Kategoria: sijoittaminen

Euroopan energiamarkkina on tällä hetkellä myllerryksessä, ja tästä syystä minua alkoi kiinnostaa energiamarkkinoilla globaalisti monellakin tapaa mukana oleva Dovre Group. Niille jotka eivät vielä yhtiötä tunne kerrottakoon, että se tarjoaa energia-alan palveluja kolmessa eri segmentissä joita ovat projektihenkilöstö, konsultointi sekä uusiutuva energia. Yhtiö toimii globaalisti, ja sillä on konttorit Kanadassa, Suomessa, Norjassa, Singaporessa sekä Yhdysvalloissa. Projekteja tehdään yli 20 maassa ja yhtiö työllistää reilut 750 ammattilaista.

Yhtiö on listattu Helsingin pörssiin jo vuonna 1999. Sen markkina-arvo on tällä hetkellä 65,16 miljoonaa euroa. Suurimpien osakkeenomistajien listaltan toiselta sijalta löytyy muuten tuttu nimi, Joensuun Kauppa ja Kone Oy jonka takana toimii suursijoittaja Kyösti Kakkonen. Onhan firmassa oltava jotain hyvää jos hänkin on tässä vainunnut hyvän sijoituspaikan? 🙂

Talouslukuja

Tutkaillaanpa seuraavaksi yhtiön talouslukuja pienen taulukon muodossa.

	2018	2019	2020	2021
Liikevaihto(m€)	65,466	83,135	77,474	142,744
Liiketulos(m€)	0,539	2,029	2,351	6,069
EPS(€)	0,01	0,02	0,02	0,035
ROE%	3,77 %	6,67 %	6,82 %	16,48 %

Kuten nähdään, vuonna 2021 yhtiö hyppäsi uuteen liikevaihto- ja tulosluokkaan kun se osti 51%:n enemmistön tuulivoimapuistoja rakentavasta Suvic Oy:sta. Näin yhtiö hyppäsi samalla suuresti mukaan uusiutuvan energian markkinoille. Yhtiön muut segmentit keskittyvät yhä vahvasti öljy- ja kaasumarkkinoiden projekteihin.

Ohessa yhtiön osakekurssin kehitys viime vuosina(lähde):

Tällä hetkellä yhtiö arvostetaan kurssiin 0,615 euroa per osake. Viikon lopulla yhtiö julkaisi Q1/2022-tulosraportin, jonka mukaan sen liikevaihto oli 47,8 miljoonaa euroa ja liikevoitto 1,7 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 143% verrattuna vuoden takaisiin lukuhin, toki suuri vaikutus oli edellä mainitulla Suvic-ostolla.

Liiketulosta Q1/2022 aikana tehtiin 1,7 miljoonaa euroa, kun vuotta aikaisemmin sitä kertyi 0,8 miljoonaa euroa. Tähän 1,7 miljoonaan euroon sisältyi kertataluonteinen 0,1 miljoonan euron kuluerä koskien Suvic-kauppoja. Kasvua tuloksessakin verrattuna vuoden takaiseen kvartaaliin tästä huolimatta siis reilut 100 prosenttia.

Näkymät vuodelle 2022 pysyivät ennallaan (annettu 24.2.2022): Dovre Groupin liikevaihdon vuonna 2022 arvioidaan olevan yli 165 miljoonaa euroa (2021: 142,7 miljoonaa euroa). Liikevoiton (EBIT) arvioidaan olevan parempi kuin edellisenä vuonna (2021: 6,1 miljoonaa euroa). Laveahan tämä ohjeistus on, mutta se antaa tukea tuloskasvun jatkuvuudelle.

Mitä osakkeelta on lupa odottaa?

Ensinnäkin on sanottava pakolliset, eli geopoliittinen tilanne ja korkea inflaatio saattavat vaikuttaa jonkin verran yhtiön tekemiseen, mutta oma tuntumani on että vaikutukset Dovrelle voisivat olla pikemminkin positiiviset. Käytännössä suurin osa EU:sta joutuu miettimään energiapolitiikkansa uusiksi, ja oletan tämän vauhdittavan myös Dovren palveluiden kysyntää.

Jos vedetään ensimmäisen kvartaalin perusteella viivoitinmallilla näkymiä tälle vuodelle, voitaisiin odottaa 191,2 miljoonan euron liikevaihtoa sekä liiketulosta 6,8 miljoonaa euroa. Toki näissä lukemissa tulee ottaa huomioon, että projektiaktiivisuudessa on jonkin verran kausivaihtelua.

Osakekohtainen tulos asettuisi näillä arvoilla noin 4 sentin tuntumaan. Tällä tuloksella P/E asettuisi nykykurssilla 15,3:n. Viime vuoden toteutuneella tuloksella P/E on 17,6. Eli tulostuotto olisi tämän vuoden tuloksella noin 6,5% ja viime vuoden tuloksella noin 5,7%. Tuloskasvun mukaan ottava PEG-kerroin on noin 1.

Mielestäni nämä lukemat kuulostavat kannattavalle kasvajalle varsin mukiin meneviltä lukemilta tässä markkinatilanteessa. Yhtiö on näkemykseni mukaan riskit huomioon ottaen hinnoiteltu melko neutraalisti, ehkä hieman alakanttiin mutta tämä sallittakoon vallitsevassa markkinasentimentissä.

Potentiaalia positiivisiin yllätyksiin kurssitaso mielestäni kuitenkin tarjoaa. Yhtiön toimitusjohtaja Arve Jensen mainitsee strategian tähtäävän kannattavaan kasvuun voittomarginaalien parantumisen kautta. Näkisin, että etenkin Suvicin osalta tässä ollaan vielä hyvinkin alkuvaiheessa. Mikäli tulosta alkaa tulemaan kovemmalla kateprosentilla, on alariveillä tilaa kasvaa merkittävästi yhtiön uudessa liikevaihtoluokassa.

Tulee huomata, että historiallisesti Dovren kurssi on kehittynyt melko laimeasti, ja hieman kuten Tecnotreen tapauksessa yhtiö on varmasti osittain historiansa vanki. Sen on todistettava, että nykyinen käänne tuloskasvun tielle on pysyvää sorttia, jolloin sijoittajat ovat valmiita maksamaan hieman kovempiakin kertoimia. Lisäksi tällä hetkellä yhtiö purjehtii täysin analyytikkoseurannan ulkopuolella, joten hinnanmuodostus voi olla tehottomampaa. Nohevalle sijoittajalle tämä voi tarjota hyviä tilaisuuksia.

Varoitus: Kyseessä on blogaajan omat ajatukset, eikä artikkelia tule nähdä ostosuosituksena.

Näin keväisin törmää helposti uutisiin, joissa kerrotaan pörssiyhtiöiden jakamista hulppeista osingoista ja kerrotaan mihin osinkojuniin ehti vielä mukaan. Ohessa papukaijamerkin arvoinen malliesimerkki Kauppalehdestä:

Mikäpä olisikaan sen hienompaa, kuin hypätä mukaan osinkojunaan juuri ennen osingon irtoamista. Sen jälkeen voisi laskeskella mielessään että näinpä se osinkopotti taas tällekin vuotta kasvoi. Oletko kuitenkaan ajatellut, mikä on tällaisen toiminnan hyöty sijoittamasi pääoman kannalta?

On luonnollista, että sijoittajat pitävät osingoista ja haluavat niitä vuosittain lisää. Tällainen osinkojunaan hyppääminen juuri ennen osingon irtoamista on kuitenkin mielestäni silkkaa pääoman tuhoamista. Tällaisesta toiminnasta hyötyy eniten verottaja. Onkin merkillistä, että talouslehdet kampanjoivat tällaisen asian puolesta. Kyseessä lienee silkka sijoituspopulismi ja klikkien kalastelu.

Miksi osinkojunaan ei kannata hypätä viime hetkellä?

Vastaus on yksinkertainen. Osingonjako on käytännössä varojen siirtoa taskusta toiseen, ja mikäli sijoitus ei ole osakesäästötilillä ottaa verottaja oman osuutensa osingoista. Näin ollen odotusarvo sijoittajalle on tässä tapauksessa negatiivinen.

Suosittelenkin ostamaan osaketta vasta osingon irtoamisen jälkeen, koska silloin välttyy ylimääräiseltä veronmaksulta ja osaketta saa useimmiten osingon verran halvemmalla(eli kappalemääräisesti enemmän). Koska osakkeilla on tapana toipua osinkodipistä jollain aikavälillä(olettaen että liiketoiminnassa ei tapahdu suurempia muutoksia), osinko ikään kuin siirtyy arvonnousuksi osakkeeseen. Tämän arvonnousun sijoittaja voi itsenäisesti realisoida myöhemmin tai jättää realisoimatta. Näin sijoittaja voi halutessaan luoda itselleen osingon myöhemmin myymällä osinkoa vastaavan määrän kyseista osaketta.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan monet venäjäsidonnaiset osakkeet laskivat huimia määriä. Tähän on ollut sodan lisäksi syynä se, että Venäjä on uhkaillut kansallistavansa maasta poistuvat firmat. Lisäksi syynä ovat erilaiset pakotteet, esimerkiksi Finnairilta kiellettiin Venäjän ylilennot, jotka vaikeuttavat huomattavasti aasian liikennettä.

Päätimme kiinnostuksen vuoksi koota ”sotasalkun” niistä osakkeista joilla on suurimmat venäjäsidonnaisuudet. Salkkuun lisäsimme 28.2.2022 kursseillä 5000 euron position kutakin osaketta. Osakkeet ovat Fortum, Nokian Renkaat, Aspo, Neste, Finnair ja Olvi. Seuraamalla sotasalkkuamme näet mikä osake lopulta korjaa kurssitasonsa entiselleen, ja mikä jää matelemaan pysyvästi alemmalle kurssitasolle.

Sotasalkkuun pääset tästä linkistä, lisäksi pysyvä linkki löytyy sivustomme yläreunasta.

Pörssissä alennusmyynnit saivat eilen maanantaina jatkoa, kun toveri Putin tarjosi meille ystävänpäivälahjaksi halventuneita osakkeita. Kaikkien osakkeiden kollektiivisesti laskiessa on normaalia tuntea pientä ahdistusta salkun sulamisesta. Fokus tulee silti pitää pitkässä pelissä, ja siihen eivät lyhyen aikavälin geopoliittiset riskit saatika koronnostot vaikuta pätkän vertaa. Paitsi ehkä positiivisessa mielessä, mikäli pystyy nämä tilaisuudet hyödyntämään ostopaikkoina.

Kaikkien osakkeiden kollektiivisessa laskussa herra markkina tekee helposti ylilyöntejä. Näissä tilanteissa sijoittajan on hyvä pysyä kärryillä löytyisikö pörssistä oman salkun ulkopuoleltakin mielenkiintoisia ostokohteita.

Tätä työtä helpottaakseni koostin taulukon, johon arvotin osakkeet seuraavien kriteerien mukaan: P/E-luku, P/B-luku, osinkotuotto-%, oman pääoman tuotto eli ROE% ja liikevaihdon kasvu, kaikki vuoden 2022 Inderesin ennusteilla. Negatiivista tulosta tekeviä yhtiöitä ei luonnollisesti otettu huomioon tässä tarkastelussa.

Laitoin siis yksinkertaisesti osakkeet paremmuusjärjestykseen jokaisella edellä mainitulla kriteerillä. Tämän jälkeen laskin saadut pisteet yhteen, ja se yhtiö joka sai pienimmän pistemäärän olisi tämän mekaanisen tarkastelun perusteella mielenkiintoisin ostokohde. Lisäsin taulukkoon myös Grahamin P/E-luvun, koska se on arvosijoittajapiireissä melko laajasti käytetty indikaattori. Nyrkkisääntönä pidetään, että mikäli Grahamin P/E on alle 22,5, tämä voisi indikoida ostopaikasta.

SIJA NRO.	Yhtiö	P/E	P/B	Osinkotuotto-%	ROE%	LV:n kasvu%	Grahamin P/E	Kurssi
1	Kesla	8,77	1,12	4,51 %	13,30 %	27,92 %	10	5,1
2	Honkarakenne	9,12	2,12	6,57 %	25,05 %	12,27 %	19	7
3	CapMan	12,43	3,3	5,48 %	27,90 %	54,26 %	41	2,92
4	Titanium	12	6,14	7,05 %	45,80 %	21,42 %	74	14,75
5	Wulff-Yhtiöt	9,35	1,54	2,93 %	17,62 %	23,96 %	14	4,78
6	Partnera	9,53	1,14	4,24 %	8,28 %	41,39 %	11	2,36
7	Outokumpu	4,41	0,7	3,57 %	17,03 %	6,67 %	3	5,6
8	Aspocomp	11,05	1,76	3,62 %	20,64 %	16,98 %	19	5,8
9	Aspo	10,24	2,26	4,47 %	23,56 %	7,10 %	23	10,28
10	Cargotec	12,17	1,52	3,57 %	11,56 %	21,80 %	18	39,22
11	Rush Factory	6,81	3,73	0 %	75,39 %	63,29 %	25	2,87
12	Innofactor	10,13	1,75	5,22 %	16,65 %	4,07 %	18	1,34
13	Raute	14	2,23	4,71 %	16,49 %	17,79 %	31	19,1
14	Cibus Nordic Real Estate	14,08	1,75	4,28 %	12,80 %	21,88 %	25	256,8
15	Konecranes	12,33	1,76	4,78 %	15,05 %	7,43 %	22	33,46
16	Nokian Renkaat	13,34	2,18	5,22 %	15,35 %	10,23 %	29	26,81
17	Tokmanni Group	12,76	3,75	5,83 %	30,77 %	5,94 %	48	17,14
18	Aktia	10,51	1,08	5,74 %	10,52 %	2,52 %	11	11,68
19	Kreate	11,93	2,09	4,43 %	18,34 %	6,25 %	25	10,6
20	Consti	11,37	2,52	3,93 %	23,72 %	6,40 %	29	11,95
21	Glaston	14,49	1,25	3,77 %	8,82 %	22,16 %	18	1,06
22	Eezy	13,31	1,32	3,39 %	10,24 %	19,28 %	18	5,9
23	EAB Group	13,09	1,83	5,17 %	14,50 %	6,89 %	24	2,9
24	Metsä Board	12,8	1,87	4,28 %	15,12 %	7,50 %	24	9,58
25	TietoEVRY	10,03	1,72	5,37 %	13,99 %	2,24 %	17	26,08
26	Reka Industrial	10,47	1,68	2,68 %	17,24 %	7,30 %	18	3,73
27	Panostaja	8,81	0,85	4,41 %	9,97 %	1,51 %	7	0,68
28	Kemira	13,7	1,34	4,81 %	9,97 %	6,78 %	18	12,07
29	Vincit	12,6	2,77	3,42 %	15,81 %	14,80 %	35	6,44
30	Ponsse	14,12	3,15	3,31 %	24 %	13,71 %	44	39,3
31	Solteq	13,88	2,52	3,57 %	19,30 %	8,90 %	35	4,2
32	United Bankers	14,35	3,2	5,78 %	23,03 %	3,54 %	46	13,85
33	Piippo	13,9	0,6	1,45 %	4,44 %	28,34 %	8	3,44
34	Fondia	17,12	4,74	4,86 %	24,56 %	10,69 %	81	6,58
35	Metso Outotec	17,12	2,99	3,55 %	18,36 %	18,53 %	51	9,01
36	Siili Solutions	12,18	3,61	2,94 %	23,59 %	8,70 %	44	13,62
37	Puuilo	17,21	12,73	4,67 %	83,96 %	10,80 %	219	7,71
38	Sampo	20,39	1,94	7,32 %	11,90 %	9,73 %	40	44,83
39	Sievi Capital	8,14	0,96	2,96 %	12,40 %	-47,37 %	8	1,69
40	Etteplan	16,53	3,49	2,99 %	22,51 %	17,70 %	58	15,7
41	Nurminen Logistics	11,69	5,58	1,95 %	47,25 %	8,42 %	65	1,54
42	Alexandria Pankkiiriliike	13,81	3,37	6 %	21,45 %	-3,53 %	47	8,34
43	Valmet	15,58	3,36	3,95 %	22,88 %	7,34 %	52	32,93
44	Purmo Group	11,45	1,14	3,23 %	10,29 %	2,90 %	13	12,4
45	Exel Composites	12,97	2,52	3,39 %	20,77 %	4,60 %	33	7,09
46	Wärtsilä	20,26	2,58	3,42 %	13,19 %	26,74 %	52	10,54
47	YIT	12,29	0,86	3,91 %	7,15 %	1,24 %	11	4,35
48	Martela	11,32	1,06	0 %	9,79 %	9,99 %	12	2,79
49	Caverion	14,05	3,49	3,30 %	26,89 %	5,10 %	49	6,06
50	Stora Enso	12,94	1,35	3,28 %	10,45 %	4 %	17	18,32
51	Netum	14,65	3,38	1,86 %	15,61 %	24,59 %	50	4,3
52	Verkkokauppa.com	17,55	6,83	4,26 %	41,28 %	7,29 %	120	6,1
53	Orthex	16,29	4,41	3,65 %	29,30 %	6,38 %	72	9,6
54	Solwers	15,94	1,65	1,20 %	11,36 %	23,94 %	26	7,5
55	Alma Media	15,25	3,6	3,43 %	24,65 %	6,28 %	55	10,2
56	Harvia	17,95	5,84	2,14 %	38,70 %	18,97 %	105	37,45
57	Incap	16,74	5,03	1,24 %	33,73 %	22 %	84	72,5
58	Toivo Group	8,35	1,99	0 %	27,25 %	-11,10 %	17	2,75
59	eQ	24,34	12,36	4,28 %	51,43 %	10,08 %	301	25,25
60	Fortum	15,3	1,63	4,73 %	10,80 %	1,49 %	25	24,09
61	Kamux	17,49	3,66	2,25 %	22,41 %	17,50 %	64	11,13
62	Fiskars Group	14,61	2,09	4,24 %	14,80 %	1,96 %	31	22,4
63	Huhtamäki	15,95	2,4	2,73 %	14,76 %	11,28 %	38	35,53
64	Oma Säästöpankki	10,92	1,19	2,33 %	11,67 %	-12 %	13	17,2
65	Apetit	14,82	0,79	4,84 %	5,44 %	-20,22 %	12	12,4
66	Evli Pankki	17,24	6,04	10,73 %	31,61 %	-11,27 %	104	21,9
67	Tecnotree	15,85	4,7	0 %	34,86 %	17,38 %	74	1,29
68	Suominen	20,45	1,39	5,08 %	6,79 %	6,28 %	28	3,94
69	Enersense	14,12	1,7	2,19 %	12,61 %	6,66 %	24	6,86
70	Sanoma	16,94	2,7	4,75 %	15,37 %	3,09 %	46	12,22
71	Scanfil	13,16	2,05	2,97 %	16,37 %	1,16 %	27	7,08
72	Digia	13,29	2,59	2,73 %	16,87 %	5,07 %	34	7,32
73	Relais Group	14,53	3,95	2,38 %	15,15 %	16,69 %	57	21
74	Rapala VMC	12,9	1,71	2,94 %	13,89 %	0,64 %	22	6,8
75	Aallon Group	14,98	3,3	2,64 %	14,74 %	12,33 %	49	10,6
76	Nokia	12,95	1,48	2,44 %	9,50 %	3,90 %	19	4,92
77	Viafin Service	16,22	2,2	3,21 %	14,09 %	6,30 %	36	14
78	Bilot	15,56	1,59	1,81 %	4,72 %	17 %	25	5,52
79	Neste	22,1	3,79	2,25 %	17,93 %	21,66 %	84	37,78
80	Duell	21,51	5,42	0,92 %	23,40 %	59,18 %	117	7,65
81	Investors House	19,8	1,02	6,05 %	4,69 %	-15,40 %	20	5,12
82	Teleste	18,53	1,34	3,21 %	7,18 %	6,56 %	25	4,99
83	Soprano	23,37	1,64	2,70 %	7,28 %	14,47 %	38	0,37
84	Talenom	33,12	8,46	1,98 %	26,96 %	26,41 %	280	9,62
85	Elisa	22,81	6,68	4,19 %	29,66 %	4,79 %	152	51,26
86	Robit	18,29	1,57	2,02 %	8,98 %	9,02 %	29	3,97
87	NoHo Partners	48,03	2,23	1,82 %	12,12 %	41,11 %	107	8,24
88	Boreo	20,18	6,37	0,77 %	36,07 %	16,21 %	129	64,6
89	Oriola	18,25	2,19	4,04 %	12,31 %	2,53 %	40	2,23
90	Admicom	30,97	11,01	1,94 %	28,68 %	22,08 %	341	67,1
91	UPM	18,53	1,58	3,96 %	8,62 %	2,32 %	29	32,83
92	PunaMusta Media	20,84	1,5	3,51 %	7,30 %	5,28 %	31	5,7
93	Kesko	19,65	4,02	3,98 %	20,95 %	2,03 %	79	26,87
94	EcoUp	22,53	2,35	1,42 %	9,17 %	27,85 %	53	6,33
95	Telia company	20,31	1,94	5,61 %	8,19 %	-0,02 %	39	37,41
96	Terveystalo	17,6	2,13	2,80 %	12,80 %	5,34 %	37	11,44
97	Qt	61,14	23,71	0,59 %	49,05 %	41,72 %	1450	102,2
98	Orion	25,57	7,16	4,35 %	27,72 %	3 %	183	35,67
99	Taaleri	23,51	1,65	8,66 %	6,61 %	-23,23 %	39	11,55
100	Sitowise	16,55	2,08	1,88 %	13,19 %	5,34 %	34	7,44
101	Raisio	26,26	1,79	4,14 %	6,79 %	6,55 %	47	3,14
102	Avidly	12,05	2,47	0 %	4,78 %	10,70 %	30	4,78
103	Lehto Group	12,4	0,57	0 %	4,74 %	1,71 %	7	0,64
104	Ilkka-Yhtymä	27,29	0,79	4,59 %	2,88 %	-0,22 %	22	4,79
105	Marimekko	28,32	8,16	2,37 %	30,22 %	9,46 %	231	76
106	Loihde	20,28	1,07	1,75 %	-1,59 %	9,92 %	22	16,55
107	Pihlajalinna	14,95	2,07	1,96 %	14,54 %	-0,03 %	31	12,76
108	Heeros	24,98	3,04	0 %	12,04 %	27,58 %	76	4,52
109	Fodelia	25,91	4,81	1,36 %	16,68 %	21,39 %	125	7,38
110	Musti Group	32,93	5,29	2,27 %	15,68 %	18,07 %	174	26,42
111	Lemonsoft	41,44	9,6	1,25 %	20,19 %	25,14 %	398	12,85
112	SRV	13,1	0,73	0 %	5,77 %	-5,59 %	10	0,49
113	Detection Technology	28,95	4,73	1,73 %	17,21 %	16,50 %	137	26
114	Revenio Group	51,28	12,9	1,02 %	25,42 %	21,72 %	662	43,34
115	Rovio	25,97	2,7	1,62 %	10,71 %	16,45 %	70	7,43
116	Kone	28,99	9,33	3,25 %	31,68 %	3,63 %	270	55,38
117	Enedo	24,7	2,72	0 %	11,66 %	18 %	67	0,35
118	Gofore	28,91	5,48	1,44 %	17,25 %	10 %	158	24,3
119	Norrhydro	26,62	3,54	1,30 %	10,26 %	13,88 %	94	3,86
120	F-Secure	31,64	6,48	1,17 %	19,72 %	7,61 %	205	4,29
121	Vaisala	28,94	6,64	1,39 %	21,13 %	5,16 %	192	46,8
122	Fellow Finance	70,11	1,7	0 %	2,46 %	12,33 %	119	3
123	Bittium	60,66	1,5	0,99 %	4,20 %	4,64 %	91	5,07
124	Merus Power	115,99	4,2	0 %	3,69 %	25 %	487	7,41
125	LeadDesk	53,62	5,28	0 %	0,47 %	23 %	283	18,95
126	Remedy	48,31	4,64	0,61 %	9,98 %	5,98 %	224	32,65
127	Efecte	255,31	23,52	0 %	9,65 %	14,29 %	6005	13,6
128	Nixu	339,91	3,5	0 %	-1,33 %	7,45 %	1190	5,96
129	Basware	879,38	4,54	0 %	0,11 %	4,20 %	3992	22,95

Loppuun vielä tyypilliset varoitukset: taulukko ei missään nimessä ole ostosuositus. Sijoittajan tulee itse perehtyä yhtiöihin ja arvioida potentiaaliset riskit.

Kirjoitin aikaisemmassa artikkelissani, että markkinaturbulenssissa ei kannata panikoitua. Hyvä opetus tästä oli esimerkiksi markkinoiden nopea toipuminen koronakriisistä. Mikäli myi omistuksiaan laskun ollessa kovimmillaan, tuhosi samalla todennäköisesti paljon pääomia jos jäi nopeaan korjaukseen lähteneen ”nousujunan” kyydistä.

Nyt ajattelin nostaa esiin myös toisen näkökulman joka käsittelee paniikkimyyntien järkevyyttä(tai järjettömyyttä). Tästä en ole nähnyt vastaavaa konkreettista esimerkkiä, joten koostin havainnollistavan esimerkin omasta salkustani.

Kun voitollisia osakkeita myydään, verot lankeavat maksettavaksi voitoista. Näin ollen veron määrä on aina varmasti menetettyä varallisuutta. Myydessään voitollisia osakkeita, sijoittaja siis lyö vetoa sen puolesta, minkä verran kurssit tulevat laskemaan. Mitä voitollisempi osake on, sitä suurempaa laskua kurssiin sijoittaja odottaa myyntipäätöksen tehdessään.

Oheiseen taulukkoon verojen määrä on lakettu alemman 30% pääomatuloverotuksen mukaan. Yksinkertaistuksen vuoksi mukaan ei ole otettu esimerkiksi hankintameno-olettamaa. ”Vastaa laskua(%)”- sarake osoittaa prosentteina kuinka suuri maksettavien verojen määrä on omistuksen kokonaisarvosta. Näin ollen tämä on se kurssilaskun vähimmäismäärä jonka sijoittaja arvioi osakkeelle koituvan mikäli ajattelee ostavansa samat osakkeet myöhemmin takaisin. Luonnollisesti laskun olisi suotavaa olla vielä paljon suurempaa, jotta osakkeita saisi ostettua halvemmalla ja tehtyä tässä prosessissa voittoakin.

	Määrä kpl	Ostohinta	Arvo EUR	Tuotto-%	Paino salkussa	Tuotto (€)	Verot(30%) myytäessä €	Vastaa laskua(%)
Harvia	1006	9,194.84 €	44,616.10 €	385.23%	22.10%	35 421,26	10 626,378	23,8
Revenio Group	646	6,970.34 €	28,372.32 €	307.04%	14.05%	21 401,98	6 420,594	22,6
Qt	194	6,132.34 €	18,139.00 €	195.79%	8.98%	12 006,66	3 601,998	19,9
Talenom	954	4,369.32 €	9,282.42 €	112.45%	4.60%	4 913,1	1 473,93	15,9
Tecnotree	15121	10,131.07 €	19,203.67 €	89.55%	9.51%	9 072,6	2 721,78	14,2
Sampo	466	12,102.02 €	19,832.96 €	63.88%	9.82%	7 730,94	2 319,282	11,7
Fortum	329	5,000.80 €	7,955.22 €	59.08%	3.94%	2 954,42	886,326	11,1
Kone	90	3,744.90 €	4,996.80 €	33.43%	2.47%	1 251,9	375,57	7,5
Nordea	1295	10,709.65 €	13,714.05 €	28.05%	6.79%	3 004,4	901,32	6,6
Neste	269	8,271.75 €	10,162.82 €	22.86%	5.03%	1 891,07	567,321	5,6
Nokian Tyres	529	14,224.81 €	15,203.46 €	6.88%	7.53%	978,65	293,595	1,9
Wärtsilä	200	2,590.00 €	2,398.00 €	-7.41%	1.19%	-192	-57,6	-2,4
Telia	2360	8,968.00 €	8,024.00 €	-10.53%	3.97%	-944	-283,2	-3,5

Kuten yllä olevasta esimerkistä nähdään, jos esimerkiksi myisin nyt Revenion tai Harvian osakkeeni sillä ajatuksella, että ostan ne takaisin joskus myöhemmin, minun tulisi odottaa kyseisille osakkeille vähintään yli 20% laskua, jotta pääsisin verojen jälkeen omilleni. Näiden osakkeiden myynti olisi siis samalla todella suuri kannanotto laskumarkkinan jatkumisen puolesta. Sama toki koskee oikeastaan kaikkia salkun kärkipään tuottoa tuoneita osakkeita.

Jos jotain haluaisin taktisessa mielessä myydä, kannattaisi salkusta käyttää ulkona listan häntäpäästä löytyvät tappiolliset osakkeet. Näiden myynnissä on todennäköisesti vain voitettavaa, sillä osakkeissa on realisoimatonta tappiota. Mikäli uskon kurssien yhä laskevan, nämä voisi käyttää ulkona saaden samalla tappiot verotukseen, ja osakkeet voisi myöhemmin ostaa halvemmalla takaisin. Tässä tapauksessa saisin välityspalkkioiden hinnalla ”ostettua” verovähennyksiä esimerkiksi tulevan kevään osinkotuloille.

Toivottavasti tämä kirjoitus osaltaan rauhoittaa sijoittajien mieltä markkinoiden panikoidessa, ja tuo uuden näkökulman voitollisten osakkeiden realisointiin. Muistutan erityisesti, että pitkäjänteinen työ tuo parhaan tuloksen.

Osakemarkkinat laskevat nyt historiallista tahtia. Helsingin pörssin OMXH-indeksi on tätä kirjoittaessa tuntuvassa -4,64 prosentin laskussa. Indeksitasolla tämä päivälasku kolkuttelee jo historiallisia rajoja. Näin rajuja laskupäiviä ei normaaliin pörssivuoteen kovin montaa sovi.

Olen itsekin peräänkuuluttanut jonkinlaista tervehdyttämistä pörssiin, sillä kertoimet ja arvostukset ovat jo jonkin aikaa vaikuttaneet varsin kireiltä. Suoraan sanottuna pitkään aikaan ei ole tehnyt mieli ostaa oikein mitään. Perjantaina ja tänään nähty lasku toi jo huomattavaa virkistystä tilanteeseen, ja pörssistä voi jo löytää pitkästä aikaa huokeaa ostettavaa.

Laskun syitähän on monia, Fedin korkopolitiikka, löysän elvytysrahan väheneminen markkinoilta, kasvava inflaatio ja Venäjän ja Ukrainan välinen konfliktin riski. Ulkoisia riskejä on, ja ne iskevät etenkin kasvuosakkeisiin. Nyt nähtyyn laskuun ovat kuitenkin lähteneet mukaan oikeastaan koko Helsingin pörssi, myös perinteiset arvoyhtiöt.

Mielestäni tällaisina laskupäivinä sijoittajan on hyvä muistaa, että osakkeiden arvo ja hinta pörssissä voivat liikkua eri suuntaan. Näin ollen kurssimuutosten ei tulisi pelästyttää tekemään hätiköityjä päätöksiä. Usein kovemman laskun tultua tehdään paniikkimyyntejä pelon vallassa.

Olennaista on pian alkavan tuloskauden kynnyksellä seurata mihin suuntaan salkkuyhtiöt ovat menossa, ja millaisista näkymistä ne viestivät. Mikäli tuloskasvu on hyvää ja näkymät alkaneeseen vuoteen ovat valoisat, tällöin syytä huoleen ei ole. Tällaiset markkinoiden epärationaalisuudet voikin käyttää hyväkseen ostamalla salkkuunsa halventunteita osakkeita. Toivon, että yhtiöt myös kykenisivät antamaan jonkinlaista arviota tähän vuoteen ”koronasumun” jälkeen.

Loppuun voisin mainita pari tunnettua sijoitusalan sanontaa. Yleensä sopulilaumaa kannattaa kontrata, ja parhaat ostokset tehdään silloin, kun viereen pitää ottaa oksennussanko. 🙂

Menestyksekäs sijoitusvuosi on jälleen takana, ja on aika kurkistaa kuinka salkkuni suoriutui vertailuindeksiin nähden.

Oheisessa kuvaajassa on salkkuni vuosituotto verrattuna Helsingin pörssin osingot huomioon ottavaan OMXHGI-indeksiin:

Kuten huomataan, marginaali indeksiin oli tänäkin vuonna merkittävä indeksin jäädessä hieman reiluun 20 prosentin vuosituottoon. Luonnollisesti myös vertailuindeksin tuotto on huippuhyvä niin sanottuun ”perinteiseen” vuosituottoon verrattuna, jos ajatellaan että pidemmän ajan keskiarvona on perinteisesti pidetty noin 7-9% tuottotasoa.

Itseasiassa kolme edellistä vuotta ovat olleet salkussani tuotoltaan jopa hämmästyttävän hyviä:

Vuosi	Tuotto
2021	37,12 %
2020	33,94 %
2019	30,14 %

Näitä tuottoja kun katsoo, on vaikea löytää merkkejä esimerkiksi koronakriisin tuomasta romahduksesta. Tämä olkoon osoituksena siitä, että pitkäjänteinen sijoittaja voittaa aina, hötkyilyt voi jättää muille.

Tärkeimmät avaimet menestykseen olivat tälläkin kertaa suurimmat omistukseni, jotka nousivat mukavasti vuoden aikana. Harvia, Revenio, Qt ja Tecnotree olivat salkkuni kovimpia nousijoita. Pettymyksiä salkusta löytyi hyvin vähän. Telia tunnetusti junnaa paikallaan kuten sen kuuluukin, ja Kone osoitti hiipumisen merkkejä Kiinan kiinteistösektorin vaikeuksien edessä. Nämä eivät yksittäisinä pieninä riveinä kuitenkaan kokonaisuuteen juuri vaikuttaneet.

Kuinka sijoitan vuonna 2022?

Koska tyylini on lähinnä ostaa ja omistaa, salkkuuni ei tällekään vuodelle ole odotettavissa suuria muutoksia. Samoilla luottohevosilla lähdetään tähän vuoteen, ja miksipä ei koska ne ovat tuoneet hyvän tuloksen nyt jo kuusi vuotta putkeen.

Ymmärrän toki sen, että välttämättä yhtä koviin kasvulukemiin kuin kahtena viime vuonna ei enää tänä vuonna päästä, koska salkkuni merkittävimmät yhtiöt on jo valmiiksi hinnoiteltu ennakoimaan tulevaa kasvua. Ja toisaalta taas tästä syystä voidaan helposti tulla alaspäinkin merkittävästi mikäli kasvutarinoihin tulee pienikin särö, tai eteen tulee jokin markkinahäiriö. En kuitenkaan jaksa vaivata päätäni näin lyhyen ajan heilunnalla, pääasia on että yhtiöiden tuloskasvu pysyy oikeilla raiteillaan.

Uudet osakehankintani tulevat nykyisessä markkinatilanteessa keskittymään vakaisiin osinkojuhtiin, esimerkiksi puhtaaksi vakuutusyhtiöksi muuttuvaan Sampoon. Mikäli markkinoihin saadaan jossain vaiheessa vuotta rytinää, siinä vaiheessa tähtäin osoittaa todennäköisimmin laadukkaiden kasvuyhtiöiden lisäämiseen.

Hyvää sijoitusvuotta 2022 kaikille lukijoillemme!

Perinteinen sijoituskilpailumme tuli vuoden 2021 osalta päätökseensä, ja on aika julistaa kilpailussa parhaiten menestyneet. Kilpailun top 10 ja palkintoja voittaneet ovat seuraavat nimimerkit:

SIJA	NIMIMERKKI	SALKUN ARVO
1.	Mauno	42285.22
2.	Tauno Kataja	40553.37
3.	Muumuu	34364.88
4.	Inssi	34023.79
5.	Loser	32607.36
6.	Massimisse	28644.82
7.	Riksi	28145.84
8.	vondogstone	28024.35
9.	maholajj	27227.18
10.	Jons94	26984.15

Onnittelut kaikille kilpailussamme menestyneille, sekä suuri kiitos kaikille mukana olleille!

Palaute on aina tervetullutta, ja kuulisimme esimerkiksi tämän artikkelin kommenteissa kuinka haluaisitte meidän parantavan kilpailua tulevaisuudessa.

Sähköautoilijana koin suorastaan velvollisuudekseni osallistua latauslaitevalmistaja Kempowerin antiin. Kempowerin laturit ovat hyviä, ja uskon että yhtiö pystyy tekemään hyvää tulosta tulevaisuudessakin ja valloittamaan maailmaa. Yleisöannin koko kuitenkin oli suuri pettymys, meille tavallisille pulliaisille oli varattu osakkeita vain noin 5 miljoonan euron edestä. Kuten arvata saattaa, anti ylimerkittiin erittäin raskaasti.

Pyrin itse merkitsemään osakkeita 2000 eurolla. Toki tiesin jo merkintää tehdessäni, että tulen saamaan vain rippeitä. Näin ollen en edes halunnut laittaa kovin suurta summaa rahaa kiinni tähän antiin, koska menee aina tovi että rahat saa takaisin käyttöön.

Loppujen lopuksi saaliiksi tuli 10 takuuosaketta sekä 2,5% ylimenevästä summasta. Omalla kohdallani tämä tarkoitti 18 osaketta. Rahaksi muutettuna sain sijoitettua firmaan vain noin 103 euroa! Tämä on säälittävin muistamani summa kaikista anneista joihin olen osallistunut. Täytyy myöntää, että kun annin tulos paljastui, asia jopa hieman nauratti sillä hetkellä. 🙂

Vaan minkäpäs teet, nyt täytyi miettiä mitä tällä huikella potillani teen. Jatkanko holdaamista, myynkö kaikki pois ensimmäisen pörssipäivän nousun aikana, vai ostanko peräti lisää? Ensimmäisen pörssipäivän aamuna osakkeen nousu näytti noin 50%:a, joten ajattelin että myyn osakkeeni tässä kohtaa pois ja otan voitot tällä kertaa kotiin. Näin ollen puhdasta myyntivoittoa kertyi 50 euroa ja tuosta summasta kun vähentää myyntikulut pois, viivan alle jää 45 euroa. Mikä parasta, tämä voitto on minulle kokonaan verovapaata, koska tänä vuonna tehdyt myynnit jäävät alle 1000 euron rajan.

Onhan tämä tietenkin parempi kuin ei mitään, mutta pettymys jäi tästä annista päällimmäiseksi tunteeksi. Otan kaikesta huolimatta Kempowerin seurantaan, ja olen valmis ostamaan sitä uudelleen salkkuuni kunhan meno tasaantuu.

Ehkäpä jossain sopivassa pörssinotkahduksessa paikkoja vielä aukeaa.

Pörssissä sattuu ja tapahtuu, mutta kuluneen vuoden aikana jopa kokeneimmatkin sijoittajat ovat hämmästyneinä seuranneet pörssin kulkua. Moni yritys, jolla ei olisi luullut menevän niin hyvin, on ampaissut rakettimaiseen nousukiitoon pörssissä. Tässä artikkelissa selvitämme miksi näin on käynyt ja pyrimme myös selvittämään mitä seuraavat 12 kuukautta saattavat tuoda tullessaan. Aloitetaan!

Millä yrityksillä menee huomattavan hyvin?

Joillakin suomalaisilla yrityksillä menee hyvin, mutta niin voisi odottaakin. Esimerkiksi F-Secure, Huhtamäen ja Harvian kaltaiset yhtiöt ovat niin laadukkaita, että sijoittajatkin ovat osoittaneet mielenkiintoa yhtiöihin, vaikkei mitään isompaa ole tapahtunut (etenkin Huhtamäen ja F-Securen tapauksissa).

Miten maailmantilanne vaikuttaa Suomen pörssiin?

Monen mielestä ollaan menossa sulkeutuneempaan suuntaan. Moni poliitikko keskittyy suojaamaan omaa maataan sen sijaan, että solmisi uusia kansainvälisiä sopimuksia. Myös liiketaloudellisesta näkökulmasta hämäriä pilviä on syntymässä. Esimerkiksi EU:n ulkopuolelta saapuva tavara tulee kallistumaan heinäkuussa 2021. Ilman kaupankäyntiä tosin maailma ei toimi, joten mitään suurempia johtopäätöksiä tästä ei varmaankaan kannata tehdä.

Hyviä uutisia löytyy kuitenkin vähintään yhtä paljon kuin huonoja. Isoja odottamattomia kriisejä, esimerkiksi konttialus Ever Givenin juuttuminen meriliikenteelle elintärkeään Suezinkanavaan, luovat tietenkin tilapäisiä ongelmia, mutta harvoin seurakset kestävät kauan. Esimerkiksi tämän kriisin aikana suomalaisen Nurminen Logistics -yrityksen osake nousi huomattavasti pörssissä, mutta kirjoitushetkellä se on kuitenkin laskenut jälleen normaaliin hintaansa. Pitkällä tähtäimellä isot strategiat ja poliittiset päätökset ovat tärkeimpiä kuin se, mitä maailmalla tapahtuu ensi viikolla.

Mitkä alat kiinnostavat sijoittajia juuri nyt?

Vaikka kiinnostavia aloja löytyy monenlaisia, riippuen siitä, keneltä kysyy, niin monen mielestä kyberturvallisuusala on erittäin kiinnostava suomalaisille sijoittajalle muutamasta syystä. Ensinnäkin suomalaiset ovat perinteisesti hyvin arvostettuja tietoturvamaailmassa – mainittakoon esimerkiksi Linus Torvalds tai Mikko Hyppönen –  mutta myös vaadittavan koulutuksen taso on huippuluokkaa. Yhä teknologisemmaksi muuttuvassa maailmassa myös kyberuhka suurenee, ja kissa-hiiri-leikin tapaan näitä pitää myös valvoa ja ennaltaehkäistä. Moni onkin kuullut tuhoisasta Solarwinds -hackista joka aiheutti (ja median mukaan aiheuttaa vieläkin) suunnattomasti ongelmia eri virastoille ja yrityksille ympäri maailmaa. Toinen kuuma uutinen on Yhdysvaltojen vakoilu Euroopassa Tanskan avulla. Ja nämä ovat vain ne asiat, joista uutisoidaan. Näemme vain jäävuoren huipun. Emmekä näe tälle loppua. Moderni varas ei ole enää valeasuun pukeutunut pankkiryöstäjä, vaan tietokoneruutua tuijottava tavallinen tallaaja.

Onko sijoittaminen aina viisasta?

Vaikka moni ekonomi haluaisikin väittää, että sijoittamisella ei koskaan voi mennä väärin, niin on hyvä pitää mielessä, ettei se ole ainut vaihtoehto. Joskus on parempi odottaa parempaa hetkeä tai yritystä. Ja kun se hetki koittaa, olisi noloa, jos pätäkkää ei yhtäkkiä olisikaan, millä sijoittaa, koska ne rahat olisivat muissa sijoituksissa kiinni.

Sijoittamisessa yksi tärkeimmistä taidoista voikin joskus olla taito olla tekemättä mitään. Kirjoitimme aiemmassa julkaisussa muutaman vinkin säästämisestä, jotka suosittelemme käymään katsomassa. Tulet kiittämään meitä, kun olet vihdoin löytänyt sen oikean yrityksen, jonka visioon uskot ja jonka johtoportaaseen luotat, ja olet vihdoin valmis sijoittamaan.

Vältä näitä aloja

Jos sijoittaminen kiinnostaa sinua, tai haluat aloittaa, niin hyvä ja kiinnostava idea olisi välttää kokonaan suosituimpia aloja. Kryptovaluutat, sähkö- ja vetyautoilu, sekä aurinkovoima ovat kaikki aloja joita moni seuraa taukoamatta. Juuri tästä syystä emme lähtisi suuremmin sijoittamaan niihin, koska kultaryntäyksessä on kuitenkin tilaa vain muutamalle.

Kiinnostavampia kohteita on esimerkiksi logistiikka-ala, joka lentoteollisuuden vaikeuksien takia (suuret ympäristöhaitat joille ei vielä olla keksitty ratkaisua) saattaa mullistua tulevina vuosina. Suomesta löytyy paljon logistiikkaan ja tavaran toimittamiseen keskittyneitä yrityksiä, jotka kirjoitushetkellä eivät ole niin monelle niin kiinnostavia. Juuri tällaisia suosittelemme etsimään. Kaikki tietävät jo, että esimerkiksi suomalaiset QT Groupit ja Harviat ovat kuumaa kamaa ja että tulevaisuus näyttää hyvältä. Siksi niiden osakkeet ovatkin niin uskottaman korkealla. Nämä tulevaisuuden odotukset ovat jo leivottu sisään hintaan, samalla tavalla kuin sähköautovalmistaja Teslan osake on käyttäytynyt kuin Linnanmäen vuoristorata viimeiset 12 kuukautta.

Yhteenveto

Tässä artikkelissa selvitimme tuleeko pörssibuumi jatkumaan vielä seuraavaan vuoteen, ja jopa sitä seuraavaan. Kerroimme myös kiinnostavista tulevaisuuden aloista, ja varoitimme muutamista hieman liiankin kuumista. Näin lopuksi haluamme vielä painottaa, että kristallikuulaa ei ole kenelläkään, ja paras sijoitusstrategia on aina se, jonka itse laadit oman tutkimuksesi päätteeksi. Seuraamalla muita saat saman kuin muut. Ja sitä harva sijoittaja lopulta haluaa.