Tekijä: Osinkko

Kaikki hyvä tulee joskus päätökseen aikanaan, niin myös tämä joulukalenterimme. Toivottavasti olet nauttinut näistä luukuista.

Kuten olen aikaisemmin todennut, toivon mukaan ensi vuonna mollivoittoiset markkinat jäävät viimeistään toisella vuosipuoliskolla taakse ja pääsemme jälleen myös Helsingin pörssin yhtiöissä tuloskasvun tielle. Mitään varsinaista ilotulitusta en tulevalle vuodellee odota, mutta toki voin senkin ottaa vastaan. On huomattava, että ensi vuoden tulokset tehdään heikkoa vertailukautta vasten, joten aivan älyttömiin suorituksiin ei edes tarvitse kyetä kasvua saavuttaakseen.

Haluamme toivottaa kaikille lukijoillemme oikein hyvää joulua sekä menestystä tulevaan sijoitusvuoteen 2024!

Vuonna 2018 käsittelimme tässä kohtaa kuinka Cevian kasvatti osuuttaan Nordeassa. Tämä tulkittiin toki positiivisena signaalina, sillä Cevian on tunnett siitä että se trimmaa yhtiöitä kohti parempaa menestystä. Nordealle ei nousu ole kuitenkaan maistunut siitäkään huolimatta, että tällä hetkellä yhtiö takoo ennätystuloksia kvartaalista toiseen. Mutta miksi kurssi mataa samaan aikaan?

Vastauksena on ytimekkäästi tulevaisuuden pelko. Luottoriskien odotetaan realisoituvan viiveellä kun korkotasot ovat nousseet. Tällä hetkellä merkkejä ei kuitenkaan moisesta ole vielä havaittu. Toisaalta myös koronnostosykli näyttää olevan tässä, joten voisiko Nordean osakkeessa olla oston paikka? Itse omistan Nordean osakkeita.

Vuoden 2018 joulukalenterissa käsittelimme kuika Stockmannin suuromistaja jätti laivan. Lopulta Stockmann ei ole osoittautunut aivan toivottomaksi osakkeeksi, vaan esimerkiksi tänäkin vuonna se lienee pörssimme parhaimmistoa reilun 20% tuotollaan.

Suuromistajien irtautumisesta tulee mieleeni Kempower jota Kempin suku myi juuri merkittävän määrän. Tämä voi toki olla normaalia riskien hajauttamista, onhan heidän omistuksensa yhtiöstä todella merkittävä jatkossakin. Tietysti toinen vaihtoehto on, että he ajattelevat osakkeen olevan yhä laskusta huolimatta yliarvostettu ja päättivät rahastaa tilanteen.

Vain aika näyttää, ja jokainen tällainen suurmyynti on arvioitava tilannekohtaisesti erikseen.

Vuoden 2018 joulukalenterin vastaavassa luukussa pohdimme robotiikan lisääntymistä työelämässä ja kuinka se voisi mahdollistaa firmojen palaamista takaisin kotimaahamme halvan tuotannon maista kuten Kiinasta. Uumoilimme tuolloin myös, että automaatio tulee työelämässä kasvamaan.

Tämän vuoden juttu on ollut AI eli tekoäly ja siihen liittyvät sovellukset. Jo nyt tekoäly on mullistanut tapoja tehdä tietotyötä ja se lisää yksittäisen työntekijän tehokkuutta merkittävästi. On jopa puhuttu siitä, että tekoäly tulee viemään työpaikkoja. Varmasti näinkin, mutta itse odotan että tekoäly tulee lisäämään tehokkuutta ja tuloksia liki jokaisella sektorilla. Kokonaan ilman ihmisiä firmat eivät jatkossakaan toimi.

Tekoälyyn voi myös sijoittaa ostamalla esimerkiksi Microsoftin tai Nvidian osakkeita.

Vuoden 2018 joulukalenterissamme osakesäästötili oli vielä pelkkä toteutumaton haave. Tuolloin pelotti millainen siitä tulisi mikäli esimerkiksi Antti Rinne toimisi sen pääarkkitehtina.

Osakesäästötilin avaaminen tuli mahdolliseksi 1.1.2020 alkaen. Tilin talletusten yläraja on tähän vuoteen saakka ollut 50 000 euroa. Vuodenvaihteessa määrä tuplaantuu 100 000 euroon. Olen käyttänyt laskumarkkinaa hyödykseni ja ottanut osakesäästötilin itselleni käyttöön kunnolla oikeastaan vasta tänä vuonna. Oma strategiani on laittaa sinne osinko-osakkeita, jotta voin kohdistaa saadut osingot paremmin takaisin pörssiin ilman veroseuraamuksia. Näin ollen saan enemmän irti korkoa korolle-ilmiöstä kun verottaja ei pääse väliin viemään osuuttaan.

Vuoden 2018 joulukalenterissa pohdittiin suomalaisten työmoraalia ja kuinka se poikkeaa muista kulttuureista. Tämän vuoden vastaavassa luukussa voitaisiin pohtia sitä, kuinka ihmeessä tulemme selviämään kasvaneista menoista ja valtion velkaantumisesta samaan aikaan kun väestö ei kasva.

Monen mielestä tilanne voi vaikuttaa toivottomalta. Parempi on kuitenkin yrittää kuin olla tekemättä mitään. Mielestäni nykyinen oikeistohallitus on tekemässä oikeansuuntaisia toimia, joskaan ei vielä riittävällä tasolla. Valtion menoja on aivan joka sektorilta karsittava vielä kovemmalla kädellä niin että verotulot ja menot saadaan paremmin tasapainoon. Tämän lisäksi kannustimet työn tekemiseen on laitettava kohdalleen sekä laskemalla ansiotuloverotusta että luomalla kannustimia esimerkiksi työttömyystukileikkureiden muodossa. Tämän eteen toimenpiteitä on jo nähtykin.

Tuhlailun ajan on viimeinkin oltava ohi, muuten emme tätä laivaa pelasta.