Kategoria: säästövinkit

Tällä kertaa paneudumme säästämiseen eri lailla, nimittäin osa säästämisen mahdollisista muodoista eivät ole välttämättä sellaisia, mitä valtiovalta haluaisi edistää, ja taas osa on nimenomaan sellaisia, miten valtio haluaisi meidän säästävän.

 Nykyään puhutaan, että

• kuinka tärkeätä jokaiselle taloudelle on omata edes perustavan tasoiset taloustaidot
• kuinka tärkeätä on osata säästää
• kuinka tärkeätä on tehdä töitä yhteiskunnassa
• kuinka tärkeätä on olla oma itsensä
• niiden opettaminen on jäänyt lapsen kenkiin kaikissa oppilaitoksissa

Television ja suoratoiston sekä internetin maailma pyrkii antamaan kuvan:

• rikastuminen on helppoa
• rikastumiseen riittää halu
• rikastumiseen riittää oikean tuotteen tai palvelun tilaaminen

Rikastuminen ja säästäminen ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Niillä varsinaisesti ole mitään tekemistä keskenään, paitsi ajan kautta.

• rikastuminen syntyy pitkässä juoksussa
• rikastua voi voittamalla
• rikastua voi perimällä

• säästäminen on pitkäaikaista toimintaa
• säästämisessä raha kertyy hitaasti
• rikkaus rakennetaan

Kylläkin jos isovanhempasi ja omat vanhempasi ovat säästäneet ja sijoittaneet, voi hyvinkin olla, että olet rikas jo syntyessäsi, eikä säästäminen sinua hirveämmin kiinnosta – tai sitten olet saanut sellaisen ”koulutuksen” sekä kotona että kouluissa, että ymmärrät rahan ja sen toimintalogiikan.

Rahalla on merkityksensä, olet sitten live kasino peleissä mukana, tai sijoittamassa yritykseen pörssissä. Rikastumisessa ja säästämisessä tavoitteena on kasvattaa alkuperäinen rahasumma suuremmaksi.

Säästämisen salat

Entä sitten se säästäminen, miten niin on olemassa erilaisia tapoja säästää sen puolesta, mikä on hyväksyttyä ja mikä ei. Säästämisessä puhuttaessa keskitytään pieniin puroihin, kuten

• kahvilakäynnit
• lounasravintoloiden välttely
• tarjousten käyttäminen ruokakaupassa
• alemyyntien seuraaminen ja vaatteiden osto alessa

Vaikka näilläkin on oma merkityksensä, todelliset vuodot löytyvät syvemmältä. Kärjistettynä, kuinka moni meistä ostaa tavaroita vain koska on ”ansainnut sen”?

Kulutusyhteiskunta on manipuloinut meidät uskomaan,

• onnellisuus löytyy uusista tavaroista
• ostamisesta
• kokemuksista, joiden takia olemme valmiita venyttämään talouttamme

On aika herätä tähän harhaan ja alkaa kyseenalaistaa jokaista ostosta, joka ei ole ehdottoman välttämätön tai tuota todellista, iloa.

Arvot ja niiden uudelleen järjestely

Muutama vuosikymmen sitten Suomessa ei oikeastaan ollut mitään. Rakensimme maata sodan jälkeisessä nousuvaiheessa. Kaikille oli töitä, mutta samalla ongelmat, joita yhteiskunnassa oli, lakaistiin maton alle ja media oli tiukoissa valtion pihdeissä sen suhteen, mikä oli hyväksi julkaista ja mikä ei.

Todellinen säästäminen alkaa usein arvojen uudelleenmäärittelystä. Sen sijaan, että vain leikkaisimme menoja sieltä täältä, meidän tulisi syvällisemmin pohtia, mikä meille on aidosti tärkeää ja mistä olemme valmiita luopumaan,

• uusi auto
• oma asunto
• uusi puhelin
• uusi televisio
• ulkoiset rahankäytön näkymisen merkit
• ulkonasyöminen
• wolttaaminen

Kun opimme erottamaan todelliset tarpeet keinotekoisista haluista, avautuu tie merkittäville säästöille ja samalla ehkä jopa parempaan, tarkoituksellisempaan elämään.

Älä murehti naapureista – elä omaa elämääsi

Lakkaa murehtimasta, mitä naapurit tai tuttavat ajattelevat, ja keskittyä omaan talouteen ja hyvinvointiin.

Yhteiskunnallinen paine kaikkeen kulutukseen on valtava, ja moni kokee häpeää, jos ei pysty ylläpitämään tiettyä elintasoa. Tämä on myrkkyä taloudelliselle vapaudelle. Älä mieti mitä muut sinusta ja taloudestasi ajattelevat – sulje se instagram ja tiktok hetkeksi.

On rohkeaa myöntää, että ei tarvitse kaikkea, mitä markkinoidaan tai mitä ystävillä on. Keskity sen sijaan:

• oman taloudellisen tulevaisuutesi rakentamiseen
• valitse tietoisesti, mihin rahasi käytät
• oman arkesi rakentamiseen itsellesi
• pelkkä raha ei tee onnelliseksi

Tämä ajattelutapa saattaa tuntua aluksi epämukavalta tai jopa itsekkäältä, mutta pitkällä aikavälillä se tuottaa merkittäviä tuloksia.

Tulevaisuuden maailma: kestävät valinnat ja kulutusjuhlan loppu

Me puhumme paljon kuluttamisen vähentämisestä, mutta teemmekö sitä arjessamme?

• suomalaiset löysivät TEMU:n ja tilaavat miljoonia paketteja
• mainokset ovat luoneet kulttuurin, jossa vanha on huonoa ja uusi aina parempaa

Mieti, kuinka paljon rahaa säästyisi,

• jos emme päivittäisi puhelintamme vuosittain
• hankkisi uutta autoa viiden vuoden välein

Vaikka on mukavaa omistaa uusia asioita, jokaisen hankinnan kohdalla on syytä kysyä: Onko tämä todella tarpeellista, vai voinko käyttää nykyisiä tavaroitani pidempään?

Puhutaankin kestävistä valinnoista ja kiertotaloudesta.

• kierrätä
• korjaa
• osta tietoisesti
• tee suunniteltuja ostopäätöksiä

Kestävämpi ja ekologisempi elämäntapa kulkee usein käsi kädessä säästämisen kanssa.

• hankintaa kestäviä ja pitkäaikaisia tuotteita
• mietitään pari kertaa ennen kuin ostetaan
• käytetään paikallisia palveluita
• opetellaan itse tekemään asioita

Tämä ei tarkoita askeettista elämää, vaan pikemminkin tietoista ja harkittua kuluttamista. Panostamalla laatuun määrän sijaan, ja käyttämällä tavaroitamme loppuun asti, voimme vähentää merkittävästi menoja ja samalla edistää vastuullisempaa kulutuskulttuuria.

Käsityksemme ”hinnasta” ja ”arvosta”

Yksi suurimmista haasteista säästämisessä on vääristynyt käsitys hinnasta ja arvosta.

Olemme oppineet, että

• halpa on aina huono
• kallis aina hyvä
• rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät

Toisaalta emme aina ymmärrä todellista arvoa, joka liittyy esimerkiksi aikaan, vaivaan ja terveyteen. Jos esimerkiksi ostamme halpaa, saattaa se pidemmällä aikavälillä aiheuttaa terveysongelmia, jotka tulevat kalliiksi.

Kaikki terveellinen ei todellakaan ole kallista,

• käveleminen ja lenkkeily on ilmaista
• frisbeegolf on lähes maksutonta
• itse ruoan tekeminen on edullisempaa loppujen lopuksi

Samoin, jos yritämme säästää kaikesta mahdollisesta, voimme joutua käyttämään valtavasti aikaa ja energiaa asioihin, jotka eivät lopulta kannata.

Itsekuri ja vastuu

Säästäminen on lopulta itsekurin ja vastuunoton kysymys. Kukaan muu ei voi tehdä valintoja puolestasi, ja vaikka ohjeita ja vinkkejä on pilvin pimein, todellinen muutos lähtee sinusta itsestäsi.

• ostan uuden puhelin vs vaihdan puhelimen
• ostan uuden takin vs käyn kirpparilla
• ostan halvan tuotteen vs ostan kalliimman ja kestävämmän

Se vaatii usein epämukavien kysymysten esittämistä itselleen ja rehellistä itsetutkiskelua omista kulutustottumuksista. Onko kyseessä todella tarve vai pelkkä mieliteko? Millaisia tunteita ostaminen minussa herättää? Millaisia seurauksia tällä ostoksella on taloudelleni pitkällä aikavälillä?

Vaikka talousasiat voivat tuntua monimutkaisilta, niiden hallintaan ottaminen antaa valtavasti voimaa ja vapautta.

• elämästä ei tule askeettista ja tylsää
• opimme tekemään tietoisia ja harkittuja valintoja
• teemme päätöksiä, jotka tukevat taloudellista hyvinvointiamme pitkällä aikavälillä
• emme ota stressiä rahasta

Opettele siis:

• seuraamaan kulutustasi
• tekemään perusteltuja ostoksia
• laskemaan budjetti
• siirtämään rahaa säästöön
• tekemään suunnitelmia tulevaisuudelle

Politiikka sanelee isoja kuvia. Politiikka tuottaa raamit alueellisille palveluille. Politiikka ei voi kertoa sinulle kuitenkaan, miten sinä rakennat oman elämäsi.

Tämä kirjoitus antaa sinulle patterin keinoja miettiä oman elämäsi kulutusta ja rahaa. Toivottavasti siitä on apua.

Asun kaukolämpötalossa, jossa sähkönkulutus on ympäri vuoden tasaista. Omassa tilanteessani olen kokenut pörssisähkön olevan edullisin vaihtoehto siitäkin huolimatta, että välillä koetaan korkeitakin hintapiikkejä. Edellinen piikki tapahtui juuri tällä viikolla kun ydinvoimaa jouduttiin ajamaan alas Olkiluoto 2:n vikatilanteen vuoksi. Pystyn myös joissain määrin hyödyntämään edullisempaa yösähköä ajastamalla esimerkiksi kodinkoneita työskentelemään yöaikaan.

Tilanne on kuitenkin täysin eri niissä talouksissa, joissa käytetään sähköä lämmittämiseen. Tässä tilanteessa suurin osa vuotuisesta sähkönkulutuksesta, jopa 70-80% saattaa muodostua talviaikaan. Näissä tilanteissa kannattaa pohtia, olisiko joku muu kuin pörssisähkö sittenkin edullisempi.

Eri sähkösopimusmuodot

Kiinteä sähkösopimus tuo mielenrauhaa ja ennustettavuutta. Tiedät täsmälleen, mitä maksat koko vuoden ajan, mikä on erityisen houkuttelevaa, kun energiahinnat vaihtelevat voimakkaasti. Kiinteän sopimuksen haittapuolena on kuitenkin se, että kesäisin, kun pörssisähkö voi maksaa vain pari senttiä kilowattitunnilta, kiinteän sopimuksen hinta voi olla huomattavasti korkeampi. Tämä tarkoittaa, että maksat todennäköisesti ”ylihintaa” kesällä, mutta toisaalta säästyt talven hintapiikeiltä.

Pörssisähkö on usein edullisin vaihtoehto, erityisesti kesäisin, jolloin sähkön hinta on tyypillisesti alhainen. Sähkömarkkinat ovat kuitenkin nykyisin erittäin volatiilit, ja talvella hinnat voivat nousta dramaattisesti. Jos esimerkiksi ydinvoimala vikaantuu tai siirtoyhteys ulkomaille katkeaa, sähkön hinta voi kohota rajusti yhden päivän aikana. Tämä tekee pörssisähköstä riskialttiin valinnan talvikuukausina, jos käytät paljon sähköä esimerkiksi lämmitykseen. Toisaalta, jos pystyt ajoittamaan kulutuksesi edullisille tunneille ja seuraamaan markkinahintoja, pörssisähkö voi tarjota merkittäviä säästöjä.

Oomi tarjoaa mielenkiintoista Sesonki-sopimusta jossa talvikauden ajan hinta on kiinteä, ja kesäkausi menee pörssisähköllä. Tämä sopimustyyppi yhdistää sekä kiinteän- että pörssissähkösopimuksen parhaat puolet. Talvella (1.11.–31.3.) maksat kiinteää hintaa, mikä suojaa sinua hintapiikeiltä, kun sähkö on kalleimmillaan. Kesäisin (1.4.–31.10.) voit hyötyä edullisista pörssihinnoista, jolloin sähkö on tyypillisesti halvempaa. Tämä tekee Oomi Sesongista joustavan ja riskittömämmän vaihtoehdon kuin pelkkä pörssisähkö, mutta toisaalta et voi hyötyä täysin mahdollisimman halvoista tunneista talviaikaan, jos markkinahinnat sattuivat laskemaan.

Jotta voisi tietää mikä sopimus sopii parhaiten, kannattaa miettiä omaa sähkönkulutusta. Kerros- ja rivitaloasujille jotka ovat usein kaukolämmössä on suositeltavaa pitää pörssisähkösopimusta, koska se on pitkällä aikavälillä aina edullisin. Sähkölämmitteisessä asunnossa asuville nämä kaikki kolme vaihtoehtoa ovat periaatteessa mahdollisia, mutta koska sähkön kulutus keskittyy talviaikaan on suositeltavaa harkita kiinteää tai sesonkisähköä.

Laskelmat

Tasainen kulutus ympäri vuoden

Asian selkeyttämiseksi teen muutaman laskelman jossa otetaan huomioon vain sähkön yksikköhinta per kWh. Tässä esimerkissä kuvitellaan, että kulutus jakaantuisi tasaisesti ympäri vuoden. Otetaan esimerkiksi sähkölämmitteinen talous, jossa sähkönkulutus on 25 000kWh vuodessa.

Kiinteä sähkösopimus (9 snt/kWh): Koko vuoden sähkönkulutuksen kustannus olisi 2 250 €.

Pörssisähkö (keskimäärin 7 snt/kWh): Koko vuoden sähkölaskun kokonaiskustannus olisi 1 750 €.

Oomi Sesonki (10,67 snt/kWh talvella, 5 snt/kWh kesällä): Sähkölaskun kokonaiskustannus olisi 1 840,63 € vuodessa.

Pörssisähkö on edullisin vaihtoehto, jos hinnat pysyvät vakaina. Oomi Sesonki tarjoaa hieman korkeamman hinnan talvella, mutta edullisemman kesällä, ja on siten myös varteenotettava vaihtoehto. Kiinteä sopimus tuo varmuutta, mutta tulee kalliimmaksi. Tämä laskelma ei kuitenkaan ota huomioon sitä, että suurin osa sähköstä kulutetaan talvella lämmityskaudella. Otetaan seuraava laskuesimerkki joka ottaa tämän huomioon.

Kulutuksen painotus talveen

Tässä esimerkissa otetaan huomioon se, että kulutus keskittyy 70 prosenttisesti talvikuukausille.

Kiinteän sopimuksen hinta on kiinteä, joten siinä tietysti hinta on yhä sama 2 250€.

Pörssisähkössä kuvitellaan kesäkauden hinnaksi 5snt/kWh ja talvikaudella 11snt/kWh. Näin ollen hinnaksi muodostuu: 2 300€

Oomin Sesonkisähköllä hinta on suunnilleen sama kuin pörssisähköllä, mutta sillä erotuksella että Oomin sopimus suojaa mahdollisilta talvikauden kovilta hintapiikeiltä. Näin ollen esimerkiksi saunan voi lämmittää juuri silloin kuin haluaa, eikä silloin kun pörssisähkö näyttää riittävän halvalta. Tämä tuo hieman vapautta elämään.

Tästä esimerkistä voidaan kuitenkin havaita, että hinnat tulevat näissä eri vaihtoehdoissa jo hyvin lähelle toisiaan. Näin ollen joko kiinteä sopimus tai sesonkisähkösopimus voisivat olla perusteltuja.

Yhteenveto:

• Jos arvostat vakautta ja ennakoitavuutta, kiinteä sopimus on sinulle. Maksat hieman enemmän kesäisin, mutta säästyt yllätyksiltä talven hintapiikeissä.
• Pörssisähkö on paras niille, jotka voivat säätää kulutustaan ja hyötyä markkinahintojen laskuista, mutta se sisältää riskejä, erityisesti talvella.
• Oomi Sesonki on hyvä kompromissi: se tarjoaa talvella kiinteän hinnan ja mahdollisuuden hyötyä kesän alhaisista hinnoista, mutta ei vaadi markkinoiden jatkuvaa seuraamista.

Kodin internetiittymästä pystyy säästämään sievoisia summia pienellä vaivannäöllä. Oma esimerkkini on testattu toimivaksi taloyhtiössä, mutta riippuen opraattorista tämä voi yhtä hyvin toimia myös omakotiasujille. Varsinaisen vinkin jälkeen kerron vielä kuinka et tule markkinamiesten huijaamaksi nettiasoissa.

Vinkki kuinka saat liittymät aina listahintaa halvemmalla

Usein taloyhtiöissä on tänä päivänä käytössä taloyhtiönetti johon kuuluu jokin tietty perusnopeus, esimerkiksi 10Mbit/s tai vaikkapa 50Mbit/s. Lisänopeuksista tulee yleensä maksaa pieni lisäkorvaus operaattorille. Omassa taloyhtiössäni operaattorina toimii DNA ja 10Mbit/s perusnopeus kuuluu yhtiövastikkeeseen. Jos asukas haluaa päivittää esimerkiksi 100Mbit/s nopeuteen, maksetaan tästä kuukaudessa 12,90€/kk.

Useimmiten kun asiakas menee operaattorin sivuille vertailemaan hintoja, on muutaman ensimmäisen kuukauden hinta yleensä halvempi. Pienellä präntillä lukee liittymän normaali hinta, joka astuu voimaan myöhemmin. Ohessa esimerkki DNA:n sivuilta.

DNA:n esimerkissä edullisempi kausi kestää vain kaksi kuukautta, mutta usein vastaavissa tarjouksissa näkee esimerkiksi puolen vuoden edullisempia jaksoja.

Viime vuoden syksyllä päätin kokeilla liittymäni hinnan alentamista. Minulla oli aluksi käytössä 100M liittymä, mutta vaihdoin sen takaisin perusnopeuteen. 10M internet kuulostaa nykypäivänä hitaalta, mutta todellisuudessa sillä pärjää suurin osa talouksista vallan hyvin. Tästä lisää tekstin lopussa.

Suoritin liittymäni nopeuden alentamisen siitä syystä, että sain kokeilla pärjäisinkö kevyemmälläkin liittymällä ja lisäksi minulla olisi mahdollisuus saada edullisempi tarjous nopeammasta liittymästä myöhemmin. Ja näin tosiaan kävi. Joulukuussa DNA lähestyi minua tarjouksella jossa luvattiin alennettu hinta 100M liittymälle peräti vuoden ajaksi. Tuohon tarjoukseen päätin tarttua.

Näin saavutin muutamalla hiiren klikkauksella ja pienellä odottelulla noin 47 euron vuotuisen säästön. Käytännössä ilmaista rahaa parin ruokakassillisen verran näin helposti.

Suosittelen kokeilemaan samaa, esimerkiksi pian tuloaan tekevät black friday ja joulusesonki voivat olla hyviä paikkoja tällaisille erikoistarjouksille.

Kuinka vältät huijaukset

Operaattoreiden tehtävä on luonnollisesti tehdä omistajilleen mahdollisimman paljon tuottoa. Näin ollen asiakkailta pumpataan niin paljon rahaa kuin pystytään. Erikoistarjoukset koskevat aina vain uusia asiakkaita ja vanhoilta uskollisilta asiakkailta otetaan kovemmat maksut.

Lisäksi operaattoreilla on tarve myydä asiakkaille tuotteita joita he eivät välttämättä tarvitse. Tarpeisiin nähden liian nopea internetliittymä lukeutuu näihin.

Katsotaanpa seuraavaksi esimerkki DNA:n sivuilta.

Kuten kuvasta nähdään, internet-liittymien nopeuksia vähätellään rajusti heidän sivuillaan. Muistaakseni 100M liittymää he suosittelivat lähinnä opiskeluun. Ainakin omasta mielestäni jo 100M liittymä on jo todella rajuun internet-käyttöön sopiva, puhumattakaan 150M liittymästä jota DNA markkinoi kevyeen käyttöön ja pieneen kotiin. Todellisuudessa tällainen liittymä riittää jo suuremmallekin perheelle ja raskaaseen käyttöön todella hyvin.

Otetaan esimerkiksi 4K-videokuvan suoratoisto, johon esimerkiksi Netflix suosittelee vähintään 25M liittymää. jo 100M liittymällä voisi siis katsoa useampaakin tällaista suoratoistoa samaan aikaan. Jos tämä käyttö ei ole raskasta niin mikä sitten?

Todellisuudessa näitä nopeampia liittymiä ei tarvitse mihinkään, ellei ole tarvetta siirtää päivittäin suuria useiden gigatavujen kokoisia paketteja internetissä. Nykyaikana tällainen tarve on hyvin vähäistä kun suoratoistopalvelut ovat valtavirtaa.

Vinkkini tämän suhteen on, kokeile millä nopeudella tulet toimeen ja mitoita intenetliittymäsi oikein. Älä missään nimessä usko näitä operaattoreiden markkinapuheita.

Tavallisesti mustan perjantain eli Black Fridayn aikana olen ostanut jotain mitä olen oikeasti tarvinutkin jos tuotteita on halvemmalla saanut. Tänä vuonna minulla ei ollut kuitenkaan mitään ostettavaa mielessä.

Norjassa päätettiin kuitenkin toisin. Kinect Energyn virheestä johtuen pörssisähköä tarjottiin markkinoille liikaa yli kolmen Olkiluodon verran. Tämä tarkoitti sitä, että viime perjantaina kello 15-24 sähkön hinta putosi -50 senttiin kilowattitunnilta. Näin ollen pörssisähkökuluttaja nettosi 50 senttiä jokaisesta kuluttamastaan kilowattitunnista, josta luonnollisesti vähennetään siirtomaksut ja verot. Joka tapauksessa tienesti per kulutettu kilowattitunti oli merkittävä.

Omassa toiminnassani tämä näkyi niin, että laitoin sähköautoni lataukseen tuolle ajalle, kävimme perheeni kera saunassa pitkän kaavan mukaan ja valmistimme vähän jo varastoonkin uuniruokia. Tämä tarkoitti normaaliin arkeen verrattuna selvästi suurempaa kulutusta, mutta ei mitään aivan älyttömyyksiä. Havaitsin somesta, että jotkut muun muassa lämmittelivät ulkoilmaa ynnä muuta varmistaakseen riittävän kulutuksen ja hyvän tienestin päivälle.

Asuntoni sähkön kulutus ei muutenkaan ole korkea, sillä asunto ja käyttövesi lämpeävät kaukolämmöllä. Arjessa auton lataus ja saunomiset ovat suurimpia yksittäisiä kulutuspiikkejä.

Omat Black Friday tienestini näyttivät tältä:

Marraskuun sähkölaskustani lähti pois -26,36 euroa. Näin ollen tämä yksittäinen päivä lähes nollasi koko kuukauden sähkölaskun. Tällä hetkellä marraskuussa ostamani sähkön keskihinta on kohtuulliset 2,14c/kWh.

Tämä oli mielestäni paras Black Friday yllätys vuosikausiin.

On jälleen perinteisen sähkösopimuksen kilpailutuksen aika. Olen tähän saakka suosinut pörssisähköä siitäkin huolimatta, että hinnat ovat viime vuosina piikitelleet välillä sietämättömän korkeiksi. Olen kuitenkin hyötynyt pörssisähköstä, koska pystyin keskittämään valtaosan kulutuksestani yöaikaan. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että latasin sähköautoani vain yöaikaan sähkön ollessa halvimmillaan.

Tilanne on nyt hieman erilainen, koska myin sähköautoni pois ja en näin ollen pääse enää hyötymään samalla tapaa edullisesta yösähköstä. Toki esimerkiksi astianpesukoneen voin jatkossakin ajastaa työskentelemään öisin, mutta uskoisin että näidenkään kulutus ei kuukausitasolla ole kovin merkittävä. Niinpä tällä kertaa voisin harkita jopa kiinteää sähkösopimusta. Asuntoni lämpeää kaukolämmöllä, joten nykyisin sähköä kuluttavat lähinnä vain kodinkoneet.

Tutkitaanpa seuraavaksi mitä sähkö oikein maksaa tänä päivänä.

Kiinteiden hintojen vertailua

Tarkastelen ensin suurimpien sähköyhtiöiden kiinteiden sähkösopimusten hintoja. Pidän suurimpia sähköyhtiöitämme luotettavina ja kohdistan siksi tarkastelun vain niihin, pienten yhtiöiden kanssa voi tulla useammin yllättäviä hinnankorotuksia tai vaikkapa ongelmia laskutuksessa. Tässä tarkastelussa ovat mukana Fortum, Oomi, Lumme Energia, Vattenfall sekä Helen. Ohessa kokoamani taulukko:

Kiinteissä sopimuksissa Oomi näyttää olevan edullisin kahden vuoden määräaikaisella sopimuksellaan. Vuoden sopimuksissa Helen on kilowattituntiperusteiselta hinnoittelultaan edullisin, mutta korkeahko kk-maksu kannattaa ottaa vertailtaessa huomioon. Yhdellä eurolla ostaa kuitenkin jo muutaman kilowattitunnin lisää vaikka niiden yksikköhinta olisikin joitain sentin murto-osia kalliimpi toisella toimijalla. Luonnollisesti nämä kannattaa laskea aina oman kulutuksen kannalta.

Pörssisähkösopimukset

Pörssisähkösopimukset olivat suurimmalta osin melko tasavertaisia. Poikkeuksen tekevät Oomi ja Lumme jotka tarjoavat ilmaisjaksoja kuukausimaksusta. Vähän kuluttavalle näistä saavutettavat säästöt voivat olla kokonaisuutta ajatellen merkittäviä. Ohessa kokoamani taulukko hintatietoineen:

Kokonaisvertailussa Lumme nousee ykköseksi pörssisähkössä edullisella marginaalillaan ja puolen vuoden kuukausimaksuvapaalla. Toisena näistä valitsisin Oomin koska sekin tarjoaa 4 kuukauden mittaista kuukausimaksuvapaata, ilman tätä kampanjaa Helen nousisi toiseksi halvimmaksi vaihtoehdoksi.

Yhteenveto

Kiinteiden sähkösopimusten hinnat ovat halventuneet merkittävästi siitä mihin olemme viime vuosina tottuneet. Pidän ympärivuotista reilun 8 sentin hintaa kuitenkin vielä liian korkeana lukitakseni itseäni kiinteään sopimukseen. Vaikka vuosi 2023 tuntui kalliilta, oli pörssisähkön keskihinta kuitenkin vain 6,63snt/kWh. Oletuksena on, että sähkömarkkinatilanne on vuosi vuodelta normaalimpi eikä kovin pahoja ylilyöntejä enää nähdä. Toki yksittäiset häiriöt ovat edelleen mahdollisia, esimerkiksi Olkiluodon kolmosyksikön vikaantuessa sähkön hinta voi vielä kohota korkeuksiin.

Tällä kertaa teen siis valintani Lumme Energian ja Oomin pörssisähkösopimusten välillä. Näistä vaihtoehdoista valitsen tällä kertaa Oomin joka on paikallinen ja minulle tutumpi toimija. Tästä on edullisuuden lisäksi se hyöty, että jatkossa sekä sähkölasku että siirtolasku tulevat samassa tositteessa ja kaikki kulut näkee kerralla.

Näin ollen käyttämällä ensin puolen vuoden kuukausimaksuttoman Fortumin pörssisähkökampanjan ja siirtyessäni nyt kuukausimaksuttomaan Oomin sopimukseen varmistin suurimmalle osalle tätä vuotta kuukausimaksuttomat sähkösopimukset. Jos lasketaan perinteiseksi kuukausihinnaksi noin 4,90€(myös Lumme korottaa kk-hintansa 4,85 euroon alkaen 1.8.2024) on vuotuinen säästö tähän mennessä jo 49€. Minun pienessä taloudessani tämä vastaa helposti vähintään kokonaista yhden kuukauden sähkönkulutusta.

Toivon mukaan tästä artikkelista on sinullekin hyötyä sähköyhtiöiden kilpailutuksessa.

Artikkeli sisältää kaupallisia linkkejä, joiden kautta tilaamalla sähkösopimuksen tuet samalla blogistia.

Minulla on ollut 3 vuoden ajan sähköauto, jolla olen ajanut kaikkiaan hieman reilut 50 000 kilometriä. Töideni muututtua lähes 100% etätyöhön oli kuitenkin ajankohtaista luopua talouden toisesta autosta juoksevien kulujen vuoksi. Lisäksi työnantajani maksaa julkisen liikenteen työmatkat, joten silloin harvoin kun käyn töissä käytän joko polkupyörää tai bussia. Näin ollen minun ei enää jatkossa tarvitse maksaa muun muassa auton arvonalenemaa, käyttösähköjä, vakuutuksia, huoltoja, katsastuksia, pesuja ylimääräisen autokatoksen vuokraa ja niin edelleen. Säästö on vuositasolla helposti vähintään 1000 euroa kun kaikki kulut otetaan tarkasti huomioon. Lisäksi auto vaatii yllättävän paljon huomiota joten aikaani ja huomiotani säästyy nyt muihin asioihin.

Autoni ei ollut mikään uusi vaan oli hinnat alkaen-täyssähköauto noin 200km rangella, tarkemmin ottaen Ioniq Electric 28kWh akulla vuosimallia 2017. Ostaessani auton maksoin siitä noin 22 000 euroa, myyntihinta nyt oli 15 500€. Arvonalenemaa kolmessa vuodessa tuli 6 500€ eli noin 180€/kk. Sähköautojen hinnat elivät omistusaikanani paljon, välillä kysynnän ollessa kova hinnat nousivat niin paljon että olisin tehnyt jopa tuottoa autoni myymällä. Viime aikoina kysyntä näyttää hyytyneen samaan aikaan kun muun muassa kiinalaisten valmistajien buustaama tarjonta on lisääntynyt ja autojen hinnat ovat tulleet alas jopa tuhansien eurojen kertarysäyksellä. Etenkin Tesla vaikuttaa tuskailevan sen asian kanssa että autot jäävät liikkeiden pihaan.

Kululaskelmia

Satuin ostamaan auton hyvin onnekkaaseen aikaan, sillä vältin Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamat polttoaineiden pahimmat hintapiikit. Koska en ole kolmeen vuoteen käynyt tankkauspisteellä, ajelin kauhistuneena sähköautollani bensapisteiden ohi kun hinnat lähentelivät 3 euroa litralta. Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan bensiinin keskihinta on ollut sähköautoni omistusajalla tasan 2€/litra. Tämän perusteella voidaan tehdä joitain laskelmia kuinka paljon mahdollisesti säästin polttoaineessa.

Keskimääräinen bensapihi auto kuluttanee ympärivuotisessa ajossa noin 7 litraa sadalle kilometrille. 50 000 kilometrin matkalla bensiinit olisivat keskimäärin maksaneet siis noin 7 000€. Minun pieniakkuinen sähköautoni oli piheimmästä päästä, joten ympärivuotinen kulutus pyöri noin 17kWh/100km lukemissa. Sähkön verot, siirrot ja lataushäviöt kun otetaan huomioon on keskimääräinen hinta noin 15snt/kWh siitä sähköstä joka päätyi auton akkuun. Näin ollen 100km taivaltaminen maksoi noin 2,15€. Koko 50 000km matkalle kustannus oli 1 075€. Näin ollen teoreettista polttoainesäästöä kertyi omistukseni aikana mukavat 5 925€.

Yksi tekijä voisi vielä olla huoltojen hinnat. Käytin autoani aina merkkihuollossa varmuuden vuoksi, koska akkutakuukin oli vielä voimassa. Huollot olivat hinnaltaan kuitenkin halpoja, koska ne sisälsivät usein hyvin pieniä töitä kuten esimerkiksi raitisilmasuodattimen tai jarrunesteiden vaihdon. Tähän minulla ei ole kuitenkaan tarjota mitään keskimääräisiä laskelmia, oletan kuitenkin että jonkin verran säästin tässäkin kohtaa mikäli verrataan polttomoottoriauton huoltoihin. En usko eron olevan kuitenkaan merkittävän suuri ja jätän tämän huomioimatta kannattavuuslaskelmissa.

Yhteenveto

Jos otetaan huomioon auton arvonalenema omistusajalla eli -6 500€ ja a huomioidaan polttoainesäästö 5 925€, näiden perusteella maksoin kolmen vuoden autoilusta puhtaasti 575€ eli noin 192€/vuosi ja 16€/kk. Pohdittaessa sitä oliko tämä järkevä ostos väittäisin että oli, tuohon hintaan kun ei saa edes kuukauden bussilippua. Nyt se tarjosi minulle vapaan liikkuvuuden ympäristöystävällisesti.

Jatkossa tulen kuitenkin ”tienaamaan” vähintään noin 80€/kk sillä että elän ilman toista autoa. Niin mukavia kuin autot ovatkin, ne ovat kuitenkin aina lopulta vain huolia aiheuttava menoeriä.

Tuulipukumies tykkää lomailla edullisesti. Selaillessani erästä sosiaalista mediaa silmiini osui tarjous pilkkahintaisesta lomasta kylpylään. Jutun juju tässä oli se, että perheeni täytyi käydä kuuntelemassa infoa viikkolomaosakkeista reissun yhteydessä. Laskin kuitenkin, että tälle parin tunnin menetetylle ajalle saa hintahyvityksen kautta hyvän tuntipalkan, joten reissuun mars!

Holiday Club viikkolomaosakkeet ovat jonkin verran ennestään tuttuja, mutta en ollut niitä koskaan aikaisemmin harkinnut vakavasti, enkä tiennyt millaisia kustannuksia niiden omistamiseen liittyy. Internetin keskustelupalstoilla näkyy näistä melko paljon kirjavaakin keskustelua. Tämä reissu oli samalla tältä osin sivistävä, kun sain tietooni millaisissa kustannustasoissa tänä päivänä liikutaan ja pitävätkö internetin kauhutarinat paikkansa.

Miten Holiday Club-lomaosakkeet toimivat

Asiakas ostaa viikkolomaosakkeen mukana käytännössä osakkeen käyttöoikeiden johonkin tiettyyn viikkoon vuodessa. Omistaja voi valita käyttääkö tuon viikon, vai haluaako vaihtaa lomansa johonkin toiseen osakkeeseen (eli vaikkapa mihin tahansa toiseen kohteeseen Suomessa ja ulkomailla) ja ajankohtaan. Jokaisella osakkeella on jokin pistearvo, esimerkiksi 77 000 ja näillä pisteillä vaihto suoritetaan.

Pisteissä on kolmen vuoden aikaikkuna jonka ajalta käyttämättömät pisteet säilyvät. Eli mikäli lomailee halvemmassa kohteessa josta omia pisteitä jää yli, ne säilyvät jolloin näillä voi varata lisälomia tai varata seuraavalla kerralla hulppeamman kohteen. Käsittääkseni pistesaldo voi käydä tilapäisesti myös negatiivisena mikäli lomailee hulppeammassa kohteessa johon oman osakkeen pisteet eivät suoraan riitä.

Osakkaat saavat myös ”kultakortin” jolla voi äkkilähtöjen tapaan varata loman kohteesta 135 – 255 euron hinnalla per viikko. Nämä lienevät viikkoja jolloin loma-asunnot olisivat muutoin tyhjillään, joten ne tarjotaan halvemmalla hinnalla.

Kiinteä kustannus on Holiday Clubin jäsenmaksu joka on 145 euroa vuodessa. Lisäksi mikäli ei halua käyttää omaa viikkolomaosakettaan vaan vaihtaa loman toiseen kohteeseen, tästä täytyy maksaa 213€ per vaihdettu viikko. Lisäksi maksettavaksi tulevat osakkeiden rahoitusvastikkeet sekä hoitovastikkeet, joista erittelyitä lisää seuraavissa esimerkeissä.

Esimerkkejä lomaosakkeista

Meille tarjottiin kahta lomaosaketta samalta paikkakunnalta. Toinen oli suurempi mökki kylpylän lähellä, jossa olisi majoituskapasiteettia suuremmallekin porukalle. Tämä olisi mökki jonka lomaviikon voisi hyvillä mielin käyttää vuosittain juuri tällä paikkakunnalla lomailuun.

Koska kysyin mikä olisi sillä hetkellä halvin tapa saada mahdollisimman pienillä kustannuksilla mahdollisimman paljon pisteitä lomaosakkeen vaihtoon jollekin toiselle paikkakunnalle, saimme toisestakin kohteesta laskelman. Tämä kohde olisi siis sellainen, jonka voisi omistaa edullisesti mutta lomailla enimmäkseen jossain toisaalla Holiday Clubin:n kohteissa.

Lomaosake 1

Ensimmäisen viikkolomaosakkeen hinta oli 17 800€. Tämän pystyisi maksamaan 10 vuoden (197€/kk) tai 14 vuoden (161€/kk) rahoituksilla(korko 4,95%). Kokonaishinnaksi tulisi näin ollen 10 vuoden lainalla 23 640€ ja 14v laina-ajalla 27 048€. Hoitovastike osakkeessa oli 306€ vuoddessa ja lomapisteitä tällä kohteella saisi vuosittain 77 000.

Lomaosake 2

Toisen osakkeen tarkoitus oli saada mahdollisimman halvalla mahdollisimman paljon lomapisteitä. Kohteen hinta oli 7 900€, 10 vuoden rahoitustarjous 88€/kk ja hoitovastike 203,85€ vuodessa. Pisteitä tällä kokonaisuudella saisi 68 500 vuodessa. Kyseessä ei tällä kertaa ollut mökki, vaan lomahuoneisto hotellista. Tähän ei kuitenkaan sisälly esimerkiksi kylpylän käyttö saatika aamupalakaan. Yksi ”lomapiste” maksoi siis tässä kohteessa noin 0,12€ kun toisessa kohteessa se oli puolestaan noin 0,23 euroa.

Tärkein kysymys: kannattaako Holiday Club- lomaosake hankkia?

Lomaosake 1, perhe lomailee valitussa kohteessa

Nyt kun luvut on laitettu tiskiin, on helppoa tehdä erilaisia laskelmia onko Holiday Club lomaosakkeessa mitään järkeä. Otetaan ensimmäiseksi esimerkiksi perhe joka majoittuu vuosittain lomaosakkeessa 1 eikä halua vaihtaa kohdetta toiseen. Tällöin lomaviikon kustannukset ovat:

• Rahoitus per vuosi yhteensä 2364€
• Jäsenmaksu 145€
• Hoitovastike 306€
• =YHTEENSÄ 2815€ eli 402 euroa päivässä kun kyseessä viikon loma

Ensimmäisen 10 vuoden ajan hinta olisi tämä. Kun osake on kokonaan maksettu, putoavat vuosittaiset kustannukset 451 euroon joka tarkoittaisi noin 64 euroa per päivä viikon lomalla. Tämä ei kuulosta enää kovin suurelta hinnalta.

Vähän lomailevalle tämän kohteen 17 800 euron hinta on sen verran kova, että en usko hankinnan olevan kovin kannattava. Jos oletetaan hotelli/mökkiyön Suomessa maksavan keskimäärin noin 150 euroa, lomailee tämän lomaosakkeen hinnalla viikon vuodessa seuraavan noin 17 vuoden ajan. Kaiken lisäksi kohteen saa valita täysin vapaasti ilman mitään kankeutta tai lisämaksuja.

Lomaosake 1, perhe lomailee toisessa kohteessa

Mikäli perhe haluaa vaihtaa toiseen kohteeseen, ovat kustannukset seuraavat:

• Rahoitus per vuosi yhteensä 2364€
• Jäsenmaksu 145€
• Hoitovastike 306€
• Vaihto/varausmaksu 213€
• =YHTEENSÄ 3028€ eli 433 euroa päivässä kun kyseessä viikon loma

Tässäkin ensimmäisen 10 vuoden hinta on kova. Kun osake on maksettu, putoavat kustannukset 664 euroon eli 95 euroon per päivä. Mielestäni tämä on kuitenkin aivan liian kova hinta eikä jäsenyydellä saa riittävästi vastinetta käytetylle rahalle.

Lomaosake 2, perhe lomailee valitussa kohteessa

Halvemmassa osakkeessa kustannukset viikon lomalle ovat:

• Rahoitus per vuosi yhteensä 1056€
• Jäsenmaksu 145€
• Hoitovastike 204€
• =YHTEENSÄ 1405€ eli 201 euroa päivässä kun kyseessä viikon loma

Verrattuna hotellien tai mökkien perushintoihin tämä kuulostaa suurehkolta, mutta toki ohessa maksaa osaketta joka on kertyvää omaisuutta. Kun rahoituksesta on 10 vuoden aikana selvitty, kustantaa lomaviikko sen jälkeen 349€ eli vain noin 50€ per päivä viikon lomalle. Tämä alkaa jo kuulostaa kohtuulliselta. Kun otetaan huomioon viikkolomaosakkeen 7 900 euron hinta, lomailisi tällä hotellissa/mökissä viikon loman noin 8 vuoden ajan. Näin ollen tässä kohteessa on kustannuksia katsottaessa huomattavasti enemmän järkeä kuin ensimmäisessä osakkeessa. Luonnollisesti majoituksen taso puolestaan on hieman askeettisempi.

Lomaosake 2, perhe lomailee toisessa kohteessa

Tämä oli se varsinainen tarkoitus johon tämän lomaosakkeen pitäisi olla yksi parhaista. Tarkoituksena olisi vaihtaa lomaviikko vuosittain johonkin toiseen kohteeseen. Tällöin kustannukset olisivat:

• Rahoitus per vuosi yhteensä 1056€
• Jäsenmaksu 145€
• Hoitovastike 204€
• Vaihto/varausmaksu 213€
• =YHTEENSÄ 1618€ eli 231 euroa päivässä kun kyseessä viikon loma

Tässä vaiheessa ei erityisen edullinen, mutta kunhan osake on maksettu kokonaishinta putoaa 562 euroon eli 80 euroon päivältä. Tämä on karkeasti noin puolet siitä mitä perinteinen viikon hotelli/mökkimajoitus maksaa. Nyt täytyisi vielä selvittää mitä näillä pisteillä oikeastaan saa. Ohessa tilannetta kuvaava pistetaulukko Holiday Clubin suosituimmasta kohteesta Katinkullasta(vasemmassa reunassa viikkonumerot):

Loppusanat

Mielestäni ainakaan kovin arvokkaan viikkolomaosakkeen hankkiminen ei ole perusteltua ellei perhe ole suuri ja majoituskapasiteetin tarve kroonisesti suurempi. Halvempi ja samaan aikaan mahdollisimman paljon pisteitä tuova kohde tuo enemmän vastinetta rahalle. Jokainen perhe lomailee eri tavalla, joten laskelmat kannattaa tehdä oman perheen osalta erikseen sillä jokaista eri skenaariota on vaikea ottaa tällaisessa artikkelissa huomioon. Toivon, että tämä kuitenkin antaa osviittaa mistä Holiday Club- viikkolomaosaskkeissa on kyse ja millainen kustannustaso niissä suunnilleen on.

Kaupat tehdään kuitenkin aina paikan päällä Holiday Clubilla, joten mikäli kiinnostuit tämän perusteella suosittelen varaamaan tutustumisloman heidän kohteistaan ja käymään esittelyssä. Siinä ei menetä mitään, mutta saa nauttia lomasta aamupaloineen ja kylpylöineen hyvin edullisesti(kyseessä ei ole maksettu yhteistyö vaan henkilökohtainen kokemukseni).

Tämän vuoden kesälomareissullani kertyi autoilukilometrejä peräti 2350 kappaletta. Blogia lukevat ilmastoihmiset voivat kuitenkin lopettaa etusormen heristelyn, sillä matka taivallettiin luonnollisesti vihreitä arvoja kunnioittaen täyssähköautollani.

Tämänkertaisen blogautuksen tarkoitus ei kuitenkaan sen kummemmin ole syventyä luonnon pelastamiseen, vaan reissun kulupuoleen. Jokainenhan varmasti haluaa tietää millaiset säästöt näistä ajokilometreistä kertyi kun kuluja verrataan bensiiniautoon tai dieseliin.

Kulut perinteisillä fossiilisilla polttoaineilla

Lasketaan ensin kustannukset verrokkiautolle. Talouessamme on toinen auto jolla reissun olisi voinut tehdä ja sen bensiininkulutus 100 kilometriä kohden on noin 5,5 litraa. Näin ollen polttoainekustannukset kyseisellä matkalla olisivat olleet noin 2 euron litrahinnalla 23,5*2*5,5=258 euroa ja 100 kilometrin keskihinnaksi tulee 11 euroa per 100km.

Dieselauton kustannukset eivät enää nykyään juuri poikkea bensiiniautosta. Kulutuksesta voitaneen karsia 0,5-1 litra per 100km mutta muutoin myös polttonesteen hinta on aikalailla samalla tasolla. Jos veroja ei huomioida, dieselauton kustannukst nousevat 4,5l/100km keskikulutuksella hieman reiluun 200 euroon.

Sähköautoilun kustannukset

Sähköauton kustannukset on helppo laskea, koska käytin reissun aikana vain ABC-latureita, ja lataustapahtumat näkee suoraan sovelluksesta. Sähköä latasin yhteensä 128kWh, mutta muutamassa pysähtymispaikassa oli täysin ilmaiset lataukset(eräs hotelli jossa vietimme 2 yötä, pysähdykset sukulaisten luona). Näin ollen maksettua sähköä kului vain 5,44kWh/100km joka tarkoittaa rahassa noin 1,85€/100km. Maksetun sähkön kokonaishinta oli 43,88 euroa joka tarkoittaa keskihinnnaksi 0,34€/kWh.

Tässä kohtaa joku tietysti naureskelee, että onhan se halpaa kun laittaa sukulaiset maksamaan osan energiasta. Totuus kuitenkin on, että jos tuon sähkön olisin heille maksanut, olisi näiden latausten kulut olleet alle 2 euroa per 100km, eli täysin mitättömiä summia. Hotellin antaman ilmaisen sähkön taas voinee laskea ikään kuin alennuksena huoneen hintaan.

Kokonaiskustannuksissa etu sähköauton hyväksi reissun kokonaiskustannuksissa on bensiiniautoon verrattuna 258€ – 43,88€ = 214,12€ ja dieselautoon verrattuna 200,60€-43,88€=156,72€. Näin ollen voidaan todeta, että tekemällä kyseinen reissu sähköautolla säästin samalla noin kahden ilmaisen hotelliyön verran.

Yhteenveto

Sähköauto on etenkin polttoaineiden hintojen noustua täysin omassa luokassaan mitä tulee säästöihin. Sähköautojen hinnat ovat tulleet voimakkaasti alas, mielestäni suurimmat ilmat hinnoista on ainakin joidenkin mallien osalta puhallettu jo pois. Suosittelen seuraavan auton harkinnan yhteydessä harkitsemaan vakavasti täyssähköauton ostamista.

Olen omistanut Toyotan hybridiauton jo monen monta vuotta. Automerkki on parhaiten tunnettu kestävyydestään, ja siinä suhteessa tämäkään yksilö ei ole ollut poikkeus. Edes polttimoa ei ole näiden lukuisten vuosien aikana palanut eikä jarrupaloja tarvinut vaihtaa, vaikka autolla on ikää nyt jo 9 vuotta ja kilometrejä on kertynyt noin 170 000. Korjauskustannusten rivi näyttää toistaiseksi nollaa euroa, samaa tuskin voi sanoa kukaan esimerkiksi saksalaismerkeillä ajava.

Toyotan hybriditekniikka vaikuttaa olevan pomminvarmaa. Koska se käyttää esimerkiksi auton käynnistykseen ajoakkua, lähtee auto kovillakin pakkasilla käyntiin ”kuin palmun alta.” Hybridijärjestelmä tarkastetaan välillä huolloissa ja siinä ei ole vikoja löytynyt, ajoakku on myös ensiluokkaisessa kunnossa. Hybridijärjestelmän etuna näkisin lisäksi sen, että sen myötä autossa on vähemmän hajoavia osia kuten starttimoottori ja perinteinen vaihdelaatikko, Toyotahan käyttää hybrideissään e-CVT-planeettavaihteistoa joka on toiminnaltaan aivan erilainen. Yhtään apulaitehihnaa ei konetilassa ole, vaan esimerkiksi ilmastoinnin kompressori toimii mekaanisella välityksellä. Jakopää on ketjulla ja sitä ei tarvitse vaihtaa. Ne joilla jakopää on toteutettu hihnalla tietänevät, että jokainen vaihto on aina liki 1000 euron paukku. Nekin rahat kannattaisi käyttää esimerkiksi osakkeisiin.

Huollot autoon on aina tehty merkkiliikkeessä. Pieni 15tkm välein tehtävä huolto maksaa tyypillisesti 150-250 euroa ja suurempi 30tkm välein tehtävä huolto 300-500 euroa hieman riippuen siitä mitä tehdään. Kuitenkin voidaan yleisesti ottaen sanoa, että nämäkään eivät ole hinnalla pilattuja.

Katsastuksissa ei ole kokaan ollut huomautettavaa, lähinnä insinööri on kertonut että eipä näissä koskaan ole tavannut mitään olla. Hän lienee oikeassa.

Vuonna 2023 ensimmäiset korjaukset

Vaikka alussa hieman kehuin autoni viattomuutta, vuosi 2023 on kuitenkin ollut Toyotalleni ankara ja ensimmäiset korjauskohteet ovat tulleet ilmi. Ensimmäisenä pimeni peruutuskamera, jolloin pakittaessa keskinäytössä näkyi vain mustaa. Tällä viikolla käytin autoa ilmastoinnin täyttöhuollossa jossa todettiin, että lauhduttimen kenno auton nokalla vetelee viimeisiään. Kamerayksikön vaihto maksaisi joitain satasia, ja lauhduttimen kennon vaihto on töineen 600 euroa. Kylläpä alkoi kustannuksia tulemaan!

Aivan näin asia ei onneksi kuitenkaan ole, sillä Toyota korjaa nämä molemmat kohteet omaan piikkiinsä(itseasiassa kamera on jo korjattu). Tämä johtuu siitä, että merkkihuolletussa Toyotassa on voimassa Relax, veloitukseton turva jonka Toyota tarjoaa merkkihuolletuille autoilleen. Tämä on käytännössä voimassa kaikkiin maksimissaan 10v vanhoihin autoihin joiden mittarilukema on maksimissaan 185 000 kilometriä. Koska oma autoni täyttää nämä kaikki kriteerit, Toyota korvaa kaikki Relaxin piiriin kuuluvat kohteet. Eli lähestulkoon kaiken mahdollisen, katso vaikka itse.

Näin ollen korjauskustannusten rivi pysyy yhä nollassa eurossa siitäkin huolimatta, että korjaustarpeita on ilmennyt. Tämä on sellaista palvelua, joita ei muilta automerkeiltä saa Lexusta lukuunottamatta. Täytyy myöntää että itsekin kuulin Relaxista vasta tämän vuoden aikana. Ilmeisesti palvelu on ollut käynnissä noin parisen vuotta.

Toyota luottaa tuotteisiinsa niin paljon, että se kykenee tarjoamaan näin hyvää palvelua ja korjaa omaan piikkiinsä näinkin paljon elämää nähneitä autoja. Epäilen, että esimerkiksi hyvin usein asiakkaitaan alistava VAG-konserni menisi konkurssiin alta aikayksikön mikäli lanseeraisivat vastaavan palvelun.

Olen ollut useita vuosia pörssisähköasiakas. Pitkällä tähtäimellä pörssisähkö on aina ollut edullisin valinta. Tämä on loogista jo siksi, että sähköyhtiöiden tavoitteena ei ole harrastaa hyväntekeväisyyttä, vaan tehdä voittoa kiinteillä sopimuksillaan. Näin ollen ne hinnoitellaan aina niin, että katetta jää varmasti tilanteessa kuin tilanteessa.

Olemme viimeisen vuoden aikana eläneet energiamarkkinoilla poikkeuksellista aikaa ja tämä on heijastunut myös sähkön hintaan. Syksyllä sekä alkutalvesta hinnat kävivät paikoitellen järkyttävissä lukemissa, yksittäisissä huippupiikeissä jopa lähellä 1€/kWh. Nyttemmin kun ydinvoimaloiden huollot on tehty, Olkiluodon kolmas yksikkö saatu ajolle ja talvi on ollut toistaiseksi lämmin ja tuulinen, ovat keskihinnat asettuneet hyvin matalalle tasolle. Esimerkiksi tänään pörssisähkön hinta on koko päivän vain noin 3 sentissä. Öisin mennään vain vähän reiluun 0 senttiin, joten ne jotka pystyvät hyödyntämään yösähköä esimerkiksi sähköauton lataukseen ajelevat tällä hetkellä kuta kuinkin ilmaiseksi(toki siirrot ja verot maksetaan normaalisti).

Ymmärrän, että kaikille ei välttämättä ollut tänä talvena mahdollisuutta pysytellä pörssisähkössä, koska sähkölämmitteisten asuntojen kulut saattoivat olla niin suuret, että oli sitouduttava esimerkiksi määräaikaiseen sopimukseen vähän reilummallakin hinnalla, jotta sähkölaskuista oli ylipäänsä mahdollista selvitä. Jos tilanne on kuitenkin se, että olet tällä hetkellä esimerkiksi toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen varassa tähtitieteellisellä (+15-20snt/kWh) hinnalla, kannattaa ehdottomasti ainakin harkita pörssisähköön siirtymistä.

Mistä halvinta pörssisähköä?

Suoritin tutkimuksen käymällä läpi yleisimmät pörssisähkön tarjoajat. Pörssisähkösopimusten vertailu on yleensä helppoa, koska muuttujia ovat vain kuukausimaksun hinta sekä marginaali jonka sähköyhtiö veloittaa toimitetuilta kilowattitunneilta. Ohessa löytämäni hinnat:

Nimi	Kuukausimaksu	Marginaali
Fortum Tarkka	3,99€/kk	0,40snt/kWh
Helen	3,49€/kk	0,34snt/kWh
Oomi aktiivinen	4,35€/kk	0,22snt/kWh
Väre	4,39€/kk	0,43snt/kWh
Lumme	3,54€/kk	0,43snt/kWh

Valitettavasti Vattenfallin sivut eivät toimineet kirjoitushetkellä, joten en päässyt hakemaan heidän tietojaan. Oheisesta taulukosta voidaan havaita, että halvimmat pörssisähköt kuukausimaksunsa puolesta tarjoavat Fortum, Helen sekä Lumme. Marginaalivertailussa halvimmat ovat Oomi, Fortum sekä Helen.

Haluamme viedä tutkimuksen pidemmälle, jotta juuri sinä löytäisit varmasti omiin tarpeisiisi halvimman sopimuksen. Näin ollen lasketaan auki millä kulutuksilla mikäkin sopimus on kannattavin. Ohessa kuvaaja, josta löytyy kolme punaisella merkittyä leikkauspistettä. Nämä ovat ne olennaiset kohdat joihin tulee kiinnittää huomiota sähkösopimusta valitessa. Kuvaaja näyttää tilanteen 1000kWh kuukausikulutukseen saakka, mutta graafien suunta riittää näyttämään keskinäisen tilanteen myös suuremmillakin kulutuksilla.

Otetaan ensimmäisenä tarkasteluun piste jossa keltainen ja oranssi viiva leikkaavat. Tämä on kohta jossa Fortum alkaa olemaan kalliimpi kuin Oomi. Leikkauspiste menee tasan 200kWh kohdalla, eli mikäli kulutuksesi on tätä pienempi, on Fortum edullisempi vaihtoehto näistä kahdesta.

Toinen leikkauspiste on kohta jossa vihreä sekä keltainen viiva leikkaavat. Tämä on piste, jossa Lumme alkaa olemaan kalliimpi kuin Oomin sopimus. Tämä menee tarkalleen ottaen 385kWh kohdalla, eli jos kuukausikulutuksesi on tätä pienempi, on Lumme sinulle halvempi vaihtoehto kuin Oomi. Ja luonnollisesti mikäli kulutuksesi menee yli tämän, on Oomi näistä halvempi vaihtoehto.

Kolmas ja viimeinen leikkauspiste on Oomin sekä Helenin käyrien kohtauspaikka. Tämä menee tarkalleen ottaen 715kWh kohdalla, joka tarkoittaa sitä että jos kulutuksesi jää tämän alle, on Helen näistä kahdesta vaihtoehdosta sinulle edullisempi.

Päätelmät

• Helen on tämän porukan halvin, mikäli kulutuksesi jää alle 715kWh/kk
• Mikäli kulutuksesi on yli 715kWh/kk,, Oomi on porukan halvin
• Lumme on kohtuuhintainen alle 385kWh kuukausikulutuksella
• Fortum on kohtuuhintainen pienikulutuksiseen talouteen mikäli kuukausikulutus on alle 200kWh
• Väre näyttää olevan kaikissa tapauksissa kallein, joten kannattaa katsoa muita vaihtoehtoja
• Todella suuriin yli 1000kWh kulutuslukemiin paras sopimus löytyy Oomilta