Tuulipuku.fi

Tekijä: Osinkko

  • Ennustukseni mitä markkinoilla tapahtuu seuraavaksi

    Syksy on tullut, ja syyskuu on useimmiten pörsseissä laskukuukausi. Niin on ollut tälläkin kertaa, joten ainakaan siinä mielessä maailma ei ole vielä kokonaan pudonnut raiteiltaan, vaikka kovin erikoisia aikoja eletäänkin.

    Missä mennään?

    Uhkakuvia on tällä hetkellä ilmoilla monenlaisia:

    • Eurooppaan on tulossa kylmä talvi viimeistään nyt kun Putin väänsi Nordstream 1- kaasuhanan kokonaan kiinni
    • Korkeat sähkön hinnat raastavat myös meitä suomalaisia. Yritysten kannattavuus ajautuu kovalle koetukselle ja taantuman riski kasvaa.
    • Korkea inflaatio nakertaa kansalaisten ostovoimaa
    • Korot nousevat niin Amerikassa kuin Euroopassakin, EU:ssa rakenteelliset ongelmat rajoittavat korkotoimia.
    • Bonuksena mahdollinen Kiinan asuntokuplan puhkeaminen, sekä zerocovid-sulut jotka laittavat paikallisia suurkaupunkeja kiinni jo muutaman nuhanenän takia.

    Toivoakin vielä on jäljellä, esimerkiksi tämän viikon perjantaina EU:ssa neuvotellaan paketista jolla pyritään eriyttämään kaasun ja sähkön hinnat toisistaan. Jos tällä saataisiin samalla sähkön hintaa alaspäin, vaikutus olisi meillekin suuri. Tällä hetkellähän tilanne on sikäli omituinen, että vaikka olemme sähköomavaraisia saattaa sähkön hinta olla siitä huolimatta esimerkiksi 40snt/kWh.

    Poliitikot tykkäävät puhua ”Putinin hinnoista”, mutta nyt kun Olkiluodon kolmas yksikkö on ollut pelissä mukana ja tuottanut sähköä verkkoon enemmän kuin Venäjän sähkön tuonti Suomeen aikaisemmin oli, hinnat ovat silti rajuja. Syyttävä sormi osoittaakin edelleen Eurooppalaisiin poliittisiin ratkaisuihin.

    Mitä seuraavaksi tapahtuu?

    Koska olen huono ennustamaan, seuraavaksi pari mahdollista skenaariota ja niiden vaikutukset osakemarkkinoille:

    Paras skenaario olisi, että sota Ukrainassa tulisi jonkinlaiseen ratkaisuun, ja pakotteita alettaisiin vähitellen höllätä puolin ja toisin. Kaasuhan Saksaan aukeaisivat täydellä teholla. Tämä järkevöittäisi energiakauppaa sekä hintoja. Todennäköistä on että irtautumista Venäjästä tapahtuisi joka tapauksessa hieman pidemmällä aikavälillä. Vaikutus osakemarkkinoille olisi todennäköisesti rakettimainen kautta linjan, sillä energiakriisin varjo markkinoiden yltä poistuisi. Erityisesti Kurikan kaupungissa voitaisiin juhlia tätä suuresti(yksi Fortumin suurimmista omistajista).

    Toisessa ja myös todenäköisimmässä skenaariossa tilanne jatkuu nykyisen kaltaisena, kaasuhana Saksaan pysyy kiinni. Tulevan talven kylmyydellä on suuri vaikutus siihen, miten kovan shokin Eurooppa tulee kokemaan. Todennäköisesti teollisuusyritysten kannattavuus on kovalla koetuksella. Ylipäätään yhtiöt, joilla on tarve valmistaa tuotteita ja liikutella raaka-aineita tai lopputuotteita kärsivät eniten energian hinnoista. Sen sijaan esimerkiksi IT-yhtiöihin vaikutus energiapuolelta ei tule olemaan niin suuri. Luonnollisesti kuluttajien ostovoiman rapautuessa ja taantuman tullen nekään eivät ilman osumia selviä, mutta kriisin vaikutus kulupuolen kautta tulee olemaan lievempi.

    Yhteenveto

    Kaiken kaikkiaan näkymät Suomen ja koko Euroopan osakemarkkinoilla ovat syksyä kohti synkät. Tulokset ovat toistaiseksi olleet kohtuullisen hyviä ensimmäisellä vuosipuoliskolla, mutta tulosriville tulee painetta kulujen kasvun myötä. Osittain tämä lienee jo hinnoiteltuna laskeneisiin osakekursseihin. Lisää laskettelua ja yllätyksiä voi kuitenkin olla luvassa etenkin niillä yhtiöillä, joiden kannattavuus on jo ennen kriisiäkin ollut veitsenterällä.

    Tälläkin kertaa hajautus on kultaakin kalliimpaa. Sijoitusten hajauttaminen eri sektoreihin ja maanosiin on tärkeää. Esimerkiksi USA:ssa näkymät loppuvuoteen ovat huomattavasti paremmat. Siellä inflaatio on edellisten mittausten mukaan osoittanut jo taittumisen merkkejä, joskaan koronnostot eivät ole vielä päättyneet. Valuuttapuolella euron arvon pudotus dollaria vasten on ollut suurta, vuodessa liki -20%. Näin ollen vaikka näennäisesti ei olisi dollarisijoituksillaan tehnyt voittoa ollenkaan, on ero reaalisesti jo huomattavasti voiton puolella euroon nähden.

    Sekin viisaus on hyvä pitää mielessä, että kun talouslehdet ja sijoituskeskustelut ovat lähes hautajaistunneilmissa, on todennäköisesti ihan hyvä aika ostaa laatuyhtiöiden osakkeita. Parhaat ostokset tehdään silloin, kun näkymät ovat huonot. Uskon, että kurinalainen työ ja ajallinen hajauttaminen vievät tämäkin kriisin yli, ja paremmat tuotot odottavat tulevaisuudessa.

  • Harvia jatkaa valumistaan, joko on aika hypätä kyytiin?

    Saunayhtiö Harvia on jatkanut hämmästyttävää valumistaan pörssissä koko tämän vuoden. Vielä tänäkään päivänä osakkeen syöksylasku ei ole osoittanut taittumisen merkkejä. Osakkeelle on tämän vuoden aikana kertynyt laskua häkellyttävät -71,18% tätä kirjoittaessa. Toki viime vuonna osakkeissa kautta linjan tuntui kuplaantumisen merkkejä, mutta näin suurta ilmojen puhallusta osakkeesta tuskin kukaan osasi odottaa. Vähiten hurmiossa olleet analyytikot.

    Tässä kirjoituksessa ajattelin hieman katsella mitä Harvialle nyt kuuluu, ja mahdollisesti yrittää vastata kysymykseen, onko Harvia nyt halpa osake.

    Suoriutuminen tänä vuonna

    Harvia julkaisi jokin aika sitten H1-raporttinsa. Ohessa suoraan raportista lainatut luvut:

    Kuten nähdään, liikevaihto kasvoi vuoden takaiseen puolivuotiskauteen verrattuna 12%. Oikaistu käyttökate sekä liikevoitto puolestaan kutistuivat merkittävästi. Osakekohtainen tulos kutistui -3,5% 0,89 euroon. Mutta kuten huomataan, kvartaalikohtainen tuloskutistuma oli huomattavasti suurempi -18,2%. Tämä johtuu luonnollisesti siitä syystä, että Q1 oli Harvialle vielä suhteellisen normaali.

    Harvian tavoitteena on pitkällä aikavälillä keskimäärin yli viiden prosentin vuotuinen liikevaihdon kasvu, yli 20 prosentin oikaistu liikevoittoprosentti sekä nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen välillä 1,5x−2,5x. Ensimmäiseen tavoitteeseen on vielä tänä vuonna mahdollisuudet hyvän ensimmäisen kvartaalin vuoksi, huolimatta siitä että aikaistettu kysyntä vaikuttaa nyttemmin loppuneen.

    Oikeistun liikevoittoprosentin kanssa onkin enemmän tekemistä. H1 jälkeen ollaan vielä haarukassa, mutta mikäli aikaistetun kysynnän loppumisen mukanaan tuoma surkeus jatkuu seuraavilla kvartaaleilla, tähän ei tulla pääsemään. Myöskään velkaantumistavoitteisiin ei nykytahdilla tulla aivan yltämään.

    Yksittäisistä markkinoista Saksa näyttää olevan murheenkryyni, sillä se oli ainoa markkina jossa liikevaihto kutistui sekä menneellä kvartaalilla (-29,5%) sekä menneellä puolivuotiskaudella(-14,7%). Kvartaalikohtaisesti myös Pohjoismaita, Suomea ja Saksaa lukuun ottamatta liikevaihto muissa Euroopan maissa kutistui -6,1%. Vaikka liiketoiminta Venäjällä on lopetettu, sieltä tuli yhä liikevaihtoa. Myös tämä osuus tulee jäämään pois seuraavissa katsauksissa.

    Tämä tullee näyttämään suuntaa loppuvuodelle. Pohjoismaat, joissa korvauskysyntää on, pärjäävät sen voimin, mutta markkinat joille saunakulttuuri on vasta levittäytymässä tulevat olemaan vaikeampia. Näin ollen kasvun voidaan odottaa ainakin lyhyellä tähtäimellä tyrehtyvän niin kauan kuin Eurooppaa vaivaa energiakriisi. Myös Suomessa saunomisesta tulee tulevana talvena vain eliitin harrastus, sillä köyhemmillä tuskin on varaa napsauttaa kiuasta päälle nykyisillä sähkön hinnoilla. Tämä lisää riskiä sille, että korvauskysynnän määräkin pienenee koska komponentit eivät enää kulu käytössä entiseen malliin.

    Mitäs tästä kannattaisi maksaa?

    Mielestäni nyt nähty kvartaali näyttää suuntaa, mihin ollaan loppuvuodenkin osalta menossa. Perustelen tämän sillä, että toisella kvartaalilla kurjuus alkoi olla jo maksimoitua ja tulevaisuuden uhkakuvat tiedossa. Liikevaihtoa voidaan Venäjän liiketoiminnan sulkeutumisen jälkeen odottaa tulevilta kvartaaleilta noin 42 miljoonaa euroa olettaen, että muut markkinat eivät merkittävästi kasva. Mielestäni tämä on osakkeen hinnoittelumallliin suhteellisen turvallinen skenaario, ja tarjoaa myös tilaa positiivisille yllätyksille. Kuten aikaisemmin mainitsin, vakaana pidetty korvauskysyntä voi tulevan puolivuotiskauden ja mikseipä koko vuodenkin eteenpäin olla vähäisempää sähkön hinnasta ja kiukaiden vähäisemmästä käyttömäärästä johtuen. Näin ollen liikevaihtoarvioista voidaan vielä turvallisin mielin sorvaista pieni palanen pois.

    Oikeistu liikevoitto tulisi arvioni mukaan asettumaan seuraavilla kvartaaleilla noin 11,8 miljoonaan euroon. Osakekohtainen tulos olisi näillä arvoilla noin 0,43 euroa. Koko vuoden 2022 osalta tämä tarkoittaisi 1,75 euroa ilman merkittäviä muutoksia. Jos käytetään tätä lukua P/E-kertoimen laskemiseen, nykykurssilla tämä olisi noin 9,4.

    Tämän vuoden parempi ensimmäinen kvartaali kannattaa kuitenkin pyyhkiä laskelmia tehdessä pois mielestä, sillä aika kultainen ei ainakaan hetkeen ole palaamassa. Näin ollen koko vuoden rullaava EPS asettuisi 1,72 euroon. Nykyisellä kurssilla P/E olisi noin 9,8.

    Näillä laskelmilla osakkeen tulospohjainen arvostus ei ole järin kallis, mutta toisaalta kasvuakaan ei juuri nyt ole tarjolla, pikemminkin päinvastoin. Väittäisin, että mikäli maailma vielä joskus palaa raiteilleen ja Euroopan energiakriisistä selvitään, alkaa osake jo nyt vaikuttaa houkuttelevalta. Pelkästään Saksan markkinan elpyminen tekisi jo paljon, ja toisaalta uutta kasvua on lupa odottaa Yhdysvalloista.

    Mainittakoon, että analyysitalo Inderes odottaa Harvialta tänä vuonna 1,54 euron tulosta sekä ensi vuodelta 1,29 euroa, joten hedän näkymänsä ovat huomattavasti negatiivisempia. Näillä P/E arvostukset olisivat 11 ja 13,1.

    Sisäpiirin kaupat

    Tarkastellaan vielä loppuun mitä mieltä sisäpiiri on Harviasta ollut. Alkuvuodesta sisäpiiri on tehnyt pelkkiä myyntejä, Ia Adlecreuz myi 93 500 euron osakepotin jo keväällä reiluun 31 euron kappalehintaan, David Ahonen vähensi noin 114 000 euron arvoisen osakepotin kesäkuun alussa vielä reilun 32 euron hintaan. Johdon viesti on siis ollut, että osakkeet olisi kannattanut myydä.

    Itseasiassa juuri tänään ylimpään johtoon kuuluva Rainer Kunz on lisännyt osakettä hieman reilulla 120 000 eurolla hintaan 17,30 euroa. Tämä osoittaa johdon luottamuksen yhtiöön hiljalleen palaavan nykyisellä kurssilla.

    Tämä kirjoitus sisältää kirjoittajan omia mielipiteitä, eikä niitä tule missään nimessä ottaa sijoitussuosituksina.

  • Hajauttaminen tasaa sijoitustoiminnan riskejä

    Hajauttamista pidetään tärkeimpänä tiedettävänä asiana sijoittajalle, sillä sijoitusten hajauttaminen on paras tapa hallita sijoitustoiminnan riskejä. Tässä artikkelissa käydään läpi sitä, mitä sijoitusten hajauttaminen tarkoittaa.

    Aloitetaan siitä, kuinka sijoitukset voi hajauttaa toimialoittain, omaisuuslajeittain ja maantieteellisesti. Seuraavaksi käsittelyssä on sijoitusten ajallinen hajauttaminen.

    Hajauttaminen eri omaisuuslajeihin

    Satunnaisesti sijoittajat saattavat keskittyä pelkkiin rahastoihin tai osakkeisiin. Aktiivisemmat sijoittajat pyrkivät usein hankkimaan omistukseensa useita eri omaisuuslajeja. Sijoitukset voi hajauttaa esimerkiksi tällaisiin omaisuuslajeihin:

    • Osakkeet
    • Rahastot
    • Johdannaiset
    • Valuutat ja kryptovaluutat
    • Kiinteistöt (asunnot ja maa- sekä metsäkiinteistöt)
    • Vertaislainat ja yrityslainat
    • Osuuskunnat
    • Velkakirjat
    • Listaamattomat yritykset

    Jos mahdollista, kunkin omaisuuslajin kohdalla on huolehdittava hajauttamisesta eri yrityksiin ja eri toimialoihin. Myös maantieteellinen hajauttaminen on tärkeää.

    Esimerkiksi osakkeiden kohdalla kyse on siitä, että kaikkia rahoja ei kannata sijoittaa yhteen yritykseen. Vaikka luottaisi johonkin tiettyyn yritykseen kuin kallioon, kannattaa hankkia myös muiden yritysten osakkeita. Kannattaa hankkia myös muilla aloilla toimivien yritysten osakkeita, jotta sijoitusten tuotto ei olisi liian riippuvainen yhdestä toimialasta.

    Osakkeiden maantieteellinen hajauttaminen tarkoittaa sitä, että ostaa erimaalaisten yritysten osakkeita. Monella on salkussaan suomalaisia ja yhdysvaltalaisia osakkeita. Myös kehittyvät markkinat kiinnostavat osakesijoittajia voimakkaan kasvuodotuksen vuoksi.

    Riskisijoitukset ja niiden osuus salkusta

    Sijoitustoiminta ei ole koskaan täysin riskitöntä, eikä minkään omaisuuslajin arvon kehitystä voi varmuudella tietää. Joitain omaisuuslajeja kuitenkin pidetään riskialttiimpina kuin toisia. Lisäksi on tapauskohtaista vaihtelua, kuten niin sanotusti matalan tai korkean riskin osakkeita.

    Vertaislainoihin, yrityslainoihin, listaamattomiin yrityksiin ja kryptovaluuttoihin sijoittamista pidetään yleisesti ottaen riskialttiina. Näihin omaisuuslajeihin sijoittanut voi saada omalle pääomalleen erinomaisen tuoton, mutta hän voi myös menettää rahansa. Sijoitetulle pääomalle ei saa minkäänlaista turvaa tai suojaa, kuten saisi esimerkiksi säästötilien kohdalla.

    Kryptovaluuttoihin sijoittamista pidetään yleisesti ottaen niin epävarmana, että sitä on alettu verrata kasinoiden pelaamiseen. Kasinopelaamista ei kuitenkaan voi laskea sijoittamiseksi (ei edes riskisijoittamiseksi), koska odotusarvo tuotolle on negatiivinen. Näin ollen se on pelkkää viihdettä.

    Turvallisuushakuisen sijoittajan ei välttämättä kannata omistaa suurempaa osaa salkustaan riskisijoituksille, kuten esimerkiksi kryptoille tai vertaislainoille. Mikäli kiinnostunut kryptovaluuttoihin sijoittamisesta, sopiva osuus salkusta voisi olla vain pari prosenttia.

    Salkun hajauttaminen tulee kuitenkin tehdä oman riskinsietokyvyn ja omien sijoitustavoitteiden pohjalta. Tätä artikkelia ei pidä tulkita sijoitusneuvonnaksi vaan ainoastaan aihetta käsitteleväksi blogiartikkeliksi.

    Ajallinen hajauttaminen

    Kuukausisäästösopimuksen avulla on helppoa automatisoida ajallinen hajauttaminen. Jos ostat rahastoa, ETF:iä tai esimerkiksi virtuaalivaluuttoja tasasummilla joka kuukausi vuosien ajan, tulet todennäköisesti tehneeksi ostoja myös “hyvään aikaan”. Hyvä aika on se, kun kurssit ja hinnat ovat matalalla. Todennäköisesti osa ostoista ajoittuu myös huonompiin ajankohtiin, mutta hyvinä hetkinä tehdyt ostot tasaavat tilannetta. Myös asuntosijoittajan kannattaa muistaa ajallinen hajautus, jottei tulisi ostaneeksi kaikkia sijoitusasuntoja silloin, kun hinnat ovat korkeimmillaan.

    Ajallinen hajauttaminen kannattaa muistaa myös silloin, jos saa kerralla suuren summan rahaa (esimerkiksi perintönä). Voisi tuntua helpoimmalta sijoittaa kaikki kerralla, vaikka sijoitukset kannattaisi ehkä tehdä useissa erissä tulevien vuosien mittaan. Tällä lailla voisi saada sijoituksilleen paremman tuoton, ja ajan kanssa ehtisi myös oppia lisää sijoittamisesta. Sijoittaja ei ole koskaan täysinoppinut, vaan opittavaa on aina.

    Yhteenveto

    Hyvin hajautetun salkun tuotto ei mene miinukselle, vaikka jokin sijoitus osoittautuisikin tappiolliseksi. Ensinnäkin, sijoittajan kannattaa hankkia eri omaisuuslajeja. Toisekseen, sijoitukset kannattaa tehdä useissa erissä eri aikoina. Mahdollisuuksien mukaan tulee soveltaa myös maantieteellistä hajauttamista ja hajauttamista eri yrityksiin ja toimialoihin.

  • Virheitä energiahuoltovarmuudessa

    Suomi on muun Euroopan mukana ajautumassa energiakriisiin. Mediassa toistellaan usein, että kyseessä on Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan aikaansaama kriisi, mutta unohdetaan että virheitä on tehty paljon niin Suomen kuin Euroopankin tasolla. Kyseessä on siis vain osatotuus, paremmalla varautumisella nykyisen kaltaisessa kriisissä ei oltaisi. Tämä kirjoitus avaa hieman näitä virheitä joita on mielestäni matkan varrella tehty.

    Kotimaan energiahuoltovarmuus

    Turve

    Heti ensimmäisenä tulee mieleen olennaisen kotimaisen energiatuotannon alasajo, jota harjoitettiin vielä Venäjän hyökkäyssodan alettuakin. Kyseessä on tietenkin turvetuotannon alasajo, jota on toki ajettu alas jo useamman vuoden ajan muun muassa nostamalla päästöoikeuksien hintaa, mutta jonka konkreettisin ilmentymä on turvetuotantokaluston romutuspalkkiot turveyrittäjille. Jo aikaisemmin biopolttoainetta käyttävät voimalat alkoivat kotimaisen turpeen sijaan käyttämään muun muassa venäläistä haketta. Kotimainen turvetuotanto korvattiin venäläisellä rekkarallilla, jonka lisäksi laivat toivat haketta muun muassa Ruotsista ja muualta Euroopasta. Näin saatiin samalla kertaa sekä rahat että työllisyysvaikutukset siirrettyä Suomen rajojen ulkopuolelle.

    Kokonaan oma asiansa on se että Suomessa turvetta ei luokitella uusiutuvaksi, mutta esimerkiksi Ruotsissa näin puolestaan on. Omalla politikoinnilla on saatu asetettua oma kansallinen ”musta kultamme” epäsuotuisaan asemaan. Meidän tulisi mielestäni ottaa mallia Norjasta, joka on nyt öljyn lisäksi Euroopan suurin kaasuntuottaja Venäjän kutistettua tuotantoaan. Kieltämättä heillä on käynyt luonnonvarojensa kanssa hyvä tuuri, mutta samaan aikaan eivät ole omalla politiikalla kampittaneet itseään. Jos Suomesta löytyisi öljyä, se varmaan jätettäisiin pumppaamatta ylös koska olemme liian kunnianhimoisia ilmastotavoitteissamme.

    Joku saattaa miettiä, että mitäs väliä tällä on. Turvepolttoaineen osuus kaikesta polttoainekäytöstä on Suomessa ollut vain 3-4 prosenttia. Kuitenkin tällaisina aikoina kun suuri osa tuontisähköstä loppuu tai kallistuu merkittävästi, on pienemmälläkin piikkituotannolla valtava rahallinen merkitys. Luulenpa, että useimmat mieluummin polttaisivat turvetta kuin maksaisivat sähköstään maltaita tai säännöstelisivät sähkön käyttöä tulevana talvena.

    Hiilivoima

    Vuoden 2016 alussa Fortum kertoi aikomuksestaan purkaa Inkoon 1000 megawatin hiilivoimalaitos, joka oli aikaisempina vuosina toiminut varavoimalaitoksena kulutushuippujen tasaamiseen. Yhtiö julkaisi muun muassa näyttävän videon viimeisen piipun kaatamisesta, video on vuodelta 2020:

    1000 megawatin lisäteho otettaisiin varmasti tulevan talvena mielellään vastaan, etenkin mikäli Olkiluodon 3-reaktorin käynnistyksessä tulee ylimääräisiä viivästyksiä. Valitettavasti kaukonäköisyys ei riittänyt valtion eikä Fortumin johdossa pitämään tässäkään kohtaa silmällä kotimaista huoltovarmuutta. Hiilen polttaminen on tunnetusti nykyään kaikkein pahin synti, joten siinä mielessä tällainen ilmastoposeeraus on ymmärrettävää.

    Myös Helsingissä Hanasaaren hiilivoimala on tarkoitus sulkea keväällä 2023. Toivottavasti tämä jätetään sen vähintään jälkeen varavoimakäyttöön ja unohdetaan alueelle kaavaillut asuntoprojektit ainakin siksi aikaa, että pahimmasta energiakriisistä ollaan selvitty.

    Tehoreservi käyttöön?

    Suomessa on tulevalle talvelle varattuna 600 megawatin tehoreservi joka on ensisijaisesti tarkoitettu varmistamaan sähkön riittävyys. Koska sähkön hinta on jo nyt ollut sietämättömällä tasolla, mielestäni olisi perusteltua ottaa tehoreservi käyttöön viimeistään pakkaskelien alettua. Nykyisillä sähkön hinnoilla laitokset olisivat tuossa tilanteessa varmasti kannattavia, eikä reservissä pitämiselle ole näin mitään perustetta.

    Saksan huoltovamuus

    Jos on Suomessa tehty omien poliitikkojen toimesta lukuisia virheitä, on niitä tehty myös Saksassa. Liika tuudittautuminen venäläisen kaasun varaan on ajanut koko Euroopan nyt vaikeaan tilanteeseen, kun kaasutoimitusten vähennyttyä korvaavaa tuotantoa on vaikea saada. Tämä efekti heijastuu meille Pohjoismaihin saakka. Onneksi sähkön siirtokapasiteetti Keski-Eurooppaan on rajallista, joka kohtuullistaa hieman hintoja meillä.

    Venäläiseen kaasuun lukittautumisen lisäksi Saksassa on päätetty sulkea toimivia ydinvoimaloita Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Onneksi viime aikoina tässä on jo nähty hieman terveempää ajattelua, ja vaikuttaa siltä että jo sulkupäätöksen saaneet ydinvoimalat saavat jatkoaikaa. Jo alunperin kuulosti hullunkuriselta, että Saksassa suljetaan ydinvoimaa ja tilalle tuodaan hiilivoimaa. Hienoa, että järki lopulta voittaa.

    Saksan ongelmat kumuloituivat myös meillä Suomessa valtionyhtiö Fortumiin, jonka osakekurssi matelee nyt hieman reilussa 10 eurossa. Fortum myönsi jo vuodenvaihteessa Uniperille 8 miljardin euron sisäisen rahoituksen, joka koostuu osakaslainasta ja emoyhtiön takauksesta. Nämä rahat lienevät jo poltettu, joten välillisesti tämä oli suomalaisten veronmaksajien tuki saksalaisille, ettei heidän tarvitsisi maksaa kaasustaan markkinahintaa. Toivottavasti tulevana talvena saksalaiset ostavat meille vuorostaan halvempaa sähköä. 🙂

    Summa summarum

    Tilanne on tällä hetkellä monella tapaa sekava, mutta selvää on että energiahuoltovamuutta on vakavasti laiminlyöty niin meillä kotimaassa kuin Euroopassakin. Tätä kautta valta eurooppalaisen energian hinnasta on luovutettu Putinin käsiin. Vastuuta kokonaistilanteista ei voida mielestäni sysätä pelkän Venäjän hyökkäyssodan piikkiin. Osavastuu on sekä nykyisillä että menneillä päättäjillä.

    Vielä ei ole liian myöhäistä alkaa jälleen tekemään järkeviä päätöksiä. Kotimaista turvetta onkin jo haalittu varmuusvarastoihin, toivottavasti ei jo liian myöhään.

  • Julkaisimme uuden työkalun energian hinnan seurantaan

    Lisäsimme sivuillemme energian hintoihin keskittyvän työkalun, josta selviää muun muassa pörssisähkön hinnat sekä verollisena että verottomana ja nestemäisten polttoaineiden hinnat. Mennyttä ja tulevaa hintakehitystä voi tämän lisäksi tarkastella graafeista.

    Sähkön hinnasta on heti etusivulla tarjolla tieto, milloin sähkö on kuluvan vuorokauden aikana sekä halvinta että kalleinta. Tämän on tarkoitus helpottaa sähkön käytön keskittämistä edullisimmille tunneille, sekä välttää kulutusta kalleimpana ajankohtana.

    Lisäksi tarjolla on tieto sekä tuulivoiman että aurinkovoiman tuotantomääristä. Näin saa nopeasti kokonaiskuvan siitä, kuinka merkittävästä osuudesta on kyse.

    Työkalua on tarkoitus laajentaa tulevaisuudessa niin, että sinne kootaan muitakin hintatietoja saatavilla olevista avoimista tietokannoista.

    Työkaluun pääsee ylävalikon linkistä tai osoitteesta: hinta.tuulipuku.fi

    Millaista tietoa sinä haluaisit sivulla nähdä? Kirjoita vastauksesi artikkelin kommenttikenttään.

  • Kryptovaluuttojen romahdus

    Pörssien taantuessa myös kryptovaluutat ovat kirjaimellisesti romahtaneet. Tunnetuimman kryptovaluutan bitcoinin kurssi on pudonnut tätä kirjoittaessa noin -42% ja ethereum -49% vuoden takaisesta noteerauksestaan. Kaikkien aikojen huipuistaan BTC on laskenut -67% ja ETH -74%. Pörsseihin verrattuna pudotus on ollut siis huomattavasti rajumpaa. Sijoituskeskusteluissa asian tiimoilta on nähty hyvinkin kärkästä keskustelua puolin ja toisin. Tällainen romahdus herättää tunteita. Tässä tekstissä hieman omia ajatuksiani aiheesta.

    Taustani kryptosijoittajana

    Olen itsekin sijoittanut kryptoihin ja tälläkin hetkellä minulla on mitättömän kokoinen positio muun muassa bitcoinissa. Tämä on sellainen positio jonka olen valmis häviämään, joten en aio sitä nytkään myydä. Hieman suuremman kokoluokan ”treidin” tein ostamalla Nordnetista Bitcoin trackeria marraskuussa 2020, ja myin sen toukokuussa 2021 hieman reilulla 100% tuotolla. Henkilökohtaisesti olen siis kryptosijoituksissani reilusti voitolla.

    Mietteitäni kryptoista

    Itse en pidä kryptovaluuttoja oikeana valuuttana, koska eihän niillä juuri mitään voi oikeassa elämässä maksaa. Kyseessä on siis erittäin spekulatiivinen instrumentti, jonka arvoa on hyvin vaikea perustella. Koska kryptojen arvo määräytyy sijoittajien ja spekulanttien ahneuden ja pelkojen mukaisesti, on hyvin vaikea nähdä että ne voisivat saavuttaa asemaa todellisena valuuttana perinteisten Fiat-valuuttojen rinnalla. Tarkoitus on ollut hyvä, mutta toteutus ei vain toimi. Kuka uskaltaisi ottaa vastaan maksuja valuutalla, jonka arvo voi pudota päivässä -10%? Vertaus kultaankaan ei toimi, koska juuri parhaillaan korkean inflaation ympäristössä kulta on ollut arvossaan, mutta kryptot ovat romahtaneet vapaapudotukseen. Voidaan siis perustellusti kysyä, mitä menettäisimme jos kryptot lakkaisivat yhtäkkiä olemasta?

    Tästä syystä en ole kovin suuria summia sijoittanut kryptoihin. Osakeyhtiöillä puolestaan taustalla on aina yhtiön oikeaa liiketoimintaa, ja osakkeiden arvo on helpompi perustella yhtiöiden taloudellisen suorituskyvyn mukaisesti. Vaikka pörssikurssitkin ovat lasketelleet, saamme tasaisesti tietoa yhtiöiden taloudellisesta suorittamisesta. Ensi kuussa pyörähtääkin käyntiin Q2-raportointikausi, joten tuoretta tietoa on pian tarjolla yllin kyllin. Mielestäni tässä on spekulaation ja sijoittamisen ero, toinen tehdään tietoon pohjautuen ja toinen kun toivotaan että instrumentti nousee. Koska ”onhan se aina ennenkin noussut takaisin.”

    Ovatko kryptot jatkossa hyvä sijoitus?

    Vaikka kyseessä on spekulatiivinen sijoitus, krypto voivat olla siitä huolimatta hyvä sijoitus myös jatkossa. Käänne tapahtuu jos ja kun ahneus voittaa nyt nähdyn äärimmäisen pelon. Se voi tapahtua tänään, tai se voi tapahtua vaikkapa vuoden päästä, kukaan ei tiedä eikä infoa ole etukäteen tarjolla. Voi myös olla, että paluuta entiseen ei enää nähdä. Jos kryptoilla haluaa tehdä rahaa, parasta lienee tehdä ostoja tasaisesti esimerkiksi kuukausittain. Samalla tulee olla valmis hyväksymään se fakta, että mikäli sijoittajien kiinnostus kryptoihin jonain päivänä lakkaa, samalla voit menettää kaikki sijoittamasi varat.

  • Onko Harvia nyt halpa?

    Harvia lukeutuu nykyisessä pörssirytinässä eniten laskeneiden suomiosakkeiden listalle. Laskettelua on tämän vuoden puolella kertynyt nyt liki -50%. Väkisinkin tällaisessa tilanteessa herää kysymys, joko osake olisi edullinen? Yritetään hahmottaa sitä tässä tekstissä tulospohjaisen arvostuksen kautta.

    Hinnoittelu

    Harvia on selkeä kasvuyhtiö, ja on hinnoiteltu etenkin lähihistoriassa sen mukaisesti. Monesti mielletään, että suuri osa yhtiön liikevaihdosta syntyy kotimaassa, mutta todellisuudessa viime vuonna liikevaihdosta peräti 79,4% syntyi kansainvälisestä liiketoiminnasta. Tämä on siinä mielessä positiivista, että juuri kansainvälisessä liiketoiminnassa on Harvian suurin kasvupotentiaali.

    P/E-luku viime vuoden tuloksella ja perjantain päätöskurssilla on 16. Tuloksen kasvuvauhti on viimeisen viiden vuoden aikana ollut keskimäärin peräti 48,9 prosenttia per vuosi. Etenkin vuosien 2020 ja 2021 tuloskasvu oli erittäin vankkaa johtuen muun muassa yritysostoista. Näillä lukemilla PEG-luvuksi saadaan 0,33. Jos PEG-luku ei ole kaikille tuttu, kerrottakoon muistutuksena että lukemaa 1 pidetään neutraalina, alle sen voi olla merkki aliarvostuksesta ja yli yhden merkki siitä, että kasvua on hinnoiteltu jo osakkeeseen sisään. Näin ollen Harvian kohdalla tämä indikaattori kertoo aliarvostuksesta jos katsomme vain peruutuspeiliin.

    On sanomattakin selvää, että nykyisessä markkinatilanteessa inflaatio nostaa raaka-aineiden hintoja ja tämä ei voi olla näkymättä myös Harvian katteessa mikäli nousseita hintoja ei ole saatu siirrettyä nopeasti tuotteiden myyntihintoihin. Yritysostokorttia on vilauteltu nytkin, mutta uudesta ostosta tai sen onnistumisesta ei ole mitään takeita. Tästä syystä voitaisiin laskea PEG-kerroin vielä niin, että sisällytetään huonompaa suoriutumista tuloksen kasvuprosenttiin sisään. Olettakaamme, että tuloskasvuprosentti jää jatkossa ensimmäisellä kvartaalilla nähtyyn 13,6 prosenttiin. Tällä kasvuvauhdilla PEG-luvuksi saadaan 1,17. Tähän peilattuna nykyarvostus olisi varsin neutraali. On kuitenkin huomioitava, että nykyisessä markkinatilanteessa ja Venäjältä vetäytymisen jälkeen yhtiön on erittäin vaikea saavuttaa kasvua toisen kvartaalin aikana. Näin ollen loppuvuoden varaan jää paljon tehtävää.

    Jos katsotaan mitä analyytikot povaavat, Inderes odottaa tälle vuodelle tuloksen supistumista noin 6% verran viime vuoteen verrattuna. Vuodesta 2023 eteenpäin palattaisiin taas ripeähkölle kasvu-uralle. Tavoitehinta osakkeelle on peräti 42 euroa(tätä kirjoittaessa kurssi on 29,44€, matkaa tavoitehintaan 42,6%).

    Toisen kvartaalin tuloksen jälkeen olemme varmasti paljon viisaampia näkymistä sen suhteen tuleeko tänä vuonna todellakin tulostaantumaa, vai saako Harvia kaivettua torjuntavoiton. Se on kuitenkin selvää, että muun muassa Venäjältä vetäytyminen on tehnyt oman lovensa tulokseen, ja tämän vaikutus tulee näkymään vasta toisesta kvartaalista eteenpäin. Markkina on tällä hetkellä erittäin lyhytnäköinen, ja kurssi tullee notkahtamaan huonoista uutisista. Nämä voivat olla hyviä ostopaikkoja, mikäli nähdään ylilyöntejä.

    Kannattaako osakkeen kyydissä pysytellä?

    Globaalin talouden tilanne on tällä hetkellä sellainen, että tasapainotellaan korkean inflaation ja talouden taantuman välillä. Se on kuitenkin selvää, että Harvian nykyarvostus ei juuri anna arvoa tulevaisuuden kasvulle. Tämä siitäkin huolimatta, että yhtiö on juuri investoinut tuotantokapasiteetin kasvattamiseen, joka takaa sille merkittävän kasvupotentiaalin.

    Osinkoja on lupa odotella vähintään sama 0,6 euroa joka saatiin viime vuodelta. Yhtiön tavoitteenahan on jakaa tasaisesti kasvavaa osinkoa. Nykykurssille osinkotuotto on noin 2%. Taso ei ole korkea, mutta miksi olisikaan koska yhtiö itse osaa sijoittaa rahat erittäin tuottavasti.

    Omasta mielestäni osakkeen nykyarvostus on suhteellisen edullinen, mikäli uskoo siihen että yhtiö palaa tämän välivuoden jälkeen kasvu-uralle. Lyhyellä tähtäimellä pidän kuitenkin mahdollisena, että markkina voi tarjota vielä lisää takapakkia jo Q2-tulosjulkistuksen yhteydessä. Pitkäjänteinen sijoittaja hyödyntää nämä ostopaikkana, kun pitää mielessä Harvian tulevaisuuden kasvupotentiaalin. Harvian kohdalla onkin syytä kaivaa esille suurennuslasin sijaan kiikarit.

  • Sisäpiirit pörssiyhtiöiden organisaatioissa

    Perheyhtiöissä sekä joissain listaamattomissa yrityksissä on tapana palkata sukulaisia sekä muita tuttuja töihin. Tällöin asialla ei ole väliä, koska yrittäjä itse kantaa päätösten riskit ja seuraukset. Kun yhtiö listautuu pörssiin, nimityksissä pitää olla tarkempi, koska silloin ei enää ajeta oman lähipiirin etua vaan sijoittajien.

    Välillä yhtiökokousten pöytäkirjoja lukiessa törmää hallitusnimityksiin, jotka vaikuttavat kyseenalaisilta. Usein näihin törmää kun kyseessä on entinen perheyhtiö, tai yhtiön työntekijöiden taustalla on jokin muu yhdistävä tekijä.

    Sijoittajan on syytä huolestua, mikäli pörssiyhtiön organisaatiorakenne on hyvin sukulaisuussuhteisiin nojaava, eikä sillä ole aikaisempaa kokemusta pörssiyhtiön toimintakulttuurista. On hyvin mahdollista, että yhtiö tarvitsee useita vuosia omaksuakseen pörssiyhtiön toimintaperiaatteet. Tämä koskee niin alempia johtoportaita kuin ylinta päätäntävaltaa yhtiöissä.

    Uusia hallitusnimityksiä kannattaa seurata etenkin pörssin pienemmissä yhtiöissä. Nykyään on helppo perehtyä hallituksen uusien nimitysten taustoihin esimerkiksi LinkedInin kautta. Mikäli nimitystä ei voi perustella hallitusehdokkaan sopivalla taustalla ja kokemuksella, hälytyskellojen on syytä soida. On suuri riski, että kokemattomuus tulee näkymään yhtiön suoriutumisessa pörssitaipaleellaan.

  • Kuinka tänä kesänä kannattaa lomailla kotimaassa?

    Kuten hyvin tiedetään, inflaatio jyllää niin maailmalla kuin meillä Suomessakin. Hyödykkeiden hinnat kautta linjan ovat nousseet reipasta kyytiä. Jo viime kesänä tätä havaittiin etenkin rakennussektorilla, tällä kertaa vaikutukset ovat levinneet paljon laajemmin muun muassa tuiki tärkeisiin polttoaineisiin.

    Tätä kirjoittaessa Oulun korkeudella 95E keskihinta on 2,543€/l, 98E 2,624€/l ja diesel 2,327€/l. Polttoaineiden hinnat ovat siis vuodessa nousseet kautta linjan noin euron per litra. Tästä inspiroituneena ajattelin tehdä tämän kirjoituksen, jossa laskeskelen kuinka lomamatkat voisi tänä kesänä hoitaa edullisimmin.

    Laskelmat

    Otetaan esimerkkilaskelmaan kolmehenkinen perhe, joka haluaa matkustaa tänä kesänä Oulusta Imatralle ihailemaan kaunista Imatrankoskea. Matkaa kohteeseen kertyy noin 530km eli menopaluu on 1060 km.

    Tavallinen henkilöauto

    Tyypillinen henkilöauto kuluttaa matka-ajossa noin 6 litraa per 100km. Näin ollen bensa-auton matkakulu kohteeseen ja takaisin olisi 95E:llä 161,80 euroa ja 98E:llä 166,80 euroa. Koska 98E palaa puhtaammin, sillä kulutus on aavistuksen pienempää(vastaavasti 95E taas hieman suurempaa). Näin ollen bensa-auton polttoainekustannuksiksi voitaisiin laskea näiden molempien bensalaatujen keskiarvo joka on 164,30€.

    Dieselauton kulutukseksi voidaan laskea hieman pienempi 5 litraa per 100km, joten dieselille hintaa tulisi tällä matkalla 123,30€. Etu dieselautoilijan hyväksi on noin 40 euroa.

    Sähköauto

    Käytän esimerkkilaskelmassa omaa sähköautoani, jonka keskikulutus kesäkelillä on noin 14kWh/100km. Näin ollen virtaa kuluu koko matkalla 148,4 kWh. Tyypillisesti laturilla kilowattitunti hinnoitellaan 15-25snt/kWh. Käytetään siis tämän haarukan keskiarvoa, joka on 20snt/kWh. Sähköauton matkakustannukseksi tulee tällä matkalla noin 29,70 euroa. Todellisuudessa hinta ei ole edes aivan näin suuri, koska auton akun voi ennen lähtöä ladata kotona täyteen edullisemmalla hinnalla.

    Tälläkin hinnalla laskettuna säästö bensiiniautoon verrattuna on 135 euroa ja dieseliin verrattuna 94 euroa. Karkeasti laskettuna sähkautoilija säästää yhden hotelliyön verran matkakustannuksissaan.

    Asuntoauto + camping vs henkilöauto + hotelli

    Tyypillinen suhteellisen moderni asuntoauto kuluttaa noin 10 litraa dieseliä per 100km. Näin ollen asuntoauton polttoainekustannukseksi tällä reissulla tulisi noin 247 euroa. Caravan-leirintämaksu asuntoautolle on noin 30 euroa per vuorokausi caravan+sähkö+henkilömaksuineen(2 aikuista + 1 pieni lapsi).

    Jos esimerkin vuoksi kohteessa viivytään 2 vuorokautta, tulee kokonaiskustannukseksi 247€+60€=307€

    Bensiiniautolla matkakustannus oli aikaisemmin mainittu 164,30€ ja hotelli noin 120€ per yö kun puhutaan hieman tasokkaammasta majoituksesta aamupaloineen. Kokonaispaketin hinta näin ollen 164,30€ + 240€=404,30€ eli säästöä asuntoauton eduksi tulisi noin 97 euroa.

    Dieselautolla vastaava paketti olisi kokonaisuudessaan 40 euroa vähemmän, eli 364,30€. Säästö asuntoauton eduksi yhä 57 euroa.

    Sähköautolla samaisen reissun kokonaishinnaksi muodostuu 29,70€ + 240€=269,70€. Säästö sähköauton eduksi on noin 37 euroa. Säästön lisäksi perhe saa nukuttua paremmin ja hintaan kuuluu lisäksi hotelliaamiaiset. Ei kuulosta yhtään hullummalta diililtä!

    On hyvä huomata, että mikäli reissu vielä jatkuisi tästä eteenpäin, sähköauto säästää yhden tällaisen ”luksushotelliyön” per noin jokainen ajettu 500km. Jos tyytyy hieman halvempaan hotellimajoitukseen, tämä raja tulee luonnollisesti vastaan paljon nopeammin.

    Entä julkinen liikenne?

    Junalla

    Vr yllätti positiivisesti, sillä edullisin menopaluumatka samalle reitille kustantaisi koko porukalle vain 92,40€. Näin ollen, mikäli Imatra olisi reissun ainoa kohde, kannattaa polttonesteillä käyvät henkilöautot jättää kotiin ja hypätä junaan. Näin säästöä matkakustannuksissa kertyisi bensiiniautoon verrattuna 71,90€ ja dieselautoon verrattuna 30,90€. Toki on sanottava, että näillä polttoainehinnoilla uskon junan olevan halvempi ratkaisu lähes mihin tahansa kohteeseen josta juna-asema löytyy, kunhan hoksaa ostaa liput ajoissa.

    Sähköautoon verrattuna juna on 62,70€ kalliimpi, joten omalla autolla ajamiselle tulee hieman vaivanpalkkaa. Lisäksi onhan oma auto kohteessa aina huomattavasti mukavempi kuin olla sielläkin pelkkien julkisten varassa.

    Lentäen + junalla

    Norwegianin lennot Oulusta Helsinki-Vantaalle maksavat koko porukalle menopaluuna 283,26 euroa. Lisäksi junayhteys Imatralle kustantaa mennen tullen 50,40 euroa. Näin ollen matkojen kokonaiskustannus olisi 333,70 euroa. Hinnassa tämä kombo ei pysty kilpailemaan muiden liikkumismuotojen kanssa, mutta mikäli kohteeseen on kiire, taittuu koko matka noin 4 tuntiin kaikkine odotteluineen(teoriassa lento kestää vain tunnin ja junamatka 2,5 tuntia, mutta lentoasemalla pitää joka tapauksessa olla vähintään noin puoli tuntia aikaisemmin paikalla).

    Yhteenveto

    Jos sinulla on tänä kesänä sähköauto käytössäsi, voit onnitella itseäsi sillä todennäköisesti kotimaan lomailu tulee olemaan sinulle huomattavasti edullisempaa kuin muille. Tänä kesänä kannattaa suunnata katse myös julkisen liikenteen puoleen, sillä junaliikenne on noussut erittäin kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi, ja tarjoaa liikkumiseen mukavuutta ja väljyyttä esimerkiksi bussiin verrattuna(juuri epämukavuuden vuoksi en ottanut busseja mukaan tähän laskelmaan).

    Toivotan kaikille samalla hyvää kesää ja mukavia kesälomareissuja!

  • Ostaisitko tätä yhtiötä?

    Tällä kertaa ajattelin kirjoittaa pienimuotoisen osakeanalyysin hieman eri tavalla kuin normaalisti. Kerron ensin yhtiön kehityksestä ja tunnusluvuista, ja vasta lopuksi paljastan mistä yhtiöstä on kyse. Näin ollen lukija voi pohtia talouslukuja avoimemmin mielin, ilman ennakkoasenteita.

    Suoraan asiaan

    Yhtiötä voisi luonnehtia tulosloikan tehneeksi kasvuhtiöksi, joka kulkee lähes kokonaan analyytikoiden tutkan alla. Yhtiön toimiala on epäseksikäs ja joku voisi sitä tylsäksikin luonnehtia. Yhtiö on vastikään kasvanut epäorgaanisesti kaupalla, joka oli sen verran hyvä että kaupan jälkeen tehtiin jopa ylöskirjaus.

    Viimeisimmän kaupan seurauksena yhtiö nousi uuteen suurempaan liikevaihtoluokkaan, joka synergioiden vahvistamana alkaa tänä vuonna näkyä tulosrivilläkin. Jopa niin että tulosparannus tulee läpi nopeammin kuin oli odotettu. Ensimmäisellä kvartaalilla yhtiö kaksinkertaisti tuloksensa verrattuna vuoden takaiseen. Osakekohtaista tulosta kertyi 3,25 kertaa enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuosi sitten. Voidaan puhua merkitävästä kasvusta, joka tuli myös analyytikolle sen verran yllättävänä että ennustukset menivät osakekohtaisen tuloksen osalta 345%:lla pieleen. Noh, sattuuhan näitä. 🙂

    Summa summarum, tuloskasvu ja yrityskaupan tuloksena läpi tulevat synergiat ovat merkittävät.

    Tästä täytyy varmaan maksaa maltaita?

    Vuoden takaiseen arvostukseen verrattuna osake on kasvanut tähän päivään laskettuna noin 7,5 prosenttia. Kyllä, luit aivan oikein. Tulos siis kasvoi tämän vuoden ensimmäisellä kvartaalilla 3,25-kertaiseksi ja osake on vain 7,5 prosenttia kalliimpi kuin se oli vuosi sitten. Lieköhän tämä hintamörnimisen kaikkien aikojen ennätys? Joka tapauksessa, tämä tieto on sijoittajan etu. Hyvää osaketta ehtii kahmia salkkuun edulliseen hintaan.

    Osakkeen arvostuksesta sen verran, että tämän vuoden ennustetulla osakekohtaisella tuloksella P/E-luku on 9,97 ja P/B 1,6. Tulostuotoksi kännettynä nykyhinta tarjoaisi siis uudelle sijoitukselle 10% vuosituottoa mikäli tämän vuoden ennustettuun tulokseen osutaan. Itseasiassa lukemat ovat lähes samat, vaikka yhtiö toistaisi vain viime vuoden toteutuneen osakekohtaisen tuloksensa. Tästä voidaan päätellä, että nykytilanne korkeine inflaatioineen sekä geopoliittisine jännitteineen on laskettu tämän vuoden ennusteeseen mukaan. Turvamarginaalia siis löytyy.

    Osinkotuottoa on lupa odottaa noin 3,2% verran nykyhinnalle. Kokonaisuudessaan tuloskasvun sekä osinkotuoton muodostama tulospotentiaali kuulostaa mielestäni varsin houkuttelevalle.

    Oman ohjeistuksensa mukaan yhtiö odottaa tänä vuonna liikevaihdon selvää kasvua ja vertailukelpoiseen liikevoittoon kasvua. Aivan helposti ei siis positiivista tulosvaroitusta tulla näkemään näin lavean ohjeistuksen vuoksi, mutta uumoilisin että asioiden edetessä mallillaan analyytikoiden tälle vuodelle ennustettu EPS pystytään ylittämään.

    Mainittakoon vielä se, että viime aikoina yhtiön ylin johto on tankannut osaketta.

    Paljastuksen aika

    Arvasitko mistä yhtiöstä puhun? Epäilen, että vähäisen näkyvyytensä vuoksi moni lukija ei tätä arvannut. Kyseinen yhtiö on Wulff, joka myy ja markkinoi asiakkailleen työpaikka- ja toimistotuotteita, it-tarvikkeita sekä ergonomia- ja ensiaputuotteita. Kasvuloikan yhtiö teki ostettuaan Staples Finlandin viime vuonna. Yhtiö ei ole mikä tahansa peluri, vaan johtava työpaikkatuotteiden ja -palveluiden tarjoaja Pohjoismaissa.

    Ohessa yhtiön sijoittajasivuilta löytyneet osakekohtaiset luvut menneille vuosille, joista voi nähdä suotuisan tuloskehityksen sekä viime vuoden tuloskasvuloikan:

    Yhtiön pitkän tähtäimen tavoitteet ovat seuraavat(päivitetty joulukuussa 2021):

    Wulff-Yhtiöt Oyj:n hallituksen hyväksymät uudet keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet tähtäävät liikevaihdon kaksinkertaistamiseen, eli 200 miljoonan euron liikevaihtoon vuonna 2026:

    • liikevaihdon kasvu keskimäärin 15-20 % vuodessa
    • vertailukelpoisen liikevoitto-%:n kasvu
    • kasvava osinko/osake

    Nykyinen arvostus ja nämä tavoitteet eivät ole mielestäni aivan linjassa keskenään. Näin ollen voidaan päätellä, kuten aikaisemmin jo totesinkin, että nykyarvostus sisältää turvamarginaalia pahan päivän varalle. Ja mikäli yrityskaupasta saadut synergiat ja tulosparannus tulevat odotuksia paremmin läpi(kuten Q1/2022 indikoi), on sijoittajilla mahdollisuudet nousevien kertoimien kautta hyviin tuottoihin(Inderesin tavoitehinta 5,2€, nousuvaraa noin 18,5%).

    Luonnollisesti tämän artikkelin tarkoitus ei ole olla ostosuositus, joten toivon jokaisen perehtyvän huolellisesti Wulffin omiin sijoittajasivuihin ja tekemään mahdollisen sijoituspäätöksen itsenäisesti.