Tuulipuku.fi

Tekijä: Osinkko

  • Osinkojen mukaan ei kannata ehtiä

    Näin keväisin törmää helposti uutisiin, joissa kerrotaan pörssiyhtiöiden jakamista hulppeista osingoista ja kerrotaan mihin osinkojuniin ehti vielä mukaan. Ohessa papukaijamerkin arvoinen malliesimerkki Kauppalehdestä:

    Mikäpä olisikaan sen hienompaa, kuin hypätä mukaan osinkojunaan juuri ennen osingon irtoamista. Sen jälkeen voisi laskeskella mielessään että näinpä se osinkopotti taas tällekin vuotta kasvoi. Oletko kuitenkaan ajatellut, mikä on tällaisen toiminnan hyöty sijoittamasi pääoman kannalta?

    On luonnollista, että sijoittajat pitävät osingoista ja haluavat niitä vuosittain lisää. Tällainen osinkojunaan hyppääminen juuri ennen osingon irtoamista on kuitenkin mielestäni silkkaa pääoman tuhoamista. Tällaisesta toiminnasta hyötyy eniten verottaja. Onkin merkillistä, että talouslehdet kampanjoivat tällaisen asian puolesta. Kyseessä lienee silkka sijoituspopulismi ja klikkien kalastelu.

    Miksi osinkojunaan ei kannata hypätä viime hetkellä?

    Vastaus on yksinkertainen. Osingonjako on käytännössä varojen siirtoa taskusta toiseen, ja mikäli sijoitus ei ole osakesäästötilillä ottaa verottaja oman osuutensa osingoista. Näin ollen odotusarvo sijoittajalle on tässä tapauksessa negatiivinen.

    Suosittelenkin ostamaan osaketta vasta osingon irtoamisen jälkeen, koska silloin välttyy ylimääräiseltä veronmaksulta ja osaketta saa useimmiten osingon verran halvemmalla(eli kappalemääräisesti enemmän). Koska osakkeilla on tapana toipua osinkodipistä jollain aikavälillä(olettaen että liiketoiminnassa ei tapahdu suurempia muutoksia), osinko ikään kuin siirtyy arvonnousuksi osakkeeseen. Tämän arvonnousun sijoittaja voi itsenäisesti realisoida myöhemmin tai jättää realisoimatta. Näin sijoittaja voi halutessaan luoda itselleen osingon myöhemmin myymällä osinkoa vastaavan määrän kyseista osaketta.

  • Keskustan hillotolpat ovat valmiina – aika siirtyä nauttimaan valmistelutyön hedelmistä

    Provosoiva otsikko kertoo kaiken siitä mitä ajattelin, kun näin eilen uutisotsikon jonka mukaan Keskustapuolueen Markus Lohi hakee Lapin hyvinvointialueen johtoon. Samalla siirtyminen tarkoittaisi eroamista kansanedustajan tehtävästä. Vaikka tätä siirtymää hartaasti valmisteltuihin hillotolppavirkoihin osasi odottaa etukäteen, nyt tämä pitkään odotettu siirtymä on ensimmäistä kertaa konkretisoitumassa.

    Keskusta on perinteisesti maakuntien puolue ja suurin osa sen kannatuksesta tulee yhä jostain syystä maaseudulta. Siitäkin huolimatta että keskustan on ollut mukana muun muassa heikentämässä Suomen huoltovarmuutta olemalla mukana turpeen alasajossa. Keskusta toivoo maakuntamallin tuovan sille lisää vaikutusmahdollisuuksia maakuntien asioihin.

    Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, onko uudistus suomalaisten veronmaksajien kannalta paras ratkaisu. Sotemallia markkinoitiin halpenevalla hinnalla, mutta on riskinä että vaikutus on aivan päinvastainen kuten joidenkin laskelmien mukaan on käymässä. Itsekin kallistun tälle näkökulmalle, sillä en usko että uudistuksen tekeminen olisi mussa tapauksessa vienyt näin kauan aikaa. Ja koska nykyinen sosialistihallitus runttasi sen väkisin läpi, on selvää että säästölaskelmat on unohdettu. Tästä on hyvänä esimerkkinä hyvinvointialueiden palkkaharmonisointi, joka jo sinällään tarkoittaa vähintään satojen miljoonien eurojen lisälaskua vuosittain. Uskotko, että toiminnan tehostamisen kautta ero saadaan kurottua umpeen ja vielä niin, että tavallinen veronmaksaja hyötyy tästä jotain? En minäkään. 🙂

    Politiikka on valitettavasti usein härskiä oman edun ajamista, ja tämä on siitä jälleen yksi surullinen esimerkki.

  • Sotasalkun seuranta aloitettu

    Venäjän hyökättyä Ukrainaan monet venäjäsidonnaiset osakkeet laskivat huimia määriä. Tähän on ollut sodan lisäksi syynä se, että Venäjä on uhkaillut kansallistavansa maasta poistuvat firmat. Lisäksi syynä ovat erilaiset pakotteet, esimerkiksi Finnairilta kiellettiin Venäjän ylilennot, jotka vaikeuttavat huomattavasti aasian liikennettä.

    Päätimme kiinnostuksen vuoksi koota ”sotasalkun” niistä osakkeista joilla on suurimmat venäjäsidonnaisuudet. Salkkuun lisäsimme 28.2.2022 kursseillä 5000 euron position kutakin osaketta. Osakkeet ovat Fortum, Nokian Renkaat, Aspo, Neste, Finnair ja Olvi. Seuraamalla sotasalkkuamme näet mikä osake lopulta korjaa kurssitasonsa entiselleen, ja mikä jää matelemaan pysyvästi alemmalle kurssitasolle.

    Sotasalkkuun pääset tästä linkistä, lisäksi pysyvä linkki löytyy sivustomme yläreunasta.

  • Joko pörssistä löytyy ostettavaa?

    Pörssissä alennusmyynnit saivat eilen maanantaina jatkoa, kun toveri Putin tarjosi meille ystävänpäivälahjaksi halventuneita osakkeita. Kaikkien osakkeiden kollektiivisesti laskiessa on normaalia tuntea pientä ahdistusta salkun sulamisesta. Fokus tulee silti pitää pitkässä pelissä, ja siihen eivät lyhyen aikavälin geopoliittiset riskit saatika koronnostot vaikuta pätkän vertaa. Paitsi ehkä positiivisessa mielessä, mikäli pystyy nämä tilaisuudet hyödyntämään ostopaikkoina.

    Kaikkien osakkeiden kollektiivisessa laskussa herra markkina tekee helposti ylilyöntejä. Näissä tilanteissa sijoittajan on hyvä pysyä kärryillä löytyisikö pörssistä oman salkun ulkopuoleltakin mielenkiintoisia ostokohteita.

    Tätä työtä helpottaakseni koostin taulukon, johon arvotin osakkeet seuraavien kriteerien mukaan: P/E-luku, P/B-luku, osinkotuotto-%, oman pääoman tuotto eli ROE% ja liikevaihdon kasvu, kaikki vuoden 2022 Inderesin ennusteilla. Negatiivista tulosta tekeviä yhtiöitä ei luonnollisesti otettu huomioon tässä tarkastelussa.

    Laitoin siis yksinkertaisesti osakkeet paremmuusjärjestykseen jokaisella edellä mainitulla kriteerillä. Tämän jälkeen laskin saadut pisteet yhteen, ja se yhtiö joka sai pienimmän pistemäärän olisi tämän mekaanisen tarkastelun perusteella mielenkiintoisin ostokohde. Lisäsin taulukkoon myös Grahamin P/E-luvun, koska se on arvosijoittajapiireissä melko laajasti käytetty indikaattori. Nyrkkisääntönä pidetään, että mikäli Grahamin P/E on alle 22,5, tämä voisi indikoida ostopaikasta.

    SIJA NRO. Yhtiö P/E P/B Osinkotuotto-% ROE% LV:n kasvu% Grahamin P/E Kurssi
    1 Kesla 8,77 1,12 4,51 % 13,30 % 27,92 % 10 5,1
    2 Honkarakenne 9,12 2,12 6,57 % 25,05 % 12,27 % 19 7
    3 CapMan 12,43 3,3 5,48 % 27,90 % 54,26 % 41 2,92
    4 Titanium 12 6,14 7,05 % 45,80 % 21,42 % 74 14,75
    5 Wulff-Yhtiöt 9,35 1,54 2,93 % 17,62 % 23,96 % 14 4,78
    6 Partnera 9,53 1,14 4,24 % 8,28 % 41,39 % 11 2,36
    7 Outokumpu 4,41 0,7 3,57 % 17,03 % 6,67 % 3 5,6
    8 Aspocomp 11,05 1,76 3,62 % 20,64 % 16,98 % 19 5,8
    9 Aspo 10,24 2,26 4,47 % 23,56 % 7,10 % 23 10,28
    10 Cargotec 12,17 1,52 3,57 % 11,56 % 21,80 % 18 39,22
    11 Rush Factory 6,81 3,73 0 % 75,39 % 63,29 % 25 2,87
    12 Innofactor 10,13 1,75 5,22 % 16,65 % 4,07 % 18 1,34
    13 Raute 14 2,23 4,71 % 16,49 % 17,79 % 31 19,1
    14 Cibus Nordic Real Estate 14,08 1,75 4,28 % 12,80 % 21,88 % 25 256,8
    15 Konecranes 12,33 1,76 4,78 % 15,05 % 7,43 % 22 33,46
    16 Nokian Renkaat 13,34 2,18 5,22 % 15,35 % 10,23 % 29 26,81
    17 Tokmanni Group 12,76 3,75 5,83 % 30,77 % 5,94 % 48 17,14
    18 Aktia 10,51 1,08 5,74 % 10,52 % 2,52 % 11 11,68
    19 Kreate 11,93 2,09 4,43 % 18,34 % 6,25 % 25 10,6
    20 Consti 11,37 2,52 3,93 % 23,72 % 6,40 % 29 11,95
    21 Glaston 14,49 1,25 3,77 % 8,82 % 22,16 % 18 1,06
    22 Eezy 13,31 1,32 3,39 % 10,24 % 19,28 % 18 5,9
    23 EAB Group 13,09 1,83 5,17 % 14,50 % 6,89 % 24 2,9
    24 Metsä Board 12,8 1,87 4,28 % 15,12 % 7,50 % 24 9,58
    25 TietoEVRY 10,03 1,72 5,37 % 13,99 % 2,24 % 17 26,08
    26 Reka Industrial 10,47 1,68 2,68 % 17,24 % 7,30 % 18 3,73
    27 Panostaja 8,81 0,85 4,41 % 9,97 % 1,51 % 7 0,68
    28 Kemira 13,7 1,34 4,81 % 9,97 % 6,78 % 18 12,07
    29 Vincit 12,6 2,77 3,42 % 15,81 % 14,80 % 35 6,44
    30 Ponsse 14,12 3,15 3,31 % 24 % 13,71 % 44 39,3
    31 Solteq 13,88 2,52 3,57 % 19,30 % 8,90 % 35 4,2
    32 United Bankers 14,35 3,2 5,78 % 23,03 % 3,54 % 46 13,85
    33 Piippo 13,9 0,6 1,45 % 4,44 % 28,34 % 8 3,44
    34 Fondia 17,12 4,74 4,86 % 24,56 % 10,69 % 81 6,58
    35 Metso Outotec 17,12 2,99 3,55 % 18,36 % 18,53 % 51 9,01
    36 Siili Solutions 12,18 3,61 2,94 % 23,59 % 8,70 % 44 13,62
    37 Puuilo 17,21 12,73 4,67 % 83,96 % 10,80 % 219 7,71
    38 Sampo 20,39 1,94 7,32 % 11,90 % 9,73 % 40 44,83
    39 Sievi Capital 8,14 0,96 2,96 % 12,40 % -47,37 % 8 1,69
    40 Etteplan 16,53 3,49 2,99 % 22,51 % 17,70 % 58 15,7
    41 Nurminen Logistics 11,69 5,58 1,95 % 47,25 % 8,42 % 65 1,54
    42 Alexandria Pankkiiriliike 13,81 3,37 6 % 21,45 % -3,53 % 47 8,34
    43 Valmet 15,58 3,36 3,95 % 22,88 % 7,34 % 52 32,93
    44 Purmo Group 11,45 1,14 3,23 % 10,29 % 2,90 % 13 12,4
    45 Exel Composites 12,97 2,52 3,39 % 20,77 % 4,60 % 33 7,09
    46 Wärtsilä 20,26 2,58 3,42 % 13,19 % 26,74 % 52 10,54
    47 YIT 12,29 0,86 3,91 % 7,15 % 1,24 % 11 4,35
    48 Martela 11,32 1,06 0 % 9,79 % 9,99 % 12 2,79
    49 Caverion 14,05 3,49 3,30 % 26,89 % 5,10 % 49 6,06
    50 Stora Enso 12,94 1,35 3,28 % 10,45 % 4 % 17 18,32
    51 Netum 14,65 3,38 1,86 % 15,61 % 24,59 % 50 4,3
    52 Verkkokauppa.com 17,55 6,83 4,26 % 41,28 % 7,29 % 120 6,1
    53 Orthex 16,29 4,41 3,65 % 29,30 % 6,38 % 72 9,6
    54 Solwers 15,94 1,65 1,20 % 11,36 % 23,94 % 26 7,5
    55 Alma Media 15,25 3,6 3,43 % 24,65 % 6,28 % 55 10,2
    56 Harvia 17,95 5,84 2,14 % 38,70 % 18,97 % 105 37,45
    57 Incap 16,74 5,03 1,24 % 33,73 % 22 % 84 72,5
    58 Toivo Group 8,35 1,99 0 % 27,25 % -11,10 % 17 2,75
    59 eQ 24,34 12,36 4,28 % 51,43 % 10,08 % 301 25,25
    60 Fortum 15,3 1,63 4,73 % 10,80 % 1,49 % 25 24,09
    61 Kamux 17,49 3,66 2,25 % 22,41 % 17,50 % 64 11,13
    62 Fiskars Group 14,61 2,09 4,24 % 14,80 % 1,96 % 31 22,4
    63 Huhtamäki 15,95 2,4 2,73 % 14,76 % 11,28 % 38 35,53
    64 Oma Säästöpankki 10,92 1,19 2,33 % 11,67 % -12 % 13 17,2
    65 Apetit 14,82 0,79 4,84 % 5,44 % -20,22 % 12 12,4
    66 Evli Pankki 17,24 6,04 10,73 % 31,61 % -11,27 % 104 21,9
    67 Tecnotree 15,85 4,7 0 % 34,86 % 17,38 % 74 1,29
    68 Suominen 20,45 1,39 5,08 % 6,79 % 6,28 % 28 3,94
    69 Enersense 14,12 1,7 2,19 % 12,61 % 6,66 % 24 6,86
    70 Sanoma 16,94 2,7 4,75 % 15,37 % 3,09 % 46 12,22
    71 Scanfil 13,16 2,05 2,97 % 16,37 % 1,16 % 27 7,08
    72 Digia 13,29 2,59 2,73 % 16,87 % 5,07 % 34 7,32
    73 Relais Group 14,53 3,95 2,38 % 15,15 % 16,69 % 57 21
    74 Rapala VMC 12,9 1,71 2,94 % 13,89 % 0,64 % 22 6,8
    75 Aallon Group 14,98 3,3 2,64 % 14,74 % 12,33 % 49 10,6
    76 Nokia 12,95 1,48 2,44 % 9,50 % 3,90 % 19 4,92
    77 Viafin Service 16,22 2,2 3,21 % 14,09 % 6,30 % 36 14
    78 Bilot 15,56 1,59 1,81 % 4,72 % 17 % 25 5,52
    79 Neste 22,1 3,79 2,25 % 17,93 % 21,66 % 84 37,78
    80 Duell 21,51 5,42 0,92 % 23,40 % 59,18 % 117 7,65
    81 Investors House 19,8 1,02 6,05 % 4,69 % -15,40 % 20 5,12
    82 Teleste 18,53 1,34 3,21 % 7,18 % 6,56 % 25 4,99
    83 Soprano 23,37 1,64 2,70 % 7,28 % 14,47 % 38 0,37
    84 Talenom 33,12 8,46 1,98 % 26,96 % 26,41 % 280 9,62
    85 Elisa 22,81 6,68 4,19 % 29,66 % 4,79 % 152 51,26
    86 Robit 18,29 1,57 2,02 % 8,98 % 9,02 % 29 3,97
    87 NoHo Partners 48,03 2,23 1,82 % 12,12 % 41,11 % 107 8,24
    88 Boreo 20,18 6,37 0,77 % 36,07 % 16,21 % 129 64,6
    89 Oriola 18,25 2,19 4,04 % 12,31 % 2,53 % 40 2,23
    90 Admicom 30,97 11,01 1,94 % 28,68 % 22,08 % 341 67,1
    91 UPM 18,53 1,58 3,96 % 8,62 % 2,32 % 29 32,83
    92 PunaMusta Media 20,84 1,5 3,51 % 7,30 % 5,28 % 31 5,7
    93 Kesko 19,65 4,02 3,98 % 20,95 % 2,03 % 79 26,87
    94 EcoUp 22,53 2,35 1,42 % 9,17 % 27,85 % 53 6,33
    95 Telia company 20,31 1,94 5,61 % 8,19 % -0,02 % 39 37,41
    96 Terveystalo 17,6 2,13 2,80 % 12,80 % 5,34 % 37 11,44
    97 Qt 61,14 23,71 0,59 % 49,05 % 41,72 % 1450 102,2
    98 Orion 25,57 7,16 4,35 % 27,72 % 3 % 183 35,67
    99 Taaleri 23,51 1,65 8,66 % 6,61 % -23,23 % 39 11,55
    100 Sitowise 16,55 2,08 1,88 % 13,19 % 5,34 % 34 7,44
    101 Raisio 26,26 1,79 4,14 % 6,79 % 6,55 % 47 3,14
    102 Avidly 12,05 2,47 0 % 4,78 % 10,70 % 30 4,78
    103 Lehto Group 12,4 0,57 0 % 4,74 % 1,71 % 7 0,64
    104 Ilkka-Yhtymä 27,29 0,79 4,59 % 2,88 % -0,22 % 22 4,79
    105 Marimekko 28,32 8,16 2,37 % 30,22 % 9,46 % 231 76
    106 Loihde 20,28 1,07 1,75 % -1,59 % 9,92 % 22 16,55
    107 Pihlajalinna 14,95 2,07 1,96 % 14,54 % -0,03 % 31 12,76
    108 Heeros 24,98 3,04 0 % 12,04 % 27,58 % 76 4,52
    109 Fodelia 25,91 4,81 1,36 % 16,68 % 21,39 % 125 7,38
    110 Musti Group 32,93 5,29 2,27 % 15,68 % 18,07 % 174 26,42
    111 Lemonsoft 41,44 9,6 1,25 % 20,19 % 25,14 % 398 12,85
    112 SRV 13,1 0,73 0 % 5,77 % -5,59 % 10 0,49
    113 Detection Technology 28,95 4,73 1,73 % 17,21 % 16,50 % 137 26
    114 Revenio Group 51,28 12,9 1,02 % 25,42 % 21,72 % 662 43,34
    115 Rovio 25,97 2,7 1,62 % 10,71 % 16,45 % 70 7,43
    116 Kone 28,99 9,33 3,25 % 31,68 % 3,63 % 270 55,38
    117 Enedo 24,7 2,72 0 % 11,66 % 18 % 67 0,35
    118 Gofore 28,91 5,48 1,44 % 17,25 % 10 % 158 24,3
    119 Norrhydro 26,62 3,54 1,30 % 10,26 % 13,88 % 94 3,86
    120 F-Secure 31,64 6,48 1,17 % 19,72 % 7,61 % 205 4,29
    121 Vaisala 28,94 6,64 1,39 % 21,13 % 5,16 % 192 46,8
    122 Fellow Finance 70,11 1,7 0 % 2,46 % 12,33 % 119 3
    123 Bittium 60,66 1,5 0,99 % 4,20 % 4,64 % 91 5,07
    124 Merus Power 115,99 4,2 0 % 3,69 % 25 % 487 7,41
    125 LeadDesk 53,62 5,28 0 % 0,47 % 23 % 283 18,95
    126 Remedy 48,31 4,64 0,61 % 9,98 % 5,98 % 224 32,65
    127 Efecte 255,31 23,52 0 % 9,65 % 14,29 % 6005 13,6
    128 Nixu 339,91 3,5 0 % -1,33 % 7,45 % 1190 5,96
    129 Basware 879,38 4,54 0 % 0,11 % 4,20 % 3992 22,95

    Loppuun vielä tyypilliset varoitukset: taulukko ei missään nimessä ole ostosuositus. Sijoittajan tulee itse perehtyä yhtiöihin ja arvioida potentiaaliset riskit.

  • Identiteettivarkaudet ovat lisääntyneet huimasti viime vuosien aikana

    Erilaiset yrityksiin ja julkisiin tahoihin kohdistuvat hakkeroinnit ja estohyökkäykset ovat lisääntyneet muutaman viime vuoden aikana hurjasti. Tämän ilmiön ohella myös yksityishenkilöihin kohdistuvat identiteettivarkaudet ovat Suomessakin lisääntyneet todella paljon. Vuonna 2020 yli 750 000 suomalaista joutui identiteettivarkauden uhriksi. Tämä luku kuulostaa todella hurjalta, etenkin siitä syystä, että tästä aiheesta ei ole aikaisemmin puhuttu niin paljon, kuin mitä siitä tällä hetkellä puhutaan. Onkin hyvä, että tätä asiaa tuodaan esille entistä enemmän, jotta ihmiset voivat saada tietoa siitä, mitä identiteettivarkaudella tarkoitetaan ja miten he voivat suojautua ja välttyä siltä.

    Mitä identiteettivarkaudella tarkoitetaan

    Identiteettivarkaus tarkoittaa toisen henkilön henkilökohtaisten tietojen, kuten nimen tai henkilötunnuksen, eli identiteetin käyttöä ilman oikeutta siihen. Identiteetin varastanut henkilö pyrkii yleensä tekemään rahanarvoisia sitoumuksia tällä varastamallaan henkilöllisyydellä, jolloin esimerkiksi kyseinen henkilö saa tavaraa itselleen, mutta laskut niistä ohjautuvat henkilöllisyyden oikea omistajalle tai henkilön henkilötunnusta käyttäen haetaan lainaa. Identiteettivarkaudet alkoivat yleistymään 2010-luvulla kun sähköisten tietoverkkojen käyttö yleistyi. Tämä toi mukanaan varkaille helpomman pääsyn henkilöiden tietoihin. Hakkerit voivat myös saada tietoja suoraan henkilöltä itseltään, jos tämä vahingossa lataa koneelleen haittaohjelman, joka avaa hakkereille pääsyn tiedostoihin. Siksi kannattaakin olla erityisen varovainen sen suhteen, mitä koneelleen lataa. Esimerkiksi viime aikoina Suomessa lisääntyneet puhelut, joissa soittaja väittää olevansa Microsoftin tuesta, on tarkoituksena saada henkilö lataamaan koneelleen etäyhteysohjelmiston, jolla sitten päästään henkilön tietoihin, kuten henkilötunnuksen. Yleensä varkaat saavat henkilötietoja käsiinsä silloin, kun ne he hakkeroivat jonkin yrityksen tietojärjestelmän. Näiden yritysten tietojärjestelmistä voi löytyä asiakastietoja, jotka sisältävät henkilöiden nimen lisäksi myös osoitetiedot ja henkilötunnuksen.

    Miten suojautua identiteettivarkaudelta

    Identiteettivarkaus täyttää Suomessa rikoksen nimikkeen silloin, kun tekijä on tahallisesti erehdyttänyt kolmatta osapuolta ja aiheuttanut taloudellista vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa identiteettivarkauden uhrille. Teosta tuomitaan sakkorangaistus. Oikeudellisesti identiteettivarkaudessa voi olla kyse myös esimerkiksi väärän henkilötiedon antamisesta viranomaiselle, petoksesta tai maksuvälinepetoksesta.

    Hyvä uutinen on se, että identiteettivarkaudelta on mahdollista suojautua. Omaehtoisella luottokiellolla varasta voi estää hankkimasta esimerkiksi pikavippejä tai kalliita osamaksusopimuksia. Yhteystiedot on myös mahdollista salata ja samalla tehdä tietojen luovutuskielto Väestörekisterikeskukseen, maistraattiin ja Trafille. Yksi sähköpostitili on usein liitettynä useisiin eri digitaalisiin palveluihin ja sovelluksiin, kuten Facebookiin, Twitteriin ja eri verkkokauppatileille. Näihin palveluihin on monesti tallennettu maksukorttitiedot verkko-ostosten nopeampaa suorittamista varten sekä muita henkilökohtaisia tietoja, kuten henkilötunnus, puhelinnumero ja kotiosoite. Yhdistelemällä näitä tietoja etevän identiteettivarkaan tehtävä on loppujen lopuksi melko helppo. Tämän estäminen on kuitenkin helppoa, kun käytät useampaa eri sähköpostiosoitetta ja sinulla on eri salasana eri paikkoihin.

    Jos asut alueella, jossa posti jaetaan laatikoihin, paras tapa suojautua on lukollinen postilaatikko. Tällöin esimerkiksi sellaiset henkilötunnuksen sisältävät postit, jotka tulevat verohallinnolta, terveyskeskuksesta ym. muilta tahoilta, eivät pääse epärehellisten käsiin. Yksi tapa on myös vähentää paperipostia ja tilata laskut ja muut postit turvallisen salasanan takana olevaan sähköpostiin. Varmista, että käyttämiesi verkkolaitteiden ohjelmistot ja haittaohjelmien torjunta ovat ajantasaisia ja päivität ne säännöllisesti. Pankkitileille kannattaa asettaa nosto- ja ostorajat, jotta korttien tiedoilla ei voi pääse tekemään suuria ostoksia verkossa. Monella pankilla on jo käytössä tekstiviestivarmistus, jolloin maksu on vahvistettava kertakäyttöisellä tilinomistajan puhelinnumeroon lähetettävällä koodilla.

    Miten toimia, jos on joutunut identiteettivarkauden uhriksi

    Henkilötietoja voidaan käyttää väärin monella eri tapaa, joten toimintatavat riippuvat hyvin paljon siitä, miten tietojasi käytetään väärin. Jos luottotietoja käytetään väärin petostarkoituksessa, toimi seuraavalla tavalla:

    • Tee tarvittaessa Oma luottokielto Asiakastieto Oy:lle
    • Varmista osoitetietojesi oikeellisuus Digi- ja väestötietovirastolta ja Postilta sekä oikaise tarvittaessa osoitetietosi 
    • Kerää todisteita (esimerkiksi tilausvahvistukset), ota yhteyttä poliisiin ja tee rikosilmoitus
    • Ota yhteyttä petoksen kohteena oleviin organisaatioihin (esimerkiksi kauppiaisiin, joilta varastetulla henkilötiedolla tilataan tavaraa) ja tee reklamaatiot tilauksista tarvittaessa

    Jos henkilötietojasi käytetään väärin kiusaamis- ja häirintätarkoituksessa, toimi seuraavalla tavalla:

    • Pyydä valeprofiilien tai valheellisten viestien poistoa sosiaalisen median palveluista, internetin hakukoneista ja muista palveluista sekä rekistereistä
    • Varmista osoitetietojesi oikeellisuus Digi- ja väestötietovirastolta ja Postilta ja oikaise tarvittaessa osoitetietosi

    Jos maksukorttitietojasi käytetään väärin, toimi seuraavasti:

    • Sulje maksukorttisi välittömästi sulkupalvelussa ja ilmoita väärinkäytöksistä pankillesi tai muulle maksukorttiyhtiöllesi
    • Kerää tiedot luvattomista maksutapahtumista ja tee tarvittaessa rikosilmoitus poliisille
    • Tee luvattomista maksuista oikaisupyyntö maksukorttiyhtiöllesi
    • Jos luvaton maksu on tehty kolmannen osapuolen maksupalvelun kautta (esimerkiksi PayPal) tai verkkokaupan kautta, ota yhteyttä palvelun tarjoajaan, ilmoita asiasta ja vaadi maksun kumoamista

    Ota myös kaikissa yllä mainituissa tapauksissa yhteyttä Rikosuhripäivystyksen palvelupisteeseen.

    17.11.2023 alkaen lukukerrat: 236

  • Paniikkimyyntien varmat tappiot

    Kirjoitin aikaisemmassa artikkelissani, että markkinaturbulenssissa ei kannata panikoitua. Hyvä opetus tästä oli esimerkiksi markkinoiden nopea toipuminen koronakriisistä. Mikäli myi omistuksiaan laskun ollessa kovimmillaan, tuhosi samalla todennäköisesti paljon pääomia jos jäi nopeaan korjaukseen lähteneen ”nousujunan” kyydistä.

    Nyt ajattelin nostaa esiin myös toisen näkökulman joka käsittelee paniikkimyyntien järkevyyttä(tai järjettömyyttä). Tästä en ole nähnyt vastaavaa konkreettista esimerkkiä, joten koostin havainnollistavan esimerkin omasta salkustani.

    Kun voitollisia osakkeita myydään, verot lankeavat maksettavaksi voitoista. Näin ollen veron määrä on aina varmasti menetettyä varallisuutta. Myydessään voitollisia osakkeita, sijoittaja siis lyö vetoa sen puolesta, minkä verran kurssit tulevat laskemaan. Mitä voitollisempi osake on, sitä suurempaa laskua kurssiin sijoittaja odottaa myyntipäätöksen tehdessään.

    Oheiseen taulukkoon verojen määrä on lakettu alemman 30% pääomatuloverotuksen mukaan. Yksinkertaistuksen vuoksi mukaan ei ole otettu esimerkiksi hankintameno-olettamaa. ”Vastaa laskua(%)”- sarake osoittaa prosentteina kuinka suuri maksettavien verojen määrä on omistuksen kokonaisarvosta. Näin ollen tämä on se kurssilaskun vähimmäismäärä jonka sijoittaja arvioi osakkeelle koituvan mikäli ajattelee ostavansa samat osakkeet myöhemmin takaisin. Luonnollisesti laskun olisi suotavaa olla vielä paljon suurempaa, jotta osakkeita saisi ostettua halvemmalla ja tehtyä tässä prosessissa voittoakin.

      Määrä kpl Ostohinta Arvo EUR Tuotto-% Paino salkussa Tuotto (€) Verot(30%) myytäessä €   Vastaa laskua(%)
    Harvia 1006 9,194.84 € 44,616.10 € 385.23% 22.10% 35 421,26 10 626,378 23,8
    Revenio Group 646 6,970.34 € 28,372.32 € 307.04% 14.05% 21 401,98 6 420,594 22,6
    Qt 194 6,132.34 € 18,139.00 € 195.79% 8.98% 12 006,66 3 601,998 19,9
    Talenom 954 4,369.32 € 9,282.42 € 112.45% 4.60% 4 913,1 1 473,93 15,9
    Tecnotree 15121 10,131.07 € 19,203.67 € 89.55% 9.51% 9 072,6 2 721,78 14,2
    Sampo 466 12,102.02 € 19,832.96 € 63.88% 9.82% 7 730,94 2 319,282 11,7
    Fortum 329 5,000.80 € 7,955.22 € 59.08% 3.94% 2 954,42 886,326 11,1
    Kone 90 3,744.90 € 4,996.80 € 33.43% 2.47% 1 251,9 375,57 7,5
    Nordea 1295 10,709.65 € 13,714.05 € 28.05% 6.79% 3 004,4 901,32 6,6
    Neste 269 8,271.75 € 10,162.82 € 22.86% 5.03% 1 891,07 567,321 5,6
    Nokian Tyres 529 14,224.81 € 15,203.46 € 6.88% 7.53% 978,65 293,595 1,9
    Wärtsilä 200 2,590.00 € 2,398.00 € -7.41% 1.19% -192 -57,6 -2,4
    Telia 2360 8,968.00 € 8,024.00 € -10.53% 3.97% -944 -283,2 -3,5

    Kuten yllä olevasta esimerkistä nähdään, jos esimerkiksi myisin nyt Revenion tai Harvian osakkeeni sillä ajatuksella, että ostan ne takaisin joskus myöhemmin, minun tulisi odottaa kyseisille osakkeille vähintään yli 20% laskua, jotta pääsisin verojen jälkeen omilleni. Näiden osakkeiden myynti olisi siis samalla todella suuri kannanotto laskumarkkinan jatkumisen puolesta. Sama toki koskee oikeastaan kaikkia salkun kärkipään tuottoa tuoneita osakkeita.

    Jos jotain haluaisin taktisessa mielessä myydä, kannattaisi salkusta käyttää ulkona listan häntäpäästä löytyvät tappiolliset osakkeet. Näiden myynnissä on todennäköisesti vain voitettavaa, sillä osakkeissa on realisoimatonta tappiota. Mikäli uskon kurssien yhä laskevan, nämä voisi käyttää ulkona saaden samalla tappiot verotukseen, ja osakkeet voisi myöhemmin ostaa halvemmalla takaisin. Tässä tapauksessa saisin välityspalkkioiden hinnalla ”ostettua” verovähennyksiä esimerkiksi tulevan kevään osinkotuloille.

    Toivottavasti tämä kirjoitus osaltaan rauhoittaa sijoittajien mieltä markkinoiden panikoidessa, ja tuo uuden näkökulman voitollisten osakkeiden realisointiin. Muistutan erityisesti, että pitkäjänteinen työ tuo parhaan tuloksen.

  • Lohdutuksen sanoja laskuun

    Osakemarkkinat laskevat nyt historiallista tahtia. Helsingin pörssin OMXH-indeksi on tätä kirjoittaessa tuntuvassa -4,64 prosentin laskussa. Indeksitasolla tämä päivälasku kolkuttelee jo historiallisia rajoja. Näin rajuja laskupäiviä ei normaaliin pörssivuoteen kovin montaa sovi.

    Olen itsekin peräänkuuluttanut jonkinlaista tervehdyttämistä pörssiin, sillä kertoimet ja arvostukset ovat jo jonkin aikaa vaikuttaneet varsin kireiltä. Suoraan sanottuna pitkään aikaan ei ole tehnyt mieli ostaa oikein mitään. Perjantaina ja tänään nähty lasku toi jo huomattavaa virkistystä tilanteeseen, ja pörssistä voi jo löytää pitkästä aikaa huokeaa ostettavaa.

    Laskun syitähän on monia, Fedin korkopolitiikka, löysän elvytysrahan väheneminen markkinoilta, kasvava inflaatio ja Venäjän ja Ukrainan välinen konfliktin riski. Ulkoisia riskejä on, ja ne iskevät etenkin kasvuosakkeisiin. Nyt nähtyyn laskuun ovat kuitenkin lähteneet mukaan oikeastaan koko Helsingin pörssi, myös perinteiset arvoyhtiöt.

    Mielestäni tällaisina laskupäivinä sijoittajan on hyvä muistaa, että osakkeiden arvo ja hinta pörssissä voivat liikkua eri suuntaan. Näin ollen kurssimuutosten ei tulisi pelästyttää tekemään hätiköityjä päätöksiä. Usein kovemman laskun tultua tehdään paniikkimyyntejä pelon vallassa.

    Olennaista on pian alkavan tuloskauden kynnyksellä seurata mihin suuntaan salkkuyhtiöt ovat menossa, ja millaisista näkymistä ne viestivät. Mikäli tuloskasvu on hyvää ja näkymät alkaneeseen vuoteen ovat valoisat, tällöin syytä huoleen ei ole. Tällaiset markkinoiden epärationaalisuudet voikin käyttää hyväkseen ostamalla salkkuunsa halventunteita osakkeita. Toivon, että yhtiöt myös kykenisivät antamaan jonkinlaista arviota tähän vuoteen ”koronasumun” jälkeen.

    Loppuun voisin mainita pari tunnettua sijoitusalan sanontaa. Yleensä sopulilaumaa kannattaa kontrata, ja parhaat ostokset tehdään silloin, kun viereen pitää ottaa oksennussanko. 🙂

  • Kannattaako pörssisähkö vaihtaa kiinteään sopimukseen? Vertailimme kiinteiden sähkösopimusten hintoja

    Sähkö on ollut tänä talvena ennätyskallista. Minä ja varmasti monet muutkin joilla on pörssisähkösopimus ovat joutuneet nousseiden hintojen välittömiksi kärsijöiksi. Parhaimmillaan sähkön hinta on ollut yli kymmenkertaista tavanomaiseen nähden.

    Kuinka nyt kannattaa toimia? Onko paras ratkaisu sännätä tekemään sähkösopimus kiinteällä hinnalla? Otetaanpa siitä selvää ja tutkaillaan samalla tunnetuimpien tarjoajien tämän hetken kiinteitä hintoja.

    Tunnetuimpien sähkömyyjien kilpailutus

    Fortum

    Fortumin kiinteän sähkösopimuksen hinta on edullisimmillaan 10,43 senttiä per kilowattitunti. Tämä on huomattavasti enemmän kuin sähkö tavanomaisesti maksaa tähän aikaan vuodesta. Mielestäni hinta on sen verran suuri, ettei tuolla kannata lukittautua kiinteään sähkösopimukseen ympärivuotisesti. Keväällä, kesällä ja syksylläkin tulee maksaneeksi todennäköisesti moninkertaisia sähköhintoja vallitseviin taksoihin nähden. Mielestäni ”normaaliin” talvihintaankin (n. 6snt/kWh) verrattuna hinta kuulostaa kalliilta.

    Oomi

    Oomilla oli tarjolla vain yksi kahden vuoden kiinteä sopimus 10,49 c/kWh hintaan. Tämä sopimus häviää sekä sähkön että perusmaksun hinnassa Fortumin halvimmalle sopimukselle, joten Oomi ei pysty kilpailuun tällä kertaa vastaamaan millään tavalla.

    Vattenfall

    Vattenfall nousee hintavertailun kärkisijalle 9,95 sentin hinnallaan kilowattituntia kohden. Lisäksi perusmaksu on 55 senttiä Fortumin sopimusta halvempi.

    Yhteenveto

    Halvin kiinteä sähkösopimus syntyy nykyisin noin 10 sentin hinnalla per kilowattitunti. Mielestäni tämä on aivan liian korkea taso lukittautua kiinteään sähkösopimukseen. On oletettavaa, että tämän talven hintapiikki jää väliaikaiseksi ja muun muassa Olkiluoto 3 on täydellä kapasiteetilla toimiessaan seuraavaan talveen hintoja laskeva tekijä.

    Näin ollen nykyisessä tilanteessa pysyn kaikesta huolimatta pörssisähkön asiakkaana. Uskon että pidemmällä tähtäimellä se tuo mukanaan halvimman keskimääräisen hinnan verrattuna tällä hetkellä saatavilla oleviin kiinteisiin sähkösopimuksiin. Kiinteiden sähkösopimusten hinnoittelulogiikka on luonnollisesti sellainen, että sähköyhtiö saa niillä katteensa tehtyä. Pörssisähkössä sähköyhtiön kate tehdään hintamarginaalilla, joten potentiaalinen hintajousto alaspäin on suurempi.

    Tulee muistaa, että nyt nähty ennätyksellinen hintapiikki on todennäköisesti vain ikävä väliaikaiseksi jäävä tapahtuma. Näin ollen pörssistäkin tuttu viisaus lienee toimiva, panikoimalla häviää aina.

  • Salkun tuotto vuonna 2021 – Indeksi kukistettu jo kuudetta vuotta putkeen

    Menestyksekäs sijoitusvuosi on jälleen takana, ja on aika kurkistaa kuinka salkkuni suoriutui vertailuindeksiin nähden.

    Oheisessa kuvaajassa on salkkuni vuosituotto verrattuna Helsingin pörssin osingot huomioon ottavaan OMXHGI-indeksiin:

    Kuten huomataan, marginaali indeksiin oli tänäkin vuonna merkittävä indeksin jäädessä hieman reiluun 20 prosentin vuosituottoon. Luonnollisesti myös vertailuindeksin tuotto on huippuhyvä niin sanottuun ”perinteiseen” vuosituottoon verrattuna, jos ajatellaan että pidemmän ajan keskiarvona on perinteisesti pidetty noin 7-9% tuottotasoa.

    Itseasiassa kolme edellistä vuotta ovat olleet salkussani tuotoltaan jopa hämmästyttävän hyviä:

    Vuosi Tuotto
    2021 37,12 %
    2020 33,94 %
    2019 30,14 %

    Näitä tuottoja kun katsoo, on vaikea löytää merkkejä esimerkiksi koronakriisin tuomasta romahduksesta. Tämä olkoon osoituksena siitä, että pitkäjänteinen sijoittaja voittaa aina, hötkyilyt voi jättää muille.

    Tärkeimmät avaimet menestykseen olivat tälläkin kertaa suurimmat omistukseni, jotka nousivat mukavasti vuoden aikana. Harvia, Revenio, Qt ja Tecnotree olivat salkkuni kovimpia nousijoita. Pettymyksiä salkusta löytyi hyvin vähän. Telia tunnetusti junnaa paikallaan kuten sen kuuluukin, ja Kone osoitti hiipumisen merkkejä Kiinan kiinteistösektorin vaikeuksien edessä. Nämä eivät yksittäisinä pieninä riveinä kuitenkaan kokonaisuuteen juuri vaikuttaneet.

    Kuinka sijoitan vuonna 2022?

    Koska tyylini on lähinnä ostaa ja omistaa, salkkuuni ei tällekään vuodelle ole odotettavissa suuria muutoksia. Samoilla luottohevosilla lähdetään tähän vuoteen, ja miksipä ei koska ne ovat tuoneet hyvän tuloksen nyt jo kuusi vuotta putkeen.

    Ymmärrän toki sen, että välttämättä yhtä koviin kasvulukemiin kuin kahtena viime vuonna ei enää tänä vuonna päästä, koska salkkuni merkittävimmät yhtiöt on jo valmiiksi hinnoiteltu ennakoimaan tulevaa kasvua. Ja toisaalta taas tästä syystä voidaan helposti tulla alaspäinkin merkittävästi mikäli kasvutarinoihin tulee pienikin särö, tai eteen tulee jokin markkinahäiriö. En kuitenkaan jaksa vaivata päätäni näin lyhyen ajan heilunnalla, pääasia on että yhtiöiden tuloskasvu pysyy oikeilla raiteillaan.

    Uudet osakehankintani tulevat nykyisessä markkinatilanteessa keskittymään vakaisiin osinkojuhtiin, esimerkiksi puhtaaksi vakuutusyhtiöksi muuttuvaan Sampoon. Mikäli markkinoihin saadaan jossain vaiheessa vuotta rytinää, siinä vaiheessa tähtäin osoittaa todennäköisimmin laadukkaiden kasvuyhtiöiden lisäämiseen.

    Hyvää sijoitusvuotta 2022 kaikille lukijoillemme!

  • Sijoituskilpailu 2021 päättyi

    Perinteinen sijoituskilpailumme tuli vuoden 2021 osalta päätökseensä, ja on aika julistaa kilpailussa parhaiten menestyneet. Kilpailun top 10 ja palkintoja voittaneet ovat seuraavat nimimerkit:

    SIJA NIMIMERKKI SALKUN ARVO
    1. Mauno 42285.22
    2. Tauno Kataja 40553.37
    3. Muumuu 34364.88
    4. Inssi 34023.79
    5. Loser 32607.36
    6. Massimisse 28644.82
    7. Riksi 28145.84
    8. vondogstone 28024.35
    9. maholajj 27227.18
    10. Jons94 26984.15

    Onnittelut kaikille kilpailussamme menestyneille, sekä suuri kiitos kaikille mukana olleille!

    Palaute on aina tervetullutta, ja kuulisimme esimerkiksi tämän artikkelin kommenteissa kuinka haluaisitte meidän parantavan kilpailua tulevaisuudessa.