Harvia julkaisi tänään loistavan Q4-tuloksen, jonka myötä osakekurssi kiitää valtavassa reilun 20% nousussa tätä kirjoittaessa. Tarkastelin yhtiön suoriutumista ja omia toimiani tarkemmin ja sainkin siitä inspiraation kirjoittaa tämän tekstin.
Venäjän hyökkäyssodan tiimellyksessä etenkin kasvuosakkeet ottivat takapakkia laajalla rintamalla. Tähän sakkiin kuului myös Harvia, joka ehti nousta korona-buumin aikaan jo kuplahinnoittelun puolelle. Osaketta omistavana teki pahaa katsoa kun omistukset sulivat päivä päivältä. Silti maltillisena sijoittajana katselin omistusten sulamista vielä melko pitkäänkin.
Markkinaheikkouden jatkuessa oli mietittävä ja tehtävä jonkinlaisia (paniikki?)ratkaisuja. Koska yhtiön tulevaisuus näytti tuossa kohtaa epävarmalta, päätin myydä kaikki tuolloin omistamani osakkeet. Venäjältä irtautuminen pientäisi liikevaihtoa ja toisaalta myös globaali kasvu oli yhtiön osalta alkanut tyrehtyä. Siitä huolimatta kertoimet olivat vielä kasvuhakuiset.
Ajatuksena oli ostaa omistukset takaisin, kunhan kertoimet ovat järkevämmät. Tällainen taktiikka sisältää jo sinänsä riskejä, koska markkinoiden käyttäytymistä on vaikea ennakoida ja voi olla, että osakkeita ei koskaan pääsekään ostamaan takaisin jos nousu alkaa liian aikaisin. Sekä myynnit että ostot suoritin useammassa erässä saadakseni edes hieman ajallista hajautusta mukaan.
Tällä kertaa onnistuin melko hyvin, siitä osoituksena myyntejä ja ostoja kuvaava graafi alla:
Kuten nähdään, myynnit tapahtuivat 33-35 eurossa sekä viimeinen pienempi erä hieman alle 30 euron. suurin osa takaisinostoista sattui juuri syvimmän montun kohdalla noin 14 eurossa. Luonnollisesti tämäkin on ainakin osittain vain onnekasta sattumaa.
Mikäli olisin pitänyt osakkeeni, olisin yhä vanhalla omistuksellani tappiolla tämänpäiväisestä noin 18% noususta huolimatta. Vaikka välissä jouduin maksamaan veroja voitoista, jäin silti merkittävästi voitolle tämän veivauksen myötä kun osakkeita sai kahmittua halvemmalla salkkuun reilun -50% alennuksella. Kyseiset osakkeet ovat nyt nousseet keskiostohinnasta noin 116% – vain hieman reilun vuoden pidolla!
Tämänpäiväinen Harvian tulosraportti oli niin mukavaa luettavaa, että toivon mukaan tällaisiin veivauksiin ei tarvitse enää turvautua, vaan saamme nauttia tasaisen lämpimistä löylyistä seuraavat vuodet. 🙂
Metsäyhtiöt UPM Kymmene sekä Stora Enso ilmoittivat tänään vuoden 2023 tuloksensa ja valottivat näkymiä tulevalle vuodelle. Molemmat yhtiöt ennakoivat tästäkin vuodesta haasteellista. Stora Enso varautui heikkouteen ilmoittamalla uudesta, jopa 1000 henkilöä koskevasta sopeutustarpeesta. Myös UPM odottaa ainakin alkuvuonna liikevoiton kutistuvan, sen sijaan H2:lle ennakoitiin piristymistä joka siivittäisi yhtiön koko vuoden osalta parempaan tulokseen kuin vuonna 2023.
Markkinat ottivat uutiset pettyneinä vastaan, UPM:n kurssi on tätä kirjoittaessa noin -10%:n laskussa, Stora Enso peesaa reilussa -5 prosentissa. On hyvä huomata, että yhtiöissä on paljon eroa. Siinä missä UPM:n portfolio on monipuolisempi, on Stora Enso lukinnut itsensä yhä lujemmin kiinni pakkausmateriaalien valmistamiseen. Tästä osoituksena jättimäinen miljardi-investointi Oulun tehtaaseen, joka lopullisesti valmistuu ensi vuonna.
Valitsiko Stora Enson väärän strategian?
Ensinnäkin Stora Enson johto on ollut viime vuosina hiukan poukkoilevaa. Esimerkiksi vuonna 2022 Stora Enso osti hollantilaisen De Jong Packaging Groupin vauhdittaakseen kasvua uusiutuvien aaltopahvipakkausten markkinoilla. Markkinahuhujen mukaan tästä ostoksesta maksettiin ylihintaa, ja viime vuoden aikana toimitusjohtaja Annica Bresky saikin yllättäen lähtöpassit.
Pitkän tähtäimen visiona on kuitenkin ollut pakkausmateriaaleihin keskittyminen, ja tätä strategiaa on viime vuosina noudatettu muuntamalla paperikoneita kartonkikoneiksi muun muassa Varkaudessa ja Oulussa. Paperitehtaita on lopetettu muun muassa Kemissä. Strategisen siirtymän tarkoitus oli päästä paperintuotannosta kohti vakaampaa toimialaa. Pakkausmateriaalien kulutuksen ennakoitiin olevan huomattavasti paperia tasaisempaa.
Tällä hetkellä epäilyksen varjo on kuitenkin noussut tämän strategian päälle muutamastakin syystä. Ensinnäkin niin sellun kuin pakkauskartonkien kysyntä on tällä hetkellä kyykännyt merkittävästi. Tästä syystä kartonkikoneita on jouduttu seisottamaan tilauspulassa. Ja toisaalta kun koneet eivät käy täydellä teholla, kustannukset per tuotettu tonni puolestaan kasvavat. Hetkittäinenkin ylikapasiteetti markkinoilla näkyy jokaisen kartonginvalmistajan tilipussissa.
Tutkivan journalismin yksikkömme sai tietoonsa, että eräässä Stora Enson kartonkia valmistavassa yksikössä on vuonna 2023 jouduttu pitämään koneita seis tilauspulaseisokissa noin pari viikkoa per kone. Tämä ei vielä kuulosta suurelta määrältä, mutta tulee huomata että valmistettavat kartonkilaadut vaihtelevat tehtaittain joten tämä otanta ei välttämättä kerro aivan koko kuvaa tilanteesta. Esimerkiksi nestepakkaukset vetävät yleensä tasaisemmin kuin kuluttajapakkauskartongit.
Kuitupuun kustannus on kasvanut kysynnän kasvun mukana ja tällä on myös huomattava vaikutus metsäyhtiöiden tuloksiin. Metsä Groupin uusi tehdas Kemissä on juuri käynnistynyt, ja se riittäisi syömään yksinään Lapin kaiken kuitupuun. Kun Oulussakin puun kulutus kasvaa, kilpailu uhkaa kiristyä. Todennäköisimpiä voittajia tässä kilpailussa ovat metsänomistajat.
En voi olla mainitsematta myöskään energiakustannuksia, jotka ovat nousseet merkittävästi kun venäläisen hakkeen tuonti lopetettiin. Tällä hetkellä jopa tukkipuuta on käytetty energiaksi.
Kun kaiken yllä olevan yhdistää siihen, että kartonginvalmistukseen on investoitu niin Stora Enson kuin Metsä Groupinkin toimesta miljardeja euroja viime vuosina ja uudet linjat odottavat vielä käynnistymistään, ollaanko taas toistamassa samaa virhettä joka tehtiin paperinvalmistuksen kanssa? Ajetaanko ala kannattamattomaksi niin kroonisen ylikapasiteetin kuin nyt kasvaneiden kulujenkin puolesta? Lopulta oltaisiin taas samassa tilanteessa kuin muutama vuosi sitten paperibisneksen kanssa, eli käymässä ikuista pudotuspeliä siitä kuka jaksaa pyörittää kannattavuuden nuoralla tasapainoilevia bisneksiä pisimpään.
Helsingin pörssissä on joitain yhtiöitä, joilla on kaksi osakesarjaa. Joskus näiden osakesarjojen hintaero voi olla merkittävä, ja sijoittaja voi tehdä veivauksella ilmaista rahaa. Seuraavaksi kerron esimerkin kera kuinka tämä on mahdollista.
Käytän esimerkkinä Keskon osaketta. Suomalainen vähittäiskaupan jättiläinen Kesko tarjoaa sijoittajille mahdollisuuden omistaa yritystä kahden eri osakesarjan kautta: A-osake ja B-osake. Näillä osakkeilla on eri hinnat, tällä hetkellä A-osake maksaa 18,18 euroa, kun taas B-osake on hinnoiteltu 17,94 euroon. Osakesarjojen välillä vallitseva hintaero voi avata sijoittajille mahdollisuuksia tehdä tuottoja hyödyntämällä tätä hintaeroa. Myymällä kalliimman osakesarjan ja ostamalla tilalle halvempaa saa enemmän osakkeita ja samalla tulee ostettua myös enemmän osinkoa sijoittamalleen summalle.
Osingot ja osakesäästötili
Molemmille osakesarjoille maksetaan yhtä suuri osinko per osake, ja tämä osakekohtainen osinko on tällä hetkellä 1,08 euroa. Huomionarvoista on, että käymällä kauppaa osakesäästötilillä mahdollisista tuotoista ei tarvitse maksaa veroa.
Kun harkitaan osakesarjojen vaihtoa, on otettava huomioon myös kaupankäyntikustannukset. Osakkeiden vaihtaminen A-sarjasta B-sarjaan aiheuttaa kaupankäyntikuluja, ja nämä kustannukset on syytä ottaa huomioon sijoituspäätöstä tehdessä. Otan laskuissani esimerkiksi käytetyimmän välittäjän Nordnetin, jonka kallein välityspalkkio on tällä hetkellä 9 euroa. Sijoittajan tulisi laskea, kuinka suuri osingon lisäys tarvitaan, jotta osakesarjan vaihto olisi taloudellisesti kannattavaa ottaen huomioon kaupankäyntikulut.
Laskentapohdintoja
Oletetaan, että sijoittajalla on tällä hetkellä 500 kappaletta A-osakkeita, mikä vastaa 9090 euroa (18,18 euroa * 500 kpl). Jos sijoittaja päättää vaihtaa A-osakkeensa B-osakkeiksi, hän saa 505 osaketta (9090 euroa / 17,94 euroa).
Tällöin sijoittaja on saanut 5 osaketta lisää pelkillä kaupankäyntikuluilla (2×9€=18€). Jos osakkeet ostaisi pörssistä suoraan, ne maksaisivat 89,7 euroa. Näin ollen sijoittajan laskennallinen ”voitto” on 89,7€ – 18€ =71,70 euroa. Lisäksi sijoittajan osingot kasvavat. A-osakkeilla hän saisi 540 euroa osinkoa (1,08 euroa/osake * 500 osaketta), kun taas B-osakkeilla osinkotuotto on 543,6 euroa (1,08 euroa/osake * 505 osaketta).
Yhteenveto
Kuten esimerkistä nähdään, osakesarjojen hintaerolla voi saada kasvatettua osakemäärää käytännössä ilman kustannuksia ja haalittua salkkuunsa muutaman ilmaisen osakkeen. Lisäksi osinkotuotto kasvaa tämän myötä. Efekti on luonnollisesti sitä suurempi mitä enemmän sijoittaja omistaa osakkeita.
Kakkosauton talvirenkaat vetelevät viimeisiään palveltuaan jo noin 9 vuotta. Renkaat ovat jo aikaa sitten kovettuneet, mutta nyt nastatkin ovat jo lähes kokonaan hävinneet. Vähäisten kilometrien vuoksi olen lykännyt renkaiden uusimista, etenkin kun kaupungissa ajellaan pääasiassa sulilla teillä samalla suola-kuravellissä uiskennellen.
Renkaita selaillessani olen havainnut, että valinta on lähes mahdotonta jos sen haluaa perustella järjellä. Perustelen väitettäni sillä, että etenkin halvemman pään renkaista on todella vaikea löytää minkäänlaisia luotettavia testituloksia. Näin ollen on mahdotonta arvioida kaikkien renkaiden hinta-laatusuhdetta ilman numeerisia testiarvoja. Tällaisessa tilanteessa insinööri meinaa mennä sekaisin, päätös tulisikin tehdä joko tunteella tai luottamuksella laskelmien sijaan.
Sen olen kuitenkin huomannut, että Nokian Renkaiden Hakkapeliitta on jälleen palannut omalle paikalleen testien ykkössijalle. Tämä on hienoa kuulla kun otetaan huomioon kuinka vaikeassa tilanteessa yhtiö itse on viime aikoina ollut. Tästä sainkin idean, miksipä en pitkästä aikaa kurkkaisi mitä Nokian Renkaille tänä päivänä kuuluu.
Tammi-syyskuun 2023 tulos ja ohjeistuksessa pysyminen
Liikevaihto oli 805,6 milj. euroa (988,8) ja laski 18,5 %
Segmentit yhteensä liikevoitto oli 20,7 milj. euroa (17,6)
Osakekohtainen tulos oli -2,55 euroa (-1,16)
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat olivat -215,2 milj. euroa (-332,9)
Luvut eivät ole kovin mairittelevia, ja suunta näyttää olevan yhä alaspäin. On ymmärrettävää, että tällä hetkellä renkaista ei pystytä saamaan sellaisia katteita kuin ennen valmistuksen ollessa Venäjän tehtaalla. Yhtiö on päivittänyt tälle vuodelle lokakuun lopulla seuraavan ohjeistuksen:
Vuonna 2023 Nokian Renkaiden segmentit yhteensä liikevaihdon odotetaan olevan noin 1 150–1 200 milj. euroa ja segmentit yhteensä liikevoittomarginaalin noin 5,5–6 %.
Keskimäärin Nokian Renkaat on kolmella ensimmäisellä kvartaalilla kerryttänyt liikevaihtoa noin 269 miljoonaa euroa per kvartaali. Luonnollisesti sesongin vuoksi viimeinen kvartaali on yhtiölle vahva, ja näin täytyy ollakin mikäli ohjeistukseen aiotaan liikevaihdon osalta päästä. Tällä hetkellä ohjeistuksen alarajaan on matkaa 344,4 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että vuosi takaperin Nokian Renkaat teki viimeisellä kvartaalilla 411 miljoonan euron liikevaihdon. Tuolloin ”Venäjä ja Aasia”-segmentti kerrytti liikevaihtoa 52,8 miljoonaa euroa, joka todennäköisesti koostui lähes kokonaan Venäjän myynnistä. Uusimmassa Q3-raportissa on mainittu ”muut maat” joka käsittää myös Aasian, ja tämän segmentin liikevaihto on ollut vaivaiset miljoona euroa.
Nopealla insinöörimatematiikalla voidaan laskeskella, että ilman Venäjää vuosi sitten vastaavalla suorituksella oltaisiin pääsemässä 411 – 51,8 = 359 miljoonaan euroon viimeisellä kvartaalilla. Tällä suorituksella liikevaihtotavoitteen alarajaan tultaneen pääsemään. Joku voisi kysyä että eikös Amerikan tehtaalta kuitenkin ole tulossa kasvua verrattuna vuoden takaiseen, mutta tuoreiden tulosraporttien perusteella kysyntä Amerikan mantereella on myös ollu heikompaa kuin vuosi sitten.
Oma odotukseni siis on, että liikevaihtotavoite saavutetaan pienellä marginaalilla. Liikevoittomarginaali tullaan myös saavuttamaan, sillä kulutaso on jo ainakin osittain normalisoitunut ja jo kolmannella kvartaalilla päästiin yli 7% tasolle. Talvimyynnin keskittyessä premiumsegmenttiin ja rengastestien mentyä hyvin voidaan marginaalissa nähdä jopa selkeää parantumista.
Näin ollen näkisin että ohjeistuksessa pysymisessä ei ole suurempia huolia tänä vuonna.
Milloin todellinen kasvu alkaa?
Tätä kirjoittaessa kuluttajien luottamus talouteen ei ole vahvimmalla tolalla. Ehkä kaikken pahin ollaan jo kuitenkin nähty kun inflaatio on selätetty ja koronnostot alkavat olemaan toivottavasti paketissa. Vaikka olemme tällä hetkellä selkeästi taantumavaiheessa, voi toivon sarastuksen aistia horisontissa.
Kun tähän yhdistetään se fakta, että Nokian Renkaiden uusi Romanian tehdas tuottaa ensimmäiset renkaansa jo alle vuoden sisään, on yhtiön näkymä varsin kirkas. Romanian moderni tehdas mahdollistaa jatkossa paremmat katteet yhtiölle.
Yhtiön julkistamat pitkän aikavälin (5 vuotta) taloudelliset tavoitteet ovat seuraavat:
Kasvu: Liikevaihto 2 miljardia euroa
Kannattavuus: Segmentit yhteensä liikevoittomarginaali noin 15 %
Pääomarakenne: Nettovelan ja Segmentit yhteensä käyttökatteen suhde 1–2 Nokian Renkaiden osinkopolitiikka on ennallaan. Yhtiön tavoitteena on jakaa nettovoitostaan vähintään 50 % osinkoina.
Viidessä vuodessa liikevaihdon odotetaan siis liki tuplaantuvan ja marginaalien odotetaan olevan tuplasti paremmat. Kannattaako näihin lukuihin uskoa?
Nokian Renkaiden edellisissä kvartaaliraporteissa on toistuvasti mainittu renkaiden toimitusvaikeuksista, eli toisin sanoen tällä hetkellä renkaita ei kyetä tuottamaan niin paljon kuin kysyntää olisi. Romanian tehtaan lisäkapasiteetti tulee varmasti näiltä osin nostamaan tarjontaa kysyntää vastaavalle tasolle, tosin koko kapasiteetti tuskin on täydessä hyötykäytössä heti ensi vuoden aikana. Tilanne kuitenkin paranee asteittain tulevina vuosina.
Koska tuotantoa on jouduttu siirtämään muun muassa Suomeen, täällä verottajan paratiisissa on selvää että katteet ovat huomattavasti heikommat kuin mihin tullaan Romanian tehtaan avulla pääsemään. Lisäksi osa tuotannosta on sopimusvalmistajilla, eivätkä tätäkään kautta marginaalit ole sitä luokkaa kuin mihin omalla tuotannolla tullaan pääsemään.
Sanoisin että historiadataan peilaten näkymät tulevalle 5 vuodelle ovat täysin realistiset. Nokian Renkaat on tekemässä paluuta laatuyhtiöksi selätettyään nämä vaikeudet.
Osakkeen hinnoittelu
Osake hinnoitellaan tällä hetkellä 7,94 euroon. P/E tämän vuoden tuloksella on noin 25,6 mutta luonnollisesti tämä vuosi on vielä edellä mainituista syistä heikko ja katseet kannattaa suunnata tulevaan. Esimerkiksi Inderes odottaa vuonna 2024 tuloksen tuplaantuvan, jolloin P/E-kerroin on jo edullisen kuuloinen noin 13. Ja kuten edellä kirjoitin, ensi vuonna Romanian tehdas on vasta käynnistymässä, joten vauhdin pitäisi vain kiihtyä vuonna 2025 ja siitä eteenpäin.
Jos kuvitellaan että viiden vuoden päästä yhtiö on päässyt tavoitteeseensa, tekee se noin 300 miljoonan euron liikevoiton. Laskelmieni mukaan tuolloin osakekohtaista tulosta kertyisi noin 1,41 euroa. P/E kerroin olisi nykykurssiin peilattuna noin 6 eli tulostuotto nykyhinnalle peräti 17%.
On selvää, että mikäli yhtiö etenee kuin on odotettua, kurssi tulee nousemaan merkittävästi nykyhetkestä. Ohessa laatimani lineaarinen malli tulevien vuosien tuloskasvusta:
Taulukossa P/E 15 tarkoittaa osakkeen hintaa, mikäli se arvostetaan P/E-kertoimella 15. Oletuksena on, että tämä olisi kohtuullinen arvostustaso jolla yhtiötä arvotetaan tulevina vuosina.
Osaketuotto-%(7,94€) tarkoittaa kuinka paljon osakkeen nykyhinnassa(7,94 euroa per osake) on nousuvaraa mikäli se hinnoitellaan P/E 15-arvoon edellisen sarakkeen mukaisesti
Osinko-%(7,94€) tarkoittaa osinkotuottoprosenttia nykyiselle 7,94€ hinnalle
Loppupäätelmät
Nokian Renkaat on viime aikojen vaikeuksistakin huolimatta laatuyhtiö, jonka tuotteet ovat markkinajohtajia yhä tänäkin päivänä. Yhtiöllä on uskottava pitkän aikavälin strategia, ja yhtiön historia niin tuloksenteon kuin marginaalien suhteen puoltavat tätä.
Mielestäni jo ensi vuotta ajatellen osake on tällä hetkellä sangen houkuttelevasti hinnoiteltu ja nousuvaraa olisi noin 13% mikä ylittää ainakin meikäläisen sangen vaatimattoman tuottotavoitteen. Lisäksi osinkotuotto alkaa tuomaan oman lisänsä tuottopotentiaaliin. Lineaarisen mallini mukaan myös tulevien vuosien tuottopotentiaali on merkittävä, jopa tuplaaminen kolmen vuoden sisään ei olisi mahdottomuus.
Tämä analyysi sai ainakin meikäläisen miettimään vakavasti osakkeen ostamista salkkuuni, kirjoitushetkellä en vielä osaketta omista.
Huom. Tämä kirjoitus ei ole ostosuositus eikä sitä pidä ottaa sijoitusneuvontana. Kyseessä on kirjoittajan omia henkilökohtaisia ajatuksia yhtiöstä. Jokainen tekee sijoituspäätöksensä itse ja omalla vastuullaan.
Keräsimme perinteiseen tapaan tunnettujen sijoittajien verotiedot viime vuodelta. Lista on tänä vuonna aavistuksen kattavampi kuin aikaisemmin, ja sisältää nyt laajemmin sijoitusalan vaikuttajia ja tunnettuja nimiä.
Tänä vuonna olin myös itse poikkeuksellisesti verolistalla johtuen Fortumin osakkeiden myynnistä. Onneksi ajoitus meni tällä kerralla nappiin ja irtauduin osakkeistani noin 22 euron hintaan. Sittemmin kurssi laski reippaasti ja yli puolittui tuosta. Yhtiön tilanteen stabiloituessa olen ostanut osakkeet takaisin salkkuuni huomattavasti halvemmalla.
Syy myyntiin oli yksinkertaisesti se, että johtuen Venäjän voimaloiden valloituksesta ja epävarmasta tilanteesta Saksassa en ollut enää kärryillä kuinka yhtiön tulos tulee kehittymään jatkossa. Nyt kun yhtiön tilanne on sittemmin selkeytynyt, on osakkeet ollut helppo palauttaa salkkuun takaisin huomattavasti halvemmalla.
Nordnet lanseerasi hiljattain sijoitusvakuutuksen. Otetaan tässä kirjoituksessa hieman selvää mistä tuotteesta on kyse ja kuinka se eroaa perinteisestä osakesäästö – tai arvo-osuustilistä.
Nordnetin sijoitusvakuutus on tuote, jonka sisällä voit käydä kauppaa sijoitusinstrumenteilla ilman veroseuraamuksia. Toisin kuin osakesäästötilillä, sijoitusvakuutuskuoreen voi ostaa myös rahastoja sekä ETF:iä ja kuukausisäästää rahastoihin. Ja toisin kuin osakesäästötilillä, sijoitusvakuutuksessa ei ole ylärajaa kuinka paljon varoja voi tallettaa.
Sijoitusvakuutus ei kuitenkaan ole osakesäästötilin tapaan ilmainen. Vuosittainen hallinnointipalkkio vaihtelee säästösumman mukaan:
0,35 % 100 000 euroon asti
0,15 % 100 000 euron ylittävältä osalta
Osakekaupankäynnin välityspalkkiot eivät noudata tyypillistä taso-logiikkaa, vaan ovat kiinteät. Näin ollen sijoitusvakuutuksen sisällä ei vaadita samaan tapaan kaupankäyntiaktiivisuutta saadakseen edullisemmat välityspalkkiot. Päiväkaupan tekeminen ei vakuutuksen sisällä ole mahdollista, eli jos esimerkiksi ostat Sampoa tänään, osakkeet voi myydä aikaisintaan seuraavana päivänä pois.
Aivan pikkurahalla ei mukaan pääse, vaan vähimmäissijoitus sijoitusvakuutuksen avaamiseksi on 5 000 euron suuruinen talletus. Tämän jälkeen pienempienkin summien siirtäminen vakuutukseen luonnollisesti onnistuu.
Mikäli käyt kauppaa eri valuutoissa, Nordnet suorittaa valuutanvaihdon asiakkaan puolesta automaattisena valuutanvaihtona. Tämän kulu on 0,25%.
Varojen nostamisen yhteydessä verottaja ottaa omansa pois osakesäästötilin tapaan, tässä suhteessa eroja ei ole. Verotettavan tuoton osuus nostetusta summasta on sama kuin tuoton osuus koko vakuutuksen arvosta nostohetkellä. Loppuosa nostosta on sijoittamaasi pääomaa, josta et maksa veroa.
Omat mietteeni sijoitusvakuutuksesta
Mielestäni tuote kuulostaa hyvältä ja omaan portfoliooni voisin kuvitella sen olevan ikään kuin hyvä lisämaksullinen jatkumo osakesäästötilille. Nykyhallitus tosin on nostamassa osakesäästötilin talletusten ylärajaa 100 000 euroon, jolloin silläkin pärjäisi vielä muutaman vuoden eteenpäin. Pisteet kuitenkin Nordnetille tästä uudesta avauksesta.
Kirjoitus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Nordnetin kanssa.
Sijoitusvakuutuksen myöntää Nordnet Livsforsikring AS Suomen sivuliike. Nordnet Livsforsikring AS Suomen sivuliike myy sijoitusvakuutusta Nordnet Bank AB:n avulla.
Olemme pitäneet jonkin aikaa taukoja jo perinteeksi muodostuneista sijoituskilpailuista. Samalla olemme kehitelleet uutta alustaa, joka on huomattavasti monipuolisempi kuin entinen. Uudessa alustassa tarkoituksena on, että kuka tahansa voi luoda oman sijoituskilpailun, asettaa siihen tarvittavat säädöt kuten alkupanoksen määrä, kilpailuaika, välityspalkkio, montako kilpailijaa mukaan pääsee ja kilpailusta voi tehdä joko julkisen tai piilotetun.
Julkiseen sijoituskilpailuun voi osallistua kuka tahansa, ja ne listataan pääsivulla. Piilotettuihin pääsee mukaan vain erillisen linkin kautta jonka ylläpitäjä voi jakaa. Lisäksi ylläpitäjän tulee määrittää liittymiskoodi joka kerrotaan vain niille henkilöille jotka halutaan mukaan. Näin ollen jos pelkkä linkki vahingossa jaetaan muille, kilpailuun ei pelkästään sen avulla pääse.
Tämä alusta sopii hyvin käytettäväksi esimerkiksi kouluissa, ja uuden hallituksen tavoitteissa onkin lisätä kansalaisten talousosaamista. Juuri siihen tämä alusta on osaltaan oiva työkalu. Se opettaa käytännössä kuinka osakkeilla käydään kauppaa, ja toisaalta näyttää konkreettisesti sen millaisia tuottoja tai tappioita voi saavuttaa niin lyhyellä kuin pitkälläkin tähtäimellä.
Betaversio tästä sijoituskilpailualustasta on nyt julkaistu ja sitä pääsee kokeilemaan tästä linkistä. Kirjautumiseen voi keksiä minkä tahansa sähköpostin, sähköpostivarmistus ei tällä hetkellä ole päällä. Mikäli löydät alustasta vikoja, raportoithan niistä meille sivustomme palautelomakkeen kautta.
Voit myös kommentoida vaikkapa tämän artikkelin kommentteihin kiinnostaisiko sinua jälleen Tuulipuvun virallinen sijoituskilpailu palkintoineen?
Orpon hallitus on tällä hetkellä melkoisen takaa-ajon kohteena, joten tottakai meidänkin on lyötävä oma lusikkamme soppaan. Taannoin sijoittaja.fi julkaisi artikkelin jonka otsikko meni suunnilleen ”näin paljon osakkeet ovat laskeneet Orpon hallituksen aikana.” Jokainen edes sijoittamisen alkeita ymmärtävä tietää, että osakekurssien muodostuminen etenkin lyhyellä aikavälillä on kiinni monesta eri tekijästä aina sijoittajien tunteista yhtiöiden reaalitalouteen. Hallituksen rooli kokonaisen indeksin hinnanmuodostuksessa on täten mitätön.
Meidän tutkimuksemme perustuukin nyt vain niihin yhtiöihin joista valtiolla on merkittävä omistus ja jopa määräysvalta. Näiden osakkeiden voisi kuvitella olevan kaikkein altteimpia maamme hallituksen toimille. Valtionyhtiöitähän ovat tutut Fortum, Neste sekä Finnair, joita löytyykin myös useiden piensijoittajien salkusta. Mennäänpä seuraavaksi suoraan asiaan.
Fortum
Orpon hallituksen aloittaessa 20.6.2023 Fortumin osakekurssi oli 12,79€. Nyt kun hallitus on ollut kuukauden verran komennossa, on osakekurssi 12,45 euroa. Laskua on siis tullut musertavat -2,6%.
Neste
Orpon hallituksen aloittaessa Nesteen osakekurssi oli 36,49€. Nyt kun hallitus on ollut kuukauden verran komennossa, on osakekurssi 37,26 euroa. Neste on siis noussut noin 2,1%.
Finnair
Orpon hallituksen aloittaessa Finnairin osakekurssi oli 0,5795€. Nyt kun hallitus on ollut kuukauden verran komennossa, on osakekurssi 0,5830 euroa. Finnair on siis noussut 0,6%.
Loppupäätelmät
Tämän tutkielman tulokset eivät kerro mitään hallituksen hyvyydestä tai huonoudesta. Aivan kuten ei kerro kokonaisen osakeindeksin hintakaan näin lyhyellä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä osakkeiden hinnanmuodostus on sattumanvaraista. Jotta osakkeiden hinnasta voidaan tehdä edes alkeellisia päätelmiä, tarvitaan vähintään vuoden, mielellään useamman vuoden mittainen aikaväli. Ja tällöinkin todennäköisesti aivan muut seikat kuin vallitseva hallitus on vaikuttavana tekijänä osakkeiden hinnanmuodostuksessa.
Katsellessani metsäyhtiöiden osakekursseja, muistin erään vanhan ajatelmani. Uumoilin vuonna 2018 metsäyhtiöiden uusien investointien myötä, että niiden riippuvaisuus sykleistä voisi olla vähenemässä. Tämä ajatukseni tuli siitä, että uudet investoinnit kohdistuvat yhä enenevissä määrin esimerkiksi elintarvikekartonkeihin, joiden kysyntä on suhteellisen stabiilia verrattuna vaikkapa painopaperin kysyntään. Voi kuinka väärässä olinkaan tämän vision kanssa.
Supersyklin käännyttyä jälleen kohti taantumaa on Stora Enson osake laskenu tämän vuoden aikana liki -21 prosenttia, UPM:n -23% ja Metsä Boardin -23%. Paikallisen, toista jätti-investointiaan Ouluun suorittavan Stora Enson aidan takaa olen kuullut, että niin sellutehdasta kuin elintarvikekartonkikonettakin on jouduttu ajamaan vajaalla nopeudella ja tehtaalla on valmiudet myös koko henkilöstön lomautuksiin. Tämä on tulos siitä että samaan aikaan kun lopputuotteiden hinta on tullut alas, on raaka-aine kuitenkin pitänyt hintansa paremmin.
Koska metsäyhtiöiden toimintakentässä muuttujina ovat esimerkiksi sellun tai muiden lopputuotteiden hinta sekä raaka-aineen hinta, ne eivät voi syklisyyteensä vaikuttaa määräänsä enempää vaikka siirtyisivätkin tuottamaan aihioita, joille on tasaisempaa kysyntää kuin perinteisille painopapereille. Ainakaan nykyisten investointien suuruus ei riitä vielä perinteistä dynamiikkaa horjuttamaan.
Hyvä puoli on se, että en ole salkullani peesannut tätä taannoista ajatustani. Mikäli kuitenkin metsäyhtiöt kiinnostavat, parhaat ajat niiden ostamiseen alkanee olla lähellä.
Eräs Kauppalehden otsikko kertoo tänään ”Vielä ehtii mukaan muutamaan maukkaaseen osinkoon – Sijoittajan on syytä toimia heti.” On mielestäni vastuutonta, että talousalan lehti edistää tällaista suoranaista järjettömyyttä. Tämä on tuskin ensimmäinen kerta kun asiaa käsitelen, mutta otettakoon tämä vielä vaikkapa kertauksen kertauksena.
Osinko on vain rahan siirtämistä taskusta toiseen, se ei ole taikarahaa joka tulostetaan seinästä, eikä se ole tilisiirto pörssiyhtiöltä osakesijoittajan tilille. Kyseessä on sijoittajan omaa rahaa joka vain siirretään paikasta toiseen. Mikäli osakkeet eivät ole osakesäästötilillä, menee tästä vielä verot välistä. Näin ollen mikäli sijoittaja kiirehtii mukaan tällaiseen osingonjakoon, on kyseessä pääomien tuhoaminen.
Iltapäivälehdiltä tällaisia otsikoita oisaisi joten kuten odottaa, mutta talouslehdeltä nämä ovat mielestäni rimanalituksia. Kauppalehti ja muut, pystytte parempaan!
