Tekijä: Osinkko

  • Rahan ansaitsemisen salaisuudet kryptovaluutalla

    Kryptovaluutta on hyvä tapa sijoittaa rahaa. Useimmat ihmiset eivät kuitenkaan osaa käydä kauppaa ja saada niistä eniten irti. Toisin kuin NetBet, krypto vaatii monipuolista tietoa eri markkinoista.

    On muitakin tapoja ansaita elantonsa kryptovaluutoilla, mukaan lukien digitaalisten valuuttojen pitäminen ja ostaminen. Tämä artikkeli tutkii salaisuuksia rahan luomiseen kryptovaluutoista.

    Ansaitse rahaa passiivisilla tuloilla käyttämättömällä kryptovaluuttatokeneilla

    Crypto antaa sinun ansaita rahaa passiivisilla tuloilla Idle Crypto -tokeneilla kahdella tavalla. Yksi menetelmistä sisältää krypton panoksen, jonka avulla voit saada korkoa tietyllä korolla, kunhan tokenisi on lukittu. Panostaminen edellyttää tokeniesi lukitsemista todistaaksesi palisade-tapahtumien lohkoketjuverkoissa. Joillakin kryptomarkkinoilla on vähimmäislukitusaika ennen kuin voit nostaa rahakkeita, kun taas toisilla ei.

    Kaivostoiminta

    Kaivostoiminta on toinen helppo tapa ansaita rahaa kryptovaluutoilla. Prosessi sisältää erikoislaitteiston yhdistämisen työpöytälaitteeseen, joka muodostaa yhteyden kryptosi lohkoketjuun. Tämä tekniikka auttaa kaivostyöntekijöitä työskentelemään hajautetusti määritetyissä verkoissa. Miner ansaitsee rahakkeita, kun heidän järjestelmänsä ratkaisee monimutkaisia matemaattisia yhtälöitä, jotka puolestaan auttavat sallimaan lohkoketjun tapahtumia. Näiden ratkaistavien yhtälöiden luonteen vuoksi kaivoslaitteet voivat käyttää paljon sähköä. Esimerkiksi bitcoin rakentaa uusia lohkoja kymmenen minuutin välein, mikä tekee lisää 6,25 BTC:tä. Tämä palkinto maksetaan kaivostyöläisille, jotka ratkaisivat yhtälöt onnistuneesti.

    Airdrops

    Airdrops-konsepti on yksinkertainen, koska sinun ei tarvitse kuluttaa tai tallettaa rahaa ansaitaksesi kolikoita. Tämä konsepti on paikka, jossa voit ansaita ilmaisia kryptovaluuttoja, jotka on talletettu sinulle hiljattain käynnistetyistä projekteista, jotka haluavat mahdollistaa kryptovaluutan liikkeen. Nämä projektit eivät kuitenkaan kerää varoja, kun ne käynnistävät airdrop-laskennan, koska se vastustaa kryptovaluuttapörssin reilua käynnistämistä ja perinteistä ennakkomyyntiä. Kuitenkin, kun käytät kauppaa airdropsilla, sinun on oltava varovainen, koska monet huijarit, joilla on pumppu- ja tyhjennysaikeet, jakavat arvottomia tokeneita, etkä halua joutua uhriksi.

    Hanat

    Voit ansaita rahakkeita käyttämällä kryptovaluuttahanojen verkkosivustoja. Kryptohanojen avulla voit tehdä ilmaisia digitaalisia tokeja viimeistelemällä tehtäviä. Nämä tehtävät vaihtelevat kuitenkin käyttämäsi sivuston mukaan. Näiden pelien ja tehtävien etuna on, että et tarvitse aikaisempaa kokemusta niiden suorittamiseen. Jotkin verkkosivustot, kuten kryptohana, edellyttävät captchojen suorittamista. Ne voivat tulla äskettäin käynnistetyn pelin muodossa, jossa ansaitset kolikoita saatuasi sen tietylle tasolle.

    Kryptopelit

    Oletko koskaan miettinyt, voitko nauttia pelaamisesta ja saada palkkaa? Kyllä sinä voit. Voit tehdä pelissä useita tokeneita ansaitaksesi kryptopelejä samalla kun nautit pelistä. Tässä digitaalisessa virheessä on erilaisia pelejä. On ihanteellista, että etsit ensin elinkelpoisia pelejä, joilla voit ansaita rahaa. Voit harkita Decentralandin pelaamista, koska sen avulla pelaajat voivat luoda virtuaalisen avatarin ja keskustella muiden ihmisten kanssa.

  • Dovre osakeanalyysi – Energiamarkkinan moniottelija

    Euroopan energiamarkkina on tällä hetkellä myllerryksessä, ja tästä syystä minua alkoi kiinnostaa energiamarkkinoilla globaalisti monellakin tapaa mukana oleva Dovre Group. Niille jotka eivät vielä yhtiötä tunne kerrottakoon, että se tarjoaa energia-alan palveluja kolmessa eri segmentissä joita ovat projektihenkilöstö, konsultointi sekä uusiutuva energia. Yhtiö toimii globaalisti, ja sillä on konttorit Kanadassa, Suomessa, Norjassa, Singaporessa sekä Yhdysvalloissa. Projekteja tehdään yli 20 maassa ja yhtiö työllistää reilut 750 ammattilaista.

    Yhtiö on listattu Helsingin pörssiin jo vuonna 1999. Sen markkina-arvo on tällä hetkellä 65,16 miljoonaa euroa. Suurimpien osakkeenomistajien listaltan toiselta sijalta löytyy muuten tuttu nimi, Joensuun Kauppa ja Kone Oy jonka takana toimii suursijoittaja Kyösti Kakkonen. Onhan firmassa oltava jotain hyvää jos hänkin on tässä vainunnut hyvän sijoituspaikan? 🙂

    Talouslukuja

    Tutkaillaanpa seuraavaksi yhtiön talouslukuja pienen taulukon muodossa.

    2018 2019 2020 2021
    Liikevaihto(m€) 65,466 83,135 77,474 142,744
    Liiketulos(m€) 0,539 2,029 2,351 6,069
    EPS(€) 0,01 0,02 0,02 0,035
    ROE% 3,77 % 6,67 % 6,82 % 16,48 %

    Kuten nähdään, vuonna 2021 yhtiö hyppäsi uuteen liikevaihto- ja tulosluokkaan kun se osti 51%:n enemmistön tuulivoimapuistoja rakentavasta Suvic Oy:sta. Näin yhtiö hyppäsi samalla suuresti mukaan uusiutuvan energian markkinoille. Yhtiön muut segmentit keskittyvät yhä vahvasti öljy- ja kaasumarkkinoiden projekteihin.

    Ohessa yhtiön osakekurssin kehitys viime vuosina(lähde):

    Tällä hetkellä yhtiö arvostetaan kurssiin 0,615 euroa per osake. Viikon lopulla yhtiö julkaisi Q1/2022-tulosraportin, jonka mukaan sen liikevaihto oli 47,8 miljoonaa euroa ja liikevoitto 1,7 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 143% verrattuna vuoden takaisiin lukuhin, toki suuri vaikutus oli edellä mainitulla Suvic-ostolla.

    Liiketulosta Q1/2022 aikana tehtiin 1,7 miljoonaa euroa, kun vuotta aikaisemmin sitä kertyi 0,8 miljoonaa euroa. Tähän 1,7 miljoonaan euroon sisältyi kertataluonteinen 0,1 miljoonan euron kuluerä koskien Suvic-kauppoja. Kasvua tuloksessakin verrattuna vuoden takaiseen kvartaaliin tästä huolimatta siis reilut 100 prosenttia.

    Näkymät vuodelle 2022 pysyivät ennallaan (annettu 24.2.2022): Dovre Groupin liikevaihdon vuonna 2022 arvioidaan olevan yli 165 miljoonaa euroa (2021: 142,7 miljoonaa euroa). Liikevoiton (EBIT) arvioidaan olevan parempi kuin edellisenä vuonna (2021: 6,1 miljoonaa euroa). Laveahan tämä ohjeistus on, mutta se antaa tukea tuloskasvun jatkuvuudelle.

    Mitä osakkeelta on lupa odottaa?

    Ensinnäkin on sanottava pakolliset, eli geopoliittinen tilanne ja korkea inflaatio saattavat vaikuttaa jonkin verran yhtiön tekemiseen, mutta oma tuntumani on että vaikutukset Dovrelle voisivat olla pikemminkin positiiviset. Käytännössä suurin osa EU:sta joutuu miettimään energiapolitiikkansa uusiksi, ja oletan tämän vauhdittavan myös Dovren palveluiden kysyntää.

    Jos vedetään ensimmäisen kvartaalin perusteella viivoitinmallilla näkymiä tälle vuodelle, voitaisiin odottaa 191,2 miljoonan euron liikevaihtoa sekä liiketulosta 6,8 miljoonaa euroa. Toki näissä lukemissa tulee ottaa huomioon, että projektiaktiivisuudessa on jonkin verran kausivaihtelua.

    Osakekohtainen tulos asettuisi näillä arvoilla noin 4 sentin tuntumaan. Tällä tuloksella P/E asettuisi nykykurssilla 15,3:n. Viime vuoden toteutuneella tuloksella P/E on 17,6. Eli tulostuotto olisi tämän vuoden tuloksella noin 6,5% ja viime vuoden tuloksella noin 5,7%. Tuloskasvun mukaan ottava PEG-kerroin on noin 1.

    Mielestäni nämä lukemat kuulostavat kannattavalle kasvajalle varsin mukiin meneviltä lukemilta tässä markkinatilanteessa. Yhtiö on näkemykseni mukaan riskit huomioon ottaen hinnoiteltu melko neutraalisti, ehkä hieman alakanttiin mutta tämä sallittakoon vallitsevassa markkinasentimentissä.

    Potentiaalia positiivisiin yllätyksiin kurssitaso mielestäni kuitenkin tarjoaa. Yhtiön toimitusjohtaja Arve Jensen mainitsee strategian tähtäävän kannattavaan kasvuun voittomarginaalien parantumisen kautta. Näkisin, että etenkin Suvicin osalta tässä ollaan vielä hyvinkin alkuvaiheessa. Mikäli tulosta alkaa tulemaan kovemmalla kateprosentilla, on alariveillä tilaa kasvaa merkittävästi yhtiön uudessa liikevaihtoluokassa.

    Tulee huomata, että historiallisesti Dovren kurssi on kehittynyt melko laimeasti, ja hieman kuten Tecnotreen tapauksessa yhtiö on varmasti osittain historiansa vanki. Sen on todistettava, että nykyinen käänne tuloskasvun tielle on pysyvää sorttia, jolloin sijoittajat ovat valmiita maksamaan hieman kovempiakin kertoimia. Lisäksi tällä hetkellä yhtiö purjehtii täysin analyytikkoseurannan ulkopuolella, joten hinnanmuodostus voi olla tehottomampaa. Nohevalle sijoittajalle tämä voi tarjota hyviä tilaisuuksia.

    Varoitus: Kyseessä on blogaajan omat ajatukset, eikä artikkelia tule nähdä ostosuosituksena.

  • Polttoaineen kalleus nopeuttaa aurinkopaneelijärjestelmän takaisinmaksuaikaa

    Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama energiapolitiikan muutos mullistaa parhaillaan globaalia energiataloutta. Suurin vaikutus kohdistuu Venäjän kaasusta ja öljystä riippuvaista Eurooppaa. Suomikaan ei näiltä vaikutuksilta tule välttymään, sillä muun muassa nousseet polttoaineiden hinnat tulevat nostamaan inflaatiota merkittävästi. Nousseista polttoainehinnoista mieleeni juolahti, että aurinkopaneelijärjestelmien takaisinmaksuajat ovat nyt romahtaneet, seuraavasi kerron miksi.

    Tyypillisesti aurinkopaneelijärjestelmiä on markkinoitu sillä, että ne maksavat itsensä takaisin noin 15-20 vuodessa. Koska energian hinta on etenkin tänä talvena kallistunut merkittävästi, jo pelkästään sähkön hinnan nousu on tehnyt aurinkopaneeli-investoinnista kannattavamman kuin pitkään aikaan. Täysi hyöty järjestelmästä saadaan kuitenkin irti vasta, kun sen tuottamasta sähköstä saadaan revittyä mahdollisimman suuri hyöty.

    Tällä tarkoitan tietysti sitä, että mikäli huomattavasti kohonneet fossiilisten polttoaineiden hinnat kyetään korvaamaan kotoa saatavalla aurinkosähköllä, maksaa järjestelmä itsensä takaisin näillä polttoaineiden hinnalla hyvinkin nopeasti. Seuraavaksi havainnollistava esimerkki.

    Karkeasti ottaen tyypillisen sähköauton kulutukseksi voidaan arvioida noin 18kWh/100km, ja keskiverto fossiiliauto kuluttanee noin 6 litraa bensiiniä/dieseliä sekalaisessa ajossa. Koska bensiinin(98E) sekä dieselin hinnat ovat tätä kirjoittaessa 2,27€ ja 2,25€ litralta, vastaa yksi kotona tuotettu kilowattitunti sähköautoon ”tankattuna” täten noin 0,76 euroa per kilowattitunti.

    Luonnollisesti tämä kuulostaa tällaisenaan järkevältä, mutta hyötyäkseen aurinkosähköstä täysmääräisesti vaaditaan investointeja sekä itse aurinkopaneelijärjestelmään ja sähköautoon sekä sen latausjärjestemään mikäli näitä ei vielä ole. Kannattaa ottaa huomioon, että myös aurinkopaneeleita saa nykyään kuukausimaksulla, joten välttämättä valtavaa kasaa pääomia ei tarvitse sitoa näihin kotitalouden energiainvestointeihin. Esimerkiksi sähköyhtiö Oomi tarjoaa aurinkopaneelipakettejaan kuukausimaksulla.

    Olennaista onkin tarkastella omia kuukausittaisia menojaan(polttoaineet + sähkö siirtomaksuineen ja veroineen), ja tehdä laskelmia millaisella kokonaispaketilla nämä menot voitaisiin nykyhinnoin alittaa. Vaivanpalkka voi etenkin enemmän autoilevalle olla hyvinkin suuri.

  • Osinkojen mukaan ei kannata ehtiä

    Näin keväisin törmää helposti uutisiin, joissa kerrotaan pörssiyhtiöiden jakamista hulppeista osingoista ja kerrotaan mihin osinkojuniin ehti vielä mukaan. Ohessa papukaijamerkin arvoinen malliesimerkki Kauppalehdestä:

    Mikäpä olisikaan sen hienompaa, kuin hypätä mukaan osinkojunaan juuri ennen osingon irtoamista. Sen jälkeen voisi laskeskella mielessään että näinpä se osinkopotti taas tällekin vuotta kasvoi. Oletko kuitenkaan ajatellut, mikä on tällaisen toiminnan hyöty sijoittamasi pääoman kannalta?

    On luonnollista, että sijoittajat pitävät osingoista ja haluavat niitä vuosittain lisää. Tällainen osinkojunaan hyppääminen juuri ennen osingon irtoamista on kuitenkin mielestäni silkkaa pääoman tuhoamista. Tällaisesta toiminnasta hyötyy eniten verottaja. Onkin merkillistä, että talouslehdet kampanjoivat tällaisen asian puolesta. Kyseessä lienee silkka sijoituspopulismi ja klikkien kalastelu.

    Miksi osinkojunaan ei kannata hypätä viime hetkellä?

    Vastaus on yksinkertainen. Osingonjako on käytännössä varojen siirtoa taskusta toiseen, ja mikäli sijoitus ei ole osakesäästötilillä ottaa verottaja oman osuutensa osingoista. Näin ollen odotusarvo sijoittajalle on tässä tapauksessa negatiivinen.

    Suosittelenkin ostamaan osaketta vasta osingon irtoamisen jälkeen, koska silloin välttyy ylimääräiseltä veronmaksulta ja osaketta saa useimmiten osingon verran halvemmalla(eli kappalemääräisesti enemmän). Koska osakkeilla on tapana toipua osinkodipistä jollain aikavälillä(olettaen että liiketoiminnassa ei tapahdu suurempia muutoksia), osinko ikään kuin siirtyy arvonnousuksi osakkeeseen. Tämän arvonnousun sijoittaja voi itsenäisesti realisoida myöhemmin tai jättää realisoimatta. Näin sijoittaja voi halutessaan luoda itselleen osingon myöhemmin myymällä osinkoa vastaavan määrän kyseista osaketta.

  • Keskustan hillotolpat ovat valmiina – aika siirtyä nauttimaan valmistelutyön hedelmistä

    Provosoiva otsikko kertoo kaiken siitä mitä ajattelin, kun näin eilen uutisotsikon jonka mukaan Keskustapuolueen Markus Lohi hakee Lapin hyvinvointialueen johtoon. Samalla siirtyminen tarkoittaisi eroamista kansanedustajan tehtävästä. Vaikka tätä siirtymää hartaasti valmisteltuihin hillotolppavirkoihin osasi odottaa etukäteen, nyt tämä pitkään odotettu siirtymä on ensimmäistä kertaa konkretisoitumassa.

    Keskusta on perinteisesti maakuntien puolue ja suurin osa sen kannatuksesta tulee yhä jostain syystä maaseudulta. Siitäkin huolimatta että keskustan on ollut mukana muun muassa heikentämässä Suomen huoltovarmuutta olemalla mukana turpeen alasajossa. Keskusta toivoo maakuntamallin tuovan sille lisää vaikutusmahdollisuuksia maakuntien asioihin.

    Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, onko uudistus suomalaisten veronmaksajien kannalta paras ratkaisu. Sotemallia markkinoitiin halpenevalla hinnalla, mutta on riskinä että vaikutus on aivan päinvastainen kuten joidenkin laskelmien mukaan on käymässä. Itsekin kallistun tälle näkökulmalle, sillä en usko että uudistuksen tekeminen olisi mussa tapauksessa vienyt näin kauan aikaa. Ja koska nykyinen sosialistihallitus runttasi sen väkisin läpi, on selvää että säästölaskelmat on unohdettu. Tästä on hyvänä esimerkkinä hyvinvointialueiden palkkaharmonisointi, joka jo sinällään tarkoittaa vähintään satojen miljoonien eurojen lisälaskua vuosittain. Uskotko, että toiminnan tehostamisen kautta ero saadaan kurottua umpeen ja vielä niin, että tavallinen veronmaksaja hyötyy tästä jotain? En minäkään. 🙂

    Politiikka on valitettavasti usein härskiä oman edun ajamista, ja tämä on siitä jälleen yksi surullinen esimerkki.

  • Sotasalkun seuranta aloitettu

    Venäjän hyökättyä Ukrainaan monet venäjäsidonnaiset osakkeet laskivat huimia määriä. Tähän on ollut sodan lisäksi syynä se, että Venäjä on uhkaillut kansallistavansa maasta poistuvat firmat. Lisäksi syynä ovat erilaiset pakotteet, esimerkiksi Finnairilta kiellettiin Venäjän ylilennot, jotka vaikeuttavat huomattavasti aasian liikennettä.

    Päätimme kiinnostuksen vuoksi koota ”sotasalkun” niistä osakkeista joilla on suurimmat venäjäsidonnaisuudet. Salkkuun lisäsimme 28.2.2022 kursseillä 5000 euron position kutakin osaketta. Osakkeet ovat Fortum, Nokian Renkaat, Aspo, Neste, Finnair ja Olvi. Seuraamalla sotasalkkuamme näet mikä osake lopulta korjaa kurssitasonsa entiselleen, ja mikä jää matelemaan pysyvästi alemmalle kurssitasolle.

    Sotasalkkuun pääset tästä linkistä, lisäksi pysyvä linkki löytyy sivustomme yläreunasta.

  • Joko pörssistä löytyy ostettavaa?

    Pörssissä alennusmyynnit saivat eilen maanantaina jatkoa, kun toveri Putin tarjosi meille ystävänpäivälahjaksi halventuneita osakkeita. Kaikkien osakkeiden kollektiivisesti laskiessa on normaalia tuntea pientä ahdistusta salkun sulamisesta. Fokus tulee silti pitää pitkässä pelissä, ja siihen eivät lyhyen aikavälin geopoliittiset riskit saatika koronnostot vaikuta pätkän vertaa. Paitsi ehkä positiivisessa mielessä, mikäli pystyy nämä tilaisuudet hyödyntämään ostopaikkoina.

    Kaikkien osakkeiden kollektiivisessa laskussa herra markkina tekee helposti ylilyöntejä. Näissä tilanteissa sijoittajan on hyvä pysyä kärryillä löytyisikö pörssistä oman salkun ulkopuoleltakin mielenkiintoisia ostokohteita.

    Tätä työtä helpottaakseni koostin taulukon, johon arvotin osakkeet seuraavien kriteerien mukaan: P/E-luku, P/B-luku, osinkotuotto-%, oman pääoman tuotto eli ROE% ja liikevaihdon kasvu, kaikki vuoden 2022 Inderesin ennusteilla. Negatiivista tulosta tekeviä yhtiöitä ei luonnollisesti otettu huomioon tässä tarkastelussa.

    Laitoin siis yksinkertaisesti osakkeet paremmuusjärjestykseen jokaisella edellä mainitulla kriteerillä. Tämän jälkeen laskin saadut pisteet yhteen, ja se yhtiö joka sai pienimmän pistemäärän olisi tämän mekaanisen tarkastelun perusteella mielenkiintoisin ostokohde. Lisäsin taulukkoon myös Grahamin P/E-luvun, koska se on arvosijoittajapiireissä melko laajasti käytetty indikaattori. Nyrkkisääntönä pidetään, että mikäli Grahamin P/E on alle 22,5, tämä voisi indikoida ostopaikasta.

    SIJA NRO. Yhtiö P/E P/B Osinkotuotto-% ROE% LV:n kasvu% Grahamin P/E Kurssi
    1 Kesla 8,77 1,12 4,51 % 13,30 % 27,92 % 10 5,1
    2 Honkarakenne 9,12 2,12 6,57 % 25,05 % 12,27 % 19 7
    3 CapMan 12,43 3,3 5,48 % 27,90 % 54,26 % 41 2,92
    4 Titanium 12 6,14 7,05 % 45,80 % 21,42 % 74 14,75
    5 Wulff-Yhtiöt 9,35 1,54 2,93 % 17,62 % 23,96 % 14 4,78
    6 Partnera 9,53 1,14 4,24 % 8,28 % 41,39 % 11 2,36
    7 Outokumpu 4,41 0,7 3,57 % 17,03 % 6,67 % 3 5,6
    8 Aspocomp 11,05 1,76 3,62 % 20,64 % 16,98 % 19 5,8
    9 Aspo 10,24 2,26 4,47 % 23,56 % 7,10 % 23 10,28
    10 Cargotec 12,17 1,52 3,57 % 11,56 % 21,80 % 18 39,22
    11 Rush Factory 6,81 3,73 0 % 75,39 % 63,29 % 25 2,87
    12 Innofactor 10,13 1,75 5,22 % 16,65 % 4,07 % 18 1,34
    13 Raute 14 2,23 4,71 % 16,49 % 17,79 % 31 19,1
    14 Cibus Nordic Real Estate 14,08 1,75 4,28 % 12,80 % 21,88 % 25 256,8
    15 Konecranes 12,33 1,76 4,78 % 15,05 % 7,43 % 22 33,46
    16 Nokian Renkaat 13,34 2,18 5,22 % 15,35 % 10,23 % 29 26,81
    17 Tokmanni Group 12,76 3,75 5,83 % 30,77 % 5,94 % 48 17,14
    18 Aktia 10,51 1,08 5,74 % 10,52 % 2,52 % 11 11,68
    19 Kreate 11,93 2,09 4,43 % 18,34 % 6,25 % 25 10,6
    20 Consti 11,37 2,52 3,93 % 23,72 % 6,40 % 29 11,95
    21 Glaston 14,49 1,25 3,77 % 8,82 % 22,16 % 18 1,06
    22 Eezy 13,31 1,32 3,39 % 10,24 % 19,28 % 18 5,9
    23 EAB Group 13,09 1,83 5,17 % 14,50 % 6,89 % 24 2,9
    24 Metsä Board 12,8 1,87 4,28 % 15,12 % 7,50 % 24 9,58
    25 TietoEVRY 10,03 1,72 5,37 % 13,99 % 2,24 % 17 26,08
    26 Reka Industrial 10,47 1,68 2,68 % 17,24 % 7,30 % 18 3,73
    27 Panostaja 8,81 0,85 4,41 % 9,97 % 1,51 % 7 0,68
    28 Kemira 13,7 1,34 4,81 % 9,97 % 6,78 % 18 12,07
    29 Vincit 12,6 2,77 3,42 % 15,81 % 14,80 % 35 6,44
    30 Ponsse 14,12 3,15 3,31 % 24 % 13,71 % 44 39,3
    31 Solteq 13,88 2,52 3,57 % 19,30 % 8,90 % 35 4,2
    32 United Bankers 14,35 3,2 5,78 % 23,03 % 3,54 % 46 13,85
    33 Piippo 13,9 0,6 1,45 % 4,44 % 28,34 % 8 3,44
    34 Fondia 17,12 4,74 4,86 % 24,56 % 10,69 % 81 6,58
    35 Metso Outotec 17,12 2,99 3,55 % 18,36 % 18,53 % 51 9,01
    36 Siili Solutions 12,18 3,61 2,94 % 23,59 % 8,70 % 44 13,62
    37 Puuilo 17,21 12,73 4,67 % 83,96 % 10,80 % 219 7,71
    38 Sampo 20,39 1,94 7,32 % 11,90 % 9,73 % 40 44,83
    39 Sievi Capital 8,14 0,96 2,96 % 12,40 % -47,37 % 8 1,69
    40 Etteplan 16,53 3,49 2,99 % 22,51 % 17,70 % 58 15,7
    41 Nurminen Logistics 11,69 5,58 1,95 % 47,25 % 8,42 % 65 1,54
    42 Alexandria Pankkiiriliike 13,81 3,37 6 % 21,45 % -3,53 % 47 8,34
    43 Valmet 15,58 3,36 3,95 % 22,88 % 7,34 % 52 32,93
    44 Purmo Group 11,45 1,14 3,23 % 10,29 % 2,90 % 13 12,4
    45 Exel Composites 12,97 2,52 3,39 % 20,77 % 4,60 % 33 7,09
    46 Wärtsilä 20,26 2,58 3,42 % 13,19 % 26,74 % 52 10,54
    47 YIT 12,29 0,86 3,91 % 7,15 % 1,24 % 11 4,35
    48 Martela 11,32 1,06 0 % 9,79 % 9,99 % 12 2,79
    49 Caverion 14,05 3,49 3,30 % 26,89 % 5,10 % 49 6,06
    50 Stora Enso 12,94 1,35 3,28 % 10,45 % 4 % 17 18,32
    51 Netum 14,65 3,38 1,86 % 15,61 % 24,59 % 50 4,3
    52 Verkkokauppa.com 17,55 6,83 4,26 % 41,28 % 7,29 % 120 6,1
    53 Orthex 16,29 4,41 3,65 % 29,30 % 6,38 % 72 9,6
    54 Solwers 15,94 1,65 1,20 % 11,36 % 23,94 % 26 7,5
    55 Alma Media 15,25 3,6 3,43 % 24,65 % 6,28 % 55 10,2
    56 Harvia 17,95 5,84 2,14 % 38,70 % 18,97 % 105 37,45
    57 Incap 16,74 5,03 1,24 % 33,73 % 22 % 84 72,5
    58 Toivo Group 8,35 1,99 0 % 27,25 % -11,10 % 17 2,75
    59 eQ 24,34 12,36 4,28 % 51,43 % 10,08 % 301 25,25
    60 Fortum 15,3 1,63 4,73 % 10,80 % 1,49 % 25 24,09
    61 Kamux 17,49 3,66 2,25 % 22,41 % 17,50 % 64 11,13
    62 Fiskars Group 14,61 2,09 4,24 % 14,80 % 1,96 % 31 22,4
    63 Huhtamäki 15,95 2,4 2,73 % 14,76 % 11,28 % 38 35,53
    64 Oma Säästöpankki 10,92 1,19 2,33 % 11,67 % -12 % 13 17,2
    65 Apetit 14,82 0,79 4,84 % 5,44 % -20,22 % 12 12,4
    66 Evli Pankki 17,24 6,04 10,73 % 31,61 % -11,27 % 104 21,9
    67 Tecnotree 15,85 4,7 0 % 34,86 % 17,38 % 74 1,29
    68 Suominen 20,45 1,39 5,08 % 6,79 % 6,28 % 28 3,94
    69 Enersense 14,12 1,7 2,19 % 12,61 % 6,66 % 24 6,86
    70 Sanoma 16,94 2,7 4,75 % 15,37 % 3,09 % 46 12,22
    71 Scanfil 13,16 2,05 2,97 % 16,37 % 1,16 % 27 7,08
    72 Digia 13,29 2,59 2,73 % 16,87 % 5,07 % 34 7,32
    73 Relais Group 14,53 3,95 2,38 % 15,15 % 16,69 % 57 21
    74 Rapala VMC 12,9 1,71 2,94 % 13,89 % 0,64 % 22 6,8
    75 Aallon Group 14,98 3,3 2,64 % 14,74 % 12,33 % 49 10,6
    76 Nokia 12,95 1,48 2,44 % 9,50 % 3,90 % 19 4,92
    77 Viafin Service 16,22 2,2 3,21 % 14,09 % 6,30 % 36 14
    78 Bilot 15,56 1,59 1,81 % 4,72 % 17 % 25 5,52
    79 Neste 22,1 3,79 2,25 % 17,93 % 21,66 % 84 37,78
    80 Duell 21,51 5,42 0,92 % 23,40 % 59,18 % 117 7,65
    81 Investors House 19,8 1,02 6,05 % 4,69 % -15,40 % 20 5,12
    82 Teleste 18,53 1,34 3,21 % 7,18 % 6,56 % 25 4,99
    83 Soprano 23,37 1,64 2,70 % 7,28 % 14,47 % 38 0,37
    84 Talenom 33,12 8,46 1,98 % 26,96 % 26,41 % 280 9,62
    85 Elisa 22,81 6,68 4,19 % 29,66 % 4,79 % 152 51,26
    86 Robit 18,29 1,57 2,02 % 8,98 % 9,02 % 29 3,97
    87 NoHo Partners 48,03 2,23 1,82 % 12,12 % 41,11 % 107 8,24
    88 Boreo 20,18 6,37 0,77 % 36,07 % 16,21 % 129 64,6
    89 Oriola 18,25 2,19 4,04 % 12,31 % 2,53 % 40 2,23
    90 Admicom 30,97 11,01 1,94 % 28,68 % 22,08 % 341 67,1
    91 UPM 18,53 1,58 3,96 % 8,62 % 2,32 % 29 32,83
    92 PunaMusta Media 20,84 1,5 3,51 % 7,30 % 5,28 % 31 5,7
    93 Kesko 19,65 4,02 3,98 % 20,95 % 2,03 % 79 26,87
    94 EcoUp 22,53 2,35 1,42 % 9,17 % 27,85 % 53 6,33
    95 Telia company 20,31 1,94 5,61 % 8,19 % -0,02 % 39 37,41
    96 Terveystalo 17,6 2,13 2,80 % 12,80 % 5,34 % 37 11,44
    97 Qt 61,14 23,71 0,59 % 49,05 % 41,72 % 1450 102,2
    98 Orion 25,57 7,16 4,35 % 27,72 % 3 % 183 35,67
    99 Taaleri 23,51 1,65 8,66 % 6,61 % -23,23 % 39 11,55
    100 Sitowise 16,55 2,08 1,88 % 13,19 % 5,34 % 34 7,44
    101 Raisio 26,26 1,79 4,14 % 6,79 % 6,55 % 47 3,14
    102 Avidly 12,05 2,47 0 % 4,78 % 10,70 % 30 4,78
    103 Lehto Group 12,4 0,57 0 % 4,74 % 1,71 % 7 0,64
    104 Ilkka-Yhtymä 27,29 0,79 4,59 % 2,88 % -0,22 % 22 4,79
    105 Marimekko 28,32 8,16 2,37 % 30,22 % 9,46 % 231 76
    106 Loihde 20,28 1,07 1,75 % -1,59 % 9,92 % 22 16,55
    107 Pihlajalinna 14,95 2,07 1,96 % 14,54 % -0,03 % 31 12,76
    108 Heeros 24,98 3,04 0 % 12,04 % 27,58 % 76 4,52
    109 Fodelia 25,91 4,81 1,36 % 16,68 % 21,39 % 125 7,38
    110 Musti Group 32,93 5,29 2,27 % 15,68 % 18,07 % 174 26,42
    111 Lemonsoft 41,44 9,6 1,25 % 20,19 % 25,14 % 398 12,85
    112 SRV 13,1 0,73 0 % 5,77 % -5,59 % 10 0,49
    113 Detection Technology 28,95 4,73 1,73 % 17,21 % 16,50 % 137 26
    114 Revenio Group 51,28 12,9 1,02 % 25,42 % 21,72 % 662 43,34
    115 Rovio 25,97 2,7 1,62 % 10,71 % 16,45 % 70 7,43
    116 Kone 28,99 9,33 3,25 % 31,68 % 3,63 % 270 55,38
    117 Enedo 24,7 2,72 0 % 11,66 % 18 % 67 0,35
    118 Gofore 28,91 5,48 1,44 % 17,25 % 10 % 158 24,3
    119 Norrhydro 26,62 3,54 1,30 % 10,26 % 13,88 % 94 3,86
    120 F-Secure 31,64 6,48 1,17 % 19,72 % 7,61 % 205 4,29
    121 Vaisala 28,94 6,64 1,39 % 21,13 % 5,16 % 192 46,8
    122 Fellow Finance 70,11 1,7 0 % 2,46 % 12,33 % 119 3
    123 Bittium 60,66 1,5 0,99 % 4,20 % 4,64 % 91 5,07
    124 Merus Power 115,99 4,2 0 % 3,69 % 25 % 487 7,41
    125 LeadDesk 53,62 5,28 0 % 0,47 % 23 % 283 18,95
    126 Remedy 48,31 4,64 0,61 % 9,98 % 5,98 % 224 32,65
    127 Efecte 255,31 23,52 0 % 9,65 % 14,29 % 6005 13,6
    128 Nixu 339,91 3,5 0 % -1,33 % 7,45 % 1190 5,96
    129 Basware 879,38 4,54 0 % 0,11 % 4,20 % 3992 22,95

    Loppuun vielä tyypilliset varoitukset: taulukko ei missään nimessä ole ostosuositus. Sijoittajan tulee itse perehtyä yhtiöihin ja arvioida potentiaaliset riskit.

  • Identiteettivarkaudet ovat lisääntyneet huimasti viime vuosien aikana

    Erilaiset yrityksiin ja julkisiin tahoihin kohdistuvat hakkeroinnit ja estohyökkäykset ovat lisääntyneet muutaman viime vuoden aikana hurjasti. Tämän ilmiön ohella myös yksityishenkilöihin kohdistuvat identiteettivarkaudet ovat Suomessakin lisääntyneet todella paljon. Vuonna 2020 yli 750 000 suomalaista joutui identiteettivarkauden uhriksi. Tämä luku kuulostaa todella hurjalta, etenkin siitä syystä, että tästä aiheesta ei ole aikaisemmin puhuttu niin paljon, kuin mitä siitä tällä hetkellä puhutaan. Onkin hyvä, että tätä asiaa tuodaan esille entistä enemmän, jotta ihmiset voivat saada tietoa siitä, mitä identiteettivarkaudella tarkoitetaan ja miten he voivat suojautua ja välttyä siltä.

    Mitä identiteettivarkaudella tarkoitetaan

    Identiteettivarkaus tarkoittaa toisen henkilön henkilökohtaisten tietojen, kuten nimen tai henkilötunnuksen, eli identiteetin käyttöä ilman oikeutta siihen. Identiteetin varastanut henkilö pyrkii yleensä tekemään rahanarvoisia sitoumuksia tällä varastamallaan henkilöllisyydellä, jolloin esimerkiksi kyseinen henkilö saa tavaraa itselleen, mutta laskut niistä ohjautuvat henkilöllisyyden oikea omistajalle tai henkilön henkilötunnusta käyttäen haetaan lainaa. Identiteettivarkaudet alkoivat yleistymään 2010-luvulla kun sähköisten tietoverkkojen käyttö yleistyi. Tämä toi mukanaan varkaille helpomman pääsyn henkilöiden tietoihin. Hakkerit voivat myös saada tietoja suoraan henkilöltä itseltään, jos tämä vahingossa lataa koneelleen haittaohjelman, joka avaa hakkereille pääsyn tiedostoihin. Siksi kannattaakin olla erityisen varovainen sen suhteen, mitä koneelleen lataa. Esimerkiksi viime aikoina Suomessa lisääntyneet puhelut, joissa soittaja väittää olevansa Microsoftin tuesta, on tarkoituksena saada henkilö lataamaan koneelleen etäyhteysohjelmiston, jolla sitten päästään henkilön tietoihin, kuten henkilötunnuksen. Yleensä varkaat saavat henkilötietoja käsiinsä silloin, kun ne he hakkeroivat jonkin yrityksen tietojärjestelmän. Näiden yritysten tietojärjestelmistä voi löytyä asiakastietoja, jotka sisältävät henkilöiden nimen lisäksi myös osoitetiedot ja henkilötunnuksen.

    Miten suojautua identiteettivarkaudelta

    Identiteettivarkaus täyttää Suomessa rikoksen nimikkeen silloin, kun tekijä on tahallisesti erehdyttänyt kolmatta osapuolta ja aiheuttanut taloudellista vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa identiteettivarkauden uhrille. Teosta tuomitaan sakkorangaistus. Oikeudellisesti identiteettivarkaudessa voi olla kyse myös esimerkiksi väärän henkilötiedon antamisesta viranomaiselle, petoksesta tai maksuvälinepetoksesta.

    Hyvä uutinen on se, että identiteettivarkaudelta on mahdollista suojautua. Omaehtoisella luottokiellolla varasta voi estää hankkimasta esimerkiksi pikavippejä tai kalliita osamaksusopimuksia. Yhteystiedot on myös mahdollista salata ja samalla tehdä tietojen luovutuskielto Väestörekisterikeskukseen, maistraattiin ja Trafille. Yksi sähköpostitili on usein liitettynä useisiin eri digitaalisiin palveluihin ja sovelluksiin, kuten Facebookiin, Twitteriin ja eri verkkokauppatileille. Näihin palveluihin on monesti tallennettu maksukorttitiedot verkko-ostosten nopeampaa suorittamista varten sekä muita henkilökohtaisia tietoja, kuten henkilötunnus, puhelinnumero ja kotiosoite. Yhdistelemällä näitä tietoja etevän identiteettivarkaan tehtävä on loppujen lopuksi melko helppo. Tämän estäminen on kuitenkin helppoa, kun käytät useampaa eri sähköpostiosoitetta ja sinulla on eri salasana eri paikkoihin.

    Jos asut alueella, jossa posti jaetaan laatikoihin, paras tapa suojautua on lukollinen postilaatikko. Tällöin esimerkiksi sellaiset henkilötunnuksen sisältävät postit, jotka tulevat verohallinnolta, terveyskeskuksesta ym. muilta tahoilta, eivät pääse epärehellisten käsiin. Yksi tapa on myös vähentää paperipostia ja tilata laskut ja muut postit turvallisen salasanan takana olevaan sähköpostiin. Varmista, että käyttämiesi verkkolaitteiden ohjelmistot ja haittaohjelmien torjunta ovat ajantasaisia ja päivität ne säännöllisesti. Pankkitileille kannattaa asettaa nosto- ja ostorajat, jotta korttien tiedoilla ei voi pääse tekemään suuria ostoksia verkossa. Monella pankilla on jo käytössä tekstiviestivarmistus, jolloin maksu on vahvistettava kertakäyttöisellä tilinomistajan puhelinnumeroon lähetettävällä koodilla.

    Miten toimia, jos on joutunut identiteettivarkauden uhriksi

    Henkilötietoja voidaan käyttää väärin monella eri tapaa, joten toimintatavat riippuvat hyvin paljon siitä, miten tietojasi käytetään väärin. Jos luottotietoja käytetään väärin petostarkoituksessa, toimi seuraavalla tavalla:

    • Tee tarvittaessa Oma luottokielto Asiakastieto Oy:lle
    • Varmista osoitetietojesi oikeellisuus Digi- ja väestötietovirastolta ja Postilta sekä oikaise tarvittaessa osoitetietosi 
    • Kerää todisteita (esimerkiksi tilausvahvistukset), ota yhteyttä poliisiin ja tee rikosilmoitus
    • Ota yhteyttä petoksen kohteena oleviin organisaatioihin (esimerkiksi kauppiaisiin, joilta varastetulla henkilötiedolla tilataan tavaraa) ja tee reklamaatiot tilauksista tarvittaessa

    Jos henkilötietojasi käytetään väärin kiusaamis- ja häirintätarkoituksessa, toimi seuraavalla tavalla:

    • Pyydä valeprofiilien tai valheellisten viestien poistoa sosiaalisen median palveluista, internetin hakukoneista ja muista palveluista sekä rekistereistä
    • Varmista osoitetietojesi oikeellisuus Digi- ja väestötietovirastolta ja Postilta ja oikaise tarvittaessa osoitetietosi

    Jos maksukorttitietojasi käytetään väärin, toimi seuraavasti:

    • Sulje maksukorttisi välittömästi sulkupalvelussa ja ilmoita väärinkäytöksistä pankillesi tai muulle maksukorttiyhtiöllesi
    • Kerää tiedot luvattomista maksutapahtumista ja tee tarvittaessa rikosilmoitus poliisille
    • Tee luvattomista maksuista oikaisupyyntö maksukorttiyhtiöllesi
    • Jos luvaton maksu on tehty kolmannen osapuolen maksupalvelun kautta (esimerkiksi PayPal) tai verkkokaupan kautta, ota yhteyttä palvelun tarjoajaan, ilmoita asiasta ja vaadi maksun kumoamista

    Ota myös kaikissa yllä mainituissa tapauksissa yhteyttä Rikosuhripäivystyksen palvelupisteeseen.

  • Paniikkimyyntien varmat tappiot

    Kirjoitin aikaisemmassa artikkelissani, että markkinaturbulenssissa ei kannata panikoitua. Hyvä opetus tästä oli esimerkiksi markkinoiden nopea toipuminen koronakriisistä. Mikäli myi omistuksiaan laskun ollessa kovimmillaan, tuhosi samalla todennäköisesti paljon pääomia jos jäi nopeaan korjaukseen lähteneen ”nousujunan” kyydistä.

    Nyt ajattelin nostaa esiin myös toisen näkökulman joka käsittelee paniikkimyyntien järkevyyttä(tai järjettömyyttä). Tästä en ole nähnyt vastaavaa konkreettista esimerkkiä, joten koostin havainnollistavan esimerkin omasta salkustani.

    Kun voitollisia osakkeita myydään, verot lankeavat maksettavaksi voitoista. Näin ollen veron määrä on aina varmasti menetettyä varallisuutta. Myydessään voitollisia osakkeita, sijoittaja siis lyö vetoa sen puolesta, minkä verran kurssit tulevat laskemaan. Mitä voitollisempi osake on, sitä suurempaa laskua kurssiin sijoittaja odottaa myyntipäätöksen tehdessään.

    Oheiseen taulukkoon verojen määrä on lakettu alemman 30% pääomatuloverotuksen mukaan. Yksinkertaistuksen vuoksi mukaan ei ole otettu esimerkiksi hankintameno-olettamaa. ”Vastaa laskua(%)”- sarake osoittaa prosentteina kuinka suuri maksettavien verojen määrä on omistuksen kokonaisarvosta. Näin ollen tämä on se kurssilaskun vähimmäismäärä jonka sijoittaja arvioi osakkeelle koituvan mikäli ajattelee ostavansa samat osakkeet myöhemmin takaisin. Luonnollisesti laskun olisi suotavaa olla vielä paljon suurempaa, jotta osakkeita saisi ostettua halvemmalla ja tehtyä tässä prosessissa voittoakin.

      Määrä kpl Ostohinta Arvo EUR Tuotto-% Paino salkussa Tuotto (€) Verot(30%) myytäessä €   Vastaa laskua(%)
    Harvia 1006 9,194.84 € 44,616.10 € 385.23% 22.10% 35 421,26 10 626,378 23,8
    Revenio Group 646 6,970.34 € 28,372.32 € 307.04% 14.05% 21 401,98 6 420,594 22,6
    Qt 194 6,132.34 € 18,139.00 € 195.79% 8.98% 12 006,66 3 601,998 19,9
    Talenom 954 4,369.32 € 9,282.42 € 112.45% 4.60% 4 913,1 1 473,93 15,9
    Tecnotree 15121 10,131.07 € 19,203.67 € 89.55% 9.51% 9 072,6 2 721,78 14,2
    Sampo 466 12,102.02 € 19,832.96 € 63.88% 9.82% 7 730,94 2 319,282 11,7
    Fortum 329 5,000.80 € 7,955.22 € 59.08% 3.94% 2 954,42 886,326 11,1
    Kone 90 3,744.90 € 4,996.80 € 33.43% 2.47% 1 251,9 375,57 7,5
    Nordea 1295 10,709.65 € 13,714.05 € 28.05% 6.79% 3 004,4 901,32 6,6
    Neste 269 8,271.75 € 10,162.82 € 22.86% 5.03% 1 891,07 567,321 5,6
    Nokian Tyres 529 14,224.81 € 15,203.46 € 6.88% 7.53% 978,65 293,595 1,9
    Wärtsilä 200 2,590.00 € 2,398.00 € -7.41% 1.19% -192 -57,6 -2,4
    Telia 2360 8,968.00 € 8,024.00 € -10.53% 3.97% -944 -283,2 -3,5

    Kuten yllä olevasta esimerkistä nähdään, jos esimerkiksi myisin nyt Revenion tai Harvian osakkeeni sillä ajatuksella, että ostan ne takaisin joskus myöhemmin, minun tulisi odottaa kyseisille osakkeille vähintään yli 20% laskua, jotta pääsisin verojen jälkeen omilleni. Näiden osakkeiden myynti olisi siis samalla todella suuri kannanotto laskumarkkinan jatkumisen puolesta. Sama toki koskee oikeastaan kaikkia salkun kärkipään tuottoa tuoneita osakkeita.

    Jos jotain haluaisin taktisessa mielessä myydä, kannattaisi salkusta käyttää ulkona listan häntäpäästä löytyvät tappiolliset osakkeet. Näiden myynnissä on todennäköisesti vain voitettavaa, sillä osakkeissa on realisoimatonta tappiota. Mikäli uskon kurssien yhä laskevan, nämä voisi käyttää ulkona saaden samalla tappiot verotukseen, ja osakkeet voisi myöhemmin ostaa halvemmalla takaisin. Tässä tapauksessa saisin välityspalkkioiden hinnalla ”ostettua” verovähennyksiä esimerkiksi tulevan kevään osinkotuloille.

    Toivottavasti tämä kirjoitus osaltaan rauhoittaa sijoittajien mieltä markkinoiden panikoidessa, ja tuo uuden näkökulman voitollisten osakkeiden realisointiin. Muistutan erityisesti, että pitkäjänteinen työ tuo parhaan tuloksen.

  • Lohdutuksen sanoja laskuun

    Osakemarkkinat laskevat nyt historiallista tahtia. Helsingin pörssin OMXH-indeksi on tätä kirjoittaessa tuntuvassa -4,64 prosentin laskussa. Indeksitasolla tämä päivälasku kolkuttelee jo historiallisia rajoja. Näin rajuja laskupäiviä ei normaaliin pörssivuoteen kovin montaa sovi.

    Olen itsekin peräänkuuluttanut jonkinlaista tervehdyttämistä pörssiin, sillä kertoimet ja arvostukset ovat jo jonkin aikaa vaikuttaneet varsin kireiltä. Suoraan sanottuna pitkään aikaan ei ole tehnyt mieli ostaa oikein mitään. Perjantaina ja tänään nähty lasku toi jo huomattavaa virkistystä tilanteeseen, ja pörssistä voi jo löytää pitkästä aikaa huokeaa ostettavaa.

    Laskun syitähän on monia, Fedin korkopolitiikka, löysän elvytysrahan väheneminen markkinoilta, kasvava inflaatio ja Venäjän ja Ukrainan välinen konfliktin riski. Ulkoisia riskejä on, ja ne iskevät etenkin kasvuosakkeisiin. Nyt nähtyyn laskuun ovat kuitenkin lähteneet mukaan oikeastaan koko Helsingin pörssi, myös perinteiset arvoyhtiöt.

    Mielestäni tällaisina laskupäivinä sijoittajan on hyvä muistaa, että osakkeiden arvo ja hinta pörssissä voivat liikkua eri suuntaan. Näin ollen kurssimuutosten ei tulisi pelästyttää tekemään hätiköityjä päätöksiä. Usein kovemman laskun tultua tehdään paniikkimyyntejä pelon vallassa.

    Olennaista on pian alkavan tuloskauden kynnyksellä seurata mihin suuntaan salkkuyhtiöt ovat menossa, ja millaisista näkymistä ne viestivät. Mikäli tuloskasvu on hyvää ja näkymät alkaneeseen vuoteen ovat valoisat, tällöin syytä huoleen ei ole. Tällaiset markkinoiden epärationaalisuudet voikin käyttää hyväkseen ostamalla salkkuunsa halventunteita osakkeita. Toivon, että yhtiöt myös kykenisivät antamaan jonkinlaista arviota tähän vuoteen ”koronasumun” jälkeen.

    Loppuun voisin mainita pari tunnettua sijoitusalan sanontaa. Yleensä sopulilaumaa kannattaa kontrata, ja parhaat ostokset tehdään silloin, kun viereen pitää ottaa oksennussanko. 🙂