Kategoria: sijoittaminen

Oulun osakesäästäjät järjesti mukavan iltareissun Tornion Outokummulle. Heti kärkeen on sanottava, että Outokummun osake ei ole minua koskaan kiinnostanut kovin paljoa. Mielestäni ala on liian herkkä geopoliittisine vaihteluineen ja toinen ongelma on varsin yleinen Suomen teollisuudessa, nimittäin valmistettava lopputuote on bulkkia jota tehdään yhä suuremmissa määrin kiinalaisin voimin ja periaatteessa sitä voidaan tehdä missä tahansa muuallakin. Myös raaka-aineiden hinnat saattavat heitellä varsin paljon nopeissakin sykleissä. Tämä on väistämättä näkynyt osakkeen pörssikurssissa, joka on varsinkin viime aikoina ollut varsin volatiili. Pahimmasta suvantovaiheesta on jo selvitty, mutta helpossa markkinasssa yhtiö ei todellakaan tällä hetkellä operoi.

Ehkä itselleni suurin syy lähteä reissulle mukaan oli insinööriluonteeni ja kiinnostus raskasta teollisuutta kohtaan. Parasta antiahan näissä reissuissa ovat usein juuri ne tehdaskierrokset, joilla pääsee konkreettisesti näkemään miltä tuotteiden valmistus näyttää ja mistä se raha lopulta tulee osinkosijoittajankin pöytään. Nämä ovat niitä harvoja tilaisuuksia päästä tehdasporttien sisälle aistimaan tunnelmaa aivan lattiatasolla.

Sattumalta juuri samana päivänä Outokumpu julkaisi ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksensa, joka ei valitettavasti ollut sieltä mairittelevimmasta päästä. Tämä sai yhtiön pörssikurssin reilun 12,5% syöksyyn. Matkan aikana kuulin monenkin kollegan taivastelevan tätä. 🙂

 

Matka Oulusta Tornioon kesti hieman reilut puolitoista tuntia. Aivan ensimmäiseksi meille tarjoiltiin kahvia ja pikkusuolaista, ja sitten mentiin suoraan asiaan. Yhtiö ja sen valmistamat tuotteet esiteltiin meille perinpohjaisesti tehtaanjohtaja Martti Sassin toimesta. Lisäksi käytiin hieman läpi noin 30 kilometrin päässä sijaitsevaa Kemin kromikaivosta, josta tehdas saa kromirikasteensa ja joka on muuten ainoa kromikaivos koko Euroopassa.

Ehkä näin ensimmäistä kertaa kunnolla ruostumattomien terästen maailmaan perehtyvänä tuulipukuna opin, että kun puhutaan ruostumattomasta teräksestä se ei tarkoita ainoastaan yhtä laatua, vaan niitä valmistetaan useampaa erilaista riippuen hieman eri raaka-ainemikseistä. Teräs saattaa sisältää siis pääkomponentteinaan muutakin kuin vain rautaa ja kromia. Näin teräs saadaan optimoitua kestäväksi juuri siihen käyttötarkoitukseen mihin se on suunniteltu. Torniossa valmistetaan muistaakseni neljää erilaista terässeosta.

Valitettavasti kiinalaiset ovat valloittaneet ruostumattomien terästen markkinat jo melko kattavasti, ja ylituotannolla on tapana tuoda hintoja alas. Tätä on pyritty estämään erilaisin tuontitullein, joita on voimassa tietysti myös Euroopassa suojaamassa omaa tuotantoamme. Viimeisin käännehän oli Trumpin asettamat tuontitullit maahantuodulle teräkselle USA:ssa, joka varmasti lisää jälleen markkinapainetta vuorostaan Euroopassa. Myös Outokummulla ollaan oltu asian suhteen aktiivisia ja käyty keskustelua EU:n suuntaan.

Tässä kyseisessä tuontitullijupakassa Outokummulla on erikoinen rooli, sillä yhtiöllä on tuotantoa myös Pohjois-Amerikassa, joten näitä laitoksia tuontitullit eivät kosketa. Toisaalta kuitenkin USA:n asettamat tullit tulevat todennäköisimmin ohjaamaan kiinalaista terästä enemmän EU:n sisälle. Näin yhtiö sekä hyötyy että toisaalta kärsii tilanteesta samaan aikaan.

Kemin kromikaivoksen malmia louhitaan tällä hetkellä perustasoltaan 500 metrin syvyydestä tullen hiljalleen ylöspäin. Malmio uhkaa kuitenkin ehtyä, joten kaivosta on päätetty syventää kilometriin asti. Tällä turvataan jälleen kromimalmin riittäminen tuleviksi vuosikymmeniksi. Kromihan on luonnollisesti ruostumattoman teräksen tärkein raaka-aine. Kaivoksen syvennysprojektille tulee hintaa noin 250 miljoonaa, ja se aloitetaan jo tämän vuoden lopulla.

Kaivoksen malmin kromioksidipitoisuus on melko vaatimattomat 26%, ja rikastamisen jälkeen reilut 40%. Kuulemma Afrikassa, josta kiinalaiset louhivat malminsa on malmi jo aivan sellaisenaan rikkaampaa kuin Kemistä saatava rikaste. Tornion etuna on kuitenkin se, että oma kaivos sijaitsee vain lyhyen matkan päässä.

Tehtaan käyttämästä teräksestä 90% on kierrätysterästä, jota tuodaan laivoilla satamaan pääasiassa Keski-Euroopasta. Kävimme kiertoajelulla tehdasalueella, ja näimme sekä satamassa että terässulaton lähellä suuria teräsromukasoja. Kasat sisälsivät kaikenlaista romua putkenpätkistä pesukoneisiin. Tehtaanjohtajan mukaan Outokummun valmistama teräs tulee käyttökohteesta riippuen takaisin tätä kautta noin 20 vuoden sykleissä. Yhtiö toimii siis mitä suurimmissa määrin kiertotalouden edistäjänä.

Kuten sanoin aikaisemmin, yhtiön voimakkaasti vaihteleva tulos sekä volatiili osakekurssi sekä ei ole erityisemmin saanut minua innostumaan osakkeen ostamisesta. Outokumpu toimii erittäin kilpaillulla markkinalla, joka on myös kaiken muun lisäksi herkkä poliittisille muutoksille. Yhtiön käyttämät raaka-aineet ja lopputuotteet hinnoitellaan maailmanmarkkinoiden mukaan, joten oikeastaan ainoa asia johon se voi itse vaikuttaa on kustannustehokkuus. Lisäksi sijaintinsa ja palvelutoimipisteidensä avulla yhtiö pystyy joustavasti palvelemaan lähellä olevia asiakkaitaan myös pienemmissä toimituksissa. Joitakin vuosia sitten ferrokromituotantoa ajettiin alas hintojen ja tilauskannan ollessa heikko. Tehtaanjohtajan mukaan tällä hetkellä Tornion tilauskanta ja koneiden käyttöaste on hyvällä tasolla. Tehtaan automaatioaste on korkeampi kuin muissa Outokummun toimipisteissä.

En kuitenkaan näe, että minun olisi syytä jatkossakaan sijoittaa yhtiöön sillä ruostumattoman teräksen markkinat tulevat jatkossa vain kiristymään entisestään. Tuote on bulkkia, jota kyetään valmistamaan lähes missä tahansa. Kiinalaiset ovat vain muutamassa vuodessa valloittaneet markkinat itselleen, ja tällä hetkellä muun muassa Indonesiaan ollaan rakentamassa lisää kapasiteettia. On sanomattakin selvää, että tällaisissa maissa kustannustehokkuus voidaan matalan palkkatason vuoksi pitää korkealla tasolla. Näenkin Outokummun kaltaisten yhtiöiden ainoaksi selviytymiskanavaksi jatkuvan korkean käyttöasteen ja erinomaisen lopputuotteen laadun saavuttamisen. Mahdollisesti tulevaisuudessa markkinapaine voisi helpottaa kiinalaisten palkkatason noustessa sekä ympäristötietoisuuden lisääntyessä. Saastepilvet kun ovat siellä jokapäiväinen ongelma.

Oulun osakesäästäjien kevätretki oli oikein mukava ja hienosti järjestetty. Ehkä ainoan miinuksen annan Outokummulle siitä, että varsinainen tehdaskierros kylmävalssaamolle oli todella suppea. Linjalla oli menossa seisakki, jonka vuoksi siellä ei tapahtunut mitään, ja pistäydyimme vain nopeasti kurkkaamassa miltä hallissa näyttää. Joten mikäli tätä lukee edes joku tehdaskierroksista vastaava henkilö missä tahansa yrityksessä: älkää viekö vieraita katsomaan linjaa joka ei käy ja jossa ei tapahdu mitään sillä eniten meitä kiinnostaa nähdä liikkuvia koneita ja oikeaa tuotannon tekemistä. 🙂

Lopuksi sanottakoon, että vaikka en yhtiötä näe hyvänä sijoituskohteena on Tornion Outokumpu yksi alueensa tärkeimmistä työllistäjistä. Tänäkin kesänä tehdas työllistää useita satoja kesätyöntekijöitä, ja tehtaan kokonaistyöllisyysvaikutukseksi on laskettu alihankkijat ynnä muut toimijat mukaan luettuna noin 7000 henkilöä.

Uusin salkkuyhtiömme Lehto Group julkaisi tovi sitten H2-tuloksensa. Paneudun tässä muutamiin pääkohtiin, tarkemmat luvut löytyvät Lehdon sijoittajasivuilta.

Yhtiön liikevaihto kehittyi jopa aiemmin ennustettua nopeammin marginaalin kuitenkin notkahtaessa hieman. Marginaalin notkahduksen syyksi mainittiin investoinnit kasvuun sekä arvoltaan noin 8 miljoonan euron nollakatteiset tonttikaupat.

Edellisellä puolivuotiskaudella marginaalia kertyi 9,9% ja tänä vuonna 8,6%. Mikäli tuo mainittu tonttikauppa jätetään huomioimatta liikevaihdosta, nousee tämän vuoden marginaali kuitenkin jo noin 8,9 prosenttiin. Eroa edelliseen vuoteen oli siis käytännössä yhden prosentin verran. Ottaen huomioon liikevaihdon kasvunopeus, tämä on mielestäni suhteellisen vähän. Yhtiö sanoikin keskittyvänsä loppuvuoden aikana kasvun tuomiin haasteisiin ja toiminnan tehostamiseen. Kovempaa marginaalia sekä parempaa tulosta on siis odotettavissa loppuvuodelta. Jo alkuvuonna liiketulos kasvoi mukavat 42% verrattuna viime vuoteen.

Vaikka lehdistö tarttui lähes joka uutisessa tuohon marginaalin heikkenemiseen, mielestäni Lehdon tilanne näyttää edelleen varsin houkuttelevalta. Tulenkin lisäämään sitä Tuulipuvun salkkuun lähiaikoina henkilökohtaisen rahatilanteeni näin salliessa.

Kuulisin mielelläni myös teidän kommenttejanne Lehdosta. Mitä mieltä olit H2-tuloksesta ja pääseekö lehto tälle vuodelle asetettuun vähintään 10% liikevoittomarginaaliin?

Lisäsimme Nokian osakkeita salkkuun heti Q2-raportin jälkeen. Syynä tähän on vahva raportti sekä vahvat tulevaisuuden näkymät huolimatta heikosta verkkolaitemarkkinasta. Liikevaihdon laskusta huolimatta Nokia kykeni hyvään kymmenen prosentin tulosmarginaaliin ja kasvatti tulostaan merkittävästi vuoden takaiseen. Tämä kertoo siitä, että Nokian tehostamistoimet alkavat tuottaa tulosta. Koska marginaalit ovat näin hyvät heikkenevässä verkkolaitemarkkinassa, tulevaisuus näyttää erittäin valoisalta kun markkinat lähtevät jälleen kasvuun. Toimitusjohtaja Suri arvioi nokian tekevän tulossa jatkossakin 8-10% marginaalilla ja markkinan heikkenevän 3-5%. Kaiken lisäksi Nokia on syönyt markkinaosuuksia vaikeuksissa olevalta kilpailijaltaan Ericssonilta.

Verkkolaitemarkkinan lähtiessä jälleen kasvuun on Nokialla mahdollisuus palata laatuyhtiöksi. Edellytykset koviin tuottomarginaaleihin ovat hyvät, koska Nokia on nyt trimmattu hyvään tuloskuntoon. Kirsikkana kakun päälle Nokia pääsi Applen kanssa lisensointisopimukseen, jonka tarkemmat yksityiskohdat ovat kuitenkin vielä hämärän peitossa. Varmaa on kuitenkin, että tämä tulee parantamaan Nokian tulosta tulevaisuudessa. Nokia Technologies- liiketoimintayksikön liikevaihto kasvoikin lisensointisopimuksen myötä 369 miljoonaan euroon viime vuoden 194 miljoonasta eurosta ja liikevoitto 230 miljoonaan euroon viime vuoden 89 miljoonasta eurosta.

Raportista oli vaikeaa löytää negatiivisia asioita. Liikevaihdon lasku tietysti tuntuu ikävältä, mutta tämä on markkinasta eikä yhtiöstä johtuvaa. Kuten edellä mainitsin, Nokia voitti markkinaosuuksia laskevassa markkinassa. Kaiken kaikkiaan Nokian tulevaisuus näyttää tällä hetkellä niin valoisalta, että osaketta oli helppo lisätä salkkuun odottelemaan tulevaisuuden kasvua.

Toisen kvartaalin tuloskausi on käynnistynyt tohinalla, ja ainakin näin alkuun tuloskausi on Tuulipuvun salkun osalta jäänyt kehnoksi. Nordea ja Fortum ehtivät jo julkaista raportit jotka aiheuttivat melko kovan kurssipudotuksen. Pureudutaanpa hieman tarkemmin näiden yhtiöiden raportteihin.

Nordean vertailuluvut vuoden takaiseen näyttävät seuraavilta:

• Korkokate 1175m€ (1172m€), kasvua 0,2%
• Operatiivinen rahavirta ilman kertaluonteisia eriä 2407m€ (2405m€), kasvua 0%
• Tulos 1010m€ (1223m€) muutos -17%
• Tulos per osake 0,18€ (0,25€) muutos -28%

Nordean rahavirrat näyttävät pysyneen samalla tasolla vertailukauden kanssa. Tuloksen heikkoutta selittävätkin kulut jotka ovat tälle vuodelle 3-5% viime vuotta suuremmat. Kulut johtuvat erilaisista tehostusohjelmista jotka liittyvät yhtiön rakenteen yksinkertaistamiseen. Kulujen odotetaan kuitenkin jo ensi vuonna laskevan vuoden 2016 tasolle, joten en henkilökohtaisesti olisi niistä kovin huolissani. On syytä huomata, että tämän vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon tulos on yhä täpärästi parempi kuin edellisenä vuonna.

Koska kulujen luonne on kertaluonteinen, olen valmis lisäämään osaketta salkkuun mikäli osakkeen hinta painuu liikaa. Nykyarvostuksellaan Nordeaa ei voi pitää kovin kalliina. Tämän hetken P/E on viime vuoden tuloksella 12,54 ja käyttäen viiden edellisen vuoden keskiarvotulosta saadaan P/E-luvuksi 12,6. Tulostuotoksi käännettynä perustuloksellaan Nordea tuottaa nykyhinnalla siis noin 7,93%. Mikäli sijoittaja tavoittelee 10% tuottoa, voidaan ostot aloittaa 8,5 eurossa jonka alla yhtiön kurssi käväisikin muun muassa viime vuonna. Nordean osinko tukee kurssia, viime vuoden osingolla efektiivinen osinkotuotto nykyhinnalle on 5,9%.

Myös Fortum aiheutti osavuosikatsauspäivänään pitkän punaisen miinuksen salkkuun. Fortumin luvut vuoden takaiseen näyttävät seuraavilta:

• Liikevaihto 937m€ (768m€), kasvua 22%
• Käyttökate 219m€ (209m€), kasvua 4,8%
• Liikevoitto 109m€ (122m€), muutos -10,7%
• Tulos per osake -0,08€ (0,06€)

Fortumin tarina näyttää aika pitkälti samanlaiselta verrattuna Nordeaan. Fortum pystyi kasvattamaan liikevaihtoaan reilusti, mutta alhaisempi vesivoimatuotanto, panostukset uusiin liiketoimintoihin sekä tutkimukseen ja kehitykseen kasvattivat kuluja jotka puolestaan näkyvät heikkenevänä tuloksena.

Osavuosikatsauksen ilon aihe oli Russia- segmentin pirteä suoriutuminen jota tuki ruplan vahvistuminen. Segmentin liiketulos vuoden takaiseen parantui lähes 56%.

Fortumin suuri kassa luo edelleen potentiaalia tulevaisuuteen ja odottelen yhä tulisiko ilmoille jokin suurempi investointi jolloin oma pääoma saadaan viimeinkin töihin. Yhtiö on tehnyt toistaiseksi ainoastaan pienempiä investointeja erilaisiin kohteisiin joita yhdistää puhdas energiantuotanto. Näistä muun muassa Ekokemin osto vahvisti nyt osaltaan liikevaihtoa.

Olen yhä Fortumin suhteen varovaisen positiivinen. Mikäli kurssi laskettelee liikaa olen tätäkin valmis lisäämään salkkuun. Yhtiö on tällä hetkellä arvostettu alle tasearvonsa, joten sijoittajat eivät ole kovin optimistisia sen suhteen että yhtiö löytäisi tuottavan investointikohteen siirtoverkoista saaduille varoille. Omaa pääomaa on osaketta kohti 14,22 euroa ja osakkeen hinta on tätä kirjoittaessa 14,08 euroa. P/B- luku on yhtiöllä täten 0,98. Siirtoverkkojen myynnin jälkeen oman pääoman tuotto on yhtiöllä ollut viime vuosina keskimäärin noin 4,4% luokkaa. Mikäli yhtiön kehitys jatkuisi samalla marginaalilla jatkossakin saadaan perustulokseksi noin 0,63€. Nykyhinnalle tämä tekisi P/E-lukuna 22. Luku kuulostaa isolta, mutta sitä vääristää tietysti ylisuuri tase jota ei vielä ole saatu hyötykäyttöön. Lisäksi suuren kassansa ansiosta yhtiö kykenee jakamaan hieman reippaampaa osinkoa joka tukee kurssia. Osinkokaan ei tietysti pidemmällä aikavälillä ole kestävällä pohjalla ilman tulosrivin parantumista.

Muuntautuakseen laatuyhtiöksi Fortumin tarvitsee vielä löytää investointikohde tai kohteita isolle kassalleen. Nykyisellään yhtiön liikevaihto kasvaa Venäjän tukemana siitäkin huolimatta että Pohjoismaiden Spot-hinnat ovat olleet vielä alhaalla. Tämä asia tullee korjaantumaan jollain aikavälillä. Yhtiön toimitusjohtaja on edellisessä pestissään Konecranesilla osoittanut pätevyytensä liiketoiminnan kansainvälistymisessä sekä tuloksellisessa kehityksessä. Näin voidaan olettaa, että investointeja ei tehdä vain investointien ilosta, vaan yhtiö etsii oikeasti tuottavia kohteita. Yhtiön tase tuo vahvan pohjan investoida kasvuun puhtaan energiantuotannon sektorilla.

 

Osakkeen arvonmäärityksessä käytetään erilaisia tunnuslukuja, joiden avulla voidaan määrittää osakkeen tulevaa tuottopotentiaalia sekä vertailla sitä verrokkiyhtiöihin. Tässä tekstissä käydään läpi kolme yleisimmin käytettyä tunnuslukua.

 

P/E-luku

Yleisin käytetty tunnusluku on P/E-luku eli price to earnings ratio. Tunnusluku kuvaa osakkeen hinnan ja tuloksen välistä suhdetta. P/E-luku lasketaan jakamalla osakkeen hinta osakekohtaisella tuloksella eli EPS:illä (earnings per share), tai vaihtoehtoisesti jakamalla yhtiön markkina-arvo sen nettotuloksella. P/E-luku kertoo sen, kuinka monessa vuodessa sijoitus maksaa itsensä takaisin, mikäli yhtiön tulos ei lainkaan kasvaisi.

Laskettaessa P/E-lukua tulee ottaa huomioon mitä tuloksen eli E:n arvoa laskuissa käytetään. Laskuissa voi käyttää joko ennustettua tulevan vuoden tulosennustetta tai esimerkiksi menneiden vuosien keskiarvotulosta. Tällä tavalla varsinkin syklisempien yhtiöiden tulokset saa haarukoitua niiden normaaliin tulostasoon. Yleensä yhtiöiden ilmoittaman vuosiennusteen perusteella voi laskeskella tulevan vuoden EPSin suuruutta.

 

P/B-luku

Toinen paljon käytetty tunnusluku on P/B-luku eli price to book ratio. Tämä kuvaa osakehinnan ja yhtiön kirja-arvon eli oman pääoman suhdetta. Luku saadaan jakamalla osakkeen hinta sen osakekohtaisella omalla pääomalla tai vaihtoehtoisesti jakamalla yhtiön markkina-arvo sen tasearvolla.

P/B-luku liittyy vahvasti yhtiön oman pääoman tuottoprosenttiin(ROE). Mitä korkeampi on oman pääoman tuottoprosentti, sitä suuremman P/B-luvun sijoittaja voi sallia. Mikäli tarkasteltavalla yhtiöllä on matala P/B-arvostus mutta korkea oman pääoman tuottoprosentti, yhtiö voi olla aliarvostettu. Arvosijoittajan tunnettu Kim Lindström suosii usein matalan P/B-arvostuksen omaavia arvoyhtiöitä ja historian valossa ne ovat tuottaneet keskivertoa paremmin pitkällä aikavälillä.

 

P/S-luku

P/S-luku kuvaa yhtiön osakekohtaisen hinnan ja liikevaihdon välistä suhdetta. Luku kertoo siis sen, kuinka monen vuoden liikevaihtoa osakkeen nykyhinta vastaa. P/S-lukua ei suositella käytettävän eri toimialojen yhtiöiden vertailuun, sillä tulosmarginaalit eri toimialoilla ovat rakenteellisesti erilaiset.

P/S-luku sellaisenaan käy saman toimialan sisällä yhtiöiden vertailuun. Yhtiön nykyarvostusta voi verrata menneisiin vuosiin vertaamalla nykyistä P/S-lukua esimerkiksi viiden edellisen vuoden P/S-arvostukseen.

Nämä kolme lukua auttavat jo sijoittajaa eteenpäin yhtiön arvonmäärityksessä. Näiden tunnuslukujen avulla on helpompaa seuloa potentiaalisia ostokohteita ja ottaa sen jälkeen yhtiöt vielä tarkempaan tarkasteluun jotta voidaan todella vakuuttua niiden laadusta ja potentiaalista. Yksittäinen tunnusluku ei vielä ole hyvä syy ostaa osaketta, vaan sijoittajan tulee ymmärtää laajemmin yhtiön laadukkuus. Esimerkiksi P/E-luku voi olla matala siitä syystä, että yhtiö on menettänyt kilpailuvalttinsa, matala P/E-luku yksistään ei siis ole riittävä ostosignaali.

Mikäli aihe herättää kysymyksiä, vastaamme mielellämme kommentteihin!

Useissa medioissa kritisoitiin taannoin pääministeri Juha Sipilän sijoituksia. Lehtien pääotsikot kiljuivat kuinka Sipilän osakesalkusta löytyi muun muassa sekä nuuska- että olutyhtiö. Tutkimme tarkemmin Sipilän omistuksia ja otimme selville millaisella painolla nämä suuresti uutisoidut päihteet ovat hänen sijoitusportfoliossaan. Hän on kertonut omistuksistaan hyvin tarkasti blogissaan.

Sipilän sijoitusvarallisuus perustuu pääosin Nordean rahastoihin ja tuottokoriin. Näiden lisäksi hänellä on säästöhenkivakuutus sekä kasvutuottotili. Nordean hallinnoimien rahastojen sisältöön hän ei voi itse vaikuttaa.

Nordea Pohjoismaat- rahastosta löytyy nuuskayhtiö Swedish Match 3,45% painolla. Tämä rahasto kuuluu Sipilän eläkesijoituksiin ja on siellä kolmasosan painolla. Näin voidaan todeta että hänen suora omistuksensa eläkevakuutuksen sisällä nuuskayhtiöstä on noin 1,15%.

Belgialainen Anheuser-Busch InBev– olutyhtiö edusti Nordea Eurooppa- rahastossa puolestaan 1,36% osuutta. Tämä rahasto sisältyy tuottokoriin ja on siellä mukana kokonaisuudessaan 0,11% painolla. Sipilän suora omistus tästä yhtiöstä on siis mitättömän pieni, vain joitain promilleja.

Kun ottaa huomioon, että nämä rahastot ovat Sipilän portfoliossa vain pieni osa kokonaisuutta, suhteellinen suora omistusosuus on vielä esitettyjä lukuja pienempi, vain joitain prosentin(olutyhtiön tapauksessa promillen) osia. Tarkkaa painotusta emme tietenkään voi tietää koska sijoitettuja summia ei ole paljastettu.

Tästä päästään siihen johtopäätökseen, että lehtien otsikot olivat ”hieman” yliampuvia ottaen huomioon kokonaisuuden. Median motiiveja juuri näiden yhtiöiden esiintuomiseen ei tarvinne ihmetellä, onhan sentään kyse uskonnollisesta, päihteettömästä miehestä. Sattuneesta syystä nämä osuudet vain jäivät uutisista pois.

 

Olemme tuulipukukollegani kanssa aktivoituneet sijoittamisen saralla siinä määrin, että liityimme osakesäästäjien keskusliittoon päästäksemme osallistumaan mielenkiintoisiin yhtiöiltoihin ynnä muihin vastaaviin tilaisuuksiin. Jokin aika sitten Oulunseudun osakesäästäjillä oli pikkujoulut ja samassa tilaisuudessa Oriola-KD:n yritysesittely. Tämä oli niin mielenkiintoinen yhdistelmä että mukaan oli päästävä. Tilaisuus oli itseasiassa ensimmäinen johon osallistuimme, jäsenyytemme liitossa kun on vielä sen verran lyhyt.

Pikkujoulut pidettiin ravintola Tubassa, mukavalla paikalla aivan Oulun keskustan tuntumassa. Saavuttuani paikalle en voinut kuin ihmetellä nuoren väestön puuttumista osallistujajoukosta. Sijoittajia oli arviolta paikalla noin 100 henkilöä, eikä mene paljon metsään jos sanon että alle 40-vuotiaita osallistujia oli maksimissaan kolme itsemme mukaan lukien. Suurin osa sijoittajista oli arviolta noin 70 vuoden ikäisiä tai jopa vanhempia. Nuoria sijoittajanaisia paikalla oli pyöreät nolla kappaletta.

Tämä sai minut pohtimaan, missä ihmeessä ovat nuoret sijoittajat? Onko internet poistanut tarpeen kokoontua näihin sijoitustilaisuuksiin, nykyään kun on mahdollista sosialisoitua erilaisilla internetsivustoilla kuten Nordnetin Sharevillessä. Oletan, tai ainakin toivon että sijoittaminen harrastuksena on nuorten keskuudessa paljon yleisempää kuin mitä tämän yhden tilaisuuden otanta antaa ymmärtää. Omasta kaveripiiristäni tosin piensijoittajat ovat laskettavissa yhden käden sormilla. Nykyään tuntuu olevan trendinä mahdollisimman pitkälle automatisoitu indeksisijoittaminen ja etf-tuotteet, joten ehkä yksittäisten yhtiöiden seuranta on sitä myöten koettu turhaksi.

Kävin aikaisemmin viime vuonna vastaavassa tilaisuudessa Oulun Edenissä jossa esiintyi Revenio Group. Havainnoin jo siellä, että ikärakenne sijoittajayleisön keskuudessa on vääristynyt. Myöskään siellä ei liiemmin nuorta naisväkeä näkynyt.

Onko tilanne samanlainen muualla päin Suomea? Jos luet tämän ja olet nuori sijoittaja, kirjoita tähän juttuun kommentti.

Tässä tekstissä kerron hieman Tuulipuvun osakesalkusta. Tarkoituksena on jatkossa kurkata salkkuun joka kuukausi ja katsoa onko kehitys ollut halutunlaista.

Koska toimin anonyymisti, voin avoimesti paljastaa rahamääräiset summat. Tällä hetkellä sijoitussalkkuni arvo on noin 35.000 euroa. Salkku sisältää seuraavat osakkeet:

 

Osakepaino minulla on kutakuinkin 100%, koska ostan osakkeita säästämällä palkkatuloistani, enkä ole toistaiseksi nähnyt tarvetta pitää hätäkassaa osakeostoja varten. Sijoittajanurani aloitin indeksirahastoilla, mutta vuodesta 2012 lähtien olen sijoittanut yksinomaan suoriin osakeomistuksiin. Välittäjänä käytän Nordnettia, joten pitääkseni kulut pieninä teen kertaostoja vähintään 1000e per kerta. Olen sijoittajana holdari ja pyrin ostamaan salkkuun laadukkaita yhtiöitä joita minun ei toivottavasti tarvitse koskaan myydä, vaan saan nauttia vuosittain kasvavasta osinkovirrasta.

Nokian ole vasta viimeaikoina ostanut salkkuuni johtuen osakkeen hinnan laskemisesta ja näkymien kirkastumisesta. Olen pyrkinyt pysymään erossa kyseisestä yhtiöstä, mutta nyt yhtiön tulevaisuus näyttää ehkä valoisammalta kuin vuosiin. Tiedossa on, että verkkolaitemarkkinat tulevat olemaan heikkenevät vielä ensi vuonna ja samaan aikaan yhtiön varoja syö Alcatel-Lucent -integraatio, mutta vuodesta 2018 odotetaan jo markkinoiden piristymistä ja silloin on Nokian paikka iskeä. Riskinä tulee mieleen Huawei, joka on valloittamassa markkinoita kovalla vauhdilla. Koska tulevaisuus näyttää vielä lyhyellä tähtäimellä vaikealta, odotan että tätä pääsee vielä ostamaan halvalla tulevaisuudessakin ja olen valmis lisäämään osakkeen painoa salkussani.

Myös sangen tuore ostos on Amer Sports jonka kasvutavoite on niin kunnianhimoinen, että ajattelin seurata sen kehittymistä omistajan silmin. Osake on selkeästi hinnoiteltukin kasvuosakkeeksi, joten osinkotuotot jäävät vielä tässä vaiheessa vaatimattomiksi. Mikäli yhtiö kuitenkin onnistuu kasvutavoitteissaan, on tämän kyydissä mukava olla tulevat vuodet.

Nokian Renkaita pääsin ostamaan mielestäni hyvään hintaan juuri silloin kun Venäjä näytti murenevan alta. Osake tipahti tilapäisesti jopa 22 euron lukemiin, aivan pohjalta en osaketta kuitenkaan kyytiin uskaltanut ostaa, mutta olen tyytyväinen myös tuohon noin 24 euron keskihintaani. Juuri nyt tuo ostokseni on palkittu ruhtinaallisesti kun öljyn hinta on noussut sekä rupla vahvistunut.

Fortum oli ensimmäisiä osakeostojani ikinä, ja itseasiassa hintakaan ei näissä muutamassa vuodessa ole kauheasti muuttunut. Toki Fortum kävi jopa pitkästi päälle 20e tässä välissä ja on tarjonnut upeat osingot vuosittain. Valitettavasti siirtoverkkojen myynnin jälkeen näyttää siltä, että osinkohanat saattavat ainakin tilapäisesti tyrehtyä. Olen pitänyt osakkeen kuitenkin salkussa, sillä uskon että pullea kassa saadaan investoitua vielä kannattavasti tulevaisuudessa. Tahti tähän mennessä on tietysti ollut omistajan näkökulmasta katsottuna toivottoman hidas.

Nordeaa olen pitänyt tasaisena kasvavia osinkoja jauhavana työjuhtana, ja olen lisäillyt sitä vuosien saatossa, myös tänä kesänä. Mielestäni Nordea on aina alennuksessa kun sitä saa alle 10 euron. Osinko on hyvä ja Nalle osaa luoda sijoittajille arvoa. Nallen intresseissä lienee Sampon saaminen kasvuraitelle ja tätä varten lisätuottoja on saatava Nordeasta, tästä syystä siis omistan ennemmin halvemmin hinnoiteltua Nordeaa kuin Sampoa.

Revenio Group on ollut Hexin paras osake viime vuodet. Valitettavasti tämä on aina tuntunut mielestäni kalliilta koska en ehtinyt mukaan heti alussa kun iCare- tuoteperhe lanseerattiin. Osake laski paljon johtuen FDA:n kieltävästä päätöksesta Home- laitteelle ja junnasi pitkän matkaa tätä syksyä 25 euron tuntumassa. Silloin havaitsin iskupaikkani tulleen. Osakkeen kertoimet ennakoivat kovaa kasvua, ja siihen yhtiö on myös lähihistoriassa kyennyt. Kuulemani mukaan myös tuleva Q4 on linjassa yhtiön kasvutavoitteisiin, joten voin olla hyvin mielin ja odotella uuden FDA- prosessin ratkeamista. Tällä kertaa lupa toivottavasti saadaan!

Tulevaisuudessa jahka saan säästettyä lisää haluaisin ostaa salkkuun ainakin Stora Ensoa, sillä yhtiö on mielestäni tällä hetkellä mielenkiintoisessa tilanteessa. Yhtiö on siirtänyt painotuksensa paperinvalmistajasta kartonkiin ja on täten enemmän kasvuyhtiö. Tätä peilaten näen yhtiön tämän hetken arvostuksen melko maltilliseksi.

Palataanpa salkun kuulumisiin taas kuukauden päästä.

Tuulipuvun toimitus vieraili tänä vuonna SijoitusInvest-tapahtumassa. Lähdimme aikaisin aamulla Oulusta lentäen Helsinkiin.

Olimme kuulleet paljon hyvää Norwegianista, joten päätimme kokeilla tällä kertaa lentää punaisilla koneilla sinivalkoisten siipien sijaan. Norwegianilla on uudet koneet joissa kaikissa on ilmainen internet lennon aikana. Testiemme mukaan internet toimi hyvin, ja on kaiken lisäksi nopea, kuten alla olevasta kuvasta voi päätellä.

Uusien koneiden yleisilme oli siisti, henkilökunta mukavaa ja Recaron nahkapenkit niin mukavia istua kuin pikkukoneissa vain on mahdollista pienen jalkatilan vuoksi. Vinkkinä muuten, mikäli haluat hieman enemmän jalkatilaa, kannattaa varata paikat ensimmäiseltä penkkiriviltä. Ainoa miinus verrattuna Finnairiin on ettei Norwegian tarjoa kahvia tai mehua matkalla ilman lisämaksua.

Helsinkiin saavuttuamme otimme junan lentoasemalta päärautatieasemalle, sillä meillä oli vielä hetki aikaa kierrellä kaupunkia ennen messuille menoa. Pohjoisen pääkaupungista tulleina laitoimme merkille lukuisat maahanmuuttajataustaiset lehtimyyjät joita oli kaikkialla. Onko tämä sitä maahanmuuttajien aktivoimista vai mistä lienee kyse? Toki on mahdollista että ovat työllistäneet itsensä.

Helsingin kova vuokrataso konkretisoitui meille lukuisina kerjäläisinä, joita oli useissa paikoissa maassa istuskelemassa kilistellen rahamukejaan. Kilinästä päätellen ainakin jotain oli haaviin tarttunut. Tuloerot Helsingissä lienevät paljon suuremmat kuin meillä Oulussa, koska meillä ei kerjäläisiä ole.

Sitten kohti pääkallopaikkaa eli messukeskusta. Samaan aikaan SijoitusInvestin kanssa messukeskuksessa pidettiin Slushia ja väkimäärä aulassa olikin sen mukainen. Nuoria teini-ikäisiä oli erittäin paljon. Päästyämme kulunvalvonnasta sisään SijoitusInvestiin alkoikin olo olla hieman kotoisampi sillä nuoria ei näkynyt enää missään, vain pelkkiä harmaapäitä.

Itse messualue oli jopa pieni pettymys kun puhutaan Suomen suurimmasta sijoitusalan tapahtumasta. Paikka oli pieni ja nopeasti kierretty läpi. Yleisölavoja oli kolme kappaletta mutta niissäkin yleisölle oli liian vähän tuoleja ainakin suosituimpien esiintyjien aikaan.

Olimme piensijoittajina valinneet luonnollisesti asuiksi farmarihousut sekä mukavat tuulipukutakit, joista tulikin heti sanomista. Tuntemattomaksi jäänyt eläkeläisrouva opasti meitä ottamaan kädet pois taskuista ja viemään takit narikkaan kun hintakin oli kuulemma vain kaksi euroa. Auktoriteettia hänellä oli, koska oli puheidensa mukaan kasvatustieteiden tohtori. Noh, osakesäästäjille tyypilliseen tapaan säästimme tässäkin asiassa ja otimme takit vain kainaloon.

Meidät houkutteli paikalle lähinnä Revenio Group ja kävimmekin juttelemassa tulevan toimitusjohtaja Timo Hildénin kanssa. Hän esitteli meille ystävällisesti uutta Ventica- astmalaitetta. Mitään tulevaisuuden myyntiennusteita ei luonnollisesti vielä tässä vaiheessa ollut esittää koska uusi laite on lanseerausvaiheessa ja CE-merkkiä odotellaan. Laite näytti hyvin yksinkertaiselta, mutta kuulemma algoritmit ovat hyvinkin monimutkaiset jotta tarvittavasta datasta voidaan poistaa sydänäänet ja muut astmamittaukseen liittymättömät asiat. Kuten iCarellakin on mennyt vuosia lanseerauksesta tähän hetkeen, ei Venticaltakaan voida odotella mitään nopeaa maailmanvalloitusta. Uudet käytännöt terveysalalla kehittyvät sen verran hitaasti.

Esillä oli myös iCare Home- laite, jolle oltiin sattumalta juuri samana päivänä haettu uudestaan FDA-myyntilupaa amerikkaan. Toimitusjohtaja oli sangen toiveikas hakemuksen läpimenoon tällä kertaa.

Myöhemmin ryhmityimme lavan eteen kuuntelemaan vielä Revenion esityksen, jonka piti yhtiön nykyinen toimitusjohtaja Olli-Pekka Salovaara, myöhemmässä vaiheessa lavalla nähtiin myös Hildén ja he yhdessä vastasivat yleisön kysymyksiin. Esityksestä sai sen kuvan, että Revenio painaa yhä hyvällä pöhinällä ja kasvupanostuksista huolimatta kasvu jatkuu ripeää tahtia. Salovaaran mukaan 20% kasvuun pyritään jatkossakin ja töitä tehdään hartiavoimin sen eteen. Kysyttäessä kannattaako yhtiöön nyt sijoittaa hän summasi, että mikäli haluaa olla mukana näissä uusissa ”jutuissa” sijoittaminen kannattaa, ja yhtiö on nyt niin sanotusti ”viittä vaille kaksitoista.” Tämä hauska viittaus tarkoittanee, että uusien tuotteiden tulevaisuuden potentiaalia ei ole vielä hinnoiteltu osakkeeseen, ja johto luonnollisesti uskoo tuotteisiinsa.

Poistuimme messuilta Revenion esityksen jälkeen vielä kiertämään kaupunkia, ja testasimme raitiovaunuakin sillä meillä ei Oulussa vielä sellaista ole. Mutta täytyyhän meidän tulevaisuudessa sellainen saada nyt kun Tamperekin saa omansa?

Lentokentällä paluulentoa odotellessa Norwegian alkoikin lähettelemään meille tekstareita koneen myöhästymisestä. Tässäkö se halpalentoyhtiön palvelutaso nyt sitten konkretisoituu? No ei aivan, myöhästyminen oli vain 15 minuuttia johtuen edellisen lennon myöhästymisestä. Paluulennon kabiinihenkilöstö oli muuten kuin suoraan missikisoista, tästä pointsit norjalaisille.

Lähtisimmekö kokemamme perusteella messuille ensi vuonna uudestaan? No mikä ettei, jos paikalla on jälleen edes muutama kiinnostava pörssiyhtiö!