Suomen verotusjärjestelmä on monimutkainen ja koskettaa monia elämän osa-alueita. Verotuksen tavoitteena on rahoittaa yhteiskunnan todellisia tarpeita, mutta liiallinen holhous ja sosialismi voivat todellisuudessa aiheuttaa haittaa koko yhteiskunnalle. Tässä blogitekstissä tarkastellaan näitä aiheita sekä talousosaamisen merkitystä.
Verotus ja holhous
Verotus on välttämätöntä yhteiskunnan toiminnan ylläpitämiseksi. Kuitenkin liiallinen kansalaisten holhous voi johtaa riippuvuuteen ja passiivisuuteen. Kun yksilöille tarjotaan liikaa tukea, he saattavat menettää motivaationsa tehdä omia päätöksiä ja ottaa vastuuta omasta taloudestaan. Tämä voi vaikuttaa myös lasten kasvatukseen ja tukiriippuvuus voi myös periytyä seuraavalle sukupolvelle.
Holhous voi ilmetä esimerkiksi liian suurina tulonsiirtoina tai liian tiukkoina sääntöinä, Suomen tapauksessa monet varmasti tunnistavat meillä nämä molemmat. Jos perheet eivät ole vastuussa omasta taloudestaan, lapset eivät opi talousosaamista ja itsenäistä päätöksentekoa. Verotuksen ja tukipolitiikan tulisi kannustaa omatoimisuuteen ja vastuullisuuteen.
Työtä tekevien verotus keveni hieman tämän hallituskauden aikana, mutta maamme verotaso on valitettavasti yhä jopa koko maailman mittakaavassa kärkiluokkaa. Etenkin liika ansiotuloverotus passivoi työtä tekeviä, kun lisätöiden tienesteistä suuri osa menee verottajan pohjattomaan pussiin. Ja kaiken kukkuraksi korkeasta verotasosta huolimatta meillä ei ole riittävästi rahaa perusasioihin kuten terveydenhoitoon ja hoivapalveluihin, kouluihin tai esimerkiksi perusinfraan kuten teiden kunnostamiseen.
Talousosaaminen ja omistaminen
Talousosaaminen on tärkeä taito, joka tulisi oppia jo nuorena. Kaikkien olisi hyvä ymmärtää perusasioita kuten budjetointia, säästämistä ja sijoittamista. Näiden opettaminen seuraavalla sukupolvelle kuuluu vanhempien vastuuseen. Kun talousosaaminen lisääntyy, ihmiset voivat tehdä parempia päätöksiä omasta rahankäytöstään.
Omistaminen on myös tärkeä osa taloudellista hyvinvointia. Se voi olla esimerkiksi oma asunto, sijoitusasunto tai osakkeita. Omistaminen antaa ihmisille turvallisuuden tunnetta ja mahdollisuuden vaikuttaa omaan talouteensa. Useissa muissa länsimaissa tämä on huomioitu merkittävästi Suomea paremmin, meillä keskimääräinen varallisuus on huomattavasti pienempi kuin muissa Pohjoismaissa tai vaikkapa esimerkiksi italialaisilla joille juuri pumppasimme EU-tuen muodossa lisää verorahojamme. Parannettavaa on vielä paljon, mutta esimerkiksi osakesäästötilin lanseeraus ja talletusrajan nosto 100 000 euroon ovat askelia oikeaan suuntaan.
Yhteenveto
Verotus on välttämätöntä, mutta ylikova verotus yhdistettynä liialliseen holhoukseen on haitallista. Talousosaaminen ja omistaminen ovat avainasemassa yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnissa. Jokaisen olisi tärkeää oppia säästämään ja lisäämään talousosaamistaan, jotta voimme rakentaa kestävää ja vastuullista yhteiskuntaa Suomessa.
Kryptovaluutat ovat nykypäivän trendi sijoittajien joukossa ja niiden suosio kasvaa jatkuvasti. Virtuaalivaluutat eivät silti ole vielä tulleet täysin tietoisuuteemme ja monilla onkin niiden suhteen paljon kysymyksiä, epäilyksiä, kuin myös erilaisia harhaluuloja. Olisiko nyt hyvä hetki lähteä mukaan kryptosijoittamiseen vai kannattaako sittenkin pysytellä normaalin valuutan parissa? Kerromme seuraavaksi, minkälaisia eroja on normaalin sijoittamisen ja kryptosijoittamisen välillä.
Miksi kryptovaluutta?
Kryptovaluutat näyttävät tulleen jyräämään perinteiset, jäykät valuutat, jotka eivät pärjää nopeatempoiselle ja helpolle kryptovaluutalle. Jos bitcoiniin sijoitti reilu 10 vuotta sitten 1000 euroa, on sen arvo tänä päivänä 675 miljoonaa euroa. Kryptovaluutalla on monia etuja. Niitä voi esimerkiksi lähettää nopeasti mihin päin tahansa maailmaa, eikä kustannuksia välttämättä tule ollenkaan, tai ne ovat todella alhaiset. Sen lisäksi, että sijoittajia houkuttelee mahdollisuus hyvinkin suuriin tuottoihin nopeasti, niin suosioon liittyy paljon muutakin. Jos kryptovaluutat ovat vielä oudompi käsite, käy lukemassa, mitä kryptovaluutat ovat , mihin niitä käytetään ja mistä niitä kannattaa ostaa.
Maailmassa on 1.7 miljardia ihmistä ilman pankkitiliä, ja pankkitilin puuttumattomuus estää heiltä monia asioita, jotka ovat meille muille itsestäänselvyyksiä. Eniten tällaisia tapauksia on Afrikassa ja Aasiassa, missä palkka voi olla niin pieni, että se ei riitä kattamaan kuukausittaisia pankkitilin tuomia kuluja. Silloin pankkitiliä ei voi avata. Tämä luo eriarvoisuutta ihmisten välille ja bitcoinin alkuvaiheista asti useita sijoittajia houkutteli sen potentiaali saada alas pankkien ja muiden rahoituslaitosten valtaa. Kryptovaluuttojen avulla jokainen voi hallita omia varojaan älypuhelimen tai internetin avulla, eikä kukaan muu pääse niihin käsiksi. Bitcoin tuo pankkipalvelut kaikkien saataville riippumatta sukupuolesta tai sosioekonomisesta taustasta, ja tämä lisää tasa-arvoisuutta ihmisten välillä.
Bitcoinin suuret tuottonäkymät houkuttavat
Erityisesti kryptovaluuttoihin kuuluva Bitcoin houkuttelee sijoittajia sen hyvien tuottonäkymien vuoksi, mutta miksi juuri Bitcoin on suosituin sijoituskohde? Bitcoinin arvo on noussut huimasti viime vuosien aikana ja tällä hetkellä sen kurssi on noin 36 000 euroa. Monet ovat ennustaneet, että jo vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä sen arvo nousee yli 100 000 dollarin, mikä tarkoittaa yli 95 000 euroa, mutta tuleeko näin tapahtumaan? Se jää nähtäväksi. Markkinoilla on kuitenkin paljon muitakin potentiaalisia kryptovaluuttoja, jotka toimivat hieman eri tavalla ja joihin sijoittaminen voi olla hyvinkin kannattavaa.
Kryptovaluutan yksi suurimmista kilpailuvalteista on tähän asti ollut sen yksityisyys, eli anonymiteetti. Mikään valtion takaama maksuväline ei voi tuoda samanlaista yksityisyyttä, mutta sen ongelmallisuuden vuoksi siihen kaavaillaan muutosta tulevaisuudessa, sillä rikolliset käyttävät hyväksi sitä, että bittirahaa ei tällä hetkellä pystytä jäljittämään.
Kryptosijoittamisen riskit
Kryptovaluuttoihin sijoittamiseen liittyy äkkiseltään katsottuna paljon sellaisia hyviä puolia, joiden vuoksi niihin sijoittaminen tuntuu järkevältä ja hyvältä sijoitukselta. Niihin liittyy kuitenkin myös paljon riskejä, jotka on syytä ottaa huomioon, ennen kuin aloittaa kryptosijoittamisen. Koska kryptovaluutat ovat aika uusi sijoitusmuoto, ei niistä tiedetä vielä kaikkea ja senkin vuoksi riski menettää rahat on suurempi, kuin perinteisemmissä sijoitusmuodoissa. Arvon vaihtelut ovat valtavat ja niihin vaikuttaa moni asia. Lisäksi kryptovaluutan arvon arviointi on lähes mahdotonta, koska siinä sijoitetaan teknologiaan, eikä esimerkiksi osakkeiden kautta johonkin yhtiöön, jonka tilaa ja osakkeiden arvoa voidaan helposti tutkia eri työkaluilla.
On selvää, että sijoittaminen tuotteeseen, jota ei oikeastaan ymmärrä, tuntuu riskialttiilta. Ja sitähän se onkin. Kannattaa siis ensin hieman oppia ymmärtämään, mitä kryptovaluutat ovat ja kuinka ne toimivat. Kryptovaluuttojen arvon määrittää kysynnän ja tarjonnan suhde, joten kurssia on syytä pitää silmällä. Kurssin heilahteluihin vaikuttaa lisäksi monenlaiset maailmalla tapahtuvat asiat. Kryptovaluuttaan sijoittaminen aiheuttaa myös hurjasti päästöjä, vaikka kryptovaluuttaa suosivat sijoittajat sanovatkin, että jo 50-70 % on uusiutuvaa energiaa.
Finanssivalvonnan mukaan virtuaalivaluuttoihin liittyy suuria riskejä, sillä niissä on suuri hinnanvaihtelu, teknologian toimivuudesta ei ole varmuutta ja niiden järjestelmissä tapahtuva arvonmuodostus ei tapahdu Finanssivalvonnan tai minkään muunkaan viranomaisen valvonnan alaisena. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riski on suuri ja tämän hetkisen tiedon mukaan kryptovaluuttaa käytetään rikollisessa toiminnassa laajasti eri puolilla maailmaa.
Kryptovaluuttojen suosio kasvaa Suomessa
Unelma äkkirikastumisesta houkuttelee monia suomalaisia ja etenkin suomalaiset nuoret miehet ovat innostuneet sijoittamaan erilaisiin virtuaalivaluuttoihin. Bitcoinin lisäksi markkinoiden suosituimpia kryptovaluuttoja tällä hetkellä ovat Ethereum, Solana, Binance coin ja Cardano. Suomessa suosiota on kasvattanut myös suomalaislähtöinen Aave, joka on hajautetun rahoituksen teknologia, eli se mahdollistaa rahan lainaamisen ja sijoittamisen ilman kolmansia osapuolia, kuten pankkeja.
Suomalaiset sijoittavat bitcoiniin eniten Coinmotion-palvelun kautta, joka on helppokäyttöinen ja luotettava alusta niiden hankkimiseen ja niillä maksamiseen. Suomesta löytyy myös Bittimaatteja, eli bitcoin-automaatteja, joilla voit ostaa ja myydä bitcoineja käteistä vastaan.
Suomessa nuoret miehet ovat kiinnostuneet kryptovaluuttaan sijoittamisesta. Normaalisti sijoittaminen on suositumpaa vanhempien miesten keskuudessa, kun on pitkään kerrytetty säästöjä ja elämänvaiheisiin liittyy uudenlaisia tarpeita. Kryptosijoittamisessa kuitenkin nuoret dominoivat, ja se saattaakin kertoa tulevaisuuden rahajärjestelmästä. Millaisena sijoitusbuumi jatkuu vuonna 2022 ja miten maailmantilanne vaikuttaa sijoittamiseen?
Miltä näyttää kryptovaluuttojen suosio tulevaisuudessa?
Tällä hetkellä kryptovaluuttojen vähäiseen suosioon Suomessa vaikuttaa niiden epäselvyys. Lisäksi se, että virtuaalivaluuttoihin on liitetty korkea rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riski, saa suomalaiset sijoittamaan mieluummin luotettaviin, perinteisiin sijoituskohteisiin. Mikäli kryptovaluuttoihin liittyvä laki ja sen sääntely tulevaisuudessa selkiytyy, ehkä kiinnostus niihin kasvaa enemmän. Selkeästi nimittäin näyttää siltä, että tulevaisuudessa kryptovaluutat tulevat lisääntymään ja jäävät vahvasti osaksi sijoitusmaailmaa.
Tuulipukumies tykkää lomailla edullisesti. Selaillessani erästä sosiaalista mediaa silmiini osui tarjous pilkkahintaisesta lomasta kylpylään. Jutun juju tässä oli se, että perheeni täytyi käydä kuuntelemassa infoa viikkolomaosakkeista reissun yhteydessä. Laskin kuitenkin, että tälle parin tunnin menetetylle ajalle saa hintahyvityksen kautta hyvän tuntipalkan, joten reissuun mars!
Holiday Club viikkolomaosakkeet ovat jonkin verran ennestään tuttuja, mutta en ollut niitä koskaan aikaisemmin harkinnut vakavasti, enkä tiennyt millaisia kustannuksia niiden omistamiseen liittyy. Internetin keskustelupalstoilla näkyy näistä melko paljon kirjavaakin keskustelua. Tämä reissu oli samalla tältä osin sivistävä, kun sain tietooni millaisissa kustannustasoissa tänä päivänä liikutaan ja pitävätkö internetin kauhutarinat paikkansa.
Miten Holiday Club-lomaosakkeet toimivat
Asiakas ostaa viikkolomaosakkeen mukana käytännössä osakkeen käyttöoikeiden johonkin tiettyyn viikkoon vuodessa. Omistaja voi valita käyttääkö tuon viikon, vai haluaako vaihtaa lomansa johonkin toiseen osakkeeseen (eli vaikkapa mihin tahansa toiseen kohteeseen Suomessa ja ulkomailla) ja ajankohtaan. Jokaisella osakkeella on jokin pistearvo, esimerkiksi 77 000 ja näillä pisteillä vaihto suoritetaan.
Pisteissä on kolmen vuoden aikaikkuna jonka ajalta käyttämättömät pisteet säilyvät. Eli mikäli lomailee halvemmassa kohteessa josta omia pisteitä jää yli, ne säilyvät jolloin näillä voi varata lisälomia tai varata seuraavalla kerralla hulppeamman kohteen. Käsittääkseni pistesaldo voi käydä tilapäisesti myös negatiivisena mikäli lomailee hulppeammassa kohteessa johon oman osakkeen pisteet eivät suoraan riitä.
Osakkaat saavat myös ”kultakortin” jolla voi äkkilähtöjen tapaan varata loman kohteesta 135 – 255 euron hinnalla per viikko. Nämä lienevät viikkoja jolloin loma-asunnot olisivat muutoin tyhjillään, joten ne tarjotaan halvemmalla hinnalla.
Kiinteä kustannus on Holiday Clubin jäsenmaksu joka on 145 euroa vuodessa. Lisäksi mikäli ei halua käyttää omaa viikkolomaosakettaan vaan vaihtaa loman toiseen kohteeseen, tästä täytyy maksaa 213€ per vaihdettu viikko. Lisäksi maksettavaksi tulevat osakkeiden rahoitusvastikkeet sekä hoitovastikkeet, joista erittelyitä lisää seuraavissa esimerkeissä.
Esimerkkejä lomaosakkeista
Meille tarjottiin kahta lomaosaketta samalta paikkakunnalta. Toinen oli suurempi mökki kylpylän lähellä, jossa olisi majoituskapasiteettia suuremmallekin porukalle. Tämä olisi mökki jonka lomaviikon voisi hyvillä mielin käyttää vuosittain juuri tällä paikkakunnalla lomailuun.
Koska kysyin mikä olisi sillä hetkellä halvin tapa saada mahdollisimman pienillä kustannuksilla mahdollisimman paljon pisteitä lomaosakkeen vaihtoon jollekin toiselle paikkakunnalle, saimme toisestakin kohteesta laskelman. Tämä kohde olisi siis sellainen, jonka voisi omistaa edullisesti mutta lomailla enimmäkseen jossain toisaalla Holiday Clubin:n kohteissa.
Lomaosake 1
Ensimmäisen viikkolomaosakkeen hinta oli 17 800€. Tämän pystyisi maksamaan 10 vuoden (197€/kk) tai 14 vuoden (161€/kk) rahoituksilla(korko 4,95%). Kokonaishinnaksi tulisi näin ollen 10 vuoden lainalla 23 640€ ja 14v laina-ajalla 27 048€. Hoitovastike osakkeessa oli 306€ vuoddessa ja lomapisteitä tällä kohteella saisi vuosittain 77 000.
Lomaosake 2
Toisen osakkeen tarkoitus oli saada mahdollisimman halvalla mahdollisimman paljon lomapisteitä. Kohteen hinta oli 7 900€, 10 vuoden rahoitustarjous 88€/kk ja hoitovastike 203,85€ vuodessa. Pisteitä tällä kokonaisuudella saisi 68 500 vuodessa. Kyseessä ei tällä kertaa ollut mökki, vaan lomahuoneisto hotellista. Tähän ei kuitenkaan sisälly esimerkiksi kylpylän käyttö saatika aamupalakaan. Yksi ”lomapiste” maksoi siis tässä kohteessa noin 0,12€ kun toisessa kohteessa se oli puolestaan noin 0,23 euroa.
Tärkein kysymys: kannattaako Holiday Club- lomaosake hankkia?
Lomaosake 1, perhe lomailee valitussa kohteessa
Nyt kun luvut on laitettu tiskiin, on helppoa tehdä erilaisia laskelmia onko Holiday Club lomaosakkeessa mitään järkeä. Otetaan ensimmäiseksi esimerkiksi perhe joka majoittuu vuosittain lomaosakkeessa 1 eikä halua vaihtaa kohdetta toiseen. Tällöin lomaviikon kustannukset ovat:
Rahoitus per vuosi yhteensä 2364€
Jäsenmaksu 145€
Hoitovastike 306€
=YHTEENSÄ 2815€ eli 402 euroa päivässä kun kyseessä viikon loma
Ensimmäisen 10 vuoden ajan hinta olisi tämä. Kun osake on kokonaan maksettu, putoavat vuosittaiset kustannukset 451 euroon joka tarkoittaisi noin 64 euroa per päivä viikon lomalla. Tämä ei kuulosta enää kovin suurelta hinnalta.
Vähän lomailevalle tämän kohteen 17 800 euron hinta on sen verran kova, että en usko hankinnan olevan kovin kannattava. Jos oletetaan hotelli/mökkiyön Suomessa maksavan keskimäärin noin 150 euroa, lomailee tämän lomaosakkeen hinnalla viikon vuodessa seuraavan noin 17 vuoden ajan. Kaiken lisäksi kohteen saa valita täysin vapaasti ilman mitään kankeutta tai lisämaksuja.
Lomaosake 1, perhe lomailee toisessa kohteessa
Mikäli perhe haluaa vaihtaa toiseen kohteeseen, ovat kustannukset seuraavat:
Rahoitus per vuosi yhteensä 2364€
Jäsenmaksu 145€
Hoitovastike 306€
Vaihto/varausmaksu 213€
=YHTEENSÄ 3028€ eli 433 euroa päivässä kun kyseessä viikon loma
Tässäkin ensimmäisen 10 vuoden hinta on kova. Kun osake on maksettu, putoavat kustannukset 664 euroon eli 95 euroon per päivä. Mielestäni tämä on kuitenkin aivan liian kova hinta eikä jäsenyydellä saa riittävästi vastinetta käytetylle rahalle.
Lomaosake 2, perhe lomailee valitussa kohteessa
Halvemmassa osakkeessa kustannukset viikon lomalle ovat:
Rahoitus per vuosi yhteensä 1056€
Jäsenmaksu 145€
Hoitovastike 204€
=YHTEENSÄ 1405€ eli 201 euroa päivässä kun kyseessä viikon loma
Verrattuna hotellien tai mökkien perushintoihin tämä kuulostaa suurehkolta, mutta toki ohessa maksaa osaketta joka on kertyvää omaisuutta. Kun rahoituksesta on 10 vuoden aikana selvitty, kustantaa lomaviikko sen jälkeen 349€ eli vain noin 50€ per päivä viikon lomalle. Tämä alkaa jo kuulostaa kohtuulliselta. Kun otetaan huomioon viikkolomaosakkeen 7 900 euron hinta, lomailisi tällä hotellissa/mökissä viikon loman noin 8 vuoden ajan. Näin ollen tässä kohteessa on kustannuksia katsottaessa huomattavasti enemmän järkeä kuin ensimmäisessä osakkeessa. Luonnollisesti majoituksen taso puolestaan on hieman askeettisempi.
Lomaosake 2, perhe lomailee toisessa kohteessa
Tämä oli se varsinainen tarkoitus johon tämän lomaosakkeen pitäisi olla yksi parhaista. Tarkoituksena olisi vaihtaa lomaviikko vuosittain johonkin toiseen kohteeseen. Tällöin kustannukset olisivat:
Rahoitus per vuosi yhteensä 1056€
Jäsenmaksu 145€
Hoitovastike 204€
Vaihto/varausmaksu 213€
=YHTEENSÄ 1618€ eli 231 euroa päivässä kun kyseessä viikon loma
Tässä vaiheessa ei erityisen edullinen, mutta kunhan osake on maksettu kokonaishinta putoaa 562 euroon eli 80 euroon päivältä. Tämä on karkeasti noin puolet siitä mitä perinteinen viikon hotelli/mökkimajoitus maksaa. Nyt täytyisi vielä selvittää mitä näillä pisteillä oikeastaan saa. Ohessa tilannetta kuvaava pistetaulukko Holiday Clubin suosituimmasta kohteesta Katinkullasta(vasemmassa reunassa viikkonumerot):
Kuten nähdään, tästä kohteesta saatavat 68 500 pistettä eivät riitä vuoden suosituimmille lomaviikoille, mutta hiljaisempina viikkoina niillä saa vähän tilavampaakin majoitusta. Kuten aikaisemmin mainitsin, säästyneet pisteet kertyvät kolmen vuoden aikaperiodilla, joten jos jonakin vuonna majoittuu hiljaisempana ajankohtana tai pienempään asumukseen, voi seuraavana vuonna varata loman säästyneiden pisteiden voimin joko ruuhkaisempaan jaksoon tai kapasiteetiltaan suurempaankin kohteeseen.
Loppusanat
Mielestäni ainakaan kovin arvokkaan viikkolomaosakkeen hankkiminen ei ole perusteltua ellei perhe ole suuri ja majoituskapasiteetin tarve kroonisesti suurempi. Halvempi ja samaan aikaan mahdollisimman paljon pisteitä tuova kohde tuo enemmän vastinetta rahalle. Jokainen perhe lomailee eri tavalla, joten laskelmat kannattaa tehdä oman perheen osalta erikseen sillä jokaista eri skenaariota on vaikea ottaa tällaisessa artikkelissa huomioon. Toivon, että tämä kuitenkin antaa osviittaa mistä Holiday Club- viikkolomaosaskkeissa on kyse ja millainen kustannustaso niissä suunnilleen on.
Kaupat tehdään kuitenkin aina paikan päällä Holiday Clubilla, joten mikäli kiinnostuit tämän perusteella suosittelen varaamaan tutustumisloman heidän kohteistaan ja käymään esittelyssä. Siinä ei menetä mitään, mutta saa nauttia lomasta aamupaloineen ja kylpylöineen hyvin edullisesti(kyseessä ei ole maksettu yhteistyö vaan henkilökohtainen kokemukseni).
Kuten monet varmasti muistavat, olen aikaisemmissa teksteissäni kirjoittanut matkastani bitcoin-miljonääriksi. Tie ei aina ole ollut ruusuinen, mutta olen kaikesta huolimatta onnistunut tekemään ihan hyviäkin tuottoja matkan varrella. Kohtuulliseen suoritukseen pääsin myös viimeisimmällä peliliikkeelläni.
Olin jälleen viime joulukuuhun saakka täysin ilman bitcoinia, mutta tuolloin orastavan nousun jo alettua päätin lähteä jälleen pienellä panoksella mukaan. Ostin 4.12.2023 Nordnetistä Bitcoin XBTE trackeria jonka olen todennut käteväksi tavaksi ottaa bitcoin-näkemystä. Tuolloin kurssi oli 1 754,42 euroa.
Nousu jatkuikin siitä eteenpäin melko reippaana, välillä pienehkö sijoitukseni oli reilut 1000 euroa voitolla. Huhtikuun lopulla alkoi kuitenkin jälleen matalapaine, joka sai miettimään että ehkä tämä oli tällä kertaa minun osaltani jälleen tässä ja on aika lunastaa voitot kotiin. Näin lopulta teinkin 2.5.2024 kun myin omistukseni kurssiin 2 510 euroa. Ei siis aivan optimisuoritus, mutta olen tähänkin erittäin tyytyväinen.
Vain noin viiden kuukauden pitoajalla sain kerrytettyä pääomalle noin 43% tuotot ja rahamääräisesti tuottoa kertyi 755,58 euroa. Ei hassummin, vaikka olisihan sijoitettu pääoma aina voinut suurempikin olla.
Olen kuitenkin bitcoinin suhteen liian pelokas sijoittamaan siihen suurempia pääomia, koska se tuntuu niin spekulatiiviselta ja arvo nousee ja romahtelee sangen villisti. Vaikka osakkeissakin on omat riskinsä, niitä voin omistaa rauhallisemmin mielin kun pystyn lueskelemaan yhtiöiden taloudellisesta suoriutumisesta. Tulen todennäköisesti jatkossakin sijoittamaan bitcoiniin ja hyödyntämään näitä hyviä paikkoja kun on edellisen romahduksen jäljiltä taas mahdollista päästä nousuvirtauksen mukaan.
Rakennusmarkkinat Suomessa ovat jäähtyneet lähes pysähdystilaan. Riippuen keneltä kysyy, kasvun odotetaan alkavan joko tämän vuoden toisella vuosipuoliskolla tai vasta ensi vuonna. Tämän jälkimmäisen ennusteen antoi Kesko, joka on Suomen markkinajohtaja rakentamisen ja talotekniikan kaupassa.
Osakkeita tuppaa saamaan silloin halvemmalla kun markkinat ovat heikot. Näin ollen pohdin tämän kirjoituksen sekä pienten pikalaskelmien verran olisiko nyt hyvä hetki lähteä mukaan rakennusmarkkinan kasvuun Keskon matkassa. Kuten tiedetään, Keskolla on rakentamisen lisäksi muitakin tukijalkoja esimerkiksi päivittäistavarakaupassa ja autokaupassa, joten tulosta voi edellyttää kertyvän myös heikoimpina aikoina. Tästä huolimatta juuri rakennusmarkkinan heikkous on pääajuri joka on Keskonkin osakkeeseen vaikuttanut negatiivisesti.
Kuten tiedetään, Kesko on markkinajohtaja rakentamisessa ja talotekniikassa K-Raudan ja Onnisen kautta, joten on oletettavaa että rakennusmarkkinan elpyessä Kesko tulee kokemaan mukavaa myötätuulta muiden liiketoimintojen tehdessä oletetusti suhteellisen vakaata tulosta.
Hinnoittelu
Tällä hetkellä Keskon B-osake on halvempi(16,90€), joten suoritan laskelmat perustuen siihen. Jos katsotaan osakkeen menestystä 12 kuukauden taakse, on osake lasketellut noin -14,5%.
Tämä ei loppujen lopuksi poikkea kovin paljon rakentajien osakelaskusta, esimerkiksi YIT on laskenut vuoden aikana noin -19%.
Keskon P/E-luku on viime vuoden tuloksella noin 13,2 ja P/B-luku 2,44. Tämän vuoden ennusteella P/E-kerroin tulee olemaan todennäköisesti vielä hieman suurempi, sillä riskinä on E-komponentin eli tuloksen painuminen viime vuotta alemmalle tasolle. Osinkoa jaettiin viime vuoden tuloksesta 1,02 euroa per osake, joka tarkoittaisi nykykurssille noin 6% osinkoa. On todennäköistä, että aivan tähän tasoon ei tänä vuonna päästä.
Ennusteet
Yhtiö ohjeistaa tälle vuodelle 620-720 miljoonan euron liikevoittohaarukkaa, kun vuonna 2023 päästiin 712 miljoonaan. Kuten voidaan havaita, viime vuoden liiketulos olisi aivan uuden ohjeistuksen ylälaidassa. Näin ollen todennäköisempää on, että tästä tullaan jäämään ainakin jonkin verran kuluvana vuonna.
Yhtiön oman ohjeistuksen perusteella voidaan laskea muutama mahdollinen skenaario. Nämä voisivat olla 620, 670 ja 720 miljoonan euron liikevoittotasot.
Mikäli liikevoitto jäisi haarukan alalaitaan 620 miljoonaan euroon, tarkoittaisi tämä noin 1,11 euron osakekohtaista tulosta. P/E-luku olisi tällöin noin 15,2 nykyhinnoittelulla ja osinkoa voitaisiin odottaa osingonjakosuhteen pysyessä viime vuoden tasolla 0,89 euroa eli nykyhinnalle noin 5,3%.
Mikäli liikevoitto olisi 670 miljoonaa euroa, tarkoittaisi tämä noin 1,20 euron osakekohtaista tulosta. P/E-luku olisi tällöin noin 14 nykyhinnoittelulla ja osinkoa voitaisiin odottaa osingonjakosuhteen pysyessä viime vuoden tasolla 0,96 euroa eli nykyhinnalle noin 5,7%.
Mikäli liikevoitto olisi haarukan ylälaidassa 720 miljoonaa euroa, tarkoittaisi tämä noin 1,29 euron osakekohtaista tulosta. P/E-luku olisi tällöin noin 13 nykyhinnoittelulla ja osinkoa voitaisiin odottaa osingonjakosuhteen pysyessä viime vuoden tasolla 1,03 euroa eli nykyhinnalle pyöreät 6%.
Vastaavat tulostuottotasot näille kolmelle portaalle olisivat 6,6%, 7,1% ja 7,7%.
Yhteenveto
Onko Keskon osake nyt kallis vai halpa? Tämän voi jokainen sijoittaja pohtia oman tuottovaatimuksensa mukaisesti. Samalla tulee muistaa, että tällä hetkellä rakennusmarkkina on erityisen heikko, ja voisi olettaa että tältä osin elämme jonkinlaista poikkeusaikaa.
Mikäli Kesko pääsisi tänä vuonna oman ohjeistushaarukkansa puoliväliin, alkaisi osinkotuotto olemaan jo noin 6% pinnassa. Tätä voidaan mielestäni pitää hyvänä pohjatuottona heikon markkinan vallitessa. Oletettavaa on, että kun rakennusmarkkina joskus piristyy, on Kesko suurimpien voittajien joukossa markkinajohtajan asemassaan. Näin ollen uskaltaisin veikata, että jo keskipitkällä aikavälillä Kesko tulee kasvamaan ja sitä kautta parantamaan juoksuaan myös pörssin puolella.
Tällöin osakkeen arvostus on todennäköisesti aivan jotain muuta kuin nyt.
Hallituksen ajamat työelämäuudistukset ovat saaneet ammattiyhdistysliikkeen sekä vasemmisto-opposition puolustustilaan. AY-liike on parhaillaan halvaannuttanut kotimaisen teollisuuden kolmeksi viikoksi. Tämä on tarkoittanut tehtaiden alasajoja sekä työntekijöiden lomautuksia, todennäköisesti myös irtisanomisia on luvassa. Kuinka tähän on oikein päädytty ja miten tilanne ratkaistaan?
Miksi hallitus leikkaa?
Kuten tiedetään, Suomi on jumbosijalla Pohjoismaisessa vertailussa jokaisella taloudellisella mittarilla. Suomen bruttokansantuote on jäänyt kroonisesti verrokkimaitaan heikommaksi. Kun tähän yhdistetään Suomen kaamea velkavuori, on yhdistelmä tuhoisa. Tähän tilanteeseen olemme ajautuneet, koska edelliset hallitukset eivät ole kyenneet riitävästi parantamaan maamme kurssia. Nyt alkaa olemaan viimeiset hetket suunnanvaihdokselle, mikäli mitään ei tehdä leikkaamme seuraavaksi Kreikan tyyliin IMF:n valvonnan alla.
Sanna Marinin hallituksen huoleton talouspolitiikka oli maamme taloudelle tuhoisin pitkään aikaan. Silmitöntä velanottoa perusteltiin lähinnä koronalla, mutta todellisuudessa samaan aikaan muut Pohjoismaat pärjäsivät paljon paremmin. Joko maatamme johdettiin huonosti, tai korona koski vain Suomea. Toinen näistä vaihtoehdoista lienee totta.
Marinin hallituksen aikana velkaa otettiin reilusti ja rahaa myös jaettiin reilusti, leikkauksista ei ollut tietoakaan. Johtajuuspulan vuoksi kaikki leikkausta etäisestikään muistuttavat toimet peruttiin julkisen paineen alla.
Maassamme on ollut viime vuosina vallassa useita oikeistohallituksiakin, joten eikö ole outoa etteivät edes ne ole kyenneet sopeuttamaan Suomen taloutta riittävästi? Tässä vaiheessa esiin astuu ammattiyhdistysliikkeen vaikutus. ne ovat käyttäneet ulkoparlamentaarista valtaansa hyväkseen ja varmistaneet, että tarvittavia työelämäuudistuksia ei ole saatu toteutettua. Käytännössä tämä on tarkoittanut uhkailua poliittisilla lakoilla. Näyttää kuitenkin siltä, että nykyinen oikeistohallitus on riittävän vahva ajamaan nämä tarvittavat uudistukset läpi.
Työntekijät kärsivät eniten
Nykytilanne kolmen viikon lakkoineen demokraattisesti valittua hallitusta vastaan on oiva esimerkki siitä, että poliittisten lakkojen rajaamista tarvitaan. Ei voi olla niin, että vaalien jälkeen epämieluisa hallitus pyritään kaatamaan tai vaikuttamaan sen päätöksiin painostuskeinoilla. Mieltä kyllä saa osoittaa, mutta sen voi tehdä myös niin ettei samalla vahingoiteta yrityksiä ja työntekijöitä kuten nyt on käynyt. Mainehaitta maallemme on suuri ja Suomeen on tällaisen shown jälkeen yhä vaikeampaa houkutella investointeja.
Yritysten vanavedessä kärsijöitä ovat työntekijät. Eikö olekin ironista, että ammattiyhdistysliike vahingoittaa näillä toimenpiteillä eniten juuri niitä joiden asioista sen tulisi huolehtia? Nämä painostustoimenpiteet heikentävät työntekijöiden asemaa sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä.
Luonnollisesti mukana on sekin aspekti, että ammattiyhdistysliike käy tässä taistelua omasta vallastaan. Poliittisten lakkojen rajaamisen jälkeen se ei enää kykene vaikuttamaan maan politiikkaan yhtä vahvasti kuin on tähän asti ollut mahdollista. Toivon kuitenkin AY-johtajille sen verran viisautta, että eivät edustamiensa työntekijöiden kustannuksella jatkaisi tätä leikkiä.
Miten tästä eteenpäin?
Toivon mukaan ammattiyhdistysliike sisäistää, että painostuskeinot eivät tähän hallitukseen toimi, ja lopettaa maan halvaannuttamisen sekä alkaa jälleen ajamaan työntekijöiden etua. Hallitus ajaa uudistukset läpi eduskunnan tuella, ja jatkossa näemme kuinka toimet vaikuttavat.
Mikäli käykin niin, että kansa on tyytymätöntä harjoitettuun politiikkaan, sen näemme varmasti seuraavissa vaaleissa. Sitä ennen hötkyily on turhaa.
Ammattiliittojen lakkokenraalit tiedottivat tänään uusista kaksi viikkoa kestävistä lakoista. Tämä ilmoitus tuli sen jälkeen, kun pääministeri Orpo kutsui ammattiliitot neuvotteluihin perjantaiksi. On ilman muuta selvää, että tällä toimenpiteellä ammattiliitot pyrkivät lisäämään panoksia perjantain neuvotteluihin, ja toivovat liennytyksiä jo hallituksen suunnittelemiin työelämän tehostustoimiin.
Tilanne on monella tapaa mielenkiintoinen. Hallituksella on vaaleissa saatu mandaatti tehdä jo pitkään kaivattuja lakimuutoksia, joilla pyritään palauttamaan Suomen kilpailukyky. Ammattiliitot pyrkivät kuitenkin ulkoparlamentaarisella vallallaan sabotoimaan näitä toimia parhaansa mukaan kiristämällä lakoilla. Viimeisin julkistettu kahden viikon lakko raskaaseen prosessiteollisuuteen ja satamiin laittaa käytännössä koko maan teollisuuden seis.
Tilanteen ratkaisevat lopulta työntekijät itse. Kumpi on tärkeämpää, toimia *hiipuvien ammattiyhdistysliikkeiden vallan nappuloina vai olla lojaali työnantajalleen joka tarjoaa kuukaudesta ja vuodesta toiseen leivän pöytään? Tällä hetkellä markkinat ovat muutenkin heikot kun keikumme laman kynnyksellä, joten kannattaako lakkoilemalla riskeerata oman työnantajansa liiketoimia? Näin mittava lakko tulee toteutuessaan todennäköisesti aiheuttamaan YT-aallon jonka mukana tullaan näkemään sekä lomautuksia että irtisanomisia, valitettavasti.
Toivon mukaan tässä nähdään samalla Suomen viimeiset poliittiset lakot. Kuten nyt nähdään, tilanne on täysin kestämätön ja tarvittavia työelämäuudistuksia on mahdoton toteuttaa tällaisessa ympäristössä. Poliittisten lakkojen moraali on lisäksi todella löyhää. Lakkojen on tarkoitus kohdistua hallitukseen, mutta samalla aiheutetaan miljardiluokan vahingot yrittäjille. Tässä ei ole suoraan sanottuna mitään järkeä.
*Tarkkaa dataa ammattiyhdistysliikkeiden reaaliaikaisesta jäsenmääristä ei ole, joten lähteenä käytetty vanhempia tilastoja. YTK työttömyyskassa puolestaan julkaisee jäsenmääriään vuosittain, ja siinä on nähtävissä merkittävää kasvua vuosi toisensa perään.
Teknologian kehittyminen viime vuosikymmenien aikana on ollut todella mullistavaa ja sillä on meidän jokaisen elämässä valtavia vaikutuksia. Tässä artikkelissa päätimme tutkia hieman lähemmin millaisia vaikutuksia teknologialla oikein on, kun puhutaan päivittäisisitä yhteiskunnan asioista ja miksi se meidän kansantaloudelle niin tärkeä.
Teknologialla on ollut aina suuri vaikutus kansantaloudelle, mutta tänä päivänä siitä on tullut entistäkin tärkeämpää. Se näkyy meidän jokapäiväisessä elämässä, olipa kyse sitten työprosesseista, taloudellisesta kehityksestä, tuotannosta tai ihan vaan kulutustottumuksista. Se toimii innovaattorina mutta samalla myös haastaa perinteisiä malleja monilla eri aloilla.
Teknologian vaikutukset näkyvät monin tavoin elämässämme
Kehittynyt teknologia näkyy erilaisin tavoin meidän kaikkien elämässä. Teknologiasta puhuttaessa monille saattaa ensimmäisenä tulla mieleen viihdemaailma, sillä se on ala, joka hyötyy kehityksestä valtavan paljon. Huima kehitys näkyy esimerkiksi laitteissa, joita käytämme tänä päivänä kotona ja työpaikalla. Teknologiaa on myös paljon hyödynnetty esimerkiksi pelialalla, jossa alan eri toimijat, kuten esimerkiksi moni casino verkossa, ovat hyötyneet teknologiasta. Näiden lisäksi teknologia vaikuttaa myös muilla tavoin elämäämme.
Teknologia auttaa pysymään kilpailukykyisenä ja lisää työpaikkoja
Erilaiset teknologian edistysaskeleet näkyvät monilla eri aloilla joko välillisesti tai suoraan. Se on mahdollistanut monien alojen pysymisen entistä kilpailukykyisempänä ja auttanut menestystymään paremmin kehittyvässä maailmassa. Digitalisaation tuleminen ja automaatio ovat mullistaneet monien alojen prosesseja ja sitä kautta haastanut perinteisiä toimintoja.
Teknologian kehittymisen myötä uusia palveluita ja toimialoja on päässyt syntymään, mikä näkyy modernisoinnin trendinä ympäri maailmaa. Esimerkiksi erilaiset pilvi- ja digipalvelut ovat tehneet asioiden hoitamisesta huomattavasti helpompaa kansalaisille monessa maassa. Tämän muutoksen myötä uusia työpaikkoja on syntynyt valtavasti, ja erityisesti ICT-ala on yksi monista, joka hyötyy teknologian kehityksestä.
Työmaailmassa teknologia on muuttanut valtavasti asioita, sillä isot yritykset ovat esimerkiksi tuoneet niin kutsutut mikrotyö-alustat työpaikoille, joiden tehtävänä on helpottaa tehtävien jakamista pienempiin osiin. Tarkoituksena on ollut ulkoistaa tällaiset tehtävät siten sopimustyöntekijöille. Monia yrityksiä tämä on auttanut säästämään kustannuksissa.
Automaatio on yksi keskeisimmistä vaikutuksista, sillä robotiikan ja tekoälyn avulla on voitu automatisoida tiettyjä rutiineja sekä toistuvia tehtäviä, mikä puolestaan lisää tehokkuutta ja samalla tuottavuutta. Tämä on saatettu alkuun nähdä uhkana työpaikoille, mutta monien työntekijöiden kohdalla on voitu tehdä uudelleenkoulutusta ja siirtää työntekijöitä muihin eri tehtäviin.
Monet maat ovat hyötyneet teknologiasta niinkin paljon, että se näkyy jo esimerkiksi BKT:n kasvussa. Lisäksi se mahdollistaa jatkuvasti erilaisiin yritysinnovaatioihin, mikä voi parhaimmillaan palvella asiakkaita vieläkin paremmin.
Teknologia tulee muokkaamaan kansantaloutta entistä enemmän vielä tulevaisuudessa
On päivän selvää, että teknologia tulee olemaan vahvasti mukana elämässämme myös tulevaisuudessa. Se luo samalla sekä huikeita mahdollisuuksia mutta myös omanlaisia haasteita. Kehitys tulee vaatimaan ponnisteluja niin yrityksiltä, hallituksilta kuin ihan meiltä tavallisilta tallaajiltakin.
Teknologian kehityksen mukana pysyminen edellyttää yhteistyötä eri tahojen välillä sekä jatkuvaa oppimista, sääntelyjen mukauttamista sekä myös eettisten näkökohtien tutkimista ja digitaalista osallisuutta. Jokainen joutuu päivittämään taitojaan, jotta voi pysyä teknologian kehityksen mukana. Yhtenä keinona voi olla yrityksien ja hallituksen tarjoamat koulutusohjelmat, joissa jokainen voi parantaa omia taitojaan teknologian osalta.
Erityisen tärkeää on pystyä varmistamaan tasapaino yleisen edun ja innovaatioiden välillä, jotta kuluttajia kohdellaan reilusti ja kilpailu on reilua. Digitaalista kahtiajakoa ei saisi antaa tapahtua, vaan loppukäyttäjien kohdalla on otettava huomioon kaikkien tarpeet.
Teknologia näkyy kaikkialla jokaisen elämässä
Teknologia tekee monista arjen asioista meille helppoa mutta samalla se näkyy myös työelämässä erilaisten innovaatioiden lähteenä sekä työpaikkojen tarjoajana. On selvää, että tekniikka on tärkeä osa elämäämme myös tulevaisuudessa ja erilaiset muutokset ja siirtymiset vaativat kaikilta paljon ponnisteluita.
Harvia julkaisi tänään loistavan Q4-tuloksen, jonka myötä osakekurssi kiitää valtavassa reilun 20% nousussa tätä kirjoittaessa. Tarkastelin yhtiön suoriutumista ja omia toimiani tarkemmin ja sainkin siitä inspiraation kirjoittaa tämän tekstin.
Venäjän hyökkäyssodan tiimellyksessä etenkin kasvuosakkeet ottivat takapakkia laajalla rintamalla. Tähän sakkiin kuului myös Harvia, joka ehti nousta korona-buumin aikaan jo kuplahinnoittelun puolelle. Osaketta omistavana teki pahaa katsoa kun omistukset sulivat päivä päivältä. Silti maltillisena sijoittajana katselin omistusten sulamista vielä melko pitkäänkin.
Markkinaheikkouden jatkuessa oli mietittävä ja tehtävä jonkinlaisia (paniikki?)ratkaisuja. Koska yhtiön tulevaisuus näytti tuossa kohtaa epävarmalta, päätin myydä kaikki tuolloin omistamani osakkeet. Venäjältä irtautuminen pientäisi liikevaihtoa ja toisaalta myös globaali kasvu oli yhtiön osalta alkanut tyrehtyä. Siitä huolimatta kertoimet olivat vielä kasvuhakuiset.
Ajatuksena oli ostaa omistukset takaisin, kunhan kertoimet ovat järkevämmät. Tällainen taktiikka sisältää jo sinänsä riskejä, koska markkinoiden käyttäytymistä on vaikea ennakoida ja voi olla, että osakkeita ei koskaan pääsekään ostamaan takaisin jos nousu alkaa liian aikaisin. Sekä myynnit että ostot suoritin useammassa erässä saadakseni edes hieman ajallista hajautusta mukaan.
Tällä kertaa onnistuin melko hyvin, siitä osoituksena myyntejä ja ostoja kuvaava graafi alla:
Kuten nähdään, myynnit tapahtuivat 33-35 eurossa sekä viimeinen pienempi erä hieman alle 30 euron. suurin osa takaisinostoista sattui juuri syvimmän montun kohdalla noin 14 eurossa. Luonnollisesti tämäkin on ainakin osittain vain onnekasta sattumaa.
Mikäli olisin pitänyt osakkeeni, olisin yhä vanhalla omistuksellani tappiolla tämänpäiväisestä noin 18% noususta huolimatta. Vaikka välissä jouduin maksamaan veroja voitoista, jäin silti merkittävästi voitolle tämän veivauksen myötä kun osakkeita sai kahmittua halvemmalla salkkuun reilun -50% alennuksella. Kyseiset osakkeet ovat nyt nousseet keskiostohinnasta noin 116% – vain hieman reilun vuoden pidolla!
Tämänpäiväinen Harvian tulosraportti oli niin mukavaa luettavaa, että toivon mukaan tällaisiin veivauksiin ei tarvitse enää turvautua, vaan saamme nauttia tasaisen lämpimistä löylyistä seuraavat vuodet. 🙂
Metsäyhtiöt UPM Kymmene sekä Stora Enso ilmoittivat tänään vuoden 2023 tuloksensa ja valottivat näkymiä tulevalle vuodelle. Molemmat yhtiöt ennakoivat tästäkin vuodesta haasteellista. Stora Enso varautui heikkouteen ilmoittamalla uudesta, jopa 1000 henkilöä koskevasta sopeutustarpeesta. Myös UPM odottaa ainakin alkuvuonna liikevoiton kutistuvan, sen sijaan H2:lle ennakoitiin piristymistä joka siivittäisi yhtiön koko vuoden osalta parempaan tulokseen kuin vuonna 2023.
Markkinat ottivat uutiset pettyneinä vastaan, UPM:n kurssi on tätä kirjoittaessa noin -10%:n laskussa, Stora Enso peesaa reilussa -5 prosentissa. On hyvä huomata, että yhtiöissä on paljon eroa. Siinä missä UPM:n portfolio on monipuolisempi, on Stora Enso lukinnut itsensä yhä lujemmin kiinni pakkausmateriaalien valmistamiseen. Tästä osoituksena jättimäinen miljardi-investointi Oulun tehtaaseen, joka lopullisesti valmistuu ensi vuonna.
Valitsiko Stora Enson väärän strategian?
Ensinnäkin Stora Enson johto on ollut viime vuosina hiukan poukkoilevaa. Esimerkiksi vuonna 2022 Stora Enso osti hollantilaisen De Jong Packaging Groupin vauhdittaakseen kasvua uusiutuvien aaltopahvipakkausten markkinoilla. Markkinahuhujen mukaan tästä ostoksesta maksettiin ylihintaa, ja viime vuoden aikana toimitusjohtaja Annica Bresky saikin yllättäen lähtöpassit.
Pitkän tähtäimen visiona on kuitenkin ollut pakkausmateriaaleihin keskittyminen, ja tätä strategiaa on viime vuosina noudatettu muuntamalla paperikoneita kartonkikoneiksi muun muassa Varkaudessa ja Oulussa. Paperitehtaita on lopetettu muun muassa Kemissä. Strategisen siirtymän tarkoitus oli päästä paperintuotannosta kohti vakaampaa toimialaa. Pakkausmateriaalien kulutuksen ennakoitiin olevan huomattavasti paperia tasaisempaa.
Tällä hetkellä epäilyksen varjo on kuitenkin noussut tämän strategian päälle muutamastakin syystä. Ensinnäkin niin sellun kuin pakkauskartonkien kysyntä on tällä hetkellä kyykännyt merkittävästi. Tästä syystä kartonkikoneita on jouduttu seisottamaan tilauspulassa. Ja toisaalta kun koneet eivät käy täydellä teholla, kustannukset per tuotettu tonni puolestaan kasvavat. Hetkittäinenkin ylikapasiteetti markkinoilla näkyy jokaisen kartonginvalmistajan tilipussissa.
Tutkivan journalismin yksikkömme sai tietoonsa, että eräässä Stora Enson kartonkia valmistavassa yksikössä on vuonna 2023 jouduttu pitämään koneita seis tilauspulaseisokissa noin pari viikkoa per kone. Tämä ei vielä kuulosta suurelta määrältä, mutta tulee huomata että valmistettavat kartonkilaadut vaihtelevat tehtaittain joten tämä otanta ei välttämättä kerro aivan koko kuvaa tilanteesta. Esimerkiksi nestepakkaukset vetävät yleensä tasaisemmin kuin kuluttajapakkauskartongit.
Kuitupuun kustannus on kasvanut kysynnän kasvun mukana ja tällä on myös huomattava vaikutus metsäyhtiöiden tuloksiin. Metsä Groupin uusi tehdas Kemissä on juuri käynnistynyt, ja se riittäisi syömään yksinään Lapin kaiken kuitupuun. Kun Oulussakin puun kulutus kasvaa, kilpailu uhkaa kiristyä. Todennäköisimpiä voittajia tässä kilpailussa ovat metsänomistajat.
En voi olla mainitsematta myöskään energiakustannuksia, jotka ovat nousseet merkittävästi kun venäläisen hakkeen tuonti lopetettiin. Tällä hetkellä jopa tukkipuuta on käytetty energiaksi.
Kun kaiken yllä olevan yhdistää siihen, että kartonginvalmistukseen on investoitu niin Stora Enson kuin Metsä Groupinkin toimesta miljardeja euroja viime vuosina ja uudet linjat odottavat vielä käynnistymistään, ollaanko taas toistamassa samaa virhettä joka tehtiin paperinvalmistuksen kanssa? Ajetaanko ala kannattamattomaksi niin kroonisen ylikapasiteetin kuin nyt kasvaneiden kulujenkin puolesta? Lopulta oltaisiin taas samassa tilanteessa kuin muutama vuosi sitten paperibisneksen kanssa, eli käymässä ikuista pudotuspeliä siitä kuka jaksaa pyörittää kannattavuuden nuoralla tasapainoilevia bisneksiä pisimpään.
