Työterveydenhuollon tavoitteena on ylläpitää työntekijöiden terveyttä ja edistää työkykyä. Nykyinen järjestelmä kohtaa kuitenkin useita haasteita. Etenkin viime vuosina yritykset ovat painineet kasvavien kustannusten ja epätasaisen palvelulaadun kanssa. Lisäksi etätyön yleistymisen myötä työelämä on kohdannut suuren muutoksen. On kysyttävä, vastaavatko nykyiset työterveyskäytännöt enää modernin työelämän todellisiin tarpeisiin.
Nykyjärjestelmän haasteet
1. Liiallinen keskittyminen tutkimuksiin:
Monet perinteiset työterveystoimijat painottavat laboratoriodiagnostiikkaa ja kuvantamista, jotka voivat nostaa työterveyskustannuksia tarpeettomasti. Tämä johtaa tilanteisiin, joissa työnantaja maksaa palveluista, joilla on vain vähäinen vaikutus työntekijöiden terveyteen tai työkykyyn. Useissa keskusteluissa kuulee viestiä kuinka julkisella puolella hoitoon on vaikea päästä, kun taas yksityisellä puolella ylidiagnosoidaan. Osittain tämä epätasapaino johtuu juuri siitä, että työterveyden toimijat tekevät hyvää katetta ylimääräisillä laboratoriotesteillä sekä kuvantamisilla, näin ollen henkilökunnan panos nähdään hoitotehtävien sijaan pikemminkin taloudellisesta näkökulmasta. On selvää että tämä ei palvele kenenkään etua, ei palvelua ostavan yrityksen joka on lystin maksajana, eikä työterveyden asiakkaan.
2. Epätasapaino palveluissa:
Työterveydenhuolto on perinteisesti keskittynyt fyysisiin altisteisiin, kuten esimerkiksi meluun ja pölyyn. Vaikka nämä ovat edelleen tärkeitä, nykypäivän suurimmat työkykyä uhkaavat tekijät liittyvät mielenterveyteen ja työssä jaksamiseen. Näiden tarpeiden täyttäminen vaatii uudenlaista lähestymistapaa, esimerkiksi lyhytterapian lisäämistä palveluvalikoimaan. Lisäksi valmentaminen terveisiin elämäntapoihin on tärkeää.
3. Kustannusten hallinnan vaikeus:
Monet yritykset kohtaavat dilemman: tarjotaanko kaikki mahdolliset palvelut vai supistetaanko työterveys pelkäksi lakisääteiseksi minimitasoksi? Usein puuttuu välimuoto, jossa kustannukset ja palveluiden vaikuttavuus olisivat tasapainossa.
Miten työterveydenhuoltoa voisi parantaa?
1. Kohdennetut ja tarpeisiin vastaavat palvelut:
Yritykset hyötyvät räätälöidyistä palvelupaketeista, joissa maksut kohdistuvat juuri siihen, mikä on työntekijöiden ja organisaation kannalta olennaista. Näin voidaan välttää resurssien haaskaaminen tarpeettomiin tutkimuksiin tai palveluihin.
2. Mielenterveys keskiöön:
Mielenterveyden ongelmat ovat nousseet suurimmaksi sairauspoissaolojen syyksi, joten lyhytterapian kaltaiset palvelut olisi hyvä sisällyttää osaksi työterveyttä. Tämä tukisi työntekijöiden jaksamista ja ehkäisisi pidempiä sairauspoissaoloja. Yksilöön kohdistuvien toimien lisäksi olisi tärkeää keskittyä myös johtamisen kehittämiseen ja työyhteisön hyvinvointiin. Hyvä johtaminen ja terve työilmapiiri edistävät mielenterveyttä ja voivat vähentää kuormittavien tilanteiden syntymistä jo ennalta.
3. Ennaltaehkäisy tärkeimpänä:
Työkykyjohtaminen on keskeinen osa päivittäistä johtamista, ja sen tavoitteena on ylläpitää ja edistää sekä yksilöiden että työyhteisön hyvinvointia. Tämä tarkoittaa työntekijöiden ja organisaation voimavarojen tunnistamista ja vahvistamista. Ennakoivilla toimilla, kuten varhaisella puuttumisella ja säännöllisillä työhyvinvoinnin kartoituksilla, voidaan tehokkaasti tunnistaa työkykyriskejä ja ehkäistä niiden muuttumista vakaviksi ongelmiksi.
On tärkeää, että työkykyjohtaminen toteutetaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, jolloin voidaan hyödyntää asiantuntijoiden tarjoamaa tukea ja työkaluja, kuten esimerkiksi mielenterveyden työkalupakkia. Näin voidaan luoda yksilöllisiä ja yhteisöllisiä ratkaisuja, jotka tukevat työntekijöiden työssä jatkamista ja ennaltaehkäisevät sairauspoissaoloja.
Ennaltaehkäisyyn kuuluu myös joustavien työjärjestelyjen ja hyvinvointiohjelmien integroiminen organisaation arkeen, jotta työntekijöiden voimavaroja voidaan vahvistaa pitkäjänteisesti. Hyvin johdettu työkykyjohtaminen lisää työhyvinvointia ja tuottavuutta sekä vähentää työkyvyttömyyden kustannuksia.
Esimerkki nykyaikaisesta ja kustannustehokkaasta työterveydenhuollosta
Norre Työterveys näyttää esimerkkiä siitä, miten työterveydenhuolto voidaan järjestää tehokkaasti ja nykyaikaisesti. Heidän lähestymistapansa on yksinkertainen: palvelut kohdennetaan yrityksen ja työntekijöiden todellisiin tarpeisiin. Hyvinvointia niin työssä kuin vapaa-ajallakin mitataan ja tämän perusteella laaditaan toimintasuunnitelma ja jatkoseuranta. Norren räätälöidyt palvelupaketit varmistavat, että yritykset maksavat vain olennaisista palveluista, mikä tekee järjestelmästä kustannustehokkaan.
Lisäksi Norre tarjoaa nykyaikaisia ratkaisuja, kuten lyhytterapiaa ja muita mielenterveyspalveluita, jotka ovat jääneet perinteisessä työterveyshuollossa taka-alalle. Heidän toimintamallinsa ei keskity pelkästään sairauden hoitoon, vaan ennen kaikkea sen ennaltaehkäisyyn.
Norren asiakkaana työterveyskustannukset tiedetään etukäteen. Se helpottaa talouden suunnittelua tiukemmassakin taloustilanteessa. Palvelut tarjotaan kiinteällä hinnalla, ja heiltä löytyy valmiit työkalut kustannusten hallintaan. Tämä mahdollistaa sen, että asiakasyritys voi tarkasti määrittää, kuinka paljon euroja käytetään työntekijöiden hyvinvointiin.
Lopuksi
Nykyisessä työelämässä työntekijöiden jaksaminen on avainasemassa. Työterveydenhuollon on siirryttävä passiivisesta reagoinnista aktiiviseen ennaltaehkäisyyn ja tuettava monipuolisesti niin fyysistä kuin henkistä hyvinvointia yksilö- ja työyhteisötasolla, yhteistyössä työnantajan kanssa. Esimerkit, kuten Norre, näyttävät tietä uudistumiselle tarjoamalla kustannustehokkaita ja tarkoituksenmukaisia ratkaisuja, jotka hyödyttävät aidosti sekä työnantajaa että työntekijää.