Tuulipuku.fi

Tekijä: Osinkko

  • Metsäyhtiöiden arvostuksesta

    Metsäyhtiömme ovat kautta linjan laskeneet tänä vuonna sellun markkinahinnan mukana. Metsä Boardin tuotto tälle vuodelle näyttää -39% ja sekä UPM että Stora Enso ovat molemmat pudonneet saman verran eli -26% tähän mennessä. Tällaiset laskuprosentit laittavat miettimään, joko olisi aika tähyillä metsäyhtiöiden suuntaan.

    Arvostus

    Ohessa metsäyhtiöidemme tärkeimpiä tunnuslukuja, lähteenä käytin Inderesin ennusteita.

    Kuten havaitaan, tämän vuoden tuloksille P/E- ja EV/EBIT-luvut ovat korkeita. Ensi vuoteen tilanne tasaantuu huomattavasti, mutta mikäli ennusteet pitävät näyttää kohuissakin kyllästetty Stora Enso tällä hetkellä selvästi kalleimmalta. Merkittävää tuloskasvua kuitenkin odotetaan jokaiselta ensi vuoteen näiden ennusteiden perusteella.

    Osinkotuotot poikkevat merkittävästi, etenkin Stora Enso jää tässä vertailussa jalkoihin sillä se joutui leikkaamaan osinkoaan etenkin alkuvuoden heikkojen tulosten vuoksi. Metsä Board ja UPM kykenevät selvästi korkeampaan osinkotuottoon.

    Stora Enso on tehnyt merkittäviä uudelleenjärjestelyjä, kuten tehtaiden sulkemisia ja tuotantolinjojen muutoksia, jotka vaikuttavat vasta myöhemmin positiivisesti tulokseen. Näkyvimmät viimeaikaiset toimenpiteet ovat olleet Kemin tehdasintegraatin sulkeminen, kartonkinlinjojen investoiminen Ouluun(investoinnin toista vaihetta rakennetaan parhaillaan) sekä Junnikkalan uunituoreen sahan ostaminen. Vaikka pitkän aikavälin potentiaali on näiden investointien siivittämänä lupaava, lyhyellä aikavälillä nämä muutokset aiheuttavat kuitenkin tulospainetta. Ennakoin, että kunhan Junnikkala-kauppa on sinetöity lakkautetaan vanha saha Kemistä ja saavutetaan näin lisää tehokkuutta.

    Yllä olevan taulukon perusteella Stora Enso on kuitenkin selvästi haastavimmin hinnoiteltu. Yhtiö on nykyisellä hinnallaan vielä ensi vuonnakin kalliin puoleinen, ja oletettavasti uusimmat investoinnit tuovat kunnolla rahaa taloon vasta vuodesta 2026 eteenpäin. Tällä hetkellä kartonkimarkkina ei kuitenkaan vedä, ja uusiakin kartonkikoneita joudutaan seisottamaan tilauspulassa.

    Metsä Board on saanut viimeisimmän suurinvestointinsa Kemissä juuri valmiiksi, mutta tehtaan käynnistys ei ole ollut helpommasta päästä. 100 miljoonaa euroa maksanut kaasuräjähdys Metsä Fibren biotuotetehtaan haihduttamolla johti siihen, että tuotanto jouduttiin pysäyttämään kuukausiksi. Tietojeni mukaan tehdas on tälläkin hetkellä seisakissa noin kuukauden verran, tämä on tosin vain varmentamaton korviini kantautunut ”paikallishuhu.” Yhtä kaikki tällaiset katkokset tekevät paljon hallaa yhtiön tulokseen ja sillä on kauaskantoisia vaikutuksia etenkin nyt kun tehtaan ylösajovaihe on vasta menossa.

    Metsä Boardin kurssi on tänä vuonna laskenut metsäyhtiöistämme selvästi eniten, joten sijoittajien luottamus on nyt koetuksella. Yhtiötä koskee sama kohtalo kuin Stora Ensoa, keskittyminen kartonkituotantoon ei ole tässä tilanteessa paras strategia kun markkinat sakkaavat. Ongelmat Kemin uuden tehdasintegraatin käynnistyksessä tuovat vielä oman lisämausteensa tähän soppaan.

    Siinä missä Stora Enso ja Metsä Board ovat keskittyneet selluun ja kartonkiin, on UPM huomattavasti monipuolisempi metsäyhtiö. UPM toimii kuudella eri liiketoiminta-alueella, joista suurimpia ovat biopolttoaineet, sellu, graafiset paperit ja tarramateriaalit. Tämä hajautettu rakenne tekee UPM:stä kilpaveljiään vähemmän riippuvaisen yksittäisten tuotteiden tai markkinoiden vaihteluista. Yllä olevan taulukon perusteella UPM maksaa parhainta osinkoa ja tuloksen odotetaan kasvavan ensi vuonna.

    UPM sai suurimman viimeaikaisen investointinsa Uruguayn Paso de los Torosin sellutehtaaseen vamiiksi, mikä lisää UPM:n kilpailukykyä matalien kustannusten sellun tuotannossa. Kaiken kaikkiaan UPM näyttää operoivan tällä hetkellä selvästi paremmin ja vakaammin kuin muut metsäyhtiömme.

    Yhteenveto

    Kaikki metsäyhtiömme ovat tänä vuonna lasketelleet sellumarkkinan perässä alas, mutta tämän lyhyen tutkimuksen perusteella UPM tuntuu turvallisimmalta vaihtoehdolta mikäli olisin valitsemassa näitä osakkeita salkkuuni. Sekä Stora Enso että Metsä Board kipuilevat vielä jonkin aikaa(2025-2026) uusien investointiensa käynnistyksessä. Markkina on tällä hetkellä heikko, mutta vahvemmassa markkinassa ja täydellä kapasiteetilla Stora Enso ja Metsä Boardkin päässevät tulevina vuosina näyttämään kyntensä.

  • Nokian renkaat analyysi

    Kirjoitin edellisen analyysini Nokian renkaista noin vuosi sitten. Ajattelin tässä artikkelissa tarkastella kuinka tilanne on kehittynyt tänä päivänä. Pitkä odotus on pian päätöksessään ja Romanian uuden tehtaan käynnistys on jo aivan ovella. Saadaanko tämän myötä renkaat rullaamaan entistä kovempaa?

    Hinnoittelu

    Tätä kirjoittaessa osakekurssi on 7,49€. Tämän vuoden alusta kurssi on pudonnut mojovat -10,60% joten jostain syystä sijoittajien usko tulevaan on laskenut. P/E-luku tämän vuoden ennustetulla tuloksella on 15,8, P/B-luku 0,8, EV/EBIT 16,6 ja osinkotuotto 7,3% jos uskomme Inderesiä. Tuijottaminen tämän vuoden tulokseen on kuitenkin lyhytnäköistä, koska todelliset kasvuodotukset alkavat vasta vuodesta 2025 eteenpäin kapasiteetin noustessa Romanian tehtaan myötä. Itseasiassa yhtiö itse on nimennyt kasvuvaiheeksi vasta vuodet 2026-2027 mutta olen omassa analyysissani optimistisempi ja uskon Romanian tuotannon tukevan tuloskehitystä jo ensi vuodesta alkaen.

    Ohessa Inderesin ennusteet vuosille 2024 ja 2025(Lähde):

    Jos oletamme, että nämä Inderesin ennusteet pitäisivat paikkansa, näyttäisi osake jo nyt todella edulliselta. Kuitenkin vuosi 2025 on Nokian renkaille vasta uuden kasvun käynnistysvuosi, joten vuodelle 2026 sopii odottaa vielä kovempia lukuja. Tällöin ehkäpä jo suurin osa vuodesta kyetään puskemaan renkaita ulos täydellä kapasiteetilla.

    Merkille pantavaa on se, että näiden lukujen valossa toiminnan kannattavuus tulisi paranemaan merkittävästi. Tämä on toki luonnollistakin kun renkaiden sopimusvalmistaminen vähenee ja siirrytään laajassa mittakaavassa oman uuden ja tehokaan kapasiteetin käyttöön. Näin ollen pelkkä liikevaihdon kasvun tuijottaminen ei todennäköisesti kerro kaikkea olennaista Nokian renkaiden tulevien vuosien tuloksista.

    Osakekurssilla on tapana alkaa jossain vaiheessa hinnoittelemaan kasvukomponenttiakin osakkeen hintaan. Toistaiseksi ensi vuodelle P/E 10 ei tätä indikoi. Jos oletetaan, että P/E nousisi edes hyvin maltilliseen arvoon 12, tulisi osakekurssin olla 8,28 euroa. Nousuvaraa tähänkin olisi siis nykykurssiin noin 10,55% eli täsmälleen saman verran kuin on tämän vuoden aikana lasketeltu. Tätä ajatusleikkiä voidaan jatkaa pidempäänkin, mikäli vuoden 2026 ennustetulla tuloksella(Vara research konsensus EPS 0,73€) havaitaan lisäksi, että yhtiöhän kasvaa. Näin ollen P/E 12 tarkoittaisi vuodelle 2026 jo 8,76€. Kasvuvaraa nykykusiin olisi jo +17%.

    Tulee huomata, että kasvavalle ja kannattavalle korkeiden marginaalien markkinassa toimivalle yhtiölle P/E 12 on maltillinen lukema. Keskimäärin Nokian Renkaiden P/E-lukema on pyörinyt viimeisen 10 vuoden aikana noin 15-20 haarukassa. Mikäli tähän arvostukseen vielä joskus palataan, on kurssissa nousuvaraa toki enemmänkin. Mielestäni tämä vaatii kuitenkin markkinatunnelman vahvistumista ja valitettavasti ainakaan Euroopassa ei vielä parempia aikoja ole näkyvissä.

    Tulevien vuosien liikevaihdon kasvua on helppo perustella jo pelkästään sillä että vuonna 2026 uuden tehtaan tuotanto todennäköisesti käy alusta pitäen suuremmalla kapasiteetilla. 2025 kapasiteetin käynnistäminen vaatii vielä ”oppirahoja” eikä tuotantoa tule heti optimaalisesti. Näin ollen näkisin että kasvu on suhteellisen turvattua nykyisessäkin vaikeahkossa markkinaympäristössä yhtiön oman tekemisen kautta.

    Ohjeistus

    Yhtiön lyhyen tähtäimen ohjeistus ei kerro oikeastaan mitään, sillä ainoa anti on kasvaa vuonna 2024 voimakkaasti edellisestä vuodesta. Näin ollen odotan mielenkiinnolla millainen tulee olemaan tarkempi numeerinen ohjeistus vuodelle 2025. Ohessa on yhtiön pitkän tähtäimen strategia:

    Mielestäni strategia on uskottava. Yhtiö keskittyy pääasiassa talvirenkaisiin ja on niissä tyypillisesti markkinoiden paras tai vähintään top2 vuosittain. Päivitin tälle talvelle omaankin autooni Hakkapeliitta 10:t ja täytyy sanoa että olen ostokseeni erittäin tyytyväinen. 🙂

    Yhteenveto

    Nokian renkaiden tilanne näyttää mielestäni erittäin mielenkiintoiselta, ja osake tällä hetkellä edullisesti hinnoitellulta. Siemen hyvälle pitkän ajan sijoitustarinalle on olemassa siitäkin huolimatta, että markkina ei juuri tällä hetkellä ole vahvin mahdollinen. Michelinin tuoreen tilaston mukaan renkaiden korvauskysyntä on kuitenkin lähtenyt pitkästä aikaa kasvuun mikä antaa toivoa paremmasta.

    Arvioisin, että tällä kurssilla riski varsinaiseen kurssiromahdukseen on hyvin rajattu ja toisaalta positiivisia tekijöitä tulevaisuuden tuloskasvuun on paljon. Näin ollen olen ostanut Nokian renkaiden osakkeita myös omaan sijoitussalkkuuni.

    Huom. Tämä kirjoitus ei ole ostosuositus eikä sitä pidä ottaa sijoitusneuvontana. Kyseessä on kirjoittajan omia henkilökohtaisia ajatuksia yhtiöstä. Jokainen tekee sijoituspäätöksensä itse ja omalla vastuullaan.

  • Kuukausi bitcoinin matkassa, tuotto 41%

    Ostin salkkuuni bitcoin-trackeria tasan kuukausi sitten. Talousotsikoita seurannut on saattanut huomata, että viime aikoina bitcoin on nakuttanut uusia kaikkien aikojen korkeimpia noteerauksiaan. Ajattelin julkaista lyhyen seuranta-artikkelin millaista tuottoa yhden kuukauden aikana on ehtinyt kertyä.

    Tähän päivään mennessä tuottoa on kertynyt 41,33% joka tekee rahassa mukavat 1 156 euroa. Mielestäni varsin kohtuullinen tuotto vain yhden kuukauden pitoajalla. Jos verrataan tyypilliseen historialliseen osaketuottoon joka lienee noin 7% vuodessa, vastaaviin tuottolukemiin päästään keskimäärin hieman reilussa viidessä vuodessa.

    Vaikka en ostanut bitcoinia läheltäkään pohjalukemia, hypen tarttuminen on nostanut hintaa mukavasti. Trumpin vaalivoitto on osaltaan luonut positiivista virettä niin Amerikan talouteen kuin kryptovaluutoihin. Edellisten huippujen rikkouduttua periaatteessa vain taivas on rajana mihin tällä kertaa lopulta päädytään. 90 000 dollarin raja käytiin jo muutamankin kerran rikkomassa, joten olisiko 100 000 dollarin raja kenties seuraava rajapyykki jolloin hinnan nousu alkaa hidastua? En laittaisi pahakseni mikäli loppuvuoteen saadaan vielä joulupukkiralli, lisäksi myös alkuvuosi on yleensä markkinoilla ja kryptovaluutoissa vahvaa aikaa.

    Aion pitää nämä omistukseni ja ihmettelen rauhassa mihin saakka bitcoinin myötätuuli riittää tällä kertaa.

  • Sijoittajien verotiedot verovuodelta 2023

    On jälleen veropäivä, joten päätimme kerätä tunnettujen sijoittajien verotiedot listaan viime vuoden osalta. Pidemmittä puheitta mennään suoraan listan pariin. Ohessa lista aakkosjärjestyksessä.

    Tämän vuoden listalta erottuu selkeimmin Kyösti Kakkonen, joka lienee myynyt omistuksiaan sillä vuotta aikaisemmin hänen tienestinsä olivat noin 2 miljoonaa euroa pienemmät. Seuraavaksi kovimmat nettoajat ovat pokeritähti ja sijoittaja Pauli Äyräs sekä suursijoittaja ja kirjailija Kim Lindström. Muilta osin lista on aika tasapaksu.

    Kaikkien tuulipukusijoittajien esikuva Erkki Sinkko keräsi mukavat noin 350 000 euron pääomatulot.

  • Kotiäitien paluu

    Kuten kaikkia länsimaita, myös Suomea vaivaa alhainen syntyvyys. Kun ikäpyramidi on kallellaan vanhempaan päin, aiheuttaa tämä useita taloudellisia ja yhteiskunnallisia haasteita. Koko maan elinvoimaisuus heikkenee kun työntekijöitä on tulevaisuudessa vähemmän, samaan aikaan kansan vanhetessa eläke- ja terveydenhuoltomenot tulevat kasvamaan. Vaarana on, että jopa suomalaisten ykkössijoituskohteen eli seinien arvo tulee laskemaan kysynnän hiipuessa.

    Poliittisessa keskustelussa ratkaisuna tähän on esitetty työperäistä maahanmuuttoa. Ainoa ongelma on vain siinä, mistä työntekijöitä tänne saataisiin. Suomi ei ole maana lainkaan niin houkutteleva kuin useat muut länsimaat johtuen matalemmista palkoista ja korkeasta verotuksesta. Näin ollen realistisin vaihtoehto työvoimapulan ratkaisuun pitkällä aikavälillä on suomalaisten syntyvyyden parantaminen. Tässä artikkelissa kerron ideoita joilla taklata ainakin osan Suomen ongelmista.

    Perheverotus

    Perheverotuksessa otettaisiin huomioon koko perheen tulot ja menoerät eikä ainoastaan yksilöiden tuloja. Tämä tarkoittaisi sitä, että puolisoiden tulot yhdistettäisiin ja verotus kohdistuisi talouteen kokonaisuutena. Perheverotus voisi huomioida myös perhekoon ja erityiset tilanteet, kuten lasten tai muiden huollettavien määrän. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että mitä enemmän perheessä on lapsia, sitä alhaisempi olisi ansiotulovero. Tällainen malli oli käytössä Suomessa vielä 1970-luvulle asti, mutta nykyisin henkilökohtainen verotus on vallitseva käytäntö. Uskoisin, että nyt kun ollaan saatu jalalle osakesäästötilikin, aika voisi olla jälleen kypsä perheverolle. Molemmissa valtion näkökulmasta katsottuna verotus siirtyy tulevaisuuteen ja on riskinä että verotulot laskevat hetkeksi, mutta riski olisi todennäköisesti sen arvoinen. Perheverotuksen myötä osa perheistä siirtyisi matalampaan veroluokkaan, mutta tämä menetys voisi osittain kompensoitua vähemmän kuormittuneiden julkisten palvelujen kautta.

    Kotiäitien ammattikunta takaisin

    Perheveron myötä myös kotiäidit voisivat jälleen tehdä paluun. Sen sijaan että äidit tekevät uraa ja uupuvat rankassa ja kilpaillussa työelämässä, voisivat he keskittyä oikeasti tärkeisiin asioihin kuten perheen lasten kasvattamiseen. Miehen tulot riittäisivät kevyemmän verotuksen vuoksi perheen elättämiseen. Samalla säästettäisiin mittavia summia päivähoidosta. Tällä hetkellä jokainen päivähoidossa oleva lapsi maksaa kunnalle keskimäärin 10 000–15 000 euroa vuodessa, joten kotihoidon lisääntyminen voisi merkittävästi vähentää kuntien kustannuksia.

    Ja tasa-arvon aikaa kun eletään, toki asetelma voisi olla toisinkin päin että mies olisi koti-isänä. Uskon että nykyaikana työelämän hektisyys ja jatkuvasti kasvava vaatimustaso on tehnyt tehtävänsä ja monia voisi kiinnostaa tämäkin vaihtoehto.

    Kotiäitien eläkejärjestelmä

    Kotiäidit tekevät arvokasta työtä perheen eteen, mutta eläketurvan kertyminen jää usein vähäiseksi ansiotulojen puuttuessa. Onneksi kotiäiti voi turvata tulevaisuuttaan säästämällä pienen summan kuukausittain, esimerkiksi osan lapsilisistä rahastoon tai arvo-osuustilille. Näin säästöt kasvavat korkoa korolle, ja avioehdolla kotiäiti voi varmistaa, että säästöt pysyvät hänen omanaan mahdollisessa erotilanteessa. Avioehto on mahdollista laatia myös avioliiton aikana, ja sen tulisi olla puolison näkökulmasta tuki kotiäidin tulevaisuuden varmistamiselle.

    Yhteenveto

    Tässä oli muutama idea syntyvyyden parantamiseen. Näillä käytännön muutoksilla voitaisiin tukea perheitä ja kannustaa lastenhankintaan. Jokainen perhe tarvitsee sekä taloudellista tukea että joustavia ratkaisuja, jotta lapsiluvun kasvattaminen olisi mahdollista ja toivottavaa. Valtion tulisi kyetä siirtämään verotustaan vuosien päähän, jolloin nämä uudistukset alkaisivat todenteolla tuottaa hedelmää.

    Oman mausteensa soppaan on tuomassa esimerkiksi naisille pakolliseksi muuttuva asepalvelus. Israelin mallin mukaan tässäkin voitaisiin vapauttaa nuoret naiset palveluksesta mikäli heillä on lapsia. Siinä olisi jälleen yksi vetovoimatekijä lisää perheen perustamiseen.

  • Stora Enson taaperrus skandaalista toiseen

    Stora Enso, tuo yksi maailman suurimmista metsäteollisuusyrityksistä on joutunut kohtaamaan lyhyen ajan sisällä vakavia skandaaleja, jotka ovat kyseenalaistaneet sen maineen vastuullisena toimijana. Raakku- ja laskuskandaalit ovat nousseet esiin lyhyen ajan sisällä, ja molemmat ovat tuoneet esille yhtiön toimintatapojen ongelmia niin ympäristövastuun kuin liiketoiminnan eettisyyden näkökulmasta. Tässä artikkelissa käsittelemme molempia skandaaleja ja arvioimme, miten ne peilaavat yhtiön vastuullisuuslupauksia.

    Raakkuskandaali

    Raakkuskandaali liittyy yhtiön hakkuutoimintaan, joka aiheutti vahinkoa Suomen uhanalaiselle jokihelmisimpukkakannalle eli raakulle. Tämä herätti laajaa kritiikkiä, sillä raakku on erittäin harvinainen ja suojeltu laji, ja sen elinympäristöt ovat erityisen herkkiä metsänhakkuista aiheutuville muutoksille. Stora Enso on pitkään markkinoinut itseään kestävän kehityksen edelläkävijänä, mutta tämä tapaus toi esiin merkittäviä puutteita yhtiön ympäristövaikutusten arvioinnissa.

    Laskuskandaali

    Laskuskandaali on toinen vakava isku Stora Enson maineelle. Tässä tapauksessa yhtiö oli viivästyttänyt tarkoituksellisesti laskujen maksamista aliurakoitsijoille, mikä johti siihen, että useat pienemmät yritykset joutuivat taloudellisiin vaikeuksiin. Aliurakoitsijat ovat elintärkeä osa suuryritysten toimintaketjua, ja tällainen käytös herättää kysymyksiä yrityksen eettisyydestä ja reiluudesta liiketoimintakumppaneitaan kohtaan.

    Mitä hyötyä Stora Enso sitten tästä maksujen vetkuttelusta sai? Ainakin nämä seikat tulevat nopeasti mieleen:

    • Lyhyt aikavälin kassavirran parantaminen: Välittömästi parempi kassavirta maksujen viivästyttämisen ansiosta.
    • Rahoituskustannusten vähentäminen: Voi välttää lyhyen aikavälin maksuja ja vähentää velan korkokuluja.

    Toimimalla tällä tavoin Stora Enso on saattanut pienempiä aliurakoitsijayrityksiä vaikeuksiin, jopa konkurssiin saakka.

    Laskuskandaali on räikeässä ristiriidassa Stora Enson pitkään käyttämien iskulauseiden, kuten ”Do what’s right” ja ”Do good for the people and the planet”, kanssa. Näiden sloganien olisi tarkoitus viestiä siitä, että yhtiö toimii vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti niin ympäristöä kuin ihmisiä kohtaan. Tässä tapauksessa kuitenkin näyttää siltä, että taloudelliset paineet ovat ajaneet yhtiön tinkimään periaatteistaan, erityisesti sen osalta, kuinka se kohtelee alihankkijoitaan.

    Ympäristövastuu ja ihmisten hyvinvointi – markkinointia vai todellisuutta?

    Stora Enso on usein korostanut sitoutumistaan ympäristönsuojeluun ja yhteiskunnalliseen vastuuseen. Iskulauseet ”Do what’s right” ja ”Do good for the people and the planet” viittaavat siihen, että yhtiön tavoitteena on olla vastuullinen toimija, joka asettaa sekä ympäristön että ihmisten hyvinvoinnin keskiöön. Kuitenkin sekä raakku- että laskuskandaali heikentävät näiden lupausten uskottavuutta.

    Raakkuskandaalin kohdalla voidaan kyseenalaistaa, kuinka tarkasti yhtiö on todella seurannut ja arvioinut hakkuutoimiensa vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Samoin laskujen viivästyttämiset alihankkijoille herättävät kysymyksiä siitä, missä määrin yhtiö todella ”toimii oikein” liiketoimintakumppaneitaan kohtaan. Vaikuttaa siltä, että toimintatapoja korjataan vasta sitten kun jäädään kiinni.

    Vaikka yhtiö on korostanut vastuullisuuttaan ja sitoutumistaan kestävään kehitykseen, nämä skandaalit paljastavat ristiriitoja yhtiön markkinoinnin ja todellisen toiminnan välillä. On selvää, että Stora Enson on ryhdyttävä konkreettisiin toimiin palauttaakseen luottamuksen sekä sidosryhmissään että julkisuudessa. Pelkkä anteeksi pyytäminen ei enää riitä. Olisi vastuullista kaivaa esiin ne tahot jotka ovat olleet vastuussa yhtiön ylimmän ohjenuoran noudattamatta jättämisestä.

    Johtopäätökset

    Raakku- ja laskuskandaalit ovat tuoneet esiin vakavia puutteita Stora Enson toiminnassa niin ympäristövastuullisuuden kuin liiketoiminnan eettisyyden osalta. Yrityksen on nyt kohdattava julkinen paine ja korjattava toimintaansa, jotta sen uskottavuus vastuullisena toimijana voidaan palauttaa.

    Jatkossa Stora Enson on entistä tärkeämpää osoittaa, että se todella ”toimii oikein” kaikilla tasoilla – niin ympäristön, liiketoimintakumppaneiden kuin yhteiskunnan hyväksi. Sijoittajat ja kuluttajat seuraavat nyt tarkasti, miten yhtiö aikoo korjata kurssinsa ja sitoutua aidosti vastuullisuuteen.

  • Hyppäsin jälleen bitcoin-junaan

    Bitcoin kävi vuonna 2023 alakulon mailla. Joissain piireissä turvasatamaksikin tituleerattu virtuaalivaluutta rojahti siinä missä pössitkin hyvin laajalla rintamalla. Sen koommin on jälleen toivuttu ja pian voisi olla aika hakea uusia huippuja.

    Monet saattavat muistaa, että lähdin viime vuonna bitcoinin toipumisvaiheessa nousuun mukaan ja ehdinkin nauttia mukavat 43% tuotot vain 5 kuukauden pitoajalla. Tällä kertaa yritän toistaa samaa hyvin spekulatiivista temppua. Teen tälle kirjoitukselle myöhemmin seurantapostauksen jossa katsellaan kuinka homma lopulta meni ja laskeskellaan jälleen tuotot.

    Kaupat suoritettu

    Koska kaupanteko on minulle helpointa Nordnetin alustalla, ostin jälleen Bitcoin XBTE-trackeria joka seuraa bitcoinin arvonkehitystä. Ohessa tänään toteutunut kauppa.

    Huomasin aikaisemmasta artikkelistani, että edellisen kerran myydessäni trackerin arvo oli noin 2510 euroa, joten holdaamalla olisi voinut saavuttaa vielä noin 11% lisätuotot tähän hetkeen. Luottamukseni bitcoiniin on kuitenkin sen verran heikko, että pyrin ottamaan vain pikavoittoja silloin tällöin. Minulla on toisaalla myös pitkäaikaisia bitcoin-sijoituksia mutta pidän ne erillään tästä artikkelista. Niiden merkitys kokonaisportfolioon on minimaalinen.

    Miksi juuri nyt?

    Olen aikaisemmin onnistunut tekemään bitcoinilla hyvät pikavoitot ja yleensä nämä ovat keskittyneet juuri vuodenvaihteen tienoille. Tämä on siis puhdasta spekulaatiota, mutta odotan jälleen piristyvää hintaliikettä loppuvuoden lähestyessä. Historia tukee tätä näkemystä:

    • 2017: Bitcoin saavutti historiallisen huippunsa joulukuussa, jolloin se ylitti 19 000 dollarin rajan.
    • 2020: Bitcoin alkoi kasvaa voimakkaasti loka-marraskuussa ja saavutti uusia huippuja vuoden 2021 alussa.
    • 2021: Bitcoinin kurssi saavutti uuden huippunsa marraskuussa, yli 68 000 dollaria.
    • 2022 Lokakuusta huhtikuuhun +54%
    • 2023 Lokakuu – maaliskuu reilut +100%

    Historia ei koskaan ole tae tulevasta, mutta ainakin jotain historiaa tälläkin anomalialla löytyy.

    Jätän tämän ostoksen odottelemaan aikoja parempia ja palaan jälleen asiaan ensi keväänä. 🙂

  • Kumpi on järkevämpi sijoitus, Fortumin osake vai aurinkopaneelijärjestelmä?

    Sähkön hinnan räjähdys viime talvena lisäsi aurinkopaneelijärjestelmien kysyntää. Buumi jatkunee tänäkin vuonna. Osakkeiden hintojen laskettua aloin pohtimaan, voisiko Fortumin osake olla parempi sijoitus tuotto- ja takaisinmaksumielessä.

    Löysin Vattenfallin sivuilta esimerkkejä erilaisten aurinkopaneelijärjestelmien hinnoista sekä arviot niiden vuosituotosta. Asennus kuuluu pakettien hintaan. Luonnollisesti hinta ja paneelien tuotto vaihtelevat asennuskohteen mukaan, joten laskelmat ovat vain suuntaa antavia. Toivon mukaan näistä laskelmista on hyötyä mikäli olet pohtinut vastaavaa investointia omalle katollesi.

    Fortumin osake

    Ensimmäiseksi tarkastellaan Fortumin osaketta. Tällä hetkellä osake maksaa noin 13,14 euroa. Fortum maksaa osinkoa arviolta tulevina vuosina 1 euron per osake, mikä tarkoittaa nykyhinnalle yli 7,6% osinkotuottoa tuleville vuosille. Luonnollisesti osakkeesta saadaan tuottoa myös arvonnousun kautta, mutta tätä ei oteta laskelmassa mukaan vaan lasketaan ainoastaan osingoista tuleva kassavirta.

    Aurinkopaneelijärjestelmä

    Toisena vaihtoehtona on aurinkopaneelijärjestelmä. Oletetaan, että järjestelmän hinta on esimerkkisivun halvin paketti 8500 eurolla. Aurinkopaneelit tuottavat keskimäärin 3800 kWh vuodessa ja kaikki tämä sähkö käytetään itse. Tämä tuottomäärä lienee hyvin tyypillinen useimpiin kotitalouksiin. Järjestelmän laskelmallinen tuotto tulee siitä säästöstä joka saavutetaan kun pörssisähköä ei tarvitse ostaa valtakunnan verkosta(pörssisähkön hinta+siirtomaksu+verot otetaan kaikki huomioon).

    Laskelmat

    Koska tulevaa pörssisähkön hintaa on vaikea arvioida, otetaan sähkön hinta näiden laskelmien muuttujaksi. Näin ollen voidaan arvioida, millä sähkön hinnalla aurinkopaneelijärjestelmä olisi yhtä kannattava kuin sijoittaminen Fortumin osakkeseen. Sijoitettu summa on molemmissa vaihtoehdoissa 8500 euroa. Tällä summalla saa Fortumin osakkeita 647 kappaletta.

    Laskelmien perusteella sähkön myyntihinnan pörssissä tulisi olla noin 0,17 euroa/kWh (noin 17 senttiä/kWh), jotta sen tuotot vastaisivat osakkeiden tuottoja. Tällä myyntihinnalla aurinkopaneelijärjestelmän tuotot olisivat yhtä suuret kuin Fortumin osakkeiden tuotot, kun molempiin vaihtoehtoihin on sijoitettu 8500 euroa. Koska sähkön hinnassa tulee ottaa huomioon myös säästetyt siirtomaksut sekä verot, voidaan tästä hinnasta vähentää 8 senttiä. Näin ollen pörssisähkön pysytellessä vuositasolla noin 9 sentissä voi aurinkopaneelijärjestelmän olettaa olevan yhtä hyvä investointi kuin Fortumin osake. Tämä siis sillä oletuksella, että kaikki tuotettu sähkö käytetään itse. Diili huononee mikäli sähköä joutuu myymään verkkoon, koska tuolloin hyöty oman kulutuksen siirtomaksuttomuudesta ja verottomuudesta katoaa.

    On tärkeää huomata, että tämä laskelma on hyvin yksinkertaistettu ja emme ota huomioon muita tekijöitä, kuten osakkeiden arvonmuutoksia tai aurinkopaneelijärjestelmän ylläpitokustannuksia. Analyytikot antavat Fortumin osakkeelle tällä hetkellä ostosuosituksia tavoitehintojen pyörien noin 16 eurossa, joten oletettavasti pitkällä aikavälillä osakkeen arvossa on merkittävääkin nousupotentiaalia.

    Yhteenveto

    Tämän artikkelin tarkoituksena oli esitellä laskelmiin perustuva näkökulma Fortumin osakkeen ja aurinkopaneelijärjestelmän tuottojen vertailuun. Laskelmien perusteella aurinkopaneelijärjestelmä voi maksaa itsensä takaisin nopeammin, kunhan pörssisähkön verot ja siirrot sisältävä myyntihinta ylittää 0,17 euroa/kWh ja lähes kaiken sähkön voi käyttää itse. Kuten aikaisemmin mainitsinkin, tämä on harvoin todellisuutta.

    Sähkön hinnan kausivaihtelu eli käytännössä Suomen olosuhteet eivät ole optimaalisia aurinkosähköpaneeleita ajatellen. Niiden tuotto kun on parasta juuri silloin kun meillä on lämmintä ja valoisaa, eikä sähkö kesällä maksa juuri mitään. Kun katsotaan toteutuneita pörssisähkön hintoja, on esimerkiksi edellisen viikon keskihinta ollut 1 sentti/kWh ja edellisen kuukauden hinta 4,56 senttiä/kWh.

    Lopullinen päätös kumpi vaihtoehto on parempi sijoitus riippuu monista tekijöistä, kuten henkilökohtaisista taloudellisista tavoitteista, riskinsietokyvystä, energiamarkkinoiden muutoksista ja alueellisista olosuhteista.

    Omalla kohdallani valitsisin Fortumin osakkeen, koska osinkotuoton lisäksi se tarjoaa vielä hyvän tulevaisuuden tuottopotentiaalin bonuksena. Kaiken lisäksi en usko sähkön hinnan saavuttavan enää viime talvena nähtyjä ennätyslukemia, koska esimerkiksi OL3 saatiin viimein tuotantokäyttöön. Ja vaikka ensi talvena vielä kovia hintoja nähtäisiinkin, ei aurinkopaneeleista ole tuolloin suurta hyötyä kun aurinko ei juuri näyttäydy.

    Toivottavasti tämä artikkeli sai pohtimaan millainen energiainvestointi voisi olla oman talouden kannalta järkevin. Lopullisen päätöksen tekeminen on sinun käsissäsi, ja suosittelemme harkitsemaan huolellisesti omia taloudellisia tavoitteitasi ja riskinsietokykyäsi ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

  • Oletko pohtinut mikä on sinulle kannattavin sähkösopimus?

    Asun kaukolämpötalossa, jossa sähkönkulutus on ympäri vuoden tasaista. Omassa tilanteessani olen kokenut pörssisähkön olevan edullisin vaihtoehto siitäkin huolimatta, että välillä koetaan korkeitakin hintapiikkejä. Edellinen piikki tapahtui juuri tällä viikolla kun ydinvoimaa jouduttiin ajamaan alas Olkiluoto 2:n vikatilanteen vuoksi. Pystyn myös joissain määrin hyödyntämään edullisempaa yösähköä ajastamalla esimerkiksi kodinkoneita työskentelemään yöaikaan.

    Tilanne on kuitenkin täysin eri niissä talouksissa, joissa käytetään sähköä lämmittämiseen. Tässä tilanteessa suurin osa vuotuisesta sähkönkulutuksesta, jopa 70-80% saattaa muodostua talviaikaan. Näissä tilanteissa kannattaa pohtia, olisiko joku muu kuin pörssisähkö sittenkin edullisempi.

    Eri sähkösopimusmuodot

    Kiinteä sähkösopimus tuo mielenrauhaa ja ennustettavuutta. Tiedät täsmälleen, mitä maksat koko vuoden ajan, mikä on erityisen houkuttelevaa, kun energiahinnat vaihtelevat voimakkaasti. Kiinteän sopimuksen haittapuolena on kuitenkin se, että kesäisin, kun pörssisähkö voi maksaa vain pari senttiä kilowattitunnilta, kiinteän sopimuksen hinta voi olla huomattavasti korkeampi. Tämä tarkoittaa, että maksat todennäköisesti ”ylihintaa” kesällä, mutta toisaalta säästyt talven hintapiikeiltä.

    Pörssisähkö on usein edullisin vaihtoehto, erityisesti kesäisin, jolloin sähkön hinta on tyypillisesti alhainen. Sähkömarkkinat ovat kuitenkin nykyisin erittäin volatiilit, ja talvella hinnat voivat nousta dramaattisesti. Jos esimerkiksi ydinvoimala vikaantuu tai siirtoyhteys ulkomaille katkeaa, sähkön hinta voi kohota rajusti yhden päivän aikana. Tämä tekee pörssisähköstä riskialttiin valinnan talvikuukausina, jos käytät paljon sähköä esimerkiksi lämmitykseen. Toisaalta, jos pystyt ajoittamaan kulutuksesi edullisille tunneille ja seuraamaan markkinahintoja, pörssisähkö voi tarjota merkittäviä säästöjä.

    Oomi tarjoaa mielenkiintoista Sesonki-sopimusta jossa talvikauden ajan hinta on kiinteä, ja kesäkausi menee pörssisähköllä. Tämä sopimustyyppi yhdistää sekä kiinteän- että pörssissähkösopimuksen parhaat puolet. Talvella (1.11.–31.3.) maksat kiinteää hintaa, mikä suojaa sinua hintapiikeiltä, kun sähkö on kalleimmillaan. Kesäisin (1.4.–31.10.) voit hyötyä edullisista pörssihinnoista, jolloin sähkö on tyypillisesti halvempaa. Tämä tekee Oomi Sesongista joustavan ja riskittömämmän vaihtoehdon kuin pelkkä pörssisähkö, mutta toisaalta et voi hyötyä täysin mahdollisimman halvoista tunneista talviaikaan, jos markkinahinnat sattuivat laskemaan.

    Jotta voisi tietää mikä sopimus sopii parhaiten, kannattaa miettiä omaa sähkönkulutusta. Kerros- ja rivitaloasujille jotka ovat usein kaukolämmössä on suositeltavaa pitää pörssisähkösopimusta, koska se on pitkällä aikavälillä aina edullisin. Sähkölämmitteisessä asunnossa asuville nämä kaikki kolme vaihtoehtoa ovat periaatteessa mahdollisia, mutta koska sähkön kulutus keskittyy talviaikaan on suositeltavaa harkita kiinteää tai sesonkisähköä.

    Laskelmat

    Tasainen kulutus ympäri vuoden

    Asian selkeyttämiseksi teen muutaman laskelman jossa otetaan huomioon vain sähkön yksikköhinta per kWh. Tässä esimerkissä kuvitellaan, että kulutus jakaantuisi tasaisesti ympäri vuoden. Otetaan esimerkiksi sähkölämmitteinen talous, jossa sähkönkulutus on 25 000kWh vuodessa.

    Kiinteä sähkösopimus (9 snt/kWh): Koko vuoden sähkönkulutuksen kustannus olisi 2 250 €.

    Pörssisähkö (keskimäärin 7 snt/kWh): Koko vuoden sähkölaskun kokonaiskustannus olisi 1 750 €.

    Oomi Sesonki (10,67 snt/kWh talvella, 5 snt/kWh kesällä): Sähkölaskun kokonaiskustannus olisi 1 840,63 € vuodessa.

    Pörssisähkö on edullisin vaihtoehto, jos hinnat pysyvät vakaina. Oomi Sesonki tarjoaa hieman korkeamman hinnan talvella, mutta edullisemman kesällä, ja on siten myös varteenotettava vaihtoehto. Kiinteä sopimus tuo varmuutta, mutta tulee kalliimmaksi. Tämä laskelma ei kuitenkaan ota huomioon sitä, että suurin osa sähköstä kulutetaan talvella lämmityskaudella. Otetaan seuraava laskuesimerkki joka ottaa tämän huomioon.

    Kulutuksen painotus talveen

    Tässä esimerkissa otetaan huomioon se, että kulutus keskittyy 70 prosenttisesti talvikuukausille.

    Kiinteän sopimuksen hinta on kiinteä, joten siinä tietysti hinta on yhä sama 2 250€.

    Pörssisähkössä kuvitellaan kesäkauden hinnaksi 5snt/kWh ja talvikaudella 11snt/kWh. Näin ollen hinnaksi muodostuu: 2 300€

    Oomin Sesonkisähköllä hinta on suunnilleen sama kuin pörssisähköllä, mutta sillä erotuksella että Oomin sopimus suojaa mahdollisilta talvikauden kovilta hintapiikeiltä. Näin ollen esimerkiksi saunan voi lämmittää juuri silloin kuin haluaa, eikä silloin kun pörssisähkö näyttää riittävän halvalta. Tämä tuo hieman vapautta elämään.

    Tästä esimerkistä voidaan kuitenkin havaita, että hinnat tulevat näissä eri vaihtoehdoissa jo hyvin lähelle toisiaan. Näin ollen joko kiinteä sopimus tai sesonkisähkösopimus voisivat olla perusteltuja.

    Yhteenveto:

    • Jos arvostat vakautta ja ennakoitavuutta, kiinteä sopimus on sinulle. Maksat hieman enemmän kesäisin, mutta säästyt yllätyksiltä talven hintapiikeissä.
    • Pörssisähkö on paras niille, jotka voivat säätää kulutustaan ja hyötyä markkinahintojen laskuista, mutta se sisältää riskejä, erityisesti talvella.
    • Oomi Sesonki on hyvä kompromissi: se tarjoaa talvella kiinteän hinnan ja mahdollisuuden hyötyä kesän alhaisista hinnoista, mutta ei vaadi markkinoiden jatkuvaa seuraamista.

  • Näin säästät internetliittymässä(ja vältät huijauksen)

    Kodin internetiittymästä pystyy säästämään sievoisia summia pienellä vaivannäöllä. Oma esimerkkini on testattu toimivaksi taloyhtiössä, mutta riippuen opraattorista tämä voi yhtä hyvin toimia myös omakotiasujille. Varsinaisen vinkin jälkeen kerron vielä kuinka et tule markkinamiesten huijaamaksi nettiasoissa.

    Vinkki kuinka saat liittymät aina listahintaa halvemmalla

    Usein taloyhtiöissä on tänä päivänä käytössä taloyhtiönetti johon kuuluu jokin tietty perusnopeus, esimerkiksi 10Mbit/s tai vaikkapa 50Mbit/s. Lisänopeuksista tulee yleensä maksaa pieni lisäkorvaus operaattorille. Omassa taloyhtiössäni operaattorina toimii DNA ja 10Mbit/s perusnopeus kuuluu yhtiövastikkeeseen. Jos asukas haluaa päivittää esimerkiksi 100Mbit/s nopeuteen, maksetaan tästä kuukaudessa 12,90€/kk.

    Useimmiten kun asiakas menee operaattorin sivuille vertailemaan hintoja, on muutaman ensimmäisen kuukauden hinta yleensä halvempi. Pienellä präntillä lukee liittymän normaali hinta, joka astuu voimaan myöhemmin. Ohessa esimerkki DNA:n sivuilta.

    DNA:n esimerkissä edullisempi kausi kestää vain kaksi kuukautta, mutta usein vastaavissa tarjouksissa näkee esimerkiksi puolen vuoden edullisempia jaksoja.

    Viime vuoden syksyllä päätin kokeilla liittymäni hinnan alentamista. Minulla oli aluksi käytössä 100M liittymä, mutta vaihdoin sen takaisin perusnopeuteen. 10M internet kuulostaa nykypäivänä hitaalta, mutta todellisuudessa sillä pärjää suurin osa talouksista vallan hyvin. Tästä lisää tekstin lopussa.

    Suoritin liittymäni nopeuden alentamisen siitä syystä, että sain kokeilla pärjäisinkö kevyemmälläkin liittymällä ja lisäksi minulla olisi mahdollisuus saada edullisempi tarjous nopeammasta liittymästä myöhemmin. Ja näin tosiaan kävi. Joulukuussa DNA lähestyi minua tarjouksella jossa luvattiin alennettu hinta 100M liittymälle peräti vuoden ajaksi. Tuohon tarjoukseen päätin tarttua.

    Näin saavutin muutamalla hiiren klikkauksella ja pienellä odottelulla noin 47 euron vuotuisen säästön. Käytännössä ilmaista rahaa parin ruokakassillisen verran näin helposti.

    Suosittelen kokeilemaan samaa, esimerkiksi pian tuloaan tekevät black friday ja joulusesonki voivat olla hyviä paikkoja tällaisille erikoistarjouksille.

    Kuinka vältät huijaukset

    Operaattoreiden tehtävä on luonnollisesti tehdä omistajilleen mahdollisimman paljon tuottoa. Näin ollen asiakkailta pumpataan niin paljon rahaa kuin pystytään. Erikoistarjoukset koskevat aina vain uusia asiakkaita ja vanhoilta uskollisilta asiakkailta otetaan kovemmat maksut.

    Lisäksi operaattoreilla on tarve myydä asiakkaille tuotteita joita he eivät välttämättä tarvitse. Tarpeisiin nähden liian nopea internetliittymä lukeutuu näihin.

    Katsotaanpa seuraavaksi esimerkki DNA:n sivuilta.

    Kuten kuvasta nähdään, internet-liittymien nopeuksia vähätellään rajusti heidän sivuillaan. Muistaakseni 100M liittymää he suosittelivat lähinnä opiskeluun. Ainakin omasta mielestäni jo 100M liittymä on jo todella rajuun internet-käyttöön sopiva, puhumattakaan 150M liittymästä jota DNA markkinoi kevyeen käyttöön ja pieneen kotiin. Todellisuudessa tällainen liittymä riittää jo suuremmallekin perheelle ja raskaaseen käyttöön todella hyvin.

    Otetaan esimerkiksi 4K-videokuvan suoratoisto, johon esimerkiksi Netflix suosittelee vähintään 25M liittymää. jo 100M liittymällä voisi siis katsoa useampaakin tällaista suoratoistoa samaan aikaan. Jos tämä käyttö ei ole raskasta niin mikä sitten?

    Todellisuudessa näitä nopeampia liittymiä ei tarvitse mihinkään, ellei ole tarvetta siirtää päivittäin suuria useiden gigatavujen kokoisia paketteja internetissä. Nykyaikana tällainen tarve on hyvin vähäistä kun suoratoistopalvelut ovat valtavirtaa.

    Vinkkini tämän suhteen on, kokeile millä nopeudella tulet toimeen ja mitoita intenetliittymäsi oikein. Älä missään nimessä usko näitä operaattoreiden markkinapuheita.