Harvian osakekurssi laski eilen roimasti johtuen suuromistajan osakekevennyksistä. Osake putosi parhaimmillaan reilut -10% aamun avauslukemista. Mitä sijoittajan tulisi tällaisesta yllätyslaskusta miettiä? Ohessa omia ajatuksiani aiheesta.
Onko lasku aiheellinen?
Osakkeen laskuhan tuntuu yleensä pahalta, varsinkin kun otetaan huomioon että kyseessä on omassakin salkussani sangen suuri omistus. Koko osakesalkun arvo voi kutistua hetkessä useita prosentteja. Harvian paino on salkussani tällä hetkellä noin 21,5%, joten päivän päätöslukemat olivat koko salkun tasolla negatiiviset.
Olennaista on kuitenkin mielestäni miettiä johtuuko lasku yhtiöstä itsestään, vai onko syynä jokin ulkopuolinen tekijä. Mikäli yhtiön tuloskuntoon ei ole tullut lovea, on lasku usein perusteeton. Niin vaikuttaa olevan tässäkin tapauksessa, koska ainoa syy osakkeen laskemiselle oli suuromistajan suuri myyntivolyymi.
Koska syy laskulle oli yhtiön toiminnasta riippumaton, päätin pienissä määrin hyödyntää hetkittäisen alennusmyynnin. Näin muuten teki Harvian toimitusjohtaja Tapio Pajuharjukin, joka osti yhtiönsä osakkeita 51 900 eurolla:
Aivan yhtä alhaalta en saanut ostettua, osakekaupat toteutuivat hintaan 52,4€ per osake.
Loppujen lopuksi osakekurssi kohosi iltapäivällä, ja sama näyttää jatkuvan tänäänkin. Tätä kirjoittaessa kurssi on +1,7% nousussa. Näin ollen olen saanut yhteensä noin 3,4 prosentin pikavoitot eilisen iltapäivän sekä tämän aamun aikana.
Jatkossa nähdään, korjaako kurssi lopulta takaisin niille tasoille joista laskettelu alkoikin.
Indeksisijoittaminen on sijoittamisen muoto, jota voi perustella helposti lähestulkoon kaikille osakesijoittamisesta kiinnostuneille. Indeksirahastoihin sijoittaminen tarjoaa sijoittajalle markkinoiden keskimääräisen tuoton mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Tästä syystä sijoitusasioista kiinnostunutta ohjataan yleensä aivan ensimmäisenä tututumaan kustannustehokkaaseen indeksisijoittamiseen.
Tässä oppaassa käymme vaihe vaiheelta läpi prosessin, jota seuraamalla kuka tahansa voi aloittaa indeksisijoittamisen. Oppaassa neuvomme koko prosessin läpi suosituimmassa osake- ja rahastovälittäjä Nordnetissa. Tässä oppaassa keskitymme selkeyden vuoksi perinteisiin indeksirahastoihin, emme pörssinoteerattuihin ETF-rahastoihin.
Mikä on indeksirahasto?
Indeksirahasto on rahasto, joka nimensä mukaisesti seuraa valittua osakeindeksiä. Osakeindeksi puolestaan on joukko yhtiöiden osakkeita, jotka on valittu eri kriteereillä mukaan indeksiin. Indeksirahastot ovat passiivisia rahastoja, eivätkä ne tee aktiivista kaupankäyntiä. Tästä syystä rahastojen kulutaso pysyy erittäin edullisena verrattuna aktiivisiin kauppaa käyviin rahastoihin.
Eri indeksejä on useita, joista meille suomalaisille tunnetuin on OMX Helsinki- indeksi joka sisältää Helsingin pörssin osakkeet, tai OMXH25 joka sisältää Helsingin pörssin 25 suurinta yhtiötä. Kun sijoittaja ostaa esimerkiksi OMXH25-indeksirahastoa, hän saa yhdellä ostotoimeksiannolla salkkuunsa laajan hajautuksen Suomen suurimpia yhtiöitä.
Luonnollisesti indeksirahastoja on saatavilla myös globaaleille markinoille, esimerkiksi Nordnetin valikoimissa on omat kustannustehokkaat indeksirahastot Suomeen, Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan, USA:han ja Eurooppaan. Näin ollen yhtiöhajautuksen lisäksi indeksirahastot ovat oiva tapa saada edullisesti rakennettua myös maantieteellinen hajautus. Liika lukittautuminen vain yhteen paikalliseen markkinaan, esimerkiksi Suomeen voi kostautua kohonneen maariskin myötä.
Miten indeksirahasto poikkeaa oman pankkini rahastoista?
Yleensä pankkien sijoitusneuvojat tarjoavat valikoimistaan aktiivisesti hoidettuja rahastoja, koska ne tarjoavat pankille itselleen parhaan katteen. Näissä rahastoissa merkintä-, lunastus-, ja hallinnointikustannukset ovat yleensä indeksirahastoja huomattavasti suurempia. Pieneltäkin tuntuva ero kustannustasossa vaikuttaa merkittävästi tulevien vuosien tuottoihin. Tästä syystä kulutaso on syytä pitää alun alkaenkin pienenä, se on varmin tapa mahdollistaa paremmat tulevaisuuden tuotot.
Sijoittajan on hyvä huomata, että vaikka olet ollut pitkäaikainen asiakas jossain tietyssä pankissa, ei heidän kauppaamansa rahasto ole sinulle välttämättä paras vaihtoehto tulevaisuuden tuottoja ajatellen. Itse voin vilpittömästi suositella tutustumaan Nordnetin ja Seligsonin indeksirahastoihin, sekä niiden tuottoihin ja kulutasoon.
Aivan ensimmäisenä sinun tulee joko avata asiakkuus Nordnetiin tai kirjautua palveluun sisään. Nordnet-tilin avaaminen on ilmaista, joten vaikka vielä empisit varsinaisen sijoittamisen aloittamista, kannattaa tili avata jo etukäteen jotta toiminta on myöhemmin jouhevampaa. Kirjautuneena pääset käsiksi kaikkeen tietouteen joita rahastoista on saatavilla, ja voit paremmin tehdä etukäteistutkintaa kiinnostavista sijoituskohteista.
Korostan, että tässä vaiheessa ei ole kiirettä laittaa rahoja sisään, vaan kannattaa ehdottomasti tutustua indeksirahastoihin aivan rauhassa, sekä tehdä kunnollinen sijoitussuunnitelma siitä kuinka aikoo sijoittaa. Pohtimisen arvoisia aiheita ovat esimerkiksi millaisilla summilla aiot sijoittaa, teetkö sitä säännöllisesti kuukausittain, millaisen maantieteellisen hajautuksen sijoituksillesi haluat ja mikä on sijoitushorisonttisi. Tälle pohdinnalle kannattaa varata aikaa, ja kun ajatukset on koottuna suunnitelmaa on helppo lähteä toteuttamaan.
Nordnetin palvelussa automaattinen kuukausisäästäminen on erittäin helppoa. Sijoittaja voi valita koska indeksirahasto-ostot tehdään, mitä rahastoja ostetaan ja millä summilla.
Sijoitusten automatisoinnin jälkeen sinun tehtäväksesi jää lähinnä siitä huolehtiminen, että sijoitussalkussa on tarpeeksi rahaa ostojen tekemiseen. Itseasiassa tämänkin voit halutessasi automatisoida omassa pankissasi, joten sijoittamisesta saa tarvittaessa täysin automaattista, eikä sijoitusasioita tarvitse seurata joka kuukausi.
Käydäänpä seuraavaksi läpi, kuinka kuukausisäästäminen aloitetaan Nordnetin palvelussa.
Avautuvalta sivulta valitaan ”valitse rahastot itse.”
Tämän jälkeen aukeaa näkymä, johon täytetään seuraavat tiedot:
Valitse pudotusvalikosta sijoitussalkkusi johon haluat rahasto-osuuksien menevän. Jokaisella on oletuksena yksi salkku, näitä voi ilmaiseksi luoda lisää mikäli on tarve.
Valitaan summa joka halutaan kuukausittain sijoittaa rahastoihin. Valitsen tässä esimerkissä 100€ summan.
Valitaan kuukauden päivä jolloin ostot tapahtuvat. Tähän voi valita minkä päivän tahansa omien mieltymysten (tai tilipäivien) mukaan.
Tässä kohdassa valitaan rahastot joihin halutaan sijoittaa. Rahastot haetaan nimen perusteella yksi kerrallaan. Suosittelemiani yleisimpiä indeksirahastoja ovat: – Nordnet Indeksirahasto Suomi – Nordnet Indexfond Sverige (indeksirahasto Ruotsi) – Nordnet Indeksfond Norge (indeksirahasto Norja) – Nordnet Indeksfond Danmark (indeksirahsto Tanska) – Nordnet Indeksi Eurooppa ESG (euroopan indeksirahasto) – Nordnet Indeksirahasto USA ESG (USA:n suurimpiin yhtiöihin sijoittava indeksirahasto) – Nordnet Indeksirahasto Maailma (koko maailman suuriin yhtiöihin sijoittava indeksirahasto) – Nordnet Indeksirahasto Teknologia (Globaaleihin teknologiayhtiöihin sijoittava indeksirahasto)
Rahastot lisätään kirjoittamalla hakukenttään (4) rahaston nimi, jonka jälkeen klikataan nimen oikealla puolella olevaa ”lisää”-linkkiä alla olevan kuvan mukaisesti:
Kun olet klikannut ”lisää”-linkkiä haluamasi rahaston kohdalla, voit tyhjentää hakukentän ja hakea toista rahastoa. Kun olet etsinyt kaikki haluamasi rahastot, sekä lisännyt ne portfolioon, näyttää näkymä seuraavanlaiselta:
Kuten nähdään, kaikki haluamani rahastot on nyt listattuna, ja jokaisen osuus salkussa on tasan 20%. Mikäli haluan vaihtaa painotuksia, se onnistuu tässä kohdassa. Voin esimerkiksi muokata Suomi-rahaston prosenttiosuudeksi vain 10% ja siirtää painotusta johonkin toiseen esimerkiksi valitsemalla USA-rahaston osuudeksi 30%. Tässä kohdassa voi siis hyvinkin tarkasti säätää kuinka paljon sijoituspotista ohjautuu eri kohteisiin.
Kun kaikki on valmista, klikataan oikeasta alereunasta ”Tee kuukausisäästösopimus”-painiketta.
Valmista tuli
Onneksi olkoon! Kuukausisäästösopimus kustannustehokkaisiin indeksirahastoihin on nyt aktivoitu. Jos tulet joskus katumapäälle ja haluat keskeyttää ohjelman, se onnistuu koska tahansa kirjautumalla Nordnetin kuukausisäästämisen etusivulle.
Koska kuukausisäästäminen on nyt automaattista, sinun ei tarvitse huolehtia rahasto-ostoksista. Ainoa tehtävä on siirtää aika ajoin lisää varoja Nordnetin salkkuun, jotta automaattiset rahasto-ostot onnistuvat.
Rahan lisäys Nordnetiin tapahtuu kirjautumisen jälkeen yläreunan sivuni-linkin takaa. Avautuvasta valikosta valitaan alareunasta ”Talletus”.
Avasimme sivustolle viikoittain vaihtuvat kyselyn, johon jokainen lukija voi äänestää yhden kerran. Kyselyiden aiheet tulevat luonnollisesti käsittelemään pääasiassa ajankohtaisia sijoittamiseen liittyviä aiheita. Äänestykset löytyvät jatkossa sivuston ”sivupalkin” yläosasta.
Kyselypalvelussamme lukijat voivat lisäksi tehdä omia kyselyitä joita voi jakaa helposti esimerkiksi sosiaaliseen mediaan pelkän linkin välityksellä.
Ostin joitain viikkoja sitten talouteemme täyssähköauton. Tämä on käsittääkseni juuri sellainen toimi, johon hallitus Vihreät etunenässä meitä kansalaisia pyrkii ohjaamaan. En ole tästä enää kuitenkaan täysin vakuuttunut, kerron syyn aivan tuota pikaa.
Osakesäästäjänä sähköautoilussa minua houkuttivat eniten edulliset polttoainekustannukset. Ekologisuus esimerkiksi lähipäästöjen poistumisen muodossa on luonnollisesti hyvä bonus tämän lisäksi. Oletan, että bensiinin ja dieselin hinta ei tulevaisuudessa tule ainakaan merkittävästi laskemaan, pikemminkin päinvastoin. Pitkällä tähtäimellä ennakoin, että fossiilisilla polttoaineilla ajavat tullaan hiillostamaan hinnankorotuksilla puhtaamman autoilun pariin.
Terveisiä verottajalta
Taloudessamme on 2 autoa, ja verottaja muisti minua molempien autojen ajoneuvoverolla. Koska toinen automme on bensahybridi, olen jo tottunut edulliseen ajoneuvoveroon. Odotin, että nyt vero vasta laskeekin aivan minimiin kun sähköautosta ei päästöjä tule lainkaan. Toisin kuitenkin kävi!
Bensiinihybridin ajoneuvovero on 116,07 euroa vuodessa. Täyssähköauton vero puolestaan on 157,31 euroa vuodessa. Hetkinen, miksi CO2-päästöjä tupruttelevan auton vero on 41,24 euroa pienempi?
Selittävä tekijä näyttää olevan sähköautolle lätkäisty käyttövoimavero. Perusvero bensiinihybridille on 0,318€ per päivä, muita maksuja ei tule joten tästä koostuu tuo vuotuinen 116,07€.
Täyssähköauton perusvero on vain 0,146€ per päivä, joten perusveron kokonaissumma vuodessa on 53,29€. Tähän päälle täyssähköautolle tulee lisäksi käyttövoimaveroa 0,285€ per päivä, joka tarkoittaa 104,03 euroa vuodessa. Näin ollen yhteispotiksi tulee tuo aikaisemmin mainitsemani 157,31€.
Selityksiä?
Hallitus on puhunut vihreään autoiluun siirtymisen tukemisesta, ja nyt kun se on tehty tuleekin saman tien raippaa niskaan. Ero ei tosin ole suuri, ajoneuvoverojen erotus tulee kuolletettua siinä vaiheessa kun polttomoottoriautomme pitää tankata ensimmäisen kerran. Siitä huolimatta tämä on mielestäni todella epäloogista. Jos vihreää autoilua halutaan edistää, sen tulee aidosti näkyä. Nyt tuntuu siltä, että valtio rankaisi siirtymisestä puhtaampaan autoiluun.
Tiedätkö sinä, mikä on perustelu sähköauton käyttövoimaverolle? Kirjoita kommentti!
Ostimme perheeseen toisen auton, ja tästä syystä oli ajankohtaista kilpailuttaa ajoneuvovakuutukset. Suoritin laajan kierroksen ja kävin läpi keskeisimmät vakuuttajat jotka tulivat tuolloin mieleeni.
Taustatietoina mainittakoon, että olen noin 35-vuotias virheettömän taustan sekä täydet bonukset omaava kuljettaja. Asun Oulussa ja ajokilometrejä tulee vuodessa arvioni mukaan noin 10 000 per vuosi. Vakuutuksen tyypiksi tuli täyskasko johon sisältyisi mahdollisimman paljon erilaisia palveluita, muun muassa lasiturva.
Kilpailutuksen tarjoukset
Aloitin kilpailutuksen omasta salkkuyhtiöstäni eli Ifistä, koska siellä on toisen automme vakuutus tällä hetkellä. Ifin tarjous oli 620,28€/vuosi. Hintaan ei sisältynyt lasiturvaa joka maksaisi 80,73€, tällöin hinta nousisi jo reiluun 700 euroon. Liian kallista, totesin ja kävin läpi muitakin vakuuttajia.
POP vakuutus tarjosi omaa täyskaskoaan hintaan 578,25€, joka alkoi jo kuulostaa paremmalta. Tähän vakuutukseen kuului lisäksi lasiturva jo valmiina. Tässä vaiheessa POP nousi selkeäksi ykköseksi.
OP Pohjola tarjosi täyskaskoa hintaan 559€ ja siihen tulisi lasiturvasta vielä 84€ lisähintaa, yhteensä 643€. Siis selkeästi kalliimpi kuin POP, joten kilpailutus jatkukoon.
Turva tarjosi vakuutusta hintaan 595,50€ ja päälle lasiturva, joten ei ollut voittajaksi siitäkään koska jo perushinta oli POP:ia kalliimpi. Ilmeisesti Turvan kilpailukyky perustuisi siihen, että kuuluu johonkin ammattiliittoon. Itse en liittoihin kuulu, joten en niiden jäsenyydestä alennuksia saa. Niinpä hylkäsin Turvankin tarjouksen.
Vielä viimeiseksi tarkistin Lähitapiolan tarjouksen, joka oli reilut 700€, tähän hintaan ei minua asiakkaakseen saa.
Soitin vielä itseasiassa tämän kierroksen jälkeen uudelleen Ifin asiakaspalveluun ja pyysin että myisivät tarjouksen edes tähän samaan hintaan kuin POP, koska mieluiten ottaisin vakuutuksen ”omasta yhtiöstä” koska minulla on Sammon osakkeita salkussani. Asiakaspalvelusta kuitenkin kerrottiin, että valitettavasti tämä ei ole mahdollista, joten niinpä jouduin Ifin hylkäämään vielä toistamiseen.
Yhteenveto
Tämän kilpailutuksen perusteella ainakin minun henkilö- ja ajoprofiilillani POP Vakuutus on tällä hetkellä selkeästi halvin yhtiö. Tilanteet kuitenkin vaihtelevat vuosittain, joten suosittelenkin että kilpailutat vakuutuksen joka vuosi uudelleen. Pienellä vaivalla voi säästää vuodessa jopa satasia.
Kesä on nyt kuumimmillaan ja samaan aikaan pörssi usein kylmimmillään. Ajattelin lomailuni lomassa pitkästä aikaa kurkata mitä salkkuun kuuluu. Vauhti koronaromahduksen jälkeen oli kovaa, vieläkö sama tahti on jatkunut tämän vuoden puolella?
Otetaanpa ensimmäisenä tarkasteluun YTD tuotto, joka pitää sisällään tuoton 1.1.2021 – 9.7.2021.
Alkuvuoden tuotto on ollut aivan mukavat +31,39%. Osingot huomioon ottava Helsinki GI-indeksi on samaan aikaan tuottanut noin 17% mikä on toki hyvä tuotto sekin. Silti salkkuni tekemä ylituotto on ollut näin lyhyellä aikavälillä erittäin vakuuttavaa.
Kurkataan seuraavaksi vuoden mittainen tuottokäyrä. Tämän käyrän alku menee jo pahimman koronakriisin jälkeiseen aikaan. Vaikka toipumista oli tuolloin jo nähty, on tuotto ollut hurjaa.
Salkkuni on tuottanut vuodessa lähes 90 prosenttia. Samaan aikaan indeksi on jäänyt noin 40 prosenttiin. Voitaisi sanoa, että tällä aikavälillä ylituotto indeksiin nähden on ollut musertavaa.
Päätelmiä
Mitä sitten tein mielestäni oikein? Luonnollisesti olen tehnyt hyviä osakevalintoja joko taidolla tai tuurilla, molemmilla on varmasti oma osuutensa asiassa. Myös markkinoilla on ollut jonkin verran ylikuumenemisen merkkejä, mutta toisaalta tämä ei selitä sitä miksi indeksi tästä huolimatta jää jälkeen näin suurella marginaalilla.
Koronakriisissä ja pörssin romahdellessa päivästä toiseen tuntui kieltämättä pahalta, mutta kestin sen suhteellisen pienin haavoin. Kylmäpäisyys silloin on palkittu monet kerrat näin jälkeenpäin ajateltuna. Kannattaa siis pysyä sijoitussuunnitelmassa vaikka pahalta tuntuukin.
Muistan vieläkin ajatteluketjut joita pohdiskelin, pysäyttääkö korona koko maailmantalouden ja ovatko osakkeeni pian minkään arvoisia mikäli kukaan ei uskalla ostaa mitään. Pörssiyhtiöt vetivät ennusteensa pois ja nekin tuntuivat kulkevan sankassa sumussa. Tilanne oli toivottoman tuntuinen.
Riskejä oli silloinkin hyvä pohtia, mutta päätelmät kannattaa tehdä vasta sitten kun faktoja on saatavilla. Osavuosikatsaukset eivät lopulta viestineetkään maailmanlopusta, ja toivo alkoi myöhemmin herätä. Kurssitkin alkoivat korjata viimeistään keskuspankkien elvytysten alettua.
Tähän mennessä vuosi on mennyt hyvin, toivotaan että toinenkin vuosipuolisko tuo menestystä tullessaan.
Siirryin viime vuonna Moi:n asiakkaaksi, koska tuolloin Moi oli selvästi edullisin operaattori omiin käyttötarpeisiini nähden kuuden euron simmillään. En juurikaan harrasta soittelemista, vaan käyttöni painottuu datapalveluihin. Ja toisaalta jos soitan, voin senkin tehdä esimerkiksi Whatsapp-puheluna, jolloin minuuttiperusteista veloitusta ei tule.
Valitettavasti melko pian liittymää vaihdettuani Moi ilmoitti, että kuuden euron simmistä tulee 9 euron simmi, eli hinta nousi kerralla vaatimattomat +50%. Tässä oli tosin pitkä siirtymäaika, joten liittymän ehti kyllä halutessaan vaihtamaan toiseenkin. Itse en tätä tehnyt, sillä 9 euron hinnallakin liittymä oli yhä edullisin verrattuna muiden operattoreiden tarjontaan.
Olen nähnyt keskustelua siitä, että Moi on ikään kuin punainen vaate perinteisemmille operaattoreille. Tästä syystä vaihtaessaan Moihin saa usein edullisia tarjouksia muilta. Näin kävi minunkin kohdallani, kun huomasin että Elisa tarjosi Saunalahti Tarkka 100M-liittymäänsä hintaan 7,90e/kk 24kk:n ajalle vain Moin nykyisille asiakkaille. Minun kohdallani tämä osui sopivaan rakoon, sillä nyt on mahdollisuus säästää 1,10€/kk siirtymällä takaisin Elisaan. Lisäksi Elisa toimii paremmin mökkipaikkakunnallani, jossa Moi kadottaa yhteyden verkkoon kokonaan.
Sopimuskaudella säästöä tulee kaikkiaan 26 euroa ja 40 senttiä. Näin ollen solmimalla nyt sopimuksen Elisan kanssa säästän sopimuskauden aikana noin 3 kuukauden puhelinlaskut. Vanha sanonta pitää siis yhä paikkansa: vaihtamalla paranee. 🙂
Voit tutustua Elisan liittymiin tästä linkistä. Linkistä avautuu sivu, joka tarjoaa sinulle henkilökohtaista tarjousta puhelinnumeron perusteella. Mikäli sinulle on tällä hetkellä jonkin muun operaattorin liittymä, tarjoaa Elisa todennäköisesti tässä tapauksessa halvempia sopimuksia kuin vanhoille asiakkailleen.
Ihmiset viettävät yhä enemmän ja enemmän aikaa verkossa. Hoidamme siellä niin pankkiasioita, ostoksia, kuin myös rentoutumisen: Netflix, Amazon Prime ja nettipelaaminen ovat varmasti monelle tuttuja ajanviettotapoja. Myös musiikkiteollisuus on mullistunut Spotifyn ja Deezerin kaltaisten palveluiden myötä. Voidaan sanoa, että teknologian kehitys ja nopeat verkkoyhteydet ovat muuttaneet niin työmme kuin arkemme: voimme tehdä etätöitä kotoa (tai mistä vaan) ja voimme myös ostaa tuotteita, vaikka toiselta puolen maailmaa. Ne asettavat myös aivan uudenlaisia haasteita yrityksille, jotka joutuvat vastaamaan digitalisaation haasteisiin. Samalla se tarjoaa niille myös mahdollisuuksia.
Digitaalinen sitoutuminen rahoitusalalla
Vauhdikkaasti etenevä digitalisaatio on tarkoittanut sitä, että juuri mikään ala ei ole voinut välttyä sen vaikutuksilta. Näin on ollut myös rahoitusalalla, jossa digitaalinen sitoutuminen (englanninkieliseltä termiltään digital engagement, jota näkee joskus käytettävän suoraan suomen kielessä) on noussut tärkeään asemaan viime vuosina. Alkuun on hyvä katsoa, mitä asiakkaan sitoutumisella tarkoitetaan yleisellä tasolla.
Verkkokaupat ovat mullistaneet ostoksien tekemisen
Verkko-ostaminen onkin muuttanut liiketoimintaa melkoisesti ja siitä on tullut erittäin suosittu tapa hankkia tuotteita. Vaikka suosio kasvaa, liittyy verkkokauppaan muutamia kysymyksiä. Näitä kysymyksiä on hyvä pohtia, ennen kuin tekee tilauksen verkkokaupassa. Mikäli päättää pohdinnan jälkeen hyödyntää verkkokauppoja, on niistä mahdollista löytää tuotteita tarjoushinnoin. Tämä auttaa säästämisessä. Toimiva kokemus verkossa sitouttaa asiakkaan luotettavaksi ja toimivaksi havaittuun verkkokauppaan. Tämä on erittäin keskeinen valtti digitalisaation aikakaudella.
Mitä asiakkaan sitoutuminen on?
Sitoutuminen voi olla kognitiivista, emotionaalista, tai sitten käyttäytymiseen liittyvää aktiivisuutta. Sitoutumisessa on kysymys arvokkaiden suhteiden luomisesta, joista hyötyvät molemmat osapuolet. Puhutaan siis syvällisemmästä yhteydestä organisaation ja sen asiakkaan välillä. Asiakkaan sitoutumiseen voidaan vaikuttaa ensinnäkin asiakaskokemuksella, joka on itsessään varmasti kaikkein tärkein asiakkaan sitoutumiseen vaikuttava kokonaisuus. Koska pohdimme sitoutumista nimenomaan digitaalisen sitoutumisen kautta, keskitymme digitaaliseen asiakaskokemukseen, jota siirrymme käsittelemään seuraavaksi. Se liittyy luonnollisesti asiakkaan digitaaliseen sitoutumiseen.
Digitaalinen asiakaskomeus tärkeää
Digitalisaation edetessä yhä nopeammin ja pidemmälle, digitaalinen asiakaskokemus on todella keskeisessä roolissa, mitä tulee yritysten asiakaspalveluun. ”Digitaalinen asiakaskokemus” vaikuttaakin olevan trenditermi, vaikka asiana se ei ole uusi, vaan aikaansa seuranneet yritykset ovat jo pitkän aikaa laittaneet asiakkaansa toimintansa keskiöön. Digitalisaation aikakausi tarkoittaa, että se on nyt tehtävä digitaalisesti. Ihmisten liikkuminen yhä enemmän verkossa, tarkoittaa sitä, että siellä on nykyään myös asiakaskokemus yhä useammin. Tämä on totta myös rahoituspalveluiden parissa, koska yhä useammat hoitavat pankki- ja raha-asioitaan digitaalisesti verkossa.
Asiakaskokemus itsessään on kaikkien kohtaamisten, mielikuvien sekä tunteiden summa, jonka asiakas muodostaa esimerkiksi rahoituspalveluita tarjoavan yrityksen toiminnasta. Digitaalisuus tuo asiakaskokemukseen lisän, joka antaa ihmisille enemmän mahdollisia kosketuspintoja eri yrityksiin ja samalla tilaisuuksia rakentaa mielikuvia yrityksistä. Tutkimukset kertovat, että 88 prosenttia ihmisistä aloittaa Googlesta, kun etsii tuotetta ja palvelua. Mikäli rahoituslaitoista ei löydy Googlen hakukoneessa, jää mahdollisuus positiivisen asiakaskokemuksen tuottamiseen hyödyntämättä. Hakukonelöydettävyys ei tietenkään ole itsessään riittävästi, mutta se on asiakasinteraktion ensimmäinen vaihe.
Digitaalisen asiakaskokemuksen parantaminen
Digitaalinen kehitys on lisännyt yksittäisiä asiakasinteraktioita merkittävästi, ja samalla niistä on tullut läpinäkyvämpiä. Tämä johtuu siitä, että nykyään jokaisella on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin sisältöä julkaisemalla ja tätä kautta asiakaskokemukset – etenkin negatiiviset sellaiset – leviävät myös muiden ihmisten tietoisuuteen. Yksikään rahoituslaitos ei halua löytää itseään negatiivisen kommentoinnin kohteena esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Yritykset voivat vetäytyä ja pelätä virheitä tai sitten he voivat hioa kohtaamispisteet kuntoon ja hyödyntää kehityksen mukanaan tuomat mahdollisuudet. Hyvän asiakaskokemuksen tarjoaminen antaa esimerkiksi juuri rahoituspalveluiden tuottajalle mahdollisuuden erottautua kilpailijoista.
Etenkin verkossa asiakaskokemus rakentuu pienistä asioista: asiakkaan kenkiin pitää pystyä astumaan jokaisessa digitaalisessa kanavassa. Sosiaaliseen mediaan on pohdittava sellainen viesti, joka ei häiritse, vaan auttaa asiakasta. Googlessa pitää pohtia mitä asiakas etsii ja millainen ongelma hänellä on. Laskeutumissivun (yksittäinen verkkosivu, jonne kävijät saapuvat yrityksen digimarkkinoinnin kautta) kohdalla on mietittävä ongelman kipupistettä, joka saa asiakkaan toimimaan. Omien verkkosivujen on puolestaan viestittävä nopeasti, että potentiaalinen asiakas tuli oikeaan paikkaan. Verkkokauppakokemuksen taas on oltava vaivatonta, kun asiakas esimerkiksi päättää ostaa tietyn rahoituspalveluratkaisun.
Hyvän digitaalisen asiakaskokemuksen kautta rahoituspalveluiden tarjoajat pystyvät sitouttamaan asiakkaitaan digitaalisesti. Tämän digitaalisen sitouttamisen merkityksen kasvu johtuu meneillään olevasta digitalisaation prosessista. Ihmiset asioivat yhä enemmän verkossa ja siellä on yritysten kohdattava potentiaaliset asiakkaansa. Rahoituspalveluiden tarjoajat antavat hyvän vaikutelman, jos potentiaalinen asiakas kokee heti alussa tulleensa paikkaan, josta hän voi löytää ratkaisun ongelmalleen.
Vuosi 2021 on viimeistään tuonut kryptovaluutat kaiken kansan tietoisuuteen. Tämä 1,500 miljardin dollarin volyymilla liikehtivä valtameri on jo suuri tekijä maailmantaloudessa. Suomessakin on kotiutettu hyviä voittoja ajoissa liikkeellä olleiden sijoittajien kohdalla. Viidensadan euron investoinnilla on voinut takoa tuottoa parisataa tuhatta euroa – tällaista harvemmin näkee asuntosijoittamisessa tai osakkeiden omistamisessa.
Vauhdikas alkuvuosi
Tammikuussa 2021 kryptomarkkinoilla nähtiin huikea nousu, joka laantui ja syöksyi nopeasti huippunsa jälkeen. Bitcoinille tyypillisten voimakkaiden kurssivaihtelujen virtaan liittyivät myös altcoinit. ja koko kryptomarkkina seuraileekin tämän ”kaikkien virtuaalivaluuttojen isän” liikkeitä.
Bitcoinin niin kutsuttu kurssinkorjaus oli kevään jälkeen useita kymmeniä prosentteja, mutta tässä ei sinänsä ole mitään poikkeuksellista: vastaavia yli 50% arvon alenemisia on nähty aiemminkin. Silti koko kryptomarkkinan arvo on kasvanut nousujohteisesti, huolimatta rakettimaisten nousujen jälkeisistä nopeista laskuista. Virtuaalivaluutat ovat tanssineet arvossaan ylöspäin kuin letkajenkassa: kaksi eteen, yksi taakse, mutta pitkän aikavälin tarkastelussa jatkuvasti ylöspäin.
Silti kryptojen kurssien arvonnousua on vaikeaa tietää tarkasti pitkälle tulevaisuuteen: jotkin ennusteet povaavat Bitcoinille triljoonan dollarin arvoa vuoteen 2030 mennessä, toiset talousasiantuntijat ennustavat bitcoinin menettävän tulevaisuudessa kokonaan arvonsa.
Kryptojen käyttöönottoa maailmalla
Kryptoilla on ollut kurssiliikehdinnän lisäksi muutenkin tapahtumarikas alkuvuosi, sillä kryptoja on halveksittu, rakastettu, kielletty ja hyväksytty sekä yksittäisten ihmisten, valtioiden että keskuspankkien taholta. Kiina aikoo rajoittaa bitcoinin louhintaa mm. sen suuren sähkönkulutuksen vuoksi, mutta ottanut muuten kryptoteknologiat hallitustason tarkasteluun ja luomassa oman valtiollisen kryptonsa.
Piskuinen keskiamerikkalainen valtio El Salvador on juuri hyväksynyt bitcoinin maan viralliseksi maksuvälineeksi. Jatkossa el salvadorilaiset kauppiaat voivat ilmoittaa tuotteidensa hinnan bitcoineina ja kauppiailla on velvollisuus vastaanottaa bitcoinia maksuvälineenä. Sen vaihdanta ei aiheuta veroseuraamuksia ja veronsakin voi kuitata bitcoineina. Globaaleista maksuvälittäjistä PayPal on aikeissa hyväksyä bitcoinit yhtenä maksuvälineenä. Venezuelalla on ollut jo aiemmin oma virtuaalivaluuttansa, petro.
Arvojen heilahtelut ärsyttävät jopa voittajia
Alan sisällä ja suuren yleisön keskuudessa on käyty kriittistä keskustelua mielipidevaikuttajien aiheuttamista kryptovaluuttojen rakettimaisista nousuista ja maahansyöksyistä. Jopa kryptoilla voittoja tehneet ihmiset suhtautuvat arvostelevasti twiittien perusteella heilahteleviin kursseihin. Onkin kohtuutonta, että yksittäisen ihmisen näkemys voi vaikuttaa tuhansien kryptosijoittajien omaisuuteen, eivätkä hypernopeasti reagoivat kurssit anna muutenkaan kovin vakuuttavaa kuvaa koko alasta.
Kryptojen arvo ei ole sidottu maalliseen omaisuuteen tai konkreettisten tuotteiden valmistamiseen, vaan niiden arvo, tulevaisuuden odotukset ja käyttökelpoisuus liittyvät juuri niihin koodinpätkiin, algoritmeihin ja salausteknologioihin, joilla ne on luotu.
Kryptot ovat muutakin kuin coinit
Kryptot synnyttävät myös omassa keskuudessaan uudenlaisia toimintamalleja ja alustoja, mahdollisuuksia esineiden internetin toteuttamiseen ja virtuaaliseen vaihdantaan. Vaikka kaikki kryptoihin liittyvä toiminta on olemassa vain tietoverkoissa, palvelimilla ja verkosta irrotetuilla kovalevyillä ja muistitikuilla – ja joku irvileuka on vitsaillut kaiken kryptoihin liittyvän olevan käyttökelvotonta, jos sähkö maailmasta loppuu – on niillä omat arvon luonnin perusteensa. Jokainen kryptoprojekti pyrkii parantamaan edellisissä havaittuja puutteita, ja laaja-alaisilla kryptoteknologiaan perustuvilla alustoilla pyritään parantamaan jopa koko internet.
Kryptojen arvonluonnin ominaisuuksia ovat niiden kiinnostavuus ja arvo-odotukset, jotka näkyvät käyttäjämäärissä, niiden verkkoon lukitussa arvossa tai verkossa tehtävissä siirroissa, transaktioiden määrässä, luonnollisesti niiden tietoturvan tasossa ja teknologisen kehityksen nopeudessa. Nämä olennaiset elementit kehittyvät koko ajan, niin uusien coinien, platformien ja tokenien muodossa, kuin myös jo lanseerattujen teknologioiden sisällä. Olemassa olevista kryptoista julkaistaan säännöllisesti uusia versioita. Hakkeri- ja koodaajayhteisöjen synnyttämät tuotteet eivät ole luotuja pysähtyneisyyteen, vaan ne kehittyvät koko ajan.
Jatkuvan kehityksen mentaliteetti ja kryptojen hiljalleen saaman virallisenkin hyväksynnän myötä on nähtävissä, että tämä markkina tulee säilymään ja ikääntymisensä myötä myös vähitellen rauhoittumaan. Kryptoja sijoituskohteena miettivän kannattaa varautua hajauttamiseen ja maltillisuuteen, sillä nämä teknologiat ovat äskettäin syntyneitä lupauksia, jonka täysi potentiaali saatetaan nähdä vasta useiden vuosien päästä.
Osakeanteja putkahtelee nykyisin kuin sieniä sateella. Tälläkin hetkellä useampi yhtiö valmistelee antia, ja viimeisin listautuja on Toivo Group jonka osakeanti ylimerkattiin tyypilliseen tapaan. Pääsääntöisesti jokainen viime aikoina nähty anti on ylimerkattu, mukaan lukien aikaisemmin mainittu Toivo Group sekä Alexandria pankkiiriliike(joka ei erityisemmin nauti sjoittajien suosiosta). Jos tällaiset vähän epämääräisemmätkin annit ylimerkataan, sarja tullee mitä todennäköisimmin jatkumaan myös laadukkaampien listautumisten yhteydessä.
Parasta näissä ylimerkatuissa anneissa on tyypillisesti se, että ensimmäisenä pörssipäivänä nähdään valtaisia nousuja. Patoutunut kysyntä nostaa osakkeen hinnan uusiin sfääreihin. Osakeantiin osallistunut sijoittaja pääsee näissä tilanteissa nauttimaan mukavista pikavoitoista.
Olen itsekin osallistunut muutamien mielestäni laadukkaiden yhtiöiden anteihin. Viimeisimpänä osallistuin Orthexin antiin, joka sekin ylimerkittiin reilusti. Sijoittajille tarjottiin tuossa annissa hieman poikkeuksellisesti vain 62 kappaletta ”takuuosakkeita.” Merkintäsummasta huolimatta kaikki siis saivat saman määrän, halusi sijoittaja sitten merkata tuon 62kpl tai vaikkapa 1000 kappaletta.
Tämä ei kuitenkaan ole käytäntö kaikissa anneissa, vaan usein tarjonta ylimerkkaustilanteessa on ”takuuosakkeet” + tietty prosenttimäärä halutusta ylimenevästä merkkausmäärästä. Näin ollen ne jotka merkkaavat suuremmilla summilla tulevat myös saamaan suuremman määrän osakkeita ylimerkkaustilanteessa. Ja ensimmäisenä pörssipäivänä osakkeen noustessa tulee sijoittaja saamaan suuremmat pikavoitot.
Tämän innoittamana pohdin osakeanteihin osallistumista sijoituslainarahalla. Nordnet esimerkiksi tarjoaa sijoituslainaa parhaimmillaan 0,99% vuosikuluilla. Jos osakesalkusta löytyy vakuuksia, voi lainarahaa saada käyttöön siis hyvinkin edullisesti. Näin ollen laadukkaaseen osakeantiin voisi halutessaan osallistua edullisella lainarahalla. Logiikka menisi niin, että merkintäsumma voisi lainan avulla olla hyvinkin yläkanttiin, ja osakeannin ylimerkintätilanteessa osakkeita saisi lainarahan avulla merkittyä huomattavasti suuremman määrän kuin pelkän käteiskassan avulla olisi mahdollista.
Näin ollen sijoittaja saisi merkattua suuremman määrän osakkeita ja saisi ensimmäisenä pörssipäivänä huomattavasti suuremmat pikavoitot. Ja toki saisi ylipäätään reilummin laadukasta osaketta halvimmalla mahdollisella hinnalla salkkuunsa ennen kuin hinta karkaa. Sijoituslainan voisi halutessaan maksaa välittömästi takaisin osakeannin jälkeen. Tällaisessa tapauksessa riskitaso on mielestäni lainarahasta huolimatta hyvin rajallinen.
Esimerkkinä tuleva Puuilon anti
Puuilon osakeannin ehdot ovat seuraavat: Osakkeen hinta on vähintään 6,20€ ja enintään 6,60€, minimimerkintämäärä on 100 kappaletta ja maksimimäärä 20 000 kappaletta. Näin ollen jos haluaa tässä annissa merkitä maksimisumman, tarvitsisi teoriassa enintään 132 000 euroa käteistä. Väittäisin, että harvemmalla meistä on käytössään tällaisia käteisvaroja ilman osakkeiden realisointia.
Sijoituslainalla voisi tässäkin annissa taata sen, että tulee varmasti saamaan yleisöannissa tarjottavan maksimisumman osakkeita. Väittäisin, että riski tappiolliseen sijoitukseen on hyvin rajallinen. Luonnollisesti sijoittajan tulee kuitenkin huomioida että kaikki on aina mahdollista ja myös negatiiviseen tulokseen tulee varautua riskilaskelmissaan.
Onko sinulle kokemusta lainarahalla osallistumisesta osakeanteihin? Herättikö artikkeli ajatuksia?Kirjoita kommentti jutun alle!
