Kategoria: sijoittaminen

Pörssivuosi tuli tänään päätökseen ja on jälleen aika tutkailla miten vuosi meni. Koronapandemia sävyttämä vuosi oli kenties erikoisin omalla sijoittajaurallani. Kevään kuopassa en voinut kuvitellakaan, että loppuvuosi olisi näin jyrkkää nousukiitoa.

Pidemmittä puheitta, salkkuni tuotti tänä vuonna +33,94%:

Samassa ajassa Helsingin pörssin osingot huomioiva tuottoindeksi tuotti noin 15% mikä sekin on hyvä tuotto yksittäiselle vuodelle. Salkkuni ylituotto indeksiin nähden oli täten erittäin selkeä. Myös viime vuonna salkkuni nousi noin 30 prosenttia, joten kahden edellisen vuoden tuotot ovat olleet ”normaaliin” pörssin vuosituottoon nähden erittäin rajuja ollen täten keskimäärin noin 32%.

Kolmen edellisen vuoden tuottovertailu näyttää seuraavalta:

Ero indeksiin on valtava. Kolmen vuoden tuotto salkullani on +68,36%. Helsingin pörssin tuottoindeksi on samalla aikavälillä jäänyt noin 31% tuottoon mikä sekin on toki kiitettävän paljon. Meitä sijoittajia on hemmoteltu viime vuosina.

5 vuoden aikavälillä salkkuni on tuottanut mukavat 105% indeksin jäätyä noin 57 prosenttiin. Salkkuni on toisin sanoen yli tuplannut arvonsa 5 vuoden sisällä.

Kuten sanotaan, tuurilla voi voittaa indeksin yksittäisenä tai parinakin vuonna, mutta riittääkö 5 vuotta indeksin voittamista jo osakegurun arvonimeen? 🙂

Rehellisyyden nimissä tällaiset tuotot vaativat osta ja pidä-tyylilläni myös hieman tuuria ja niiden oikeiden hevosten löytämistä. Salkussani on paljon hyviä yhtiöitä kuten Revenio Group, Harvia, Qt, Neste ja Kone näin muutamia mainitakseni.

Kirjoitin aikaisemmin, että kroonisesti kalliin oloisia laatuyhtiöitä ei tarvitse pelätä, sillä laadulla on tapana maksaa itsensä takaisin hyvien tuottojen jatkuessa vuosi toisensa perään. Nimenomaan tämän strategian noudattaminen on luotsannut omankin salkkuni hyviin tuottoihin. Vaikka nyt on nähty jonkin verran rotaatiota perinteisiin arvo-osakkeisiin, on vaikea nähdä kuinka vahvan vallihaudan omaavat laatuyhtiöt lakkaisivat jatkossakaan tuottamasta.

Tulevana vuonna olisi tarkoitus päivittää jälleen hieman aktiivisemmin ja reaaliaikaisemmin tekemiäni ostoja ja myyntejä sekä blogissa että sosiaalisessa mediassa. Jos nämä päivitykset kiinnostavat, kannattaa ottaa myös Twitter-tilini seurantaan.

Tiedättehän vanhan fraasin joka kuuluu kutakuinkin näin: ”Kunpa olisin finanssikriisin aikaan ostanut osaketta X niin olisin nyt rikas.” Tämä väittämä olettaa, että ostaminen tuolloin olisi ollut helppoa ja markkinoiden tulevaisuus selkeä. Valitettavasti näin ei ollut, ja samankaltainen tilanne on menossa juuri nyt. Kaikki osakemarkkinat ovat nyt selvästi ylimyytyjä ja liike alaspäin on ollut erittäin rajua. Tämä johtuu siitä, että maailmantalouden tulevaisuus on nyt sankan usvan peitossa. Koronan aiheuttaman taloudellisen seisahtumisen seurauksia voidaan vasta arvailla. Joka päivä saamme entistä huonompia uutisia. Esimerkiksi tänään kuulimme USA:n sulkeutumisesta Schengen-mailta sekä povauksia Italian tarvitsemasta apupaketista. Pörssiyhtiöissä tulemme todennäköisesti näkemään lukuisia tulosvaroituksia.

Monet sijoittajat varmasti tuskailevat mitä tässä tilanteessa oikein tulisi tehdä. Helsingin pörssin yleisindeksi on kuukaudessa laskenut jo lähes -30%. Luvut ovat ympäri maailman pörssejä aivan yhtä karuja. Mielestäni sijoittajan tulee nyt tiedostaa hyvin oma sijoitussuunnitelmansa. Jos pääoman sulamista haluaa suojata myynneillä, ne olisi jo pitänyt tai pitäisi viimeistään nyt tehdä koska pörssilaskun pituutta voimme vain arvailla. Tällöin markkinoille paluusta kannattaa myös laatia oma suunnitelmansa. Myynnistä saadut pääomat voi esimerkiksi allokoida kuukausisijoituksin niin, että ne tulee sijoitettua pörssiin jälleen takaisin esimerkiksi loppuvuoden aikana. Todennäköisesti tällöin koronapaniikki on jo väistynyt ja sen tuomat taloudelliset seuraukset paremmin tiedossa ja ehkä jopa jo hallinnassa. Tätä strategiaa puoltaa se, että romahdukset ovat usein teräviä ja nousut pitkiä ja loivia. Näin ollen markkinoille tulee kuitenkin palattua suunnitelman mukaisesti varsin ripeästi.

Jos suunnitelmissa on pitää nykyiset omistuksensa ja ostaa osakkeita lisää laskeviin kursseihin, nyt valikoimaa alkaa jo löytyä mielin määrin. Sijoittajan tulee pystyä sietämään salkkunsa sulamista ja toteuttaa määrätietoisesti valitsemaansa strategiaa. On lohdullista muistaa, että ellei tämäkään kriisi ole poikkeus, palautumisprosentti edellisistä taantumista on kuitenkin historiassa ollut 100%. Ja teorioiden mukaan myös laskumarkkinassa mukana olleet ovat kuitenkin olleet pitkällä tähtäimellä voittajia markkinoiden noustessa, sillä kuten aikaisemmin mainitsin markkinoille paluu hyvin usein viivästyy ja parhaat nousupäivät jäävät välistä niiltä jotka vasta harkitsevat palaavansa.

Ostokohteita miettiessä nyt kannattaa mielestäni peilata yhtiöiden historiallista menestystä viime vuosien aikana ja laatia näistä ”normaalin tulostason” joka todennäköisesti tullaan saavuttamaan jälleen aikana koronan jälkeen. Laskeskelin seuraavaan taulukkoon eräiden suosittujen yhtiöiden keskiarvotulokset viimeisten viiden vuoden ajalta sekä vertasin niitä tämän päivän kurssiin. Näin laskemalla sain yhtiöille viiden vuoden keskiarvo-P/E-luvun.

Taulukon perusteella voidaan havaita yleisen hintatason selkeää halpuutusta. Jos vielä reilu kuukausi sitten P/E-lukua noin 15 voitiin pitää neutraalina tasona nollakorkoympäristössä, ovat osakkeet laajalla rintamalla jo laskeneet tämän alle. Tällä keskiarvotuloksellaan arvotettuna alle 10 P/E:n yhtiöt ovat mielestäni jo lipuneet ostohintoihin. Sijoittajan tulee kuitenkin tiedostaa yhtiöihin kohdistuvat riskit ja se, että markkina voi kollektiivisesti yhä painua alaspäin ja viedä hyviäkin yhtiöitä mennessään.

Finnairin tulos tulee todennäköisesti ottamaan todella kovaa osumaa tänä vuonna lentojen määrän vähentyessä radikaalisti, sen sijaan Nokian Renkaat taas hyötyy halvasta öljystä ja renkaita todennäköisesti tarvitaan tänäkin vuonna. Metsäyhtiöistä Stora Enso näyttää selvästi halvimmalta tulosperusteisesti arvioituna. Fortumin kohdalla tulee ottaa huomioon Uniperin valtaus, joka todennäköisesti tuo lisää paukkuja tulosriville jo lähitulevaisuudessa.

Toivottavasti tämä pieni listaus auttaa potentiaalisten ostokohteiden löytämisessä. Ylipäätään näin jännittävän kevään keskellä kehottaisin sijoittajia pysymään suunnitelmassaan sekä olemaan panikoimatta. Kun istuu alas ja miettii asioita rauhassa tulee todennäköisesti tekemään parempia sijoituspäätöksiä. Loppujen lopuksi sijoittaminen on pitkäjänteistä hommaa johon tällaiset romahdukset kuuluvat silloin tällöin.

Menestystä sijoituksiin ja muistetaan pestä ahkerasti käsiä!

Olen jo jonkin aikaa tuskastellut koska pörssistä ei ole löytynyt juuri mitään mielenkiintoista ostettavaa hintojen oltua liian korkeita. Nyttemmin yhä päällä oleva markkinoiden matalapaine on tuonut Helsingin pörssin osakkeita lähemmäs järkeviä hintatasoja. Markkinoiden laskusta huolimatta sijoittajan tulisi pysyä järkevänä ja perustaa päätöksensä faktoihin ja fundamentteihin.

Tätä päätöksentekoa helpottamaan loimme päivittyvän osinkotaulukon joka kertoo, paljonko kunkin yhtiön efektiivinen osinko on sen nykykurssilla. Kurssit päivittyvät taulukkoon lähes reaaliaikaisesti joten tieto on jatkuvasti relevanttia. Jos siis olet esimerkiksi osinkoja painottava sijoittaja, voi tämä listaus antaa hyviä ostoideoita. Taulukosta löytyy myös yhtiöiden viiden vuoden keskituloksella laskettu P/E-luku joka antaa hieman varmuuskerrointa yhtiöiden tuloksellisen keskimääräisen suorituskyvyn arviointiin.

Huomaattehan että listan tarkoitus ei ole olla suora ostovinkki vaan sen tarkoitus on johdattaa teitä lukijoitamme tutkimaan mielenkiintoisia yhtiöitä. Hyvän osinkotason takana voi osakkeen halpuuden lisäksi piillä riskejä, nämä tulee jokaisen selvittää ennen sijoituspäätöstä.

Osinkokoneeseen pääset ylävalikon linkin kautta tai suoraan tästä linkistä.

Pörssit ovat yhä jatkaneet koronan vuoksi laskuaan. Viime viikolla nähtiin myös Yhdysvaltojen keskuspankki Fedin elvytystoimien vuoksi hetkittäinen pyrähdys ylöspäin, mutta edelleen pelko ja jopa paniikki vievät osakkeita kohti kaakkoa. Oikeastaan tämä Fedin ennenaikainen ja tavallista rivakampi puolen prosentin koronlasku itsessään tulkittiin markkinoilla paniikkiliikkeeksi, niinpä sen positiivinen vaikutuskin jäi hyvin lyhytaikaiseksi. Pelon ja paniikin ohjatessa markkinoita sijoittajan on tärkeää pitää päänsä kylmänä. Juuri nämä ovat niitä hetkiä kun erotellaan jyvät akanoista. Vahvimmat pysyvät sijoitusstrategiassaan ja poimivat markkinoilta eteen putoavat hedelmät.

Juuri näitä kypsyviä hedelmiä ajattelin etsiskellä tämän kirjoituksen myötä. Helsingin pörssi on lasketellut kuukaudessa nyt hieman reilut -12%, joten aikaisemmin kovin kalliit arvostukset ovat jo alkaneet sulamaan lupaavasti. Tulee huomata, että tälle laskulle on toki syynsä. Korona tulee vaikuttamaan laajasti talouteen etenkin ensimmäisen kvartaalin aikana, mutta todennäköisesti tämä jää kuitenkin tilapäiseksi ilmiöksi kuten muutkin vastaavat virusepidemiat aikaisemmin. Silti vaikutus joihinkin yhtiöihin tulee olemaan varsin rajallinen.

Tarkastellaanpa ensimmäiseksi Teliaa jonka otin kohteekseni jo edellisessä tekstissäni. Telia ei kasvulla juhli, mutta jauhaa tasaisen varmaa kassavirtaa sekä jakaa hyvää osinkoa vuodesta toiseen. Telian kurssi on tätä kirjoittaessa 3,65 euroa joka on Telialle hieman normaalia alhaisempi arvostus. Telia on jossain määrin jo nyt toiminut laskussa turvasatamana, sillä se ei yleensä laske yhtä vauhdikkaasti indeksin mukana. Nykyisen kurssiin suhteutettuna Telia jakaa tänä vuonna kahdessa osassa yhteensä 6,3% efektiivisen osingon. Mielestäni koronan vaikutus Telian bisnekseen on lisäksi hyvin pieni.

Orastavaa nousua loppuvuonna kokenut Nordea on pelkästään tänään perjantaina lasketellut reilut -4% ja kurssi noteerataan nyt arvoon 6,83 euroa. Kuukauden aikana Nordean osakkeen arvosta on kadonnut reilut 8%. Tämän kevään osinkotasolla efektiivinen tuotto näille hinnoille on noin 5,9%. Ottaen huomioon Nordean orastavan nousukunnon ja kulukarsinnat, voisi Nordea olla näiltä tasoilta oiva ostos keväiseen osakesalkkuun. Tämä siitäkin huolimatta, että tuotot sijoitustoiminnasta tulevat todennäköisesti laskemaan radikaalisti alkuvuonna.

Vakaana osinkoyhtiönä tunnettu Sampo on myös ottanut osumaa laskumarkkinoilla. Tällä hetkellä kurssi on asettunut 35,73 euroon ja laskua kuukaudessa on kertynyt huimat -13,65%. Tämä on saanut aikaan sen, että tämän kevään osingolla Sammon efektiivinen osinkotuotto on kohonnut jo 6,2 prosenttiin. Mielestäni ei ollenkaan huonompi osinkotaso tunnetusti vakaata tulosta tekevälle vakuuttajalle.

Fortum jauhaa meille sekä sähköä että lämpöä. Tämän lisäksi yhtiö kasvaa ja valloittaa maailmaa pääasiassa Saksassa. Fortumilta olemme tottuneet vuosi toisensa perään näkemään tyypillisen 1,1 euron osingon. Kurssin tultua kuukaudessa alas reilut -14% on efektiivinen osinkotuotto nykykurssille (18,94e) kohonnut jo kiinnostavaan 5,8 prosenttiin. Osakekohtaista tulosta Fortum teki viime vuonna 1,74 euroa, joten tällä P/E-luvuksi saadaan vain 10,9.

En voi olla nostamatta maininnan kohteeksi vielä Nokian Renkaita. Yhtiö on toki jo ilman koronaakin ajautunut vaikeuksiin markkinoiden pehmetessä, mutta kurssi on lisäksi ottanut koronan takia kolhuja edellisten laskujen jatkoksi. Viimeisen kuukauden aikana Nokian Renkaat on laskenut noin -6%, alkuvuoden aikana laskua on tullut noin -7,5% kaikkinensa. Tämä on saanut aikaan sen, että Nokian Renkaiden tämän kevään osinkotaso on noussut jo 6,8%:iin kurssitason ollessa tällä hetkellä 23,17 euroa. Viime vuoden tuloksella P/E-luku on valahtanut jo tasoon 12,8 joka viestii siitä etteivät markkinat odota yhtiöltä tulevaisuudessa minkäänlaista kasvua. Koska kasvuinvestoinnit Amerikkaan ovat juuri valmistumassa, mielestäni jonkinlaista tulevaisuuden kasvua on kuitenkin lupa odottaa. Näin ollen Nokian Renkaiden arvostus ei vaikuta tällä hetkellä kovin korkealta.

Nämä olivat vain muutamia poimintoja sijoittajien suosikkiosakkeista jotka poimin päälistalta. Mikäli sinulla on esittää jatkoksi vastaavia, laitahan kommenttia.

Helmikuun loppu on ollut markkinoilla kylmää kyytiä osakesijoittajille. Markkinat ovat päivästä toiseen lasketelleen noin 2-3% verran alaspäin. Pelko on selvästi vallannut markkinat, ja kuten tiedetään sijoittajan on oltava silloin ahne kun muut pelkäävät. Toteutin tätä mantraa eilen lisäämällä hieman halventuneita osakkeita salkkuuni.

Pohdin jo edellisessä tekstissäni, että markkinat ovat pelon vallassa kadottaneet logiikkansa. On sinänsä ihan loogista että markkinat laskevat pelon vallassa kollektiivisesti, mutta jos mennään yhtiötasolle on markkinalogiikkaa vaikeampi hahmottaa. Otetaan esimerkkiyhtiöksi Telia joka on tätä kirjoitettaessa -2,90% laskussa. On sinänsä omituista, että vakaata tulosta tekevä Telia, joka normaalisti toimii sijoittajien turvasatamana on tänään kutakuinkin suurten yhtiöiden laskukärjessä. Voidaanko tästä päätellä että Telian tuloksentekokyky on koronan myötä romahtanut tai romahtamassa?

Mietin niitä mekanismeja joilla korona voisi vaikuttaa Telian tuloksentekokykyyn. Yksi voisi olla tehtaiden tai yritysten tilapäinen sulkeminen jolloin rahavirta Telian suuntaan voisi pienentyä. Todennäköisesti nämäkin liittymät on kuitenkin myyty kiintein kustannuksin, joten mahdollisista karanteeneista huolimatta puhelinkulut juoksisivat raha kyllä kulkisi Telian suuntaan. Kaiken lisäksi yritysasiakkaat ovat vain pieni palanen Telian tulovirrasta.

Koska suurin osa liikevaihdosta tulee yksityisiltä asiakkailta, on vaikea nähdä sellaista skenaariota että koronan vuoksi ihmiset lopettaisivat puhelimien tai tietokoneiden käytön ja poistuisivat internetistä. Operaattorit harrastavat jonkin verran laitemyyntiä joka voi vaikeutua Kiinan viennin pysähtyessä, mutta perus operaattoritoimintaan verrattuna nämäkin ovat vain pieniä puroja. Mielestäni Telia on ilman muuta yksi niistä yhtiöistä, jotka laskevat vain massan mukana ilman sen suurempaa järjellistä syytä. 6,4%:n osinkotaso alkaa kuulostaa vakaalle yhtiölle hyvältä ”perustuotolta.”

Luonnollisesti riskitön ei ole Teliankaan tulevaisuus. Kiristyvä kilpailu ja Bonnier-investointi ovat potentiaalisia tulevaisuuden riskejä, jälkimmäinen toki myös samalla suuri mahdollisuus tulla mukaan mediabisnekseen. Suurta koronariskiä Teliassa ei mielestäni kuitenkaan ole. Tästä syystä lisäsin erän Teliaa salkkuuni.

Korona-viruksen leviäminen näyttää iskevän markkinoihin nyt toden teolla. Tätä kirjoittaessa Helsingin pörssin yleisindeksi on -2,9% pakkasella. Näin kovia laskulukemia ei olekaan nähty pitkään aikaan. Onko nyt siis syytä huolestua ja myydä kaikki osakkeet pois?

Kuten tiedämme, tulevaisuuden ennustaminen on todella vaikeaa ellei jopa mahdotonta. Silti yritän muodostaa asiasta jonkinlaisen ennusteen jota ei missään nimessä kannata ottaa minään totuutena tai vinkkinä, vaan omat sijoituspäätökset tulee jokaisen miettiä itsekseen.

Ensinnäkin koronan levinneisyydestä tiedämme sen, että tartuntoja on 79 434 ja kuolemia toistaiseksi 2620. Kun otetaan huomioon, että tauti on jyllännyt erittäin väkirikkaissa maissa, nämä lukemat kuulostavat pieniltä. Kuolleisuus koronaan on vain hieman suurempi kuin tavallisella influenssalla. Kiinan ulkopuolella tartuntojen määrä on vähäinen. Silti taudin vaikutus globaaliin talouteen voi olla huomattavan suuri. Esimerkiksi Kiina on laittanut käytännössä viennin seis jo pariksi viikoksi, ja tämä luonnollisesti heijastuu myös esimerkiksi Euroopan talouteen. Kun tuotteet eivät liiku Kiinasta ulos, se hidastaa tai jopa sulkee tuotantoa muuallakin. Kaiken lisäksi tauti on iskenyt Euroopassa Italiaan, jossa on raportoitu noin 157 tartuntaa. Euroopassa Italiaa lukuun ottamatta vain Saksassa ja Ranskassa on todettu yli 10 sairastumista. Edelleen määrät kuulostavat pieneltä ja taudin leviämiseen pyritään muun muassa vaikuttamaan ihmisten liikkuvuutta rajoittavilla toimenpiteillä. Silti pelon leviäminen vaikuttaa nyt myös tuotantoon sekä sitä kautta osakemarkkinoihin.

Osakemarkkinoille nyt nähty lasku on tehnyt mielestäni vain hyvää. Kollektiivinen yliarvostus purkautuu tai helpottuu huomattavasti. Ehkä pian markkinoilta voisi löytyä sopuhintaisia ostokohteita. Mielestäni pitkäjänteisen sijoittajan on syytä ottaa tämä lasku ostopaikkana, sillä kyseessä on todennäköisesti vain tilapäinen globaaliin talouteen vaikuttava häiriö. Tuskin kukaan pystyy kuitenkaan sanomaan sitä kuinka kauan menee ennen kuin koronasta päästään kokonaan eroon. Olennaista on seurata onko taudin leviäminen maasta toiseen saatu kuriin nyt tehdyillä toimenpiteillä(rajojen sulkemiset, matkustuskiellot). Jos taudin leviäminen edelleen jatkuu, todennäköisesti sen vaikutukset talouteenkin pitkittyvät entisestään.

Oma arvaukseni on, että tauti saadaan nykyisillä toimenpiteillä rajattua sekä laitettua kuriin etenkin Kiinan ulkopuolella, koska tartuntojen määrä muualla on niin vähäinen. Kiina puolestaan on budjetoinut taudin vastaiseen taisteluun 14 miljardia dollaria, joten sielläkin taudin nitistämiseksi tehdään nyt tosissaan töitä. Aikoinaan vuonna 2002 alkanut ja 2003 keväällä epidemiaksi muuttunut SARS oli hyvin samankaltainen. Tautiin sairastui tuolloin kuitenkin vain noin 8 500 henkeä maailmanlaajuisesti, joten nyt nähtävä koronavirus on levinneisyydeltään huomattavasti laajempi. SARS:iin kuoli noin joka kymmenes, nyt jylläävään koronaan on toistaiseksi kuollut vain hieman reilut 3% tartunnan saaneista. Parantumisprosentti on tähän mennessä ollut noin 32%.

Yhteenvetona todettakoon että kollektiivinen paniikki markkinoilla on aivan perusteltu kun ottaa huomioon koronan mukanaan tuoma mahdollinen tilapäinen takapakki talouteen ja yhtiöiden kohonneet arvostukset. Silti koronassa ei todennäköisesti ole aineksia todelliseen pörssiromahdukseen ellei uusia nopeasti kiihtyviä epidemioita ala putkahdella hajautetusti ympäri maailmaa. Sijoittajan kannattaa pohtia korona-epidemian potentiaalisia vaikutuksia oman salkkunsa yhtiöihin tai mahdollisiin ostokohteisiin. Todennäköisesti vaikutus esimerkiksi Pohjoismaisiin teleoperaattoreihin tulee olemaan hyvin rajattu. Silti nämäkin tapaavat muun pörssin mukana lasketella paniikin iskiessä päälle.

Harvia ilmoitti tänään odotuksia paremmista luvuista vuoden 2019 viimeiseltä kvartaalilta. Tarkemmat luvut löytyvät luonnollisesti tilinpäätösraportista, joten käyn tässä läpi vain olennaisimmat kohokohdat.

Vuonna 2019 liikevaihto kasvoi 74,1 miljoonaan euroon vuotta edeltäneestä 61,9 miljoonasta eurosta(+19,7%). Liikevoitto kasvoi 13,9 miljoonaan euroon vuotta aikaisemmasta 10,9 miljoonasta(+27,5%). Osakekohtaista tulosta kertyi viime vuodelta 0,51 euroa, vuonna 2018 osakekohtainen tulos oli 0,41€ joten kasvua 24,4%. Kaiken kaikkiaan voidaan nähdä, että kasvu on ollut viime vuonna erittäin voimakasta ja se koski kaikkia Harvian tuoteryhmiä ja lähes kaikkia markkinoita. Saunoissa myynti kasvoi peräti 124%. Myös kiukaiden myynti kasvoi 18,2%.

Osingoksi ehdotetaan 0,38 euroa joka tarkoittaa tänään kasvunpyrähdyksen saaneelle kurssille(10,70€) noin 3,6% efektiivistä osinkotuottoa. Osinkoprosentin ollessa näin alhainen tulee väkisinkin mieleen olisiko osakkeen arvostus karannut hieman lapasesta. Luonnollisesti yksi seikka osinkoprosentin alhaisuuteen on Harvian erittäin konservatiivinen osingonjakopolitiikka. Tarkastellaanpa kuitenkin asiaa seuraavaksi hieman tarkemmin.

P/E-luku on tuoreen raportin perusteella tällä hetkellä 21. Luku kuulostaa kovalta, mutta se tulee suhteuttaa kovaan kasvuvauhtiin. Paremman kuvan yhtiön tulospohjaisesta arvostuksesta saa ottamalla nykyisen tuloskasvuvauhdin huomioon ja arvottamalla se PEG-luvulla. PEG-luvuksi saadaan 0,86 joka kielii yhä aliarvostuksesta. Kuten tiedetään, PEG-luvun neutraalina arvona pidetään 1. Harvialle tämä neutraali arvostus olisi tuloksen nykyisellä tuloksenkasvuvauhdilla 12,44€. Matkaa tähän kurssiin olisi siis vielä 16,2%. Tässä valossa osake ei näytä ollenkaan niin kalliilta.

Sijoittajan tehtäväksi jääkin nyt lähinnä sen arviointi, onko Harvian tuloskasvuvauhti nykyisellään pysyvää vai nähdäänkö jo tänä vuonna jonkinlaista pientä taantumaa. Jos otetaan hieman konservatiivisempi näkemys ja oletetaan Harvian tuloksen kasvavan tänä vuonna ”vain” 15%, olisi P/E-luku 18 ja PEG-luku 1,2. Jos odotetaan kasvun olevan 20% on P/E-luku 17,5 ja PEG-luku 0,87. Itseasiassa kasvuperusteisesti markkinat odottavat nykyhinnoittelulla ensi vuoden tuloskasvun asettuvan tämän skaalan väliin noin 17,6%:n, täten osakekohtaiseksi tulokseksi odotetaan 0,60 euroa, P/E-luku ensi vuodelle olisi 17,8 ja PEG-luku neutraalissa arvossaan eli 1. Näin ollen markkinat hinnoittelevat nykykurssiin hienoista tuloskasvun laskua tälle vuodelle. Viime vuoden viimeinen kvartaali ei ainakaan puolusta tätä näkymää, sillä viimeisellä kvartaalilla liikevaihto kasvoi 27,8% ja liikevoitto peräti 42,3% verrattuna vuoden 2018 viimeiseen kvartaaliin.

Luonnollisesti tuloksen kasvuvauhti ei voi loputtomiin jatkua tällaisena, mutta Harvia on varteenotettava tekijä omilla erikoismarkkinoillaan sekä maailmanvalloitus on vasta alussa. Näin ollen uskon, että yhtiö kykenee kasvamaan vakuuttavaa kasvuvauhtia seuraavatkin vuodet.

Harvia kiitää tänään aivan ansaitusti pörssikärjessä, osakekurssi on vahvistunut tätä kirjoittaessa reilut 7%. Tulen todennäköisesti lisäämään Harviaa salkkuuni lähitulevaisuudessa.

Nordea julkaisi tänään vuoden 2019 viimeisen kvartaalin tuloksensa ja nyt voidaan viimeinkin sanoa se ääneen: käänne on tapahtunut. Tuotot kääntyivät kasvuun sekä kulut laskuun, juuri kuten oli toivottukin. Viimeisellä kvartaalilla osakekohtainen tulos kasvoi peräti 46% vuoden takaisesta 0,19 euroon. Nordea aikoo jatkossakin keskittyä toiminnan tehostamiseen, tuottojen kasvattamiseen sekä asiakaspalveluun. Osinkoa ehdotetaan maksettavaksi 40 senttiä per osake, joka tarkoittaa noin 5,1% efektiivistä osinkotuottoprosenttia.

Osakkeenomistajasta tämä tuntuu hienolta. Pitkä korpivaellus näyttää jäävän taakse, ja osakekurssikin palkitsee sijoittajan tänään reippaalla nousulla. Tätä kirjoittaessa kurssi on noussut 5,18% arvoon 7,82 euroa. En malta olla jälleen tekemättä pientä selvitystä Nordean potentiaalisesta tulevaisuudesta. Mielestäni on relevanttia pitää tuloksellisena pohjatasona nyt nähtyä neljännen kvartaalin tulosta. Oletettavasti vuoden edetessä tahti hieman kiihtyy sekä tuottojen kasvun että tehostamistoimien avulla.

Jos Nordea ei kasvaisi tänä vuonna lainkaan vaan operoisi samalla tasolla kuin Q4/2019, voisimme odottaa osakekohtaiseksi tulokseksi suoraviivaisesti 0,76 euroa. Tämä tarkoittaisi P/E-lukua 10,3. Tästä voidaan havaita, että osakekurssi ei todellakaan ole vielä keulinut liikaa. P/E-luku viestii siitä, että markkinat eivät tähän hintaan anna vielä arvoa Nordean tulostason pysyvyydelle saatika potentiaaliselle kasvulle. Oma arvaukseni on, että Nordea kykenee kuitenkin parempaan tulokseen toimintansa tehostamisen kautta. Kokosin seuraavaan taulukkoon mitä Nordean potentiaalinen tuloskasvu tarkoittaisi eri skenaarioissa.

Tuloskasvu: Erilaiset tuloskasvuskenaariot tälle vuodelle
EPS: Osakekohtainen tulos kulloisessakin skenaariossa
P/E(7,82€): P/E-luku eri skenaariossa verrattuna vallitsevaan kurssitasoon 7,82 euroa
E/P: Eri skenaarioiden aikaansaama efektiivinen tulostuotto
P/E=13: Osakkeen neutraali arvostus kussakin skenaariossa
Nousuvara: Nousuvara nykyiseltä kurssitasolta neutraaliin arvostukseen

Mielestäni nollakorkojen maailmassa P/E-luku 13 on neutraali arvo yhtiölle jonka tulos ei juurikaan kasva. Nordean tapauksessa neutraali tulospohjainen arvostus voisi olla huomattavasti suurempikin riippuen tuloskasvun nopeudesta tänä vuonna. Taulukon toiseksi viimeisessä sarakkeessa on osakkeen tavoitehinta neutraaliin arvostukseen, eli jos sijoittaja olettaa Nordean tuloksen kasvavan tänä vuonna 5% olisi hän valmis maksamaan osakkeesta 10,37€. Aliarvostus tällä hetkellä olisi tähän skenaarioon peräti noin 33 prosenttia. On huomattavaa, että vaikka Nordea ai kasvaisi lainkaan, on nousuvaraa kurssissa neutraaliin arvostukseen silti peräti 26% jos sama vakaa tulostaso säilyy läpi vuoden.

Tein oman henkilökohtaisen ratkaisun ja lisäsin Nordeaa salkkuuni heti aamulla raportin luettuani. Nousuun ostaminen tuntuu usein pahalta, mutta kun ottaa huomioon suunnan mihin Nordea on nyt matkalla, uskon että tulemme näkemään huomattavasti korkeampiakin kurssitasoja jo lähitulevaisuudessa.

Kappas vain, Lehto Group teki sen taas. Negatiivisten tulosvaroitusten sarja sai jälleen jatkoa kun yhtiö ilmoitti tuloksen vuoden 2019 viimeisellä kvartaalilla jäävän nollaan. Aikaisemman ohjeistuksen mukaan odotettiin positiivista tulosta. En pysy enää mukana kuinka mones perättäinen negari tämä oli, mutta se on selvää että yhtiön johdon kyky ennakoida tulevaa ei riitä edes muutaman kuukauden päähän. Vielä kolmannen kvartaalin raportoinnin yhteydessä loppuvuodelle odotettiin positiivista tulosta.

Tarkastellaanpa hieman Lehdon suoriutumista viime vuodelta nyt saadun tilintarkastamattoman tiedotteen valossa:

Koko vuosi 2019 jäi siis raskaasti tappiolliseksi. Tälle vuodelle Lehto ohjeistaa liikevaihdon laskevan 10% vuodesta 2019 ja liiketuloksen odotetaan olevan positiivinen. Liikevaihdon odotetaan laskevan asuntomarkkinan hidastumisesta sekä Lehdon hoiva- ja koululiiketoiminnan volyymin pienenemisestä johtuen. Liikevoiton odotetaan kääntyvän positiiviseksi tappiollisten peruskorjaushankkeiden päätyttyä sekä tervehdyttämistoimenpiteiden johdosta. Kuten huomaatte, ohjeistus on todella lavea. Positiivinen tulos kun voi olla mitä vaan eurosta miljardiin. Kokosin seuraavanlaisen taulukon Lehdon tuloksen vaikutuksesta osakekohtaiseen tulokseen sekä P/E-lukuun:

Tämän taulukon perusteella sijoittaja saa paremman kuvan siitä, millaisista luvuista puhutaan kun peilataan Lehdon ”positiivista tulosta” sen vallitsevaan 2,204 euron arvoiseen osakekurssiin. Jos oletetaan P/E 10:n olevan neutraali arvo, voitaisiin Lehdolta odottaa noin 13 miljoonan euron tulosta joka tarkoittaisi 0,22 euron osakekohtaista tulosta. Jos kuvitellaan Lehdon tuloksen kertyvän perinteisellä viivoitinmallilla, tarkoittaisi tämä sitä että jokaisella kvartaalilla tulisi kertyä tulosta 3,25 miljoonaa euroa eli noin 5,5 eurosenttiä per osake.

Suurin ongelma on siinä, voiko Lehdon johtoon enää luottaa? Jos ennakointikyky muutaman kuukauden päähän on näin hukassa, onko tällaisella vuoden päähän laaditulla ennusteella mitään arvoa? Sijoittajien luottamus Lehtoon on kadonnut aivan syystä.

Jos tappiollisista projekteista on nyt todellakin päästy eroon kuten johto vakuuttaa, voi tässä kuitenkin olla sijoittajilla paikka iskeä rahoiksi. 13 miljoonan tulos ei ole Lehdolle homma eikä mikään jos projektit onnistuvat jatkossa paremmin ja enempiä ongelmia ei ole enää kytemässä pinnan alla. Hidastuvat asuntomarkkinat eivät tuo Lehdolle tukea, mutta yhtiö on silti aloittamassa suuria rakennusprojekteja joten tehdaskapasiteettia ei tarvitse pitää tyhjäkäynnillä.

Harkitsen pienen peliposition avaamista Lehdossa, vaikka minun ja Lehdon yhteinen taival ei menneisyydessä olekaan ollut kovin positiivinen.

Lehto Group julkaisi eilen vuoden 2018 tilinpäätöksensä. Liikevaihtoa kertyi 721,5 miljoonaa euroa, kasvua vuoteen 2017 20,7%. Liikevoitto oli 37,2 miljoonaa euroa, eli 5,2 % liikevaihdosta. Vuonna 2017 liikevoitto oli 64,6 miljoonaa euroa, joten pudotusta tuli noin -42%. Vuonna 2017 liiketulos oli 10,8% liikevaihdosta. Osakekohtainen tulos oli 0,49 euroa, vuonna 2017 0,89 euroa. Pudotusta tässäkin huimat noin -45%. Viime vuoden luvut olivat siis kaikkinensa kurjat, joskin yhtiön pörssikurssi olikin ottanut asian huomioon viime vuonna tulleiden tulosvaroitusten yhteydessä. Näin ollen tulospäivänä ei nähty sen suurempia liikkeitä.

Kuten Lehto tiedotti aikaisemmin, korjausrakentamisesta luovutaan tämän vuoden alkupuoliskolla ja kannattavuutta saadaan näin kohennettua. Toimitusjohtaja Hannu Lehto mainitsee korjausrakentamis-liiketoiminnan jo lopetetuksi ja henkilöstö on sulautettu muihin toimintoihin. Vuoden 2018 tuloksessa liiketulosta mainittiin heikentäneen erityisesti peruskorjaushankkeiden tappiollisuus ja hyvinvointitilojen projektien heikko kannattavuus. Peruskorjaustoiminnalla oli noin 15 miljoonan euron negatiivinen vaikutus konsernin liikevoittoon. Ilman peruskorjaustoiminnan tappioita Lehdon tulos olisi ollut noin 7,2% liikevaihdosta.

Hallitus esittää osingoksi 0,24 euroa osakkeelta, mikä edustaa noin 48,7% konsernin tilikauden tuloksesta. Viime vuonna osakekohtaista osinkoa maksettiin 0,34 euroa, joten osinkoakin karsittiin noin -30 prosenttia. Pörssikurssi on kuitenkin jo niin matalalla tasolla, että efektiivisenä osinkoprosenttina nykyiselle kurssille(4,31€) tämä tekee noin 5,6%.

Itseasiassa Lehdon matalassa arvostuksessa piilee mielestäni paljon positiivista kun käännämme katseet tulevaisuuteen. Kun otetaan huomioon, että viime vuodelta saatu 0,49 euron osakekohtainen tulos on tulostuottona noin 11,4%, kielisi tämä siitä että markkinat ovat toden teolla menettäneet uskonsa Lehdon suhteen. Toisin sanoen, mikäli Lehto kykenee edes säilyttämään viime vuotisen tulostasonsa, vaikuttaa se nykyhinnallaan hyvältä ostokselta. P/E-luvuksi saadaan vain noin 8,8. Lehdon omavaraisuusaste tilikauden päättyessä oli 42,7% joten tuloksen kutistuttua velat eivät ole räjähtäneet käsiin vaan yhtiö operoi terveellä pohjalla.

Olennaista on tietysti katsoa, mitä tälle vuodelle ennustetaan. Sattuneesta syystä Lehdon näkymät tulevaan ovat varsin varovaiset, uusia negatiivisia tulosvaroituksia ei enää haluta antaa. Lehto arvioi, että konsernin liikevaihto vuonna 2019 on samalla tasolla kuin vuonna 2018 (vuoden 2018 liikevaihto 721,5 miljoonaa euroa) ja liikevoitto on noin 5 – 7 % liikevaihdosta (5,2 % vuonna 2018). Tästä voidaan päätellä, että tuloksen odotetaan kasvavan aavistuksen. Silti haarukka antaa mahdollisuuden myös viime vuotisen tuloksen toistamiseen. Mikäli Lehto osuisi haarukan keskelle, tämä tarkoittaisi noin 0,57 euron osakekohtaista tulosta. P/E-luku nykykurssilla olisi 7,56 ja tulostuotto 13,2%. Kuten aikaisemmin totesin, näillä hinnoilla Lehto on mielestäni hyvä ostos vaikka tulostoteuma jäisikin haarukan alalaitaan ja yhtiö toistaisi viime vuoden tuloksen.

Suhtaudun Lehdon näkymiin varsin positiivisesti laskeneen kurssitason vuoksi. Luonnollisesti yhtiöön vaikuttavat myös ulkoiset tekijät kuten rakennus- ja asuntomarkkinoiden yleinen kehitys. Paras arvaus on, että kauppa käy suunnilleen viime vuoden tasolla, elleivät esimerkiksi kauppasodan riskit realisoidu ja vaikuta näin vientiteollisuuden kautta työpaikkoihin lisäten epävarmuutta markkinoilla. Näiltä kurssitasoilta olen kuitenkin valmis yhä luottamaan Lehtoon samalla toivoen, että yhtiön talousohjattu rakentaminen ohjautuu viimeinkin koilliseen myös tulosrivillä. 🙂