Archive: 20 kesäkuun, 2022

Kryptovaluuttojen romahdus

Pörssien taantuessa myös kryptovaluutat ovat kirjaimellisesti romahtaneet. Tunnetuimman kryptovaluutan bitcoinin kurssi on pudonnut tätä kirjoittaessa noin -42% ja ethereum -49% vuoden takaisesta noteerauksestaan. Kaikkien aikojen huipuistaan BTC on laskenut -67% ja ETH -74%. Pörsseihin verrattuna pudotus on ollut siis huomattavasti rajumpaa. Sijoituskeskusteluissa asian tiimoilta on nähty hyvinkin kärkästä keskustelua puolin ja toisin. Tällainen romahdus herättää tunteita. Tässä tekstissä hieman omia ajatuksiani aiheesta.

Taustani kryptosijoittajana

Olen itsekin sijoittanut kryptoihin ja tälläkin hetkellä minulla on mitättömän kokoinen positio muun muassa bitcoinissa. Tämä on sellainen positio jonka olen valmis häviämään, joten en aio sitä nytkään myydä. Hieman suuremman kokoluokan ”treidin” tein ostamalla Nordnetista Bitcoin trackeria marraskuussa 2020, ja myin sen toukokuussa 2021 hieman reilulla 100% tuotolla. Henkilökohtaisesti olen siis kryptosijoituksissani reilusti voitolla.

Mietteitäni kryptoista

Itse en pidä kryptovaluuttoja oikeana valuuttana, koska eihän niillä juuri mitään voi oikeassa elämässä maksaa. Kyseessä on siis erittäin spekulatiivinen instrumentti, jonka arvoa on hyvin vaikea perustella. Koska kryptojen arvo määräytyy sijoittajien ja spekulanttien ahneuden ja pelkojen mukaisesti, on hyvin vaikea nähdä että ne voisivat saavuttaa asemaa todellisena valuuttana perinteisten Fiat-valuuttojen rinnalla. Tarkoitus on ollut hyvä, mutta toteutus ei vain toimi. Kuka uskaltaisi ottaa vastaan maksuja valuutalla, jonka arvo voi pudota päivässä -10%? Vertaus kultaankaan ei toimi, koska juuri parhaillaan korkean inflaation ympäristössä kulta on ollut arvossaan, mutta kryptot ovat romahtaneet vapaapudotukseen. Voidaan siis perustellusti kysyä, mitä menettäisimme jos kryptot lakkaisivat yhtäkkiä olemasta?

Tästä syystä en ole kovin suuria summia sijoittanut kryptoihin. Osakeyhtiöillä puolestaan taustalla on aina yhtiön oikeaa liiketoimintaa, ja osakkeiden arvo on helpompi perustella yhtiöiden taloudellisen suorituskyvyn mukaisesti. Vaikka pörssikurssitkin ovat lasketelleet, saamme tasaisesti tietoa yhtiöiden taloudellisesta suorittamisesta. Ensi kuussa pyörähtääkin käyntiin Q2-raportointikausi, joten tuoretta tietoa on pian tarjolla yllin kyllin. Mielestäni tässä on spekulaation ja sijoittamisen ero, toinen tehdään tietoon pohjautuen ja toinen kun toivotaan että instrumentti nousee. Koska ”onhan se aina ennenkin noussut takaisin.”

Ovatko kryptot jatkossa hyvä sijoitus?

Vaikka kyseessä on spekulatiivinen sijoitus, krypto voivat olla siitä huolimatta hyvä sijoitus myös jatkossa. Käänne tapahtuu jos ja kun ahneus voittaa nyt nähdyn äärimmäisen pelon. Se voi tapahtua tänään, tai se voi tapahtua vaikkapa vuoden päästä, kukaan ei tiedä eikä infoa ole etukäteen tarjolla. Voi myös olla, että paluuta entiseen ei enää nähdä. Jos kryptoilla haluaa tehdä rahaa, parasta lienee tehdä ostoja tasaisesti esimerkiksi kuukausittain. Samalla tulee olla valmis hyväksymään se fakta, että mikäli sijoittajien kiinnostus kryptoihin jonain päivänä lakkaa, samalla voit menettää kaikki sijoittamasi varat.

Onko Harvia nyt halpa?

Harvia lukeutuu nykyisessä pörssirytinässä eniten laskeneiden suomiosakkeiden listalle. Laskettelua on tämän vuoden puolella kertynyt nyt liki -50%. Väkisinkin tällaisessa tilanteessa herää kysymys, joko osake olisi edullinen? Yritetään hahmottaa sitä tässä tekstissä tulospohjaisen arvostuksen kautta.

Hinnoittelu

Harvia on selkeä kasvuyhtiö, ja on hinnoiteltu etenkin lähihistoriassa sen mukaisesti. Monesti mielletään, että suuri osa yhtiön liikevaihdosta syntyy kotimaassa, mutta todellisuudessa viime vuonna liikevaihdosta peräti 79,4% syntyi kansainvälisestä liiketoiminnasta. Tämä on siinä mielessä positiivista, että juuri kansainvälisessä liiketoiminnassa on Harvian suurin kasvupotentiaali.

P/E-luku viime vuoden tuloksella ja perjantain päätöskurssilla on 16. Tuloksen kasvuvauhti on viimeisen viiden vuoden aikana ollut keskimäärin peräti 48,9 prosenttia per vuosi. Etenkin vuosien 2020 ja 2021 tuloskasvu oli erittäin vankkaa johtuen muun muassa yritysostoista. Näillä lukemilla PEG-luvuksi saadaan 0,33. Jos PEG-luku ei ole kaikille tuttu, kerrottakoon muistutuksena että lukemaa 1 pidetään neutraalina, alle sen voi olla merkki aliarvostuksesta ja yli yhden merkki siitä, että kasvua on hinnoiteltu jo osakkeeseen sisään. Näin ollen Harvian kohdalla tämä indikaattori kertoo aliarvostuksesta jos katsomme vain peruutuspeiliin.

On sanomattakin selvää, että nykyisessä markkinatilanteessa inflaatio nostaa raaka-aineiden hintoja ja tämä ei voi olla näkymättä myös Harvian katteessa mikäli nousseita hintoja ei ole saatu siirrettyä nopeasti tuotteiden myyntihintoihin. Yritysostokorttia on vilauteltu nytkin, mutta uudesta ostosta tai sen onnistumisesta ei ole mitään takeita. Tästä syystä voitaisiin laskea PEG-kerroin vielä niin, että sisällytetään huonompaa suoriutumista tuloksen kasvuprosenttiin sisään. Olettakaamme, että tuloskasvuprosentti jää jatkossa ensimmäisellä kvartaalilla nähtyyn 13,6 prosenttiin. Tällä kasvuvauhdilla PEG-luvuksi saadaan 1,17. Tähän peilattuna nykyarvostus olisi varsin neutraali. On kuitenkin huomioitava, että nykyisessä markkinatilanteessa ja Venäjältä vetäytymisen jälkeen yhtiön on erittäin vaikea saavuttaa kasvua toisen kvartaalin aikana. Näin ollen loppuvuoden varaan jää paljon tehtävää.

Jos katsotaan mitä analyytikot povaavat, Inderes odottaa tälle vuodelle tuloksen supistumista noin 6% verran viime vuoteen verrattuna. Vuodesta 2023 eteenpäin palattaisiin taas ripeähkölle kasvu-uralle. Tavoitehinta osakkeelle on peräti 42 euroa(tätä kirjoittaessa kurssi on 29,44€, matkaa tavoitehintaan 42,6%).

Toisen kvartaalin tuloksen jälkeen olemme varmasti paljon viisaampia näkymistä sen suhteen tuleeko tänä vuonna todellakin tulostaantumaa, vai saako Harvia kaivettua torjuntavoiton. Se on kuitenkin selvää, että muun muassa Venäjältä vetäytyminen on tehnyt oman lovensa tulokseen, ja tämän vaikutus tulee näkymään vasta toisesta kvartaalista eteenpäin. Markkina on tällä hetkellä erittäin lyhytnäköinen, ja kurssi tullee notkahtamaan huonoista uutisista. Nämä voivat olla hyviä ostopaikkoja, mikäli nähdään ylilyöntejä.

Kannattaako osakkeen kyydissä pysytellä?

Globaalin talouden tilanne on tällä hetkellä sellainen, että tasapainotellaan korkean inflaation ja talouden taantuman välillä. Se on kuitenkin selvää, että Harvian nykyarvostus ei juuri anna arvoa tulevaisuuden kasvulle. Tämä siitäkin huolimatta, että yhtiö on juuri investoinut tuotantokapasiteetin kasvattamiseen, joka takaa sille merkittävän kasvupotentiaalin.

Osinkoja on lupa odotella vähintään sama 0,6 euroa joka saatiin viime vuodelta. Yhtiön tavoitteenahan on jakaa tasaisesti kasvavaa osinkoa. Nykykurssille osinkotuotto on noin 2%. Taso ei ole korkea, mutta miksi olisikaan koska yhtiö itse osaa sijoittaa rahat erittäin tuottavasti.

Omasta mielestäni osakkeen nykyarvostus on suhteellisen edullinen, mikäli uskoo siihen että yhtiö palaa tämän välivuoden jälkeen kasvu-uralle. Lyhyellä tähtäimellä pidän kuitenkin mahdollisena, että markkina voi tarjota vielä lisää takapakkia jo Q2-tulosjulkistuksen yhteydessä. Pitkäjänteinen sijoittaja hyödyntää nämä ostopaikkana, kun pitää mielessä Harvian tulevaisuuden kasvupotentiaalin. Harvian kohdalla onkin syytä kaivaa esille suurennuslasin sijaan kiikarit.

Sisäpiirit pörssiyhtiöiden organisaatioissa

Perheyhtiöissä sekä joissain listaamattomissa yrityksissä on tapana palkata sukulaisia sekä muita tuttuja töihin. Tällöin asialla ei ole väliä, koska yrittäjä itse kantaa päätösten riskit ja seuraukset. Kun yhtiö listautuu pörssiin, nimityksissä pitää olla tarkempi, koska silloin ei enää ajeta oman lähipiirin etua vaan sijoittajien.

Välillä yhtiökokousten pöytäkirjoja lukiessa törmää hallitusnimityksiin, jotka vaikuttavat kyseenalaisilta. Usein näihin törmää kun kyseessä on entinen perheyhtiö, tai yhtiön työntekijöiden taustalla on jokin muu yhdistävä tekijä.

Sijoittajan on syytä huolestua, mikäli pörssiyhtiön organisaatiorakenne on hyvin sukulaisuussuhteisiin nojaava, eikä sillä ole aikaisempaa kokemusta pörssiyhtiön toimintakulttuurista. On hyvin mahdollista, että yhtiö tarvitsee useita vuosia omaksuakseen pörssiyhtiön toimintaperiaatteet. Tämä koskee niin alempia johtoportaita kuin ylinta päätäntävaltaa yhtiöissä.

Uusia hallitusnimityksiä kannattaa seurata etenkin pörssin pienemmissä yhtiöissä. Nykyään on helppo perehtyä hallituksen uusien nimitysten taustoihin esimerkiksi LinkedInin kautta. Mikäli nimitystä ei voi perustella hallitusehdokkaan sopivalla taustalla ja kokemuksella, hälytyskellojen on syytä soida. On suuri riski, että kokemattomuus tulee näkymään yhtiön suoriutumisessa pörssitaipaleellaan.

Kuinka tänä kesänä kannattaa lomailla kotimaassa?

Kuten hyvin tiedetään, inflaatio jyllää niin maailmalla kuin meillä Suomessakin. Hyödykkeiden hinnat kautta linjan ovat nousseet reipasta kyytiä. Jo viime kesänä tätä havaittiin etenkin rakennussektorilla, tällä kertaa vaikutukset ovat levinneet paljon laajemmin muun muassa tuiki tärkeisiin polttoaineisiin.

Tätä kirjoittaessa Oulun korkeudella 95E keskihinta on 2,543€/l, 98E 2,624€/l ja diesel 2,327€/l. Polttoaineiden hinnat ovat siis vuodessa nousseet kautta linjan noin euron per litra. Tästä inspiroituneena ajattelin tehdä tämän kirjoituksen, jossa laskeskelen kuinka lomamatkat voisi tänä kesänä hoitaa edullisimmin.

Laskelmat

Otetaan esimerkkilaskelmaan kolmehenkinen perhe, joka haluaa matkustaa tänä kesänä Oulusta Imatralle ihailemaan kaunista Imatrankoskea. Matkaa kohteeseen kertyy noin 530km eli menopaluu on 1060 km.

Tavallinen henkilöauto

Tyypillinen henkilöauto kuluttaa matka-ajossa noin 6 litraa per 100km. Näin ollen bensa-auton matkakulu kohteeseen ja takaisin olisi 95E:llä 161,80 euroa ja 98E:llä 166,80 euroa. Koska 98E palaa puhtaammin, sillä kulutus on aavistuksen pienempää(vastaavasti 95E taas hieman suurempaa). Näin ollen bensa-auton polttoainekustannuksiksi voitaisiin laskea näiden molempien bensalaatujen keskiarvo joka on 164,30€.

Dieselauton kulutukseksi voidaan laskea hieman pienempi 5 litraa per 100km, joten dieselille hintaa tulisi tällä matkalla 123,30€. Etu dieselautoilijan hyväksi on noin 40 euroa.

Sähköauto

Käytän esimerkkilaskelmassa omaa sähköautoani, jonka keskikulutus kesäkelillä on noin 14kWh/100km. Näin ollen virtaa kuluu koko matkalla 148,4 kWh. Tyypillisesti laturilla kilowattitunti hinnoitellaan 15-25snt/kWh. Käytetään siis tämän haarukan keskiarvoa, joka on 20snt/kWh. Sähköauton matkakustannukseksi tulee tällä matkalla noin 29,70 euroa. Todellisuudessa hinta ei ole edes aivan näin suuri, koska auton akun voi ennen lähtöä ladata kotona täyteen edullisemmalla hinnalla.

Tälläkin hinnalla laskettuna säästö bensiiniautoon verrattuna on 135 euroa ja dieseliin verrattuna 94 euroa. Karkeasti laskettuna sähkautoilija säästää yhden hotelliyön verran matkakustannuksissaan.

Asuntoauto + camping vs henkilöauto + hotelli

Tyypillinen suhteellisen moderni asuntoauto kuluttaa noin 10 litraa dieseliä per 100km. Näin ollen asuntoauton polttoainekustannukseksi tällä reissulla tulisi noin 247 euroa. Caravan-leirintämaksu asuntoautolle on noin 30 euroa per vuorokausi caravan+sähkö+henkilömaksuineen(2 aikuista + 1 pieni lapsi).

Jos esimerkin vuoksi kohteessa viivytään 2 vuorokautta, tulee kokonaiskustannukseksi 247€+60€=307€

Bensiiniautolla matkakustannus oli aikaisemmin mainittu 164,30€ ja hotelli noin 120€ per yö kun puhutaan hieman tasokkaammasta majoituksesta aamupaloineen. Kokonaispaketin hinta näin ollen 164,30€ + 240€=404,30€ eli säästöä asuntoauton eduksi tulisi noin 97 euroa.

Dieselautolla vastaava paketti olisi kokonaisuudessaan 40 euroa vähemmän, eli 364,30€. Säästö asuntoauton eduksi yhä 57 euroa.

Sähköautolla samaisen reissun kokonaishinnaksi muodostuu 29,70€ + 240€=269,70€. Säästö sähköauton eduksi on noin 37 euroa. Säästön lisäksi perhe saa nukuttua paremmin ja hintaan kuuluu lisäksi hotelliaamiaiset. Ei kuulosta yhtään hullummalta diililtä!

On hyvä huomata, että mikäli reissu vielä jatkuisi tästä eteenpäin, sähköauto säästää yhden tällaisen ”luksushotelliyön” per noin jokainen ajettu 500km. Jos tyytyy hieman halvempaan hotellimajoitukseen, tämä raja tulee luonnollisesti vastaan paljon nopeammin.

Entä julkinen liikenne?

Junalla

Vr yllätti positiivisesti, sillä edullisin menopaluumatka samalle reitille kustantaisi koko porukalle vain 92,40€. Näin ollen, mikäli Imatra olisi reissun ainoa kohde, kannattaa polttonesteillä käyvät henkilöautot jättää kotiin ja hypätä junaan. Näin säästöä matkakustannuksissa kertyisi bensiiniautoon verrattuna 71,90€ ja dieselautoon verrattuna 30,90€. Toki on sanottava, että näillä polttoainehinnoilla uskon junan olevan halvempi ratkaisu lähes mihin tahansa kohteeseen josta juna-asema löytyy, kunhan hoksaa ostaa liput ajoissa.

Sähköautoon verrattuna juna on 62,70€ kalliimpi, joten omalla autolla ajamiselle tulee hieman vaivanpalkkaa. Lisäksi onhan oma auto kohteessa aina huomattavasti mukavempi kuin olla sielläkin pelkkien julkisten varassa.

Lentäen + junalla

Norwegianin lennot Oulusta Helsinki-Vantaalle maksavat koko porukalle menopaluuna 283,26 euroa. Lisäksi junayhteys Imatralle kustantaa mennen tullen 50,40 euroa. Näin ollen matkojen kokonaiskustannus olisi 333,70 euroa. Hinnassa tämä kombo ei pysty kilpailemaan muiden liikkumismuotojen kanssa, mutta mikäli kohteeseen on kiire, taittuu koko matka noin 4 tuntiin kaikkine odotteluineen(teoriassa lento kestää vain tunnin ja junamatka 2,5 tuntia, mutta lentoasemalla pitää joka tapauksessa olla vähintään noin puoli tuntia aikaisemmin paikalla).

Yhteenveto

Jos sinulla on tänä kesänä sähköauto käytössäsi, voit onnitella itseäsi sillä todennäköisesti kotimaan lomailu tulee olemaan sinulle huomattavasti edullisempaa kuin muille. Tänä kesänä kannattaa suunnata katse myös julkisen liikenteen puoleen, sillä junaliikenne on noussut erittäin kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi, ja tarjoaa liikkumiseen mukavuutta ja väljyyttä esimerkiksi bussiin verrattuna(juuri epämukavuuden vuoksi en ottanut busseja mukaan tähän laskelmaan).

Toivotan kaikille samalla hyvää kesää ja mukavia kesälomareissuja!

Miksi useammat ihmiset ovat kiinnostuneet siitä, miten investointisektori toimii nykyään?

Talousuutisia on nykyään helppo seurata, kiitos kehittyneen tiedonvälityksen. Ihmiset ovat kuitenkin entistä kiinnostuneempia investointisektorin toiminnasta. Tässä artikkelissa pohditaan syitä tähän. Yksi keskeinen maailmassa tapahtunut muutos on internetin kehittyminen viimeisen noin kolmenkymmenen vuoden aikana. Ei ole liioiteltua sanoa, että se on muuttanut elämämme totaalisesti. Ensinnäkin se on siirtänyt eri aloja virtuaaliseen muotoon, joista oli aiemmin saatavilla ainoastaan ns. ”kivijalkaversio”.

Tämä on totta esimerkiksi nettikasinoiden, joista Mr Green -nettikasino käy hyvänä esimerkkinä, kohdalla. Internetin myötä oli mahdollista saada kasinokokemus virtuaalisessa muodossa – enää ei siis ollut tarvetta suunnata paikalliselle kivijalkakasinolle. Internet käytännössä poisti aikaa ja paikkaa koskeneet rajoitteet.

Internet apuun myös talousasioissa

Internet on mullistanut ennen kaikkea kuitenkin tiedonvälityksen ja tiedon löytämisen. Internetiä onkin joskus kutsuttu tiedon valtatieksi ja sieltä löytyy käytännössä lähestulkoon rajaton määrä tietoa. On vain osattava etsiä oikeat lähteet valtavan tarjonnan joukosta. Talousasioista kiinnostuneelle internet on avannut aivan uudenlaisen väylän tiedon etsimiseen ja hyödyntämiseen. Enää emme ole television ja lehtien talousuutisten varassa, vaan voimme etsiä ja löytää tarvitsemamme tiedon itse. Tämä koskee myös investointisektoria: siitäkin on melko helppo löytää tietoa. Lähdemme purkamaan otsikossa esitettyä kysymystä pala palalta: ensin selvitämme, mitä termillä tarkoitetaan ja sitten pohdimme, miksi se herättää kiinnostusta.

Investointisektori, mikä se tarkalleen on?

Tässä vaiheessa on hyvä määritellä se, mitä investointisektorilla tarkoitetaan. Sektorilla tarkoitetaan  talouden aluetta, missä toimijat jakavat saman tai yhteydessä olevan bisnesaktiviteetin, tuotteen tai palvelun. Jako sektoreihin auttaa analysoimaan niiden toimintaa paremmin. Sektorit edustavat isoja ryhmiä, joilla on samanlaisia bisnesaktiviteetteja, kuten esimerkiksi maataloutta tai metsäsektoria. Tässä artikkelissa puhutaan investointisektorista, joten luonnollisesti tämän sektorin toimijoiden bisnesaktiviteetti on investointi. Operoijia tällä alalla ovat esimerkiksi isot investointipankit.

Mitä se investointi sitten on?

Seuraavaksi määrittelemme investoinnin. Se voi tarkoittaa suppeassa määritelmässä (liiketaloustieteessä) rahankäyttöä pääomahyödykkeiden hankkimiseen. Yleensä se tehdään tuotannon aloittamiseksi tai kasvattamiseksi. Sen voi määritellä myös panostukseksi johonkin myöhemmin tuottavaan, mikä vastaa tämän artikkelin aihetta. Investointeja tehdään luonnollisesti aloille ja yrityksiin, joiden uskotaan menestyvän ja tuottavan voittoa tulevaisuudessa. Olemme nähneet esimerkiksi sen, miten IT-yrityksiin investoitiin todella voimakkaasti 2000-luvun taitteessa. Voidaan varsin hyvin sanoa, että ilman investointeja ei ole toimivaa talouttakaan. Laajemmassa mittakaavassa katsottuna kansainväliset investoinnit ovat avainasemassa niille sektoreille, jotka pyrkivät muokkaamaan tulevaisuutta, esimerkiksi erilaisten kulutustottumusten suunnannäyttäjinä.

Miksi kiinnostus investointisektoriin sitten kasvaa?

Tähän kysymykseen ei ole yhtä vastausta, vaan syy on oletettavasti yhdistelmä monia eri syitä. Ensinnä on huomattava se, että viime aikoina on puhuttu taloudesta todella paljon uutisissa: maailman tapahtumien vaikutuksesta talouteen ja niin edelleen. Investoinnit ovat luonnollisesti olennainen osa toimivaa taloutta ja mikäli investoinnit eivät liiku, ei talouskaan kasva. Talous on niin monimutkainen kokonaisuus, että sen ymmärtäminen vaatii aikaa ja vaivaa: onkin luonnollista aloittaa siihen perehtyminen koko taloutta ylläpitävästä asiasta, kuten investoinneista. Se on keskeinen syy, miksi investoinnit kiinnostavat.

Esimerkissä on voimaa, myös investointien puolella

Asian on yksinkertaisesti ilmaistuna niin, että mikäli investointeja ei tehdä, kerääntyy raha kuvainnollisesti vuoriksi investoijille, jotka panttaavat investointien tekemistä. Tämä luonnollisesti johtaa talouden hiipumiseen, kun talouden koneistoa ei voidella investoinneilla. On syytä huomata, että investointien lykkääminen isojen toimijoiden puolelta voi johtaa psykologiseen vaikutukseen: tavallisetkaan ihmiset eivät lähde tekemään investointeja, kun suuret peluritkaan eivät niitä tee. Psykologian vaikutusta ja esimerkin seuraamisen voimaa ei voi taloudessa aliarvioida. Investointeja seuraamalla voi siis pyrkiä ennakoimaan tulevaa kehitystä. Tämä kiinnostaa luonnollisesti sijoittajia.

Investointisektori oman talouden suunnittelun apuna

Investointisektorin seuraaminen antaa siis hyvän kuvan talouden kokonaistilanteesta: mikäli investointisektori investoi, kertoo se siitä, että investoijilla on uskoa tulevaisuuteen ja talouteen. Tämä auttaa myös tavallista kuluttajaa suunnittelemaan omaa taloutta: esimerkiksi lainojen korot ovat erittäin tärkeitä, mikäli kaavailee vaikkapa lainan ottamista asuntoa varten. Investointisektorin toimita on hyvä indikaattori talouden tulevaisuuden ennustamiseen.

Eri investointistrategiat – kumpi toimii?

Investointistrategiat voi jakaa karkeasti kahteen: toiset investoivat niin sanotusti lauman mukana, toiset puolestaan investoivat arvon perusteella. Jälkimmäinen ryhmä laskee, että paras tapa sijoittaa, on välttää laumakäytöstä. Juttu on nimittäin niin, että markkinat eivät toimi rationaalisesti, vaan joskus hyviä osakkeita laitetaan myyntiin hölmöistä syistä johtuen. Tällaisessa tilanteessa laumaa vastaan menevä sijoittaja ostaa muiden myymiä osakkeita ja jää katsomaan, mitä niille tapahtuu. Investointimarkkinoita seuraava puolestaan saa hyvän näkymän siihen, kumpi näistä lähestymistavoista on se oikea.