Kategoria: sijoittaminen

Hajauttamista pidetään tärkeimpänä tiedettävänä asiana sijoittajalle, sillä sijoitusten hajauttaminen on paras tapa hallita sijoitustoiminnan riskejä. Tässä artikkelissa käydään läpi sitä, mitä sijoitusten hajauttaminen tarkoittaa.

Aloitetaan siitä, kuinka sijoitukset voi hajauttaa toimialoittain, omaisuuslajeittain ja maantieteellisesti. Seuraavaksi käsittelyssä on sijoitusten ajallinen hajauttaminen.

Hajauttaminen eri omaisuuslajeihin

Satunnaisesti sijoittajat saattavat keskittyä pelkkiin rahastoihin tai osakkeisiin. Aktiivisemmat sijoittajat pyrkivät usein hankkimaan omistukseensa useita eri omaisuuslajeja. Sijoitukset voi hajauttaa esimerkiksi tällaisiin omaisuuslajeihin:

• Osakkeet
• Rahastot
• Johdannaiset
• Valuutat ja kryptovaluutat
• Kiinteistöt (asunnot ja maa- sekä metsäkiinteistöt)
• Vertaislainat ja yrityslainat
• Osuuskunnat
• Velkakirjat
• Listaamattomat yritykset

Jos mahdollista, kunkin omaisuuslajin kohdalla on huolehdittava hajauttamisesta eri yrityksiin ja eri toimialoihin. Myös maantieteellinen hajauttaminen on tärkeää.

Esimerkiksi osakkeiden kohdalla kyse on siitä, että kaikkia rahoja ei kannata sijoittaa yhteen yritykseen. Vaikka luottaisi johonkin tiettyyn yritykseen kuin kallioon, kannattaa hankkia myös muiden yritysten osakkeita. Kannattaa hankkia myös muilla aloilla toimivien yritysten osakkeita, jotta sijoitusten tuotto ei olisi liian riippuvainen yhdestä toimialasta.

Osakkeiden maantieteellinen hajauttaminen tarkoittaa sitä, että ostaa erimaalaisten yritysten osakkeita. Monella on salkussaan suomalaisia ja yhdysvaltalaisia osakkeita. Myös kehittyvät markkinat kiinnostavat osakesijoittajia voimakkaan kasvuodotuksen vuoksi.

Riskisijoitukset ja niiden osuus salkusta

Sijoitustoiminta ei ole koskaan täysin riskitöntä, eikä minkään omaisuuslajin arvon kehitystä voi varmuudella tietää. Joitain omaisuuslajeja kuitenkin pidetään riskialttiimpina kuin toisia. Lisäksi on tapauskohtaista vaihtelua, kuten niin sanotusti matalan tai korkean riskin osakkeita.

Vertaislainoihin, yrityslainoihin, listaamattomiin yrityksiin ja kryptovaluuttoihin sijoittamista pidetään yleisesti ottaen riskialttiina. Näihin omaisuuslajeihin sijoittanut voi saada omalle pääomalleen erinomaisen tuoton, mutta hän voi myös menettää rahansa. Sijoitetulle pääomalle ei saa minkäänlaista turvaa tai suojaa, kuten saisi esimerkiksi säästötilien kohdalla.

Kryptovaluuttoihin sijoittamista pidetään yleisesti ottaen niin epävarmana, että sitä on alettu verrata kasinoiden pelaamiseen. Kasinopelaamista ei kuitenkaan voi laskea sijoittamiseksi (ei edes riskisijoittamiseksi), koska odotusarvo tuotolle on negatiivinen. Näin ollen se on pelkkää viihdettä.

Turvallisuushakuisen sijoittajan ei välttämättä kannata omistaa suurempaa osaa salkustaan riskisijoituksille, kuten esimerkiksi kryptoille tai vertaislainoille. Mikäli kiinnostunut kryptovaluuttoihin sijoittamisesta, sopiva osuus salkusta voisi olla vain pari prosenttia.

Salkun hajauttaminen tulee kuitenkin tehdä oman riskinsietokyvyn ja omien sijoitustavoitteiden pohjalta. Tätä artikkelia ei pidä tulkita sijoitusneuvonnaksi vaan ainoastaan aihetta käsitteleväksi blogiartikkeliksi.

Ajallinen hajauttaminen

Kuukausisäästösopimuksen avulla on helppoa automatisoida ajallinen hajauttaminen. Jos ostat rahastoa, ETF:iä tai esimerkiksi virtuaalivaluuttoja tasasummilla joka kuukausi vuosien ajan, tulet todennäköisesti tehneeksi ostoja myös “hyvään aikaan”. Hyvä aika on se, kun kurssit ja hinnat ovat matalalla. Todennäköisesti osa ostoista ajoittuu myös huonompiin ajankohtiin, mutta hyvinä hetkinä tehdyt ostot tasaavat tilannetta. Myös asuntosijoittajan kannattaa muistaa ajallinen hajautus, jottei tulisi ostaneeksi kaikkia sijoitusasuntoja silloin, kun hinnat ovat korkeimmillaan.

Ajallinen hajauttaminen kannattaa muistaa myös silloin, jos saa kerralla suuren summan rahaa (esimerkiksi perintönä). Voisi tuntua helpoimmalta sijoittaa kaikki kerralla, vaikka sijoitukset kannattaisi ehkä tehdä useissa erissä tulevien vuosien mittaan. Tällä lailla voisi saada sijoituksilleen paremman tuoton, ja ajan kanssa ehtisi myös oppia lisää sijoittamisesta. Sijoittaja ei ole koskaan täysinoppinut, vaan opittavaa on aina.

Yhteenveto

Hyvin hajautetun salkun tuotto ei mene miinukselle, vaikka jokin sijoitus osoittautuisikin tappiolliseksi. Ensinnäkin, sijoittajan kannattaa hankkia eri omaisuuslajeja. Toisekseen, sijoitukset kannattaa tehdä useissa erissä eri aikoina. Mahdollisuuksien mukaan tulee soveltaa myös maantieteellistä hajauttamista ja hajauttamista eri yrityksiin ja toimialoihin.

Pörssien taantuessa myös kryptovaluutat ovat kirjaimellisesti romahtaneet. Tunnetuimman kryptovaluutan bitcoinin kurssi on pudonnut tätä kirjoittaessa noin -42% ja ethereum -49% vuoden takaisesta noteerauksestaan. Kaikkien aikojen huipuistaan BTC on laskenut -67% ja ETH -74%. Pörsseihin verrattuna pudotus on ollut siis huomattavasti rajumpaa. Sijoituskeskusteluissa asian tiimoilta on nähty hyvinkin kärkästä keskustelua puolin ja toisin. Tällainen romahdus herättää tunteita. Tässä tekstissä hieman omia ajatuksiani aiheesta.

Taustani kryptosijoittajana

Olen itsekin sijoittanut kryptoihin ja tälläkin hetkellä minulla on mitättömän kokoinen positio muun muassa bitcoinissa. Tämä on sellainen positio jonka olen valmis häviämään, joten en aio sitä nytkään myydä. Hieman suuremman kokoluokan ”treidin” tein ostamalla Nordnetista Bitcoin trackeria marraskuussa 2020, ja myin sen toukokuussa 2021 hieman reilulla 100% tuotolla. Henkilökohtaisesti olen siis kryptosijoituksissani reilusti voitolla.

Mietteitäni kryptoista

Itse en pidä kryptovaluuttoja oikeana valuuttana, koska eihän niillä juuri mitään voi oikeassa elämässä maksaa. Kyseessä on siis erittäin spekulatiivinen instrumentti, jonka arvoa on hyvin vaikea perustella. Koska kryptojen arvo määräytyy sijoittajien ja spekulanttien ahneuden ja pelkojen mukaisesti, on hyvin vaikea nähdä että ne voisivat saavuttaa asemaa todellisena valuuttana perinteisten Fiat-valuuttojen rinnalla. Tarkoitus on ollut hyvä, mutta toteutus ei vain toimi. Kuka uskaltaisi ottaa vastaan maksuja valuutalla, jonka arvo voi pudota päivässä -10%? Vertaus kultaankaan ei toimi, koska juuri parhaillaan korkean inflaation ympäristössä kulta on ollut arvossaan, mutta kryptot ovat romahtaneet vapaapudotukseen. Voidaan siis perustellusti kysyä, mitä menettäisimme jos kryptot lakkaisivat yhtäkkiä olemasta?

Jos joku viisaampi sattuu tämän lukemaan, kaipaisin vastausta tuohon kysymykseen mitä menettäisimme, jos kryptovaluutat lakkaisivat yhtäkkiä olemasta? Eli mikä on se kryptojen tuottama lisäarvo jonka vuoksi kryptosijoittajat ovat valmiita kantamaan suurta riskiä?

— Tuulipuku (@Tuulipukufi) June 20, 2022

Tästä syystä en ole kovin suuria summia sijoittanut kryptoihin. Osakeyhtiöillä puolestaan taustalla on aina yhtiön oikeaa liiketoimintaa, ja osakkeiden arvo on helpompi perustella yhtiöiden taloudellisen suorituskyvyn mukaisesti. Vaikka pörssikurssitkin ovat lasketelleet, saamme tasaisesti tietoa yhtiöiden taloudellisesta suorittamisesta. Ensi kuussa pyörähtääkin käyntiin Q2-raportointikausi, joten tuoretta tietoa on pian tarjolla yllin kyllin. Mielestäni tässä on spekulaation ja sijoittamisen ero, toinen tehdään tietoon pohjautuen ja toinen kun toivotaan että instrumentti nousee. Koska ”onhan se aina ennenkin noussut takaisin.”

Ovatko kryptot jatkossa hyvä sijoitus?

Vaikka kyseessä on spekulatiivinen sijoitus, krypto voivat olla siitä huolimatta hyvä sijoitus myös jatkossa. Käänne tapahtuu jos ja kun ahneus voittaa nyt nähdyn äärimmäisen pelon. Se voi tapahtua tänään, tai se voi tapahtua vaikkapa vuoden päästä, kukaan ei tiedä eikä infoa ole etukäteen tarjolla. Voi myös olla, että paluuta entiseen ei enää nähdä. Jos kryptoilla haluaa tehdä rahaa, parasta lienee tehdä ostoja tasaisesti esimerkiksi kuukausittain. Samalla tulee olla valmis hyväksymään se fakta, että mikäli sijoittajien kiinnostus kryptoihin jonain päivänä lakkaa, samalla voit menettää kaikki sijoittamasi varat.

Harvia lukeutuu nykyisessä pörssirytinässä eniten laskeneiden suomiosakkeiden listalle. Laskettelua on tämän vuoden puolella kertynyt nyt liki -50%. Väkisinkin tällaisessa tilanteessa herää kysymys, joko osake olisi edullinen? Yritetään hahmottaa sitä tässä tekstissä tulospohjaisen arvostuksen kautta.

Hinnoittelu

Harvia on selkeä kasvuyhtiö, ja on hinnoiteltu etenkin lähihistoriassa sen mukaisesti. Monesti mielletään, että suuri osa yhtiön liikevaihdosta syntyy kotimaassa, mutta todellisuudessa viime vuonna liikevaihdosta peräti 79,4% syntyi kansainvälisestä liiketoiminnasta. Tämä on siinä mielessä positiivista, että juuri kansainvälisessä liiketoiminnassa on Harvian suurin kasvupotentiaali.

P/E-luku viime vuoden tuloksella ja perjantain päätöskurssilla on 16. Tuloksen kasvuvauhti on viimeisen viiden vuoden aikana ollut keskimäärin peräti 48,9 prosenttia per vuosi. Etenkin vuosien 2020 ja 2021 tuloskasvu oli erittäin vankkaa johtuen muun muassa yritysostoista. Näillä lukemilla PEG-luvuksi saadaan 0,33. Jos PEG-luku ei ole kaikille tuttu, kerrottakoon muistutuksena että lukemaa 1 pidetään neutraalina, alle sen voi olla merkki aliarvostuksesta ja yli yhden merkki siitä, että kasvua on hinnoiteltu jo osakkeeseen sisään. Näin ollen Harvian kohdalla tämä indikaattori kertoo aliarvostuksesta jos katsomme vain peruutuspeiliin.

On sanomattakin selvää, että nykyisessä markkinatilanteessa inflaatio nostaa raaka-aineiden hintoja ja tämä ei voi olla näkymättä myös Harvian katteessa mikäli nousseita hintoja ei ole saatu siirrettyä nopeasti tuotteiden myyntihintoihin. Yritysostokorttia on vilauteltu nytkin, mutta uudesta ostosta tai sen onnistumisesta ei ole mitään takeita. Tästä syystä voitaisiin laskea PEG-kerroin vielä niin, että sisällytetään huonompaa suoriutumista tuloksen kasvuprosenttiin sisään. Olettakaamme, että tuloskasvuprosentti jää jatkossa ensimmäisellä kvartaalilla nähtyyn 13,6 prosenttiin. Tällä kasvuvauhdilla PEG-luvuksi saadaan 1,17. Tähän peilattuna nykyarvostus olisi varsin neutraali. On kuitenkin huomioitava, että nykyisessä markkinatilanteessa ja Venäjältä vetäytymisen jälkeen yhtiön on erittäin vaikea saavuttaa kasvua toisen kvartaalin aikana. Näin ollen loppuvuoden varaan jää paljon tehtävää.

Jos katsotaan mitä analyytikot povaavat, Inderes odottaa tälle vuodelle tuloksen supistumista noin 6% verran viime vuoteen verrattuna. Vuodesta 2023 eteenpäin palattaisiin taas ripeähkölle kasvu-uralle. Tavoitehinta osakkeelle on peräti 42 euroa(tätä kirjoittaessa kurssi on 29,44€, matkaa tavoitehintaan 42,6%).

Toisen kvartaalin tuloksen jälkeen olemme varmasti paljon viisaampia näkymistä sen suhteen tuleeko tänä vuonna todellakin tulostaantumaa, vai saako Harvia kaivettua torjuntavoiton. Se on kuitenkin selvää, että muun muassa Venäjältä vetäytyminen on tehnyt oman lovensa tulokseen, ja tämän vaikutus tulee näkymään vasta toisesta kvartaalista eteenpäin. Markkina on tällä hetkellä erittäin lyhytnäköinen, ja kurssi tullee notkahtamaan huonoista uutisista. Nämä voivat olla hyviä ostopaikkoja, mikäli nähdään ylilyöntejä.

Kannattaako osakkeen kyydissä pysytellä?

Globaalin talouden tilanne on tällä hetkellä sellainen, että tasapainotellaan korkean inflaation ja talouden taantuman välillä. Se on kuitenkin selvää, että Harvian nykyarvostus ei juuri anna arvoa tulevaisuuden kasvulle. Tämä siitäkin huolimatta, että yhtiö on juuri investoinut tuotantokapasiteetin kasvattamiseen, joka takaa sille merkittävän kasvupotentiaalin.

Osinkoja on lupa odotella vähintään sama 0,6 euroa joka saatiin viime vuodelta. Yhtiön tavoitteenahan on jakaa tasaisesti kasvavaa osinkoa. Nykykurssille osinkotuotto on noin 2%. Taso ei ole korkea, mutta miksi olisikaan koska yhtiö itse osaa sijoittaa rahat erittäin tuottavasti.

Omasta mielestäni osakkeen nykyarvostus on suhteellisen edullinen, mikäli uskoo siihen että yhtiö palaa tämän välivuoden jälkeen kasvu-uralle. Lyhyellä tähtäimellä pidän kuitenkin mahdollisena, että markkina voi tarjota vielä lisää takapakkia jo Q2-tulosjulkistuksen yhteydessä. Pitkäjänteinen sijoittaja hyödyntää nämä ostopaikkana, kun pitää mielessä Harvian tulevaisuuden kasvupotentiaalin. Harvian kohdalla onkin syytä kaivaa esille suurennuslasin sijaan kiikarit.

Perheyhtiöissä sekä joissain listaamattomissa yrityksissä on tapana palkata sukulaisia sekä muita tuttuja töihin. Tällöin asialla ei ole väliä, koska yrittäjä itse kantaa päätösten riskit ja seuraukset. Kun yhtiö listautuu pörssiin, nimityksissä pitää olla tarkempi, koska silloin ei enää ajeta oman lähipiirin etua vaan sijoittajien.

Välillä yhtiökokousten pöytäkirjoja lukiessa törmää hallitusnimityksiin, jotka vaikuttavat kyseenalaisilta. Usein näihin törmää kun kyseessä on entinen perheyhtiö, tai yhtiön työntekijöiden taustalla on jokin muu yhdistävä tekijä.

Sijoittajan on syytä huolestua, mikäli pörssiyhtiön organisaatiorakenne on hyvin sukulaisuussuhteisiin nojaava, eikä sillä ole aikaisempaa kokemusta pörssiyhtiön toimintakulttuurista. On hyvin mahdollista, että yhtiö tarvitsee useita vuosia omaksuakseen pörssiyhtiön toimintaperiaatteet. Tämä koskee niin alempia johtoportaita kuin ylinta päätäntävaltaa yhtiöissä.

Uusia hallitusnimityksiä kannattaa seurata etenkin pörssin pienemmissä yhtiöissä. Nykyään on helppo perehtyä hallituksen uusien nimitysten taustoihin esimerkiksi LinkedInin kautta. Mikäli nimitystä ei voi perustella hallitusehdokkaan sopivalla taustalla ja kokemuksella, hälytyskellojen on syytä soida. On suuri riski, että kokemattomuus tulee näkymään yhtiön suoriutumisessa pörssitaipaleellaan.

Tällä kertaa ajattelin kirjoittaa pienimuotoisen osakeanalyysin hieman eri tavalla kuin normaalisti. Kerron ensin yhtiön kehityksestä ja tunnusluvuista, ja vasta lopuksi paljastan mistä yhtiöstä on kyse. Näin ollen lukija voi pohtia talouslukuja avoimemmin mielin, ilman ennakkoasenteita.

Suoraan asiaan

Yhtiötä voisi luonnehtia tulosloikan tehneeksi kasvuhtiöksi, joka kulkee lähes kokonaan analyytikoiden tutkan alla. Yhtiön toimiala on epäseksikäs ja joku voisi sitä tylsäksikin luonnehtia. Yhtiö on vastikään kasvanut epäorgaanisesti kaupalla, joka oli sen verran hyvä että kaupan jälkeen tehtiin jopa ylöskirjaus.

Viimeisimmän kaupan seurauksena yhtiö nousi uuteen suurempaan liikevaihtoluokkaan, joka synergioiden vahvistamana alkaa tänä vuonna näkyä tulosrivilläkin. Jopa niin että tulosparannus tulee läpi nopeammin kuin oli odotettu. Ensimmäisellä kvartaalilla yhtiö kaksinkertaisti tuloksensa verrattuna vuoden takaiseen. Osakekohtaista tulosta kertyi 3,25 kertaa enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuosi sitten. Voidaan puhua merkitävästä kasvusta, joka tuli myös analyytikolle sen verran yllättävänä että ennustukset menivät osakekohtaisen tuloksen osalta 345%:lla pieleen. Noh, sattuuhan näitä. 🙂

Summa summarum, tuloskasvu ja yrityskaupan tuloksena läpi tulevat synergiat ovat merkittävät.

Tästä täytyy varmaan maksaa maltaita?

Vuoden takaiseen arvostukseen verrattuna osake on kasvanut tähän päivään laskettuna noin 7,5 prosenttia. Kyllä, luit aivan oikein. Tulos siis kasvoi tämän vuoden ensimmäisellä kvartaalilla 3,25-kertaiseksi ja osake on vain 7,5 prosenttia kalliimpi kuin se oli vuosi sitten. Lieköhän tämä hintamörnimisen kaikkien aikojen ennätys? Joka tapauksessa, tämä tieto on sijoittajan etu. Hyvää osaketta ehtii kahmia salkkuun edulliseen hintaan.

Osakkeen arvostuksesta sen verran, että tämän vuoden ennustetulla osakekohtaisella tuloksella P/E-luku on 9,97 ja P/B 1,6. Tulostuotoksi kännettynä nykyhinta tarjoaisi siis uudelle sijoitukselle 10% vuosituottoa mikäli tämän vuoden ennustettuun tulokseen osutaan. Itseasiassa lukemat ovat lähes samat, vaikka yhtiö toistaisi vain viime vuoden toteutuneen osakekohtaisen tuloksensa. Tästä voidaan päätellä, että nykytilanne korkeine inflaatioineen sekä geopoliittisine jännitteineen on laskettu tämän vuoden ennusteeseen mukaan. Turvamarginaalia siis löytyy.

Osinkotuottoa on lupa odottaa noin 3,2% verran nykyhinnalle. Kokonaisuudessaan tuloskasvun sekä osinkotuoton muodostama tulospotentiaali kuulostaa mielestäni varsin houkuttelevalle.

Oman ohjeistuksensa mukaan yhtiö odottaa tänä vuonna liikevaihdon selvää kasvua ja vertailukelpoiseen liikevoittoon kasvua. Aivan helposti ei siis positiivista tulosvaroitusta tulla näkemään näin lavean ohjeistuksen vuoksi, mutta uumoilisin että asioiden edetessä mallillaan analyytikoiden tälle vuodelle ennustettu EPS pystytään ylittämään.

Mainittakoon vielä se, että viime aikoina yhtiön ylin johto on tankannut osaketta.

Paljastuksen aika

Arvasitko mistä yhtiöstä puhun? Epäilen, että vähäisen näkyvyytensä vuoksi moni lukija ei tätä arvannut. Kyseinen yhtiö on Wulff, joka myy ja markkinoi asiakkailleen työpaikka- ja toimistotuotteita, it-tarvikkeita sekä ergonomia- ja ensiaputuotteita. Kasvuloikan yhtiö teki ostettuaan Staples Finlandin viime vuonna. Yhtiö ei ole mikä tahansa peluri, vaan johtava työpaikkatuotteiden ja -palveluiden tarjoaja Pohjoismaissa.

Ohessa yhtiön sijoittajasivuilta löytyneet osakekohtaiset luvut menneille vuosille, joista voi nähdä suotuisan tuloskehityksen sekä viime vuoden tuloskasvuloikan:

Yhtiön pitkän tähtäimen tavoitteet ovat seuraavat(päivitetty joulukuussa 2021):

Wulff-Yhtiöt Oyj:n hallituksen hyväksymät uudet keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet tähtäävät liikevaihdon kaksinkertaistamiseen, eli 200 miljoonan euron liikevaihtoon vuonna 2026:

• liikevaihdon kasvu keskimäärin 15-20 % vuodessa
• vertailukelpoisen liikevoitto-%:n kasvu
• kasvava osinko/osake

Nykyinen arvostus ja nämä tavoitteet eivät ole mielestäni aivan linjassa keskenään. Näin ollen voidaan päätellä, kuten aikaisemmin jo totesinkin, että nykyarvostus sisältää turvamarginaalia pahan päivän varalle. Ja mikäli yrityskaupasta saadut synergiat ja tulosparannus tulevat odotuksia paremmin läpi(kuten Q1/2022 indikoi), on sijoittajilla mahdollisuudet nousevien kertoimien kautta hyviin tuottoihin(Inderesin tavoitehinta 5,2€, nousuvaraa noin 18,5%).

Luonnollisesti tämän artikkelin tarkoitus ei ole olla ostosuositus, joten toivon jokaisen perehtyvän huolellisesti Wulffin omiin sijoittajasivuihin ja tekemään mahdollisen sijoituspäätöksen itsenäisesti.

Euroopan energiamarkkina on tällä hetkellä myllerryksessä, ja tästä syystä minua alkoi kiinnostaa energiamarkkinoilla globaalisti monellakin tapaa mukana oleva Dovre Group. Niille jotka eivät vielä yhtiötä tunne kerrottakoon, että se tarjoaa energia-alan palveluja kolmessa eri segmentissä joita ovat projektihenkilöstö, konsultointi sekä uusiutuva energia. Yhtiö toimii globaalisti, ja sillä on konttorit Kanadassa, Suomessa, Norjassa, Singaporessa sekä Yhdysvalloissa. Projekteja tehdään yli 20 maassa ja yhtiö työllistää reilut 750 ammattilaista.

Yhtiö on listattu Helsingin pörssiin jo vuonna 1999. Sen markkina-arvo on tällä hetkellä 65,16 miljoonaa euroa. Suurimpien osakkeenomistajien listaltan toiselta sijalta löytyy muuten tuttu nimi, Joensuun Kauppa ja Kone Oy jonka takana toimii suursijoittaja Kyösti Kakkonen. Onhan firmassa oltava jotain hyvää jos hänkin on tässä vainunnut hyvän sijoituspaikan? 🙂

Talouslukuja

Tutkaillaanpa seuraavaksi yhtiön talouslukuja pienen taulukon muodossa.

	2018	2019	2020	2021
Liikevaihto(m€)	65,466	83,135	77,474	142,744
Liiketulos(m€)	0,539	2,029	2,351	6,069
EPS(€)	0,01	0,02	0,02	0,035
ROE%	3,77 %	6,67 %	6,82 %	16,48 %

Kuten nähdään, vuonna 2021 yhtiö hyppäsi uuteen liikevaihto- ja tulosluokkaan kun se osti 51%:n enemmistön tuulivoimapuistoja rakentavasta Suvic Oy:sta. Näin yhtiö hyppäsi samalla suuresti mukaan uusiutuvan energian markkinoille. Yhtiön muut segmentit keskittyvät yhä vahvasti öljy- ja kaasumarkkinoiden projekteihin.

Ohessa yhtiön osakekurssin kehitys viime vuosina(lähde):

Tällä hetkellä yhtiö arvostetaan kurssiin 0,615 euroa per osake. Viikon lopulla yhtiö julkaisi Q1/2022-tulosraportin, jonka mukaan sen liikevaihto oli 47,8 miljoonaa euroa ja liikevoitto 1,7 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 143% verrattuna vuoden takaisiin lukuhin, toki suuri vaikutus oli edellä mainitulla Suvic-ostolla.

Liiketulosta Q1/2022 aikana tehtiin 1,7 miljoonaa euroa, kun vuotta aikaisemmin sitä kertyi 0,8 miljoonaa euroa. Tähän 1,7 miljoonaan euroon sisältyi kertataluonteinen 0,1 miljoonan euron kuluerä koskien Suvic-kauppoja. Kasvua tuloksessakin verrattuna vuoden takaiseen kvartaaliin tästä huolimatta siis reilut 100 prosenttia.

Näkymät vuodelle 2022 pysyivät ennallaan (annettu 24.2.2022): Dovre Groupin liikevaihdon vuonna 2022 arvioidaan olevan yli 165 miljoonaa euroa (2021: 142,7 miljoonaa euroa). Liikevoiton (EBIT) arvioidaan olevan parempi kuin edellisenä vuonna (2021: 6,1 miljoonaa euroa). Laveahan tämä ohjeistus on, mutta se antaa tukea tuloskasvun jatkuvuudelle.

Mitä osakkeelta on lupa odottaa?

Ensinnäkin on sanottava pakolliset, eli geopoliittinen tilanne ja korkea inflaatio saattavat vaikuttaa jonkin verran yhtiön tekemiseen, mutta oma tuntumani on että vaikutukset Dovrelle voisivat olla pikemminkin positiiviset. Käytännössä suurin osa EU:sta joutuu miettimään energiapolitiikkansa uusiksi, ja oletan tämän vauhdittavan myös Dovren palveluiden kysyntää.

Jos vedetään ensimmäisen kvartaalin perusteella viivoitinmallilla näkymiä tälle vuodelle, voitaisiin odottaa 191,2 miljoonan euron liikevaihtoa sekä liiketulosta 6,8 miljoonaa euroa. Toki näissä lukemissa tulee ottaa huomioon, että projektiaktiivisuudessa on jonkin verran kausivaihtelua.

Osakekohtainen tulos asettuisi näillä arvoilla noin 4 sentin tuntumaan. Tällä tuloksella P/E asettuisi nykykurssilla 15,3:n. Viime vuoden toteutuneella tuloksella P/E on 17,6. Eli tulostuotto olisi tämän vuoden tuloksella noin 6,5% ja viime vuoden tuloksella noin 5,7%. Tuloskasvun mukaan ottava PEG-kerroin on noin 1.

Mielestäni nämä lukemat kuulostavat kannattavalle kasvajalle varsin mukiin meneviltä lukemilta tässä markkinatilanteessa. Yhtiö on näkemykseni mukaan riskit huomioon ottaen hinnoiteltu melko neutraalisti, ehkä hieman alakanttiin mutta tämä sallittakoon vallitsevassa markkinasentimentissä.

Potentiaalia positiivisiin yllätyksiin kurssitaso mielestäni kuitenkin tarjoaa. Yhtiön toimitusjohtaja Arve Jensen mainitsee strategian tähtäävän kannattavaan kasvuun voittomarginaalien parantumisen kautta. Näkisin, että etenkin Suvicin osalta tässä ollaan vielä hyvinkin alkuvaiheessa. Mikäli tulosta alkaa tulemaan kovemmalla kateprosentilla, on alariveillä tilaa kasvaa merkittävästi yhtiön uudessa liikevaihtoluokassa.

Tulee huomata, että historiallisesti Dovren kurssi on kehittynyt melko laimeasti, ja hieman kuten Tecnotreen tapauksessa yhtiö on varmasti osittain historiansa vanki. Sen on todistettava, että nykyinen käänne tuloskasvun tielle on pysyvää sorttia, jolloin sijoittajat ovat valmiita maksamaan hieman kovempiakin kertoimia. Lisäksi tällä hetkellä yhtiö purjehtii täysin analyytikkoseurannan ulkopuolella, joten hinnanmuodostus voi olla tehottomampaa. Nohevalle sijoittajalle tämä voi tarjota hyviä tilaisuuksia.

Varoitus: Kyseessä on blogaajan omat ajatukset, eikä artikkelia tule nähdä ostosuosituksena.

Näin keväisin törmää helposti uutisiin, joissa kerrotaan pörssiyhtiöiden jakamista hulppeista osingoista ja kerrotaan mihin osinkojuniin ehti vielä mukaan. Ohessa papukaijamerkin arvoinen malliesimerkki Kauppalehdestä:

Mikäpä olisikaan sen hienompaa, kuin hypätä mukaan osinkojunaan juuri ennen osingon irtoamista. Sen jälkeen voisi laskeskella mielessään että näinpä se osinkopotti taas tällekin vuotta kasvoi. Oletko kuitenkaan ajatellut, mikä on tällaisen toiminnan hyöty sijoittamasi pääoman kannalta?

On luonnollista, että sijoittajat pitävät osingoista ja haluavat niitä vuosittain lisää. Tällainen osinkojunaan hyppääminen juuri ennen osingon irtoamista on kuitenkin mielestäni silkkaa pääoman tuhoamista. Tällaisesta toiminnasta hyötyy eniten verottaja. Onkin merkillistä, että talouslehdet kampanjoivat tällaisen asian puolesta. Kyseessä lienee silkka sijoituspopulismi ja klikkien kalastelu.

Miksi osinkojunaan ei kannata hypätä viime hetkellä?

Vastaus on yksinkertainen. Osingonjako on käytännössä varojen siirtoa taskusta toiseen, ja mikäli sijoitus ei ole osakesäästötilillä ottaa verottaja oman osuutensa osingoista. Näin ollen odotusarvo sijoittajalle on tässä tapauksessa negatiivinen.

Suosittelenkin ostamaan osaketta vasta osingon irtoamisen jälkeen, koska silloin välttyy ylimääräiseltä veronmaksulta ja osaketta saa useimmiten osingon verran halvemmalla(eli kappalemääräisesti enemmän). Koska osakkeilla on tapana toipua osinkodipistä jollain aikavälillä(olettaen että liiketoiminnassa ei tapahdu suurempia muutoksia), osinko ikään kuin siirtyy arvonnousuksi osakkeeseen. Tämän arvonnousun sijoittaja voi itsenäisesti realisoida myöhemmin tai jättää realisoimatta. Näin sijoittaja voi halutessaan luoda itselleen osingon myöhemmin myymällä osinkoa vastaavan määrän kyseista osaketta.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan monet venäjäsidonnaiset osakkeet laskivat huimia määriä. Tähän on ollut sodan lisäksi syynä se, että Venäjä on uhkaillut kansallistavansa maasta poistuvat firmat. Lisäksi syynä ovat erilaiset pakotteet, esimerkiksi Finnairilta kiellettiin Venäjän ylilennot, jotka vaikeuttavat huomattavasti aasian liikennettä.

Päätimme kiinnostuksen vuoksi koota ”sotasalkun” niistä osakkeista joilla on suurimmat venäjäsidonnaisuudet. Salkkuun lisäsimme 28.2.2022 kursseillä 5000 euron position kutakin osaketta. Osakkeet ovat Fortum, Nokian Renkaat, Aspo, Neste, Finnair ja Olvi. Seuraamalla sotasalkkuamme näet mikä osake lopulta korjaa kurssitasonsa entiselleen, ja mikä jää matelemaan pysyvästi alemmalle kurssitasolle.

Sotasalkkuun pääset tästä linkistä, lisäksi pysyvä linkki löytyy sivustomme yläreunasta.

Pörssissä alennusmyynnit saivat eilen maanantaina jatkoa, kun toveri Putin tarjosi meille ystävänpäivälahjaksi halventuneita osakkeita. Kaikkien osakkeiden kollektiivisesti laskiessa on normaalia tuntea pientä ahdistusta salkun sulamisesta. Fokus tulee silti pitää pitkässä pelissä, ja siihen eivät lyhyen aikavälin geopoliittiset riskit saatika koronnostot vaikuta pätkän vertaa. Paitsi ehkä positiivisessa mielessä, mikäli pystyy nämä tilaisuudet hyödyntämään ostopaikkoina.

Kaikkien osakkeiden kollektiivisessa laskussa herra markkina tekee helposti ylilyöntejä. Näissä tilanteissa sijoittajan on hyvä pysyä kärryillä löytyisikö pörssistä oman salkun ulkopuoleltakin mielenkiintoisia ostokohteita.

Tätä työtä helpottaakseni koostin taulukon, johon arvotin osakkeet seuraavien kriteerien mukaan: P/E-luku, P/B-luku, osinkotuotto-%, oman pääoman tuotto eli ROE% ja liikevaihdon kasvu, kaikki vuoden 2022 Inderesin ennusteilla. Negatiivista tulosta tekeviä yhtiöitä ei luonnollisesti otettu huomioon tässä tarkastelussa.

Laitoin siis yksinkertaisesti osakkeet paremmuusjärjestykseen jokaisella edellä mainitulla kriteerillä. Tämän jälkeen laskin saadut pisteet yhteen, ja se yhtiö joka sai pienimmän pistemäärän olisi tämän mekaanisen tarkastelun perusteella mielenkiintoisin ostokohde. Lisäsin taulukkoon myös Grahamin P/E-luvun, koska se on arvosijoittajapiireissä melko laajasti käytetty indikaattori. Nyrkkisääntönä pidetään, että mikäli Grahamin P/E on alle 22,5, tämä voisi indikoida ostopaikasta.

SIJA NRO.	Yhtiö	P/E	P/B	Osinkotuotto-%	ROE%	LV:n kasvu%	Grahamin P/E	Kurssi
1	Kesla	8,77	1,12	4,51 %	13,30 %	27,92 %	10	5,1
2	Honkarakenne	9,12	2,12	6,57 %	25,05 %	12,27 %	19	7
3	CapMan	12,43	3,3	5,48 %	27,90 %	54,26 %	41	2,92
4	Titanium	12	6,14	7,05 %	45,80 %	21,42 %	74	14,75
5	Wulff-Yhtiöt	9,35	1,54	2,93 %	17,62 %	23,96 %	14	4,78
6	Partnera	9,53	1,14	4,24 %	8,28 %	41,39 %	11	2,36
7	Outokumpu	4,41	0,7	3,57 %	17,03 %	6,67 %	3	5,6
8	Aspocomp	11,05	1,76	3,62 %	20,64 %	16,98 %	19	5,8
9	Aspo	10,24	2,26	4,47 %	23,56 %	7,10 %	23	10,28
10	Cargotec	12,17	1,52	3,57 %	11,56 %	21,80 %	18	39,22
11	Rush Factory	6,81	3,73	0 %	75,39 %	63,29 %	25	2,87
12	Innofactor	10,13	1,75	5,22 %	16,65 %	4,07 %	18	1,34
13	Raute	14	2,23	4,71 %	16,49 %	17,79 %	31	19,1
14	Cibus Nordic Real Estate	14,08	1,75	4,28 %	12,80 %	21,88 %	25	256,8
15	Konecranes	12,33	1,76	4,78 %	15,05 %	7,43 %	22	33,46
16	Nokian Renkaat	13,34	2,18	5,22 %	15,35 %	10,23 %	29	26,81
17	Tokmanni Group	12,76	3,75	5,83 %	30,77 %	5,94 %	48	17,14
18	Aktia	10,51	1,08	5,74 %	10,52 %	2,52 %	11	11,68
19	Kreate	11,93	2,09	4,43 %	18,34 %	6,25 %	25	10,6
20	Consti	11,37	2,52	3,93 %	23,72 %	6,40 %	29	11,95
21	Glaston	14,49	1,25	3,77 %	8,82 %	22,16 %	18	1,06
22	Eezy	13,31	1,32	3,39 %	10,24 %	19,28 %	18	5,9
23	EAB Group	13,09	1,83	5,17 %	14,50 %	6,89 %	24	2,9
24	Metsä Board	12,8	1,87	4,28 %	15,12 %	7,50 %	24	9,58
25	TietoEVRY	10,03	1,72	5,37 %	13,99 %	2,24 %	17	26,08
26	Reka Industrial	10,47	1,68	2,68 %	17,24 %	7,30 %	18	3,73
27	Panostaja	8,81	0,85	4,41 %	9,97 %	1,51 %	7	0,68
28	Kemira	13,7	1,34	4,81 %	9,97 %	6,78 %	18	12,07
29	Vincit	12,6	2,77	3,42 %	15,81 %	14,80 %	35	6,44
30	Ponsse	14,12	3,15	3,31 %	24 %	13,71 %	44	39,3
31	Solteq	13,88	2,52	3,57 %	19,30 %	8,90 %	35	4,2
32	United Bankers	14,35	3,2	5,78 %	23,03 %	3,54 %	46	13,85
33	Piippo	13,9	0,6	1,45 %	4,44 %	28,34 %	8	3,44
34	Fondia	17,12	4,74	4,86 %	24,56 %	10,69 %	81	6,58
35	Metso Outotec	17,12	2,99	3,55 %	18,36 %	18,53 %	51	9,01
36	Siili Solutions	12,18	3,61	2,94 %	23,59 %	8,70 %	44	13,62
37	Puuilo	17,21	12,73	4,67 %	83,96 %	10,80 %	219	7,71
38	Sampo	20,39	1,94	7,32 %	11,90 %	9,73 %	40	44,83
39	Sievi Capital	8,14	0,96	2,96 %	12,40 %	-47,37 %	8	1,69
40	Etteplan	16,53	3,49	2,99 %	22,51 %	17,70 %	58	15,7
41	Nurminen Logistics	11,69	5,58	1,95 %	47,25 %	8,42 %	65	1,54
42	Alexandria Pankkiiriliike	13,81	3,37	6 %	21,45 %	-3,53 %	47	8,34
43	Valmet	15,58	3,36	3,95 %	22,88 %	7,34 %	52	32,93
44	Purmo Group	11,45	1,14	3,23 %	10,29 %	2,90 %	13	12,4
45	Exel Composites	12,97	2,52	3,39 %	20,77 %	4,60 %	33	7,09
46	Wärtsilä	20,26	2,58	3,42 %	13,19 %	26,74 %	52	10,54
47	YIT	12,29	0,86	3,91 %	7,15 %	1,24 %	11	4,35
48	Martela	11,32	1,06	0 %	9,79 %	9,99 %	12	2,79
49	Caverion	14,05	3,49	3,30 %	26,89 %	5,10 %	49	6,06
50	Stora Enso	12,94	1,35	3,28 %	10,45 %	4 %	17	18,32
51	Netum	14,65	3,38	1,86 %	15,61 %	24,59 %	50	4,3
52	Verkkokauppa.com	17,55	6,83	4,26 %	41,28 %	7,29 %	120	6,1
53	Orthex	16,29	4,41	3,65 %	29,30 %	6,38 %	72	9,6
54	Solwers	15,94	1,65	1,20 %	11,36 %	23,94 %	26	7,5
55	Alma Media	15,25	3,6	3,43 %	24,65 %	6,28 %	55	10,2
56	Harvia	17,95	5,84	2,14 %	38,70 %	18,97 %	105	37,45
57	Incap	16,74	5,03	1,24 %	33,73 %	22 %	84	72,5
58	Toivo Group	8,35	1,99	0 %	27,25 %	-11,10 %	17	2,75
59	eQ	24,34	12,36	4,28 %	51,43 %	10,08 %	301	25,25
60	Fortum	15,3	1,63	4,73 %	10,80 %	1,49 %	25	24,09
61	Kamux	17,49	3,66	2,25 %	22,41 %	17,50 %	64	11,13
62	Fiskars Group	14,61	2,09	4,24 %	14,80 %	1,96 %	31	22,4
63	Huhtamäki	15,95	2,4	2,73 %	14,76 %	11,28 %	38	35,53
64	Oma Säästöpankki	10,92	1,19	2,33 %	11,67 %	-12 %	13	17,2
65	Apetit	14,82	0,79	4,84 %	5,44 %	-20,22 %	12	12,4
66	Evli Pankki	17,24	6,04	10,73 %	31,61 %	-11,27 %	104	21,9
67	Tecnotree	15,85	4,7	0 %	34,86 %	17,38 %	74	1,29
68	Suominen	20,45	1,39	5,08 %	6,79 %	6,28 %	28	3,94
69	Enersense	14,12	1,7	2,19 %	12,61 %	6,66 %	24	6,86
70	Sanoma	16,94	2,7	4,75 %	15,37 %	3,09 %	46	12,22
71	Scanfil	13,16	2,05	2,97 %	16,37 %	1,16 %	27	7,08
72	Digia	13,29	2,59	2,73 %	16,87 %	5,07 %	34	7,32
73	Relais Group	14,53	3,95	2,38 %	15,15 %	16,69 %	57	21
74	Rapala VMC	12,9	1,71	2,94 %	13,89 %	0,64 %	22	6,8
75	Aallon Group	14,98	3,3	2,64 %	14,74 %	12,33 %	49	10,6
76	Nokia	12,95	1,48	2,44 %	9,50 %	3,90 %	19	4,92
77	Viafin Service	16,22	2,2	3,21 %	14,09 %	6,30 %	36	14
78	Bilot	15,56	1,59	1,81 %	4,72 %	17 %	25	5,52
79	Neste	22,1	3,79	2,25 %	17,93 %	21,66 %	84	37,78
80	Duell	21,51	5,42	0,92 %	23,40 %	59,18 %	117	7,65
81	Investors House	19,8	1,02	6,05 %	4,69 %	-15,40 %	20	5,12
82	Teleste	18,53	1,34	3,21 %	7,18 %	6,56 %	25	4,99
83	Soprano	23,37	1,64	2,70 %	7,28 %	14,47 %	38	0,37
84	Talenom	33,12	8,46	1,98 %	26,96 %	26,41 %	280	9,62
85	Elisa	22,81	6,68	4,19 %	29,66 %	4,79 %	152	51,26
86	Robit	18,29	1,57	2,02 %	8,98 %	9,02 %	29	3,97
87	NoHo Partners	48,03	2,23	1,82 %	12,12 %	41,11 %	107	8,24
88	Boreo	20,18	6,37	0,77 %	36,07 %	16,21 %	129	64,6
89	Oriola	18,25	2,19	4,04 %	12,31 %	2,53 %	40	2,23
90	Admicom	30,97	11,01	1,94 %	28,68 %	22,08 %	341	67,1
91	UPM	18,53	1,58	3,96 %	8,62 %	2,32 %	29	32,83
92	PunaMusta Media	20,84	1,5	3,51 %	7,30 %	5,28 %	31	5,7
93	Kesko	19,65	4,02	3,98 %	20,95 %	2,03 %	79	26,87
94	EcoUp	22,53	2,35	1,42 %	9,17 %	27,85 %	53	6,33
95	Telia company	20,31	1,94	5,61 %	8,19 %	-0,02 %	39	37,41
96	Terveystalo	17,6	2,13	2,80 %	12,80 %	5,34 %	37	11,44
97	Qt	61,14	23,71	0,59 %	49,05 %	41,72 %	1450	102,2
98	Orion	25,57	7,16	4,35 %	27,72 %	3 %	183	35,67
99	Taaleri	23,51	1,65	8,66 %	6,61 %	-23,23 %	39	11,55
100	Sitowise	16,55	2,08	1,88 %	13,19 %	5,34 %	34	7,44
101	Raisio	26,26	1,79	4,14 %	6,79 %	6,55 %	47	3,14
102	Avidly	12,05	2,47	0 %	4,78 %	10,70 %	30	4,78
103	Lehto Group	12,4	0,57	0 %	4,74 %	1,71 %	7	0,64
104	Ilkka-Yhtymä	27,29	0,79	4,59 %	2,88 %	-0,22 %	22	4,79
105	Marimekko	28,32	8,16	2,37 %	30,22 %	9,46 %	231	76
106	Loihde	20,28	1,07	1,75 %	-1,59 %	9,92 %	22	16,55
107	Pihlajalinna	14,95	2,07	1,96 %	14,54 %	-0,03 %	31	12,76
108	Heeros	24,98	3,04	0 %	12,04 %	27,58 %	76	4,52
109	Fodelia	25,91	4,81	1,36 %	16,68 %	21,39 %	125	7,38
110	Musti Group	32,93	5,29	2,27 %	15,68 %	18,07 %	174	26,42
111	Lemonsoft	41,44	9,6	1,25 %	20,19 %	25,14 %	398	12,85
112	SRV	13,1	0,73	0 %	5,77 %	-5,59 %	10	0,49
113	Detection Technology	28,95	4,73	1,73 %	17,21 %	16,50 %	137	26
114	Revenio Group	51,28	12,9	1,02 %	25,42 %	21,72 %	662	43,34
115	Rovio	25,97	2,7	1,62 %	10,71 %	16,45 %	70	7,43
116	Kone	28,99	9,33	3,25 %	31,68 %	3,63 %	270	55,38
117	Enedo	24,7	2,72	0 %	11,66 %	18 %	67	0,35
118	Gofore	28,91	5,48	1,44 %	17,25 %	10 %	158	24,3
119	Norrhydro	26,62	3,54	1,30 %	10,26 %	13,88 %	94	3,86
120	F-Secure	31,64	6,48	1,17 %	19,72 %	7,61 %	205	4,29
121	Vaisala	28,94	6,64	1,39 %	21,13 %	5,16 %	192	46,8
122	Fellow Finance	70,11	1,7	0 %	2,46 %	12,33 %	119	3
123	Bittium	60,66	1,5	0,99 %	4,20 %	4,64 %	91	5,07
124	Merus Power	115,99	4,2	0 %	3,69 %	25 %	487	7,41
125	LeadDesk	53,62	5,28	0 %	0,47 %	23 %	283	18,95
126	Remedy	48,31	4,64	0,61 %	9,98 %	5,98 %	224	32,65
127	Efecte	255,31	23,52	0 %	9,65 %	14,29 %	6005	13,6
128	Nixu	339,91	3,5	0 %	-1,33 %	7,45 %	1190	5,96
129	Basware	879,38	4,54	0 %	0,11 %	4,20 %	3992	22,95

Loppuun vielä tyypilliset varoitukset: taulukko ei missään nimessä ole ostosuositus. Sijoittajan tulee itse perehtyä yhtiöihin ja arvioida potentiaaliset riskit.

Kirjoitin aikaisemmassa artikkelissani, että markkinaturbulenssissa ei kannata panikoitua. Hyvä opetus tästä oli esimerkiksi markkinoiden nopea toipuminen koronakriisistä. Mikäli myi omistuksiaan laskun ollessa kovimmillaan, tuhosi samalla todennäköisesti paljon pääomia jos jäi nopeaan korjaukseen lähteneen ”nousujunan” kyydistä.

Nyt ajattelin nostaa esiin myös toisen näkökulman joka käsittelee paniikkimyyntien järkevyyttä(tai järjettömyyttä). Tästä en ole nähnyt vastaavaa konkreettista esimerkkiä, joten koostin havainnollistavan esimerkin omasta salkustani.

Kun voitollisia osakkeita myydään, verot lankeavat maksettavaksi voitoista. Näin ollen veron määrä on aina varmasti menetettyä varallisuutta. Myydessään voitollisia osakkeita, sijoittaja siis lyö vetoa sen puolesta, minkä verran kurssit tulevat laskemaan. Mitä voitollisempi osake on, sitä suurempaa laskua kurssiin sijoittaja odottaa myyntipäätöksen tehdessään.

Oheiseen taulukkoon verojen määrä on lakettu alemman 30% pääomatuloverotuksen mukaan. Yksinkertaistuksen vuoksi mukaan ei ole otettu esimerkiksi hankintameno-olettamaa. ”Vastaa laskua(%)”- sarake osoittaa prosentteina kuinka suuri maksettavien verojen määrä on omistuksen kokonaisarvosta. Näin ollen tämä on se kurssilaskun vähimmäismäärä jonka sijoittaja arvioi osakkeelle koituvan mikäli ajattelee ostavansa samat osakkeet myöhemmin takaisin. Luonnollisesti laskun olisi suotavaa olla vielä paljon suurempaa, jotta osakkeita saisi ostettua halvemmalla ja tehtyä tässä prosessissa voittoakin.

	Määrä kpl	Ostohinta	Arvo EUR	Tuotto-%	Paino salkussa	Tuotto (€)	Verot(30%) myytäessä €	Vastaa laskua(%)
Harvia	1006	9,194.84 €	44,616.10 €	385.23%	22.10%	35 421,26	10 626,378	23,8
Revenio Group	646	6,970.34 €	28,372.32 €	307.04%	14.05%	21 401,98	6 420,594	22,6
Qt	194	6,132.34 €	18,139.00 €	195.79%	8.98%	12 006,66	3 601,998	19,9
Talenom	954	4,369.32 €	9,282.42 €	112.45%	4.60%	4 913,1	1 473,93	15,9
Tecnotree	15121	10,131.07 €	19,203.67 €	89.55%	9.51%	9 072,6	2 721,78	14,2
Sampo	466	12,102.02 €	19,832.96 €	63.88%	9.82%	7 730,94	2 319,282	11,7
Fortum	329	5,000.80 €	7,955.22 €	59.08%	3.94%	2 954,42	886,326	11,1
Kone	90	3,744.90 €	4,996.80 €	33.43%	2.47%	1 251,9	375,57	7,5
Nordea	1295	10,709.65 €	13,714.05 €	28.05%	6.79%	3 004,4	901,32	6,6
Neste	269	8,271.75 €	10,162.82 €	22.86%	5.03%	1 891,07	567,321	5,6
Nokian Tyres	529	14,224.81 €	15,203.46 €	6.88%	7.53%	978,65	293,595	1,9
Wärtsilä	200	2,590.00 €	2,398.00 €	-7.41%	1.19%	-192	-57,6	-2,4
Telia	2360	8,968.00 €	8,024.00 €	-10.53%	3.97%	-944	-283,2	-3,5

Kuten yllä olevasta esimerkistä nähdään, jos esimerkiksi myisin nyt Revenion tai Harvian osakkeeni sillä ajatuksella, että ostan ne takaisin joskus myöhemmin, minun tulisi odottaa kyseisille osakkeille vähintään yli 20% laskua, jotta pääsisin verojen jälkeen omilleni. Näiden osakkeiden myynti olisi siis samalla todella suuri kannanotto laskumarkkinan jatkumisen puolesta. Sama toki koskee oikeastaan kaikkia salkun kärkipään tuottoa tuoneita osakkeita.

Jos jotain haluaisin taktisessa mielessä myydä, kannattaisi salkusta käyttää ulkona listan häntäpäästä löytyvät tappiolliset osakkeet. Näiden myynnissä on todennäköisesti vain voitettavaa, sillä osakkeissa on realisoimatonta tappiota. Mikäli uskon kurssien yhä laskevan, nämä voisi käyttää ulkona saaden samalla tappiot verotukseen, ja osakkeet voisi myöhemmin ostaa halvemmalla takaisin. Tässä tapauksessa saisin välityspalkkioiden hinnalla ”ostettua” verovähennyksiä esimerkiksi tulevan kevään osinkotuloille.

Toivottavasti tämä kirjoitus osaltaan rauhoittaa sijoittajien mieltä markkinoiden panikoidessa, ja tuo uuden näkökulman voitollisten osakkeiden realisointiin. Muistutan erityisesti, että pitkäjänteinen työ tuo parhaan tuloksen.