen, mutta oma tuntumani on että vaikutukset Dovrelle voisivat olla pikemminkin positiiviset. Käytännössä suurin osa EU:sta joutuu miettimään energiapolitiikkansa uusiksi, ja oletan tämän vauhdittavan myös Dovren palveluiden kysyntää.

    Jos vedetään ensimmäisen kvartaalin perusteella viivoitinmallilla näkymiä tälle vuodelle, voitaisiin odottaa 191,2 miljoonan euron liikevaihtoa sekä liiketulosta 6,8 miljoonaa euroa. Toki näissä lukemissa tulee ottaa huomioon, että projektiaktiivisuudessa on jonkin verran kausivaihtelua.

    Osakekohtainen tulos asettuisi näillä arvoilla noin 4 sentin tuntumaan. Tällä tuloksella P/E asettuisi nykykurssilla 15,3:n. Viime vuoden toteutuneella tuloksella P/E on 17,6. Eli tulostuotto olisi tämän vuoden tuloksella noin 6,5% ja viime vuoden tuloksella noin 5,7%. Tuloskasvun mukaan ottava PEG-kerroin on noin 1.

    Mielestäni nämä lukemat kuulostavat kannattavalle kasvajalle varsin mukiin meneviltä lukemilta tässä markkinatilanteessa. Yhtiö on näkemykseni mukaan riskit huomioon ottaen hinnoiteltu melko neutraalisti, ehkä hieman alakanttiin mutta tämä sallittakoon vallitsevassa markkinasentimentissä.

    Potentiaalia positiivisiin yllätyksiin kurssitaso mielestäni kuitenkin tarjoaa. Yhtiön toimitusjohtaja Arve Jensen mainitsee strategian tähtäävän kannattavaan kasvuun voittomarginaalien parantumisen kautta. Näkisin, että etenkin Suvicin osalta tässä ollaan vielä hyvinkin alkuvaiheessa. Mikäli tulosta alkaa tulemaan kovemmalla kateprosentilla, on alariveillä tilaa kasvaa merkittävästi yhtiön uudessa liikevaihtoluokassa.

    Tulee huomata, että historiallisesti Dovren kurssi on kehittynyt melko laimeasti, ja hieman kuten Tecnotreen tapauksessa yhtiö on varmasti osittain historiansa vanki. Sen on todistettava, että nykyinen käänne tuloskasvun tielle on pysyvää sorttia, jolloin sijoittajat ovat valmiita maksamaan hieman kovempiakin kertoimia. Lisäksi tällä hetkellä yhtiö purjehtii täysin analyytikkoseurannan ulkopuolella, joten hinnanmuodostus voi olla tehottomampaa. Nohevalle sijoittajalle tämä voi tarjota hyviä tilaisuuksia.

    Varoitus: Kyseessä on blogaajan omat ajatukset, eikä artikkelia tule nähdä ostosuosituksena.

    17.11.2023 alkaen lukukerrat: 320

  • Polttoaineen kalleus nopeuttaa aurinkopaneelijärjestelmän takaisinmaksuaikaa

    Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama energiapolitiikan muutos mullistaa parhaillaan globaalia energiataloutta. Suurin vaikutus kohdistuu Venäjän kaasusta ja öljystä riippuvaista Eurooppaa. Suomikaan ei näiltä vaikutuksilta tule välttymään, sillä muun muassa nousseet polttoaineiden hinnat tulevat nostamaan inflaatiota merkittävästi. Nousseista polttoainehinnoista mieleeni juolahti, että aurinkopaneelijärjestelmien takaisinmaksuajat ovat nyt romahtaneet, seuraavasi kerron miksi.

    Tyypillisesti aurinkopaneelijärjestelmiä on markkinoitu sillä, että ne maksavat itsensä takaisin noin 15-20 vuodessa. Koska energian hinta on etenkin tänä talvena kallistunut merkittävästi, jo pelkästään sähkön hinnan nousu on tehnyt aurinkopaneeli-investoinnista kannattavamman kuin pitkään aikaan. Täysi hyöty järjestelmästä saadaan kuitenkin irti vasta, kun sen tuottamasta sähköstä saadaan revittyä mahdollisimman suuri hyöty.

    Tällä tarkoitan tietysti sitä, että mikäli huomattavasti kohonneet fossiilisten polttoaineiden hinnat kyetään korvaamaan kotoa saatavalla aurinkosähköllä, maksaa järjestelmä itsensä takaisin näillä polttoaineiden hinnalla hyvinkin nopeasti. Seuraavaksi havainnollistava esimerkki.

    Karkeasti ottaen tyypillisen sähköauton kulutukseksi voidaan arvioida noin 18kWh/100km, ja keskiverto fossiiliauto kuluttanee noin 6 litraa bensiiniä/dieseliä sekalaisessa ajossa. Koska bensiinin(98E) sekä dieselin hinnat ovat tätä kirjoittaessa 2,27€ ja 2,25€ litralta, vastaa yksi kotona tuotettu kilowattitunti sähköautoon ”tankattuna” täten noin 0,76 euroa per kilowattitunti.

    Luonnollisesti tämä kuulostaa tällaisenaan järkevältä, mutta hyötyäkseen aurinkosähköstä täysmääräisesti vaaditaan investointeja sekä itse aurinkopaneelijärjestelmään ja sähköautoon sekä sen latausjärjestemään mikäli näitä ei vielä ole. Kannattaa ottaa huomioon, että myös aurinkopaneeleita saa nykyään kuukausimaksulla, joten välttämättä valtavaa kasaa pääomia ei tarvitse sitoa näihin kotitalouden energiainvestointeihin. Esimerkiksi sähköyhtiö Oomi tarjoaa aurinkopaneelipakettejaan kuukausimaksulla.

    Olennaista onkin tarkastella omia kuukausittaisia menojaan(polttoaineet + sähkö siirtomaksuineen ja veroineen), ja tehdä laskelmia millaisella kokonaispaketilla nämä menot voitaisiin nykyhinnoin alittaa. Vaivanpalkka voi etenkin enemmän autoilevalle olla hyvinkin suuri.

  • Osinkojen mukaan ei kannata ehtiä

    Näin keväisin törmää helposti uutisiin, joissa kerrotaan pörssiyhtiöiden jakamista hulppeista osingoista ja kerrotaan mihin osinkojuniin ehti vielä mukaan. Ohessa papukaijamerkin arvoinen malliesimerkki Kauppalehdestä:

    Mikäpä olisikaan sen hienompaa, kuin hypätä mukaan osinkojunaan juuri ennen osingon irtoamista. Sen jälkeen voisi laskeskella mielessään että näinpä se osinkopotti taas tällekin vuotta kasvoi. Oletko kuitenkaan ajatellut, mikä on tällaisen toiminnan hyöty sijoittamasi pääoman kannalta?

    On luonnollista, että sijoittajat pitävät osingoista ja haluavat niitä vuosittain lisää. Tällainen osinkojunaan hyppääminen juuri ennen osingon irtoamista on kuitenkin mielestäni silkkaa pääoman tuhoamista. Tällaisesta toiminnasta hyötyy eniten verottaja. Onkin merkillistä, että talouslehdet kampanjoivat tällaisen asian puolesta. Kyseessä lienee silkka sijoituspopulismi ja klikkien kalastelu.

    Miksi osinkojunaan ei kannata hypätä viime hetkellä?

    Vastaus on yksinkertainen. Osingonjako on käytännössä varojen siirtoa taskusta toiseen, ja mikäli sijoitus ei ole osakesäästötilillä ottaa verottaja oman osuutensa osingoista. Näin ollen odotusarvo sijoittajalle on tässä tapauksessa negatiivinen.

    Suosittelenkin ostamaan osaketta vasta osingon irtoamisen jälkeen, koska silloin välttyy ylimääräiseltä veronmaksulta ja osaketta saa useimmiten osingon verran halvemmalla(eli kappalemääräisesti enemmän). Koska osakkeilla on tapana toipua osinkodipistä jollain aikavälillä(olettaen että liiketoiminnassa ei tapahdu suurempia muutoksia), osinko ikään kuin siirtyy arvonnousuksi osakkeeseen. Tämän arvonnousun sijoittaja voi itsenäisesti realisoida myöhemmin tai jättää realisoimatta. Näin sijoittaja voi halutessaan luoda itselleen osingon myöhemmin myymällä osinkoa vastaavan määrän kyseista osaketta.

  • Keskustan hillotolpat ovat valmiina – aika siirtyä nauttimaan valmistelutyön hedelmistä

    Provosoiva otsikko kertoo kaiken siitä mitä ajattelin, kun näin eilen uutisotsikon jonka mukaan Keskustapuolueen Markus Lohi hakee Lapin hyvinvointialueen johtoon. Samalla siirtyminen tarkoittaisi eroamista kansanedustajan tehtävästä. Vaikka tätä siirtymää hartaasti valmisteltuihin hillotolppavirkoihin osasi odottaa etukäteen, nyt tämä pitkään odotettu siirtymä on ensimmäistä kertaa konkretisoitumassa.

    Keskusta on perinteisesti maakuntien puolue ja suurin osa sen kannatuksesta tulee yhä jostain syystä maaseudulta. Siitäkin huolimatta että keskustan on ollut mukana muun muassa heikentämässä Suomen huoltovarmuutta olemalla mukana turpeen alasajossa. Keskusta toivoo maakuntamallin tuovan sille lisää vaikutusmahdollisuuksia maakuntien asioihin.

    Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, onko uudistus suomalaisten veronmaksajien kannalta paras ratkaisu. Sotemallia markkinoitiin halpenevalla hinnalla, mutta on riskinä että vaikutus on aivan päinvastainen kuten joidenkin laskelmien mukaan on käymässä. Itsekin kallistun tälle näkökulmalle, sillä en usko että uudistuksen tekeminen olisi mussa tapauksessa vienyt näin kauan aikaa. Ja koska nykyinen sosialistihallitus runttasi sen väkisin läpi, on selvää että säästölaskelmat on unohdettu. Tästä on hyvänä esimerkkinä hyvinvointialueiden palkkaharmonisointi, joka jo sinällään tarkoittaa vähintään satojen miljoonien eurojen lisälaskua vuosittain. Uskotko, että toiminnan tehostamisen kautta ero saadaan kurottua umpeen ja vielä niin, että tavallinen veronmaksaja hyötyy tästä jotain? En minäkään. 🙂

    Politiikka on valitettavasti usein härskiä oman edun ajamista, ja tämä on siitä jälleen yksi surullinen esimerkki.

  • Sotasalkun seuranta aloitettu

    Venäjän hyökättyä Ukrainaan monet venäjäsidonnaiset osakkeet laskivat huimia määriä. Tähän on ollut sodan lisäksi syynä se, että Venäjä on uhkaillut kansallistavansa maasta poistuvat firmat. Lisäksi syynä ovat erilaiset pakotteet, esimerkiksi Finnairilta kiellettiin Venäjän ylilennot, jotka vaikeuttavat huomattavasti aasian liikennettä.

    Päätimme kiinnostuksen vuoksi koota ”sotasalkun” niistä osakkeista joilla on suurimmat venäjäsidonnaisuudet. Salkkuun lisäsimme 28.2.2022 kursseillä 5000 euron position kutakin osaketta. Osakkeet ovat Fortum, Nokian Renkaat, Aspo, Neste, Finnair ja Olvi. Seuraamalla sotasalkkuamme näet mikä osake lopulta korjaa kurssitasonsa entiselleen, ja mikä jää matelemaan pysyvästi alemmalle kurssitasolle.

    Sotasalkkuun pääset tästä linkistä, lisäksi pysyvä linkki löytyy sivustomme yläreunasta.

  • Joko pörssistä löytyy ostettavaa?

    Pörssissä alennusmyynnit saivat eilen maanantaina jatkoa, kun toveri Putin tarjosi meille ystävänpäivälahjaksi halventuneita osakkeita. Kaikkien osakkeiden kollektiivisesti laskiessa on normaalia tuntea pientä ahdistusta salkun sulamisesta. Fokus tulee silti pitää pitkässä pelissä, ja siihen eivät lyhyen aikavälin geopoliittiset riskit saatika koronnostot vaikuta pätkän vertaa. Paitsi ehkä positiivisessa mielessä, mikäli pystyy nämä tilaisuudet hyödyntämään ostopaikkoina.

    Kaikkien osakkeiden kollektiivisessa laskussa herra markkina tekee helposti ylilyöntejä. Näissä tilanteissa sijoittajan on hyvä pysyä kärryillä löytyisikö pörssistä oman salkun ulkopuoleltakin mielenkiintoisia ostokohteita.

    Tätä työtä helpottaakseni koostin taulukon, johon arvotin osakkeet seuraavien kriteerien mukaan: P/E-luku, P/B-luku, osinkotuotto-%, oman pääoman tuotto eli ROE% ja liikevaihdon kasvu, kaikki vuoden 2022 Inderesin ennusteilla. Negatiivista tulosta tekeviä yhtiöitä ei luonnollisesti otettu huomioon tässä tarkastelussa.

    Laitoin siis yksinkertaisesti osakkeet paremmuusjärjestykseen jokaisella edellä mainitulla kriteerillä. Tämän jälkeen laskin saadut pisteet yhteen, ja se yhtiö joka sai pienimmän pistemäärän olisi tämän mekaanisen tarkastelun perusteella mielenkiintoisin ostokohde. Lisäsin taulukkoon myös Grahamin P/E-luvun, koska se on arvosijoittajapiireissä melko laajasti käytetty indikaattori. Nyrkkisääntönä pidetään, että mikäli Grahamin P/E on alle 22,5, tämä voisi indikoida ostopaikasta.

    SIJA NRO. Yhtiö P/E P/B Osinkotuotto-% ROE% LV:n kasvu% Grahamin P/E Kurssi
    1 Kesla 8,77 1,12 4,51 % 13,30 % 27,92 % 10 5,1
    2 Honkarakenne 9,12 2,12 6,57 % 25,05 % 12,27 % 19 7
    3 CapMan 12,43 3,3 5,48 % 27,90 % 54,26 % 41 2,92
    4 Titanium 12 6,14 7,05 % 45,80 % 21,42 % 74 14,75
    5 Wulff-Yhtiöt 9,35 1,54 2,93 % 17,62 % 23,96 % 14 4,78
    6 Partnera 9,53 1,14 4,24 % 8,28 % 41,39 % 11 2,36
    7 Outokumpu 4,41 0,7 3,57 % 17,03 % 6,67 % 3 5,6
    8 Aspocomp 11,05 1,76 3,62 % 20,64 % 16,98 % 19 5,8
    9 Aspo 10,24 2,26 4,47 % 23,56 % 7,10 % 23 10,28
    10 Cargotec 12,17 1,52 3,57 % 11,56 % 21,80 % 18 39,22
    11 Rush Factory 6,81 3,73 0 % 75,39 % 63,29 % 25 2,87
    12 Innofactor 10,13 1,75 5,22 % 16,65 % 4,07 % 18 1,34
    13 Raute 14 2,23 4,71 % 16,49 % 17,79 % 31 19,1
    14 Cibus Nordic Real Estate 14,08 1,75 4,28 % 12,80 % 21,88 % 25 256,8
    15 Konecranes 12,33 1,76 4,78 % 15,05 % 7,43 % 22 33,46
    16 Nokian Renkaat 13,34 2,18 5,22 % 15,35 % 10,23 % 29 26,81
    17 Tokmanni Group 12,76 3,75 5,83 % 30,77 % 5,94 % 48 17,14
    18 Aktia 10,51 1,08 5,74 % 10,52 % 2,52 % 11 11,68
    19 Kreate 11,93 2,09 4,43 % 18,34 % 6,25 % 25 10,6
    20 Consti 11,37 2,52 3,93 % 23,72 % 6,40 % 29 11,95
    21 Glaston 14,49 1,25 3,77 % 8,82 % 22,16 % 18 1,06
    22 Eezy 13,31 1,32 3,39 % 10,24 % 19,28 % 18 5,9
    23 EAB Group 13,09 1,83 5,17 % 14,50 % 6,89 % 24 2,9
    24 Metsä Board 12,8 1,87 4,28 % 15,12 % 7,50 % 24 9,58
    25 TietoEVRY 10,03 1,72 5,37 % 13,99 % 2,24 % 17 26,08
    26 Reka Industrial 10,47 1,68 2,68 % 17,24 % 7,30 % 18 3,73
    27 Panostaja 8,81 0,85 4,41 % 9,97 % 1,51 % 7 0,68
    28 Kemira 13,7 1,34 4,81 % 9,97 % 6,78 % 18 12,07
    29 Vincit 12,6 2,77 3,42 % 15,81 % 14,80 % 35 6,44
    30 Ponsse 14,12 3,15 3,31 % 24 % 13,71 % 44 39,3
    31 Solteq 13,88 2,52 3,57 % 19,30 % 8,90 % 35 4,2
    32 United Bankers 14,35 3,2 5,78 % 23,03 % 3,54 % 46 13,85
    33 Piippo 13,9 0,6 1,45 % 4,44 % 28,34 % 8 3,44
    34 Fondia 17,12 4,74 4,86 % 24,56 % 10,69 % 81 6,58
    35 Metso Outotec 17,12 2,99 3,55 % 18,36 % 18,53 % 51 9,01
    36 Siili Solutions 12,18 3,61 2,94 % 23,59 % 8,70 % 44 13,62
    37 Puuilo 17,21 12,73 4,67 % 83,96 % 10,80 % 219 7,71
    38 Sampo 20,39 1,94 7,32 % 11,90 % 9,73 % 40 44,83
    39 Sievi Capital 8,14 0,96 2,96 % 12,40 % -47,37 % 8 1,69
    40 Etteplan 16,53 3,49 2,99 % 22,51 % 17,70 % 58 15,7
    41 Nurminen Logistics 11,69 5,58 1,95 % 47,25 % 8,42 % 65 1,54
    42 Alexandria Pankkiiriliike 13,81 3,37 6 % 21,45 % -3,53 % 47 8,34
    43 Valmet 15,58 3,36 3,95 % 22,88 % 7,34 % 52 32,93
    44 Purmo Group 11,45 1,14 3,23 % 10,29 % 2,90 % 13 12,4
    45 Exel Composites 12,97 2,52 3,39 % 20,77 % 4,60 % 33 7,09
    46 Wärtsilä 20,26 2,58 3,42 % 13,19 % 26,74 % 52 10,54
    47 YIT 12,29 0,86 3,91 % 7,15 % 1,24 % 11 4,35
    48 Martela 11,32 1,06 0 % 9,79 % 9,99 % 12 2,79
    49 Caverion 14,05 3,49 3,30 % 26,89 % 5,10 % 49 6,06
    50 Stora Enso 12,94 1,35 3,28 % 10,45 % 4 % 17 18,32
    51 Netum 14,65 3,38 1,86 % 15,61 % 24,59 % 50 4,3
    52 Verkkokauppa.com 17,55 6,83 4,26 % 41,28 % 7,29 % 120 6,1
    53 Orthex 16,29 4,41 3,65 % 29,30 % 6,38 % 72 9,6
    54 Solwers 15,94 1,65 1,20 % 11,36 % 23,94 % 26 7,5
    55 Alma Media 15,25 3,6 3,43 % 24,65 % 6,28 % 55 10,2
    56 Harvia 17,95 5,84 2,14 % 38,70 % 18,97 % 105 37,45
    57 Incap 16,74 5,03 1,24 % 33,73 % 22 % 84 72,5
    58 Toivo Group 8,35 1,99 0 % 27,25 % -11,10 % 17 2,75
    59 eQ 24,34 12,36 4,28 % 51,43 % 10,08 % 301 25,25
    60 Fortum 15,3 1,63 4,73 % 10,80 % 1,49 % 25 24,09
    61 Kamux 17,49 3,66 2,25 % 22,41 % 17,50 % 64 11,13
    62 Fiskars Group 14,61 2,09 4,24 % 14,80 % 1,96 % 31 22,4
    63 Huhtamäki 15,95 2,4 2,73 % 14,76 % 11,28 % 38 35,53
    64 Oma Säästöpankki 10,92 1,19 2,33 % 11,67 % -12 % 13 17,2
    65 Apetit 14,82 0,79 4,84 % 5,44 % -20,22 % 12 12,4
    66 Evli Pankki 17,24 6,04 10,73 % 31,61 % -11,27 % 104 21,9
    67 Tecnotree 15,85 4,7 0 % 34,86 % 17,38 % 74 1,29
    68 Suominen 20,45 1,39 5,08 % 6,79 % 6,28 % 28 3,94
    69 Enersense 14,12 1,7 2,19 % 12,61 % 6,66 % 24 6,86
    70 Sanoma 16,94 2,7 4,75 % 15,37 % 3,09 % 46 12,22
    71 Scanfil 13,16 2,05 2,97 % 16,37 % 1,16 % 27 7,08
    72 Digia 13,29 2,59 2,73 % 16,87 % 5,07 % 34 7,32
    73 Relais Group 14,53 3,95 2,38 % 15,15 % 16,69 % 57 21
    74 Rapala VMC 12,9 1,71 2,94 % 13,89 % 0,64 % 22 6,8
    75 Aallon Group 14,98 3,3 2,64 % 14,74 % 12,33 % 49 10,6
    76 Nokia 12,95 1,48 2,44 % 9,50 % 3,90 % 19 4,92
    77 Viafin Service 16,22 2,2 3,21 % 14,09 % 6,30 % 36 14
    78 Bilot 15,56 1,59 1,81 % 4,72 % 17 % 25 5,52
    79 Neste 22,1 3,79 2,25 % 17,93 % 21,66 % 84 37,78
    80 Duell 21,51 5,42 0,92 % 23,40 % 59,18 % 117 7,65
    81 Investors House 19,8 1,02 6,05 % 4,69 % -15,40 % 20 5,12
    82 Teleste 18,53 1,34 3,21 % 7,18 % 6,56 % 25 4,99
    83 Soprano 23,37 1,64 2,70 % 7,28 % 14,47 % 38 0,37
    84 Talenom 33,12 8,46 1,98 % 26,96 % 26,41 % 280 9,62
    85 Elisa 22,81 6,68 4,19 % 29,66 % 4,79 % 152 51,26
    86 Robit 18,29 1,57 2,02 % 8,98 % 9,02 % 29 3,97
    87 NoHo Partners 48,03 2,23 1,82 % 12,12 % 41,11 % 107 8,24
    88 Boreo 20,18 6,37 0,77 % 36,07 % 16,21 % 129 64,6
    89 Oriola 18,25 2,19 4,04 % 12,31 % 2,53 % 40 2,23
    90 Admicom 30,97 11,01 1,94 % 28,68 % 22,08 % 341 67,1
    91 UPM 18,53 1,58 3,96 % 8,62 % 2,32 % 29 32,83
    92 PunaMusta Media 20,84 1,5 3,51 % 7,30 % 5,28 % 31 5,7
    93 Kesko 19,65 4,02 3,98 % 20,95 % 2,03 % 79 26,87
    94 EcoUp 22,53 2,35 1,42 % 9,17 % 27,85 % 53 6,33
    95 Telia company 20,31 1,94 5,61 % 8,19 % -0,02 % 39 37,41
    96 Terveystalo 17,6 2,13 2,80 % 12,80 % 5,34 % 37 11,44
    97 Qt 61,14 23,71 0,59 % 49,05 % 41,72 % 1450 102,2
    98 Orion 25,57 7,16 4,35 % 27,72 % 3 % 183 35,67
    99 Taaleri 23,51 1,65 8,66 % 6,61 % -23,23 % 39 11,55
    100 Sitowise 16,55 2,08 1,88 % 13,19 % 5,34 % 34 7,44
    101 Raisio 26,26 1,79 4,14 % 6,79 % 6,55 % 47 3,14
    102 Avidly 12,05 2,47 0 % 4,78 % 10,70 % 30 4,78
    103 Lehto Group 12,4 0,57 0 % 4,74 % 1,71 % 7 0,64
    104 Ilkka-Yhtymä 27,29 0,79 4,59 % 2,88 % -0,22 % 22 4,79
    105 Marimekko 28,32 8,16 2,37 % 30,22 % 9,46 % 231 76
    106 Loihde 20,28 1,07 1,75 % -1,59 % 9,92 % 22 16,55
    107 Pihlajalinna 14,95 2,07 1,96 % 14,54 % -0,03 % 31 12,76
    108 Heeros 24,98 3,04 0 % 12,04 % 27,58 % 76 4,52
    109 Fodelia 25,91 4,81 1,36 % 16,68 % 21,39 % 125 7,38
    110 Musti Group 32,93 5,29 2,27 % 15,68 % 18,07 % 174 26,42
    111 Lemonsoft 41,44 9,6 1,25 % 20,19 % 25,14 % 398 12,85
    112 SRV 13,1 0,73 0 % 5,77 % -5,59 % 10 0,49
    113 Detection Technology 28,95 4,73 1,73 % 17,21 % 16,50 % 137 26
    114 Revenio Group 51,28 12,9 1,02 % 25,42 % 21,72 % 662 43,34
    115 Rovio 25,97 2,7 1,62 % 10,71 % 16,45 % 70 7,43
    116 Kone 28,99 9,33 3,25 % 31,68 % 3,63 % 270 55,38
    117 Enedo 24,7 2,72 0 % 11,66 % 18 % 67 0,35
    118 Gofore 28,91 5,48 1,44 % 17,25 % 10 % 158 24,3
    119 Norrhydro 26,62 3,54 1,30 % 10,26 % 13,88 % 94 3,86
    120 F-Secure 31,64 6,48 1,17 % 19,72 % 7,61 % 205 4,29
    121 Vaisala 28,94 6,64 1,39 % 21,13 % 5,16 % 192 46,8
    122 Fellow Finance 70,11 1,7 0 % 2,46 % 12,33 % 119 3
    123 Bittium 60,66 1,5 0,99 % 4,20 % 4,64 % 91 5,07
    124 Merus Power 115,99 4,2 0 % 3,69 % 25 % 487 7,41
    125 LeadDesk 53,62 5,28 0 % 0,47 % 23 % 283 18,95
    126 Remedy 48,31 4,64 0,61 % 9,98 % 5,98 % 224 32,65
    127 Efecte 255,31 23,52 0 % 9,65 % 14,29 % 6005 13,6
    128 Nixu 339,91 3,5 0 % -1,33 % 7,45 % 1190 5,96
    129 Basware 879,38 4,54 0 % 0,11 % 4,20 % 3992 22,95

    Loppuun vielä tyypilliset varoitukset: taulukko ei missään nimessä ole ostosuositus. Sijoittajan tulee itse perehtyä yhtiöihin ja arvioida potentiaaliset riskit.

  • Identiteettivarkaudet ovat lisääntyneet huimasti viime vuosien aikana

    Erilaiset yrityksiin ja julkisiin tahoihin kohdistuvat hakkeroinnit ja estohyökkäykset ovat lisääntyneet muutaman viime vuoden aikana hurjasti. Tämän ilmiön ohella myös yksityishenkilöihin kohdistuvat identiteettivarkaudet ovat Suomessakin lisääntyneet todella paljon. Vuonna 2020 yli 750 000 suomalaista joutui identiteettivarkauden uhriksi. Tämä luku kuulostaa todella hurjalta, etenkin siitä syystä, että tästä aiheesta ei ole aikaisemmin puhuttu niin paljon, kuin mitä siitä tällä hetkellä puhutaan. Onkin hyvä, että tätä asiaa tuodaan esille entistä enemmän, jotta ihmiset voivat saada tietoa siitä, mitä identiteettivarkaudella tarkoitetaan ja miten he voivat suojautua ja välttyä siltä.

    Mitä identiteettivarkaudella tarkoitetaan

    Identiteettivarkaus tarkoittaa toisen henkilön henkilökohtaisten tietojen, kuten nimen tai henkilötunnuksen, eli identiteetin käyttöä ilman oikeutta siihen. Identiteetin varastanut henkilö pyrkii yleensä tekemään rahanarvoisia sitoumuksia tällä varastamallaan henkilöllisyydellä, jolloin esimerkiksi kyseinen henkilö saa tavaraa itselleen, mutta laskut niistä ohjautuvat henkilöllisyyden oikea omistajalle tai henkilön henkilötunnusta käyttäen haetaan lainaa. Identiteettivarkaudet alkoivat yleistymään 2010-luvulla kun sähköisten tietoverkkojen käyttö yleistyi. Tämä toi mukanaan varkaille helpomman pääsyn henkilöiden tietoihin. Hakkerit voivat myös saada tietoja suoraan henkilöltä itseltään, jos tämä vahingossa lataa koneelleen haittaohjelman, joka avaa hakkereille pääsyn tiedostoihin. Siksi kannattaakin olla erityisen varovainen sen suhteen, mitä koneelleen lataa. Esimerkiksi viime aikoina Suomessa lisääntyneet puhelut, joissa soittaja väittää olevansa Microsoftin tuesta, on tarkoituksena saada henkilö lataamaan koneelleen etäyhteysohjelmiston, jolla sitten päästään henkilön tietoihin, kuten henkilötunnuksen. Yleensä varkaat saavat henkilötietoja käsiinsä silloin, kun ne he hakkeroivat jonkin yrityksen tietojärjestelmän. Näiden yritysten tietojärjestelmistä voi löytyä asiakastietoja, jotka sisältävät henkilöiden nimen lisäksi myös osoitetiedot ja henkilötunnuksen.

    Miten suojautua identiteettivarkaudelta

    Identiteettivarkaus täyttää Suomessa rikoksen nimikkeen silloin, kun tekijä on tahallisesti erehdyttänyt kolmatta osapuolta ja aiheuttanut taloudellista vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa identiteettivarkauden uhrille. Teosta tuomitaan sakkorangaistus. Oikeudellisesti identiteettivarkaudessa voi olla kyse myös esimerkiksi väärän henkilötiedon antamisesta viranomaiselle, petoksesta tai maksuvälinepetoksesta.

    Hyvä uutinen on se, että identiteettivarkaudelta on mahdollista suojautua. Omaehtoisella luottokiellolla varasta voi estää hankkimasta esimerkiksi pikavippejä tai kalliita osamaksusopimuksia. Yhteystiedot on myös mahdollista salata ja samalla tehdä tietojen luovutuskielto Väestörekisterikeskukseen, maistraattiin ja Trafille. Yksi sähköpostitili on usein liitettynä useisiin eri digitaalisiin palveluihin ja sovelluksiin, kuten Facebookiin, Twitteriin ja eri verkkokauppatileille. Näihin palveluihin on monesti tallennettu maksukorttitiedot verkko-ostosten nopeampaa suorittamista varten sekä muita henkilökohtaisia tietoja, kuten henkilötunnus, puhelinnumero ja kotiosoite. Yhdistelemällä näitä tietoja etevän identiteettivarkaan tehtävä on loppujen lopuksi melko helppo. Tämän estäminen on kuitenkin helppoa, kun käytät useampaa eri sähköpostiosoitetta ja sinulla on eri salasana eri paikkoihin.

    Jos asut alueella, jossa posti jaetaan laatikoihin, paras tapa suojautua on lukollinen postilaatikko. Tällöin esimerkiksi sellaiset henkilötunnuksen sisältävät postit, jotka tulevat verohallinnolta, terveyskeskuksesta ym. muilta tahoilta, eivät pääse epärehellisten käsiin. Yksi tapa on myös vähentää paperipostia ja tilata laskut ja muut postit turvallisen salasanan takana olevaan sähköpostiin. Varmista, että käyttämiesi verkkolaitteiden ohjelmistot ja haittaohjelmien torjunta ovat ajantasaisia ja päivität ne säännöllisesti. Pankkitileille kannattaa asettaa nosto- ja ostorajat, jotta korttien tiedoilla ei voi pääse tekemään suuria ostoksia verkossa. Monella pankilla on jo käytössä tekstiviestivarmistus, jolloin maksu on vahvistettava kertakäyttöisellä tilinomistajan puhelinnumeroon lähetettävällä koodilla.

    Miten toimia, jos on joutunut identiteettivarkauden uhriksi

    Henkilötietoja voidaan käyttää väärin monella eri tapaa, joten toimintatavat riippuvat hyvin paljon siitä, miten tietojasi käytetään väärin. Jos luottotietoja käytetään väärin petostarkoituksessa, toimi seuraavalla tavalla:

    • Tee tarvittaessa Oma luottokielto Asiakastieto Oy:lle
    • Varmista osoitetietojesi oikeellisuus Digi- ja väestötietovirastolta ja Postilta sekä oikaise tarvittaessa osoitetietosi 
    • Kerää todisteita (esimerkiksi tilausvahvistukset), ota yhteyttä poliisiin ja tee rikosilmoitus
    • Ota yhteyttä petoksen kohteena oleviin organisaatioihin (esimerkiksi kauppiaisiin, joilta varastetulla henkilötiedolla tilataan tavaraa) ja tee reklamaatiot tilauksista tarvittaessa

    Jos henkilötietojasi käytetään väärin kiusaamis- ja häirintätarkoituksessa, toimi seuraavalla tavalla:

    • Pyydä valeprofiilien tai valheellisten viestien poistoa sosiaalisen median palveluista, internetin hakukoneista ja muista palveluista sekä rekistereistä
    • Varmista osoitetietojesi oikeellisuus Digi- ja väestötietovirastolta ja Postilta ja oikaise tarvittaessa osoitetietosi

    Jos maksukorttitietojasi käytetään väärin, toimi seuraavasti:

    • Sulje maksukorttisi välittömästi sulkupalvelussa ja ilmoita väärinkäytöksistä pankillesi tai muulle maksukorttiyhtiöllesi
    • Kerää tiedot luvattomista maksutapahtumista ja tee tarvittaessa rikosilmoitus poliisille
    • Tee luvattomista maksuista oikaisupyyntö maksukorttiyhtiöllesi
    • Jos luvaton maksu on tehty kolmannen osapuolen maksupalvelun kautta (esimerkiksi PayPal) tai verkkokaupan kautta, ota yhteyttä palvelun tarjoajaan, ilmoita asiasta ja vaadi maksun kumoamista

    Ota myös kaikissa yllä mainituissa tapauksissa yhteyttä Rikosuhripäivystyksen palvelupisteeseen.

    17.11.2023 alkaen lukukerrat: 236