Kuten monet varmasti muistavat, olen aikaisemmissa teksteissäni kirjoittanut matkastani bitcoin-miljonääriksi. Tie ei aina ole ollut ruusuinen, mutta olen kaikesta huolimatta onnistunut tekemään ihan hyviäkin tuottoja matkan varrella. Kohtuulliseen suoritukseen pääsin myös viimeisimmällä peliliikkeelläni.
Olin jälleen viime joulukuuhun saakka täysin ilman bitcoinia, mutta tuolloin orastavan nousun jo alettua päätin lähteä jälleen pienellä panoksella mukaan. Ostin 4.12.2023 Nordnetistä Bitcoin XBTE trackeria jonka olen todennut käteväksi tavaksi ottaa bitcoin-näkemystä. Tuolloin kurssi oli 1 754,42 euroa.
Nousu jatkuikin siitä eteenpäin melko reippaana, välillä pienehkö sijoitukseni oli reilut 1000 euroa voitolla. Huhtikuun lopulla alkoi kuitenkin jälleen matalapaine, joka sai miettimään että ehkä tämä oli tällä kertaa minun osaltani jälleen tässä ja on aika lunastaa voitot kotiin. Näin lopulta teinkin 2.5.2024 kun myin omistukseni kurssiin 2 510 euroa. Ei siis aivan optimisuoritus, mutta olen tähänkin erittäin tyytyväinen.
Vain noin viiden kuukauden pitoajalla sain kerrytettyä pääomalle noin 43% tuotot ja rahamääräisesti tuottoa kertyi 755,58 euroa. Ei hassummin, vaikka olisihan sijoitettu pääoma aina voinut suurempikin olla.
Olen kuitenkin bitcoinin suhteen liian pelokas sijoittamaan siihen suurempia pääomia, koska se tuntuu niin spekulatiiviselta ja arvo nousee ja romahtelee sangen villisti. Vaikka osakkeissakin on omat riskinsä, niitä voin omistaa rauhallisemmin mielin kun pystyn lueskelemaan yhtiöiden taloudellisesta suoriutumisesta. Tulen todennäköisesti jatkossakin sijoittamaan bitcoiniin ja hyödyntämään näitä hyviä paikkoja kun on edellisen romahduksen jäljiltä taas mahdollista päästä nousuvirtauksen mukaan.
Rakennusmarkkinat Suomessa ovat jäähtyneet lähes pysähdystilaan. Riippuen keneltä kysyy, kasvun odotetaan alkavan joko tämän vuoden toisella vuosipuoliskolla tai vasta ensi vuonna. Tämän jälkimmäisen ennusteen antoi Kesko, joka on Suomen markkinajohtaja rakentamisen ja talotekniikan kaupassa.
Osakkeita tuppaa saamaan silloin halvemmalla kun markkinat ovat heikot. Näin ollen pohdin tämän kirjoituksen sekä pienten pikalaskelmien verran olisiko nyt hyvä hetki lähteä mukaan rakennusmarkkinan kasvuun Keskon matkassa. Kuten tiedetään, Keskolla on rakentamisen lisäksi muitakin tukijalkoja esimerkiksi päivittäistavarakaupassa ja autokaupassa, joten tulosta voi edellyttää kertyvän myös heikoimpina aikoina. Tästä huolimatta juuri rakennusmarkkinan heikkous on pääajuri joka on Keskonkin osakkeeseen vaikuttanut negatiivisesti.
Kuten tiedetään, Kesko on markkinajohtaja rakentamisessa ja talotekniikassa K-Raudan ja Onnisen kautta, joten on oletettavaa että rakennusmarkkinan elpyessä Kesko tulee kokemaan mukavaa myötätuulta muiden liiketoimintojen tehdessä oletetusti suhteellisen vakaata tulosta.
Hinnoittelu
Tällä hetkellä Keskon B-osake on halvempi(16,90€), joten suoritan laskelmat perustuen siihen. Jos katsotaan osakkeen menestystä 12 kuukauden taakse, on osake lasketellut noin -14,5%.
Tämä ei loppujen lopuksi poikkea kovin paljon rakentajien osakelaskusta, esimerkiksi YIT on laskenut vuoden aikana noin -19%.
Keskon P/E-luku on viime vuoden tuloksella noin 13,2 ja P/B-luku 2,44. Tämän vuoden ennusteella P/E-kerroin tulee olemaan todennäköisesti vielä hieman suurempi, sillä riskinä on E-komponentin eli tuloksen painuminen viime vuotta alemmalle tasolle. Osinkoa jaettiin viime vuoden tuloksesta 1,02 euroa per osake, joka tarkoittaisi nykykurssille noin 6% osinkoa. On todennäköistä, että aivan tähän tasoon ei tänä vuonna päästä.
Ennusteet
Yhtiö ohjeistaa tälle vuodelle 620-720 miljoonan euron liikevoittohaarukkaa, kun vuonna 2023 päästiin 712 miljoonaan. Kuten voidaan havaita, viime vuoden liiketulos olisi aivan uuden ohjeistuksen ylälaidassa. Näin ollen todennäköisempää on, että tästä tullaan jäämään ainakin jonkin verran kuluvana vuonna.
Yhtiön oman ohjeistuksen perusteella voidaan laskea muutama mahdollinen skenaario. Nämä voisivat olla 620, 670 ja 720 miljoonan euron liikevoittotasot.
Mikäli liikevoitto jäisi haarukan alalaitaan 620 miljoonaan euroon, tarkoittaisi tämä noin 1,11 euron osakekohtaista tulosta. P/E-luku olisi tällöin noin 15,2 nykyhinnoittelulla ja osinkoa voitaisiin odottaa osingonjakosuhteen pysyessä viime vuoden tasolla 0,89 euroa eli nykyhinnalle noin 5,3%.
Mikäli liikevoitto olisi 670 miljoonaa euroa, tarkoittaisi tämä noin 1,20 euron osakekohtaista tulosta. P/E-luku olisi tällöin noin 14 nykyhinnoittelulla ja osinkoa voitaisiin odottaa osingonjakosuhteen pysyessä viime vuoden tasolla 0,96 euroa eli nykyhinnalle noin 5,7%.
Mikäli liikevoitto olisi haarukan ylälaidassa 720 miljoonaa euroa, tarkoittaisi tämä noin 1,29 euron osakekohtaista tulosta. P/E-luku olisi tällöin noin 13 nykyhinnoittelulla ja osinkoa voitaisiin odottaa osingonjakosuhteen pysyessä viime vuoden tasolla 1,03 euroa eli nykyhinnalle pyöreät 6%.
Vastaavat tulostuottotasot näille kolmelle portaalle olisivat 6,6%, 7,1% ja 7,7%.
Yhteenveto
Onko Keskon osake nyt kallis vai halpa? Tämän voi jokainen sijoittaja pohtia oman tuottovaatimuksensa mukaisesti. Samalla tulee muistaa, että tällä hetkellä rakennusmarkkina on erityisen heikko, ja voisi olettaa että tältä osin elämme jonkinlaista poikkeusaikaa.
Mikäli Kesko pääsisi tänä vuonna oman ohjeistushaarukkansa puoliväliin, alkaisi osinkotuotto olemaan jo noin 6% pinnassa. Tätä voidaan mielestäni pitää hyvänä pohjatuottona heikon markkinan vallitessa. Oletettavaa on, että kun rakennusmarkkina joskus piristyy, on Kesko suurimpien voittajien joukossa markkinajohtajan asemassaan. Näin ollen uskaltaisin veikata, että jo keskipitkällä aikavälillä Kesko tulee kasvamaan ja sitä kautta parantamaan juoksuaan myös pörssin puolella.
Tällöin osakkeen arvostus on todennäköisesti aivan jotain muuta kuin nyt.
Hallituksen ajamat työelämäuudistukset ovat saaneet ammattiyhdistysliikkeen sekä vasemmisto-opposition puolustustilaan. AY-liike on parhaillaan halvaannuttanut kotimaisen teollisuuden kolmeksi viikoksi. Tämä on tarkoittanut tehtaiden alasajoja sekä työntekijöiden lomautuksia, todennäköisesti myös irtisanomisia on luvassa. Kuinka tähän on oikein päädytty ja miten tilanne ratkaistaan?
Miksi hallitus leikkaa?
Kuten tiedetään, Suomi on jumbosijalla Pohjoismaisessa vertailussa jokaisella taloudellisella mittarilla. Suomen bruttokansantuote on jäänyt kroonisesti verrokkimaitaan heikommaksi. Kun tähän yhdistetään Suomen kaamea velkavuori, on yhdistelmä tuhoisa. Tähän tilanteeseen olemme ajautuneet, koska edelliset hallitukset eivät ole kyenneet riitävästi parantamaan maamme kurssia. Nyt alkaa olemaan viimeiset hetket suunnanvaihdokselle, mikäli mitään ei tehdä leikkaamme seuraavaksi Kreikan tyyliin IMF:n valvonnan alla.
Sanna Marinin hallituksen huoleton talouspolitiikka oli maamme taloudelle tuhoisin pitkään aikaan. Silmitöntä velanottoa perusteltiin lähinnä koronalla, mutta todellisuudessa samaan aikaan muut Pohjoismaat pärjäsivät paljon paremmin. Joko maatamme johdettiin huonosti, tai korona koski vain Suomea. Toinen näistä vaihtoehdoista lienee totta.
Marinin hallituksen aikana velkaa otettiin reilusti ja rahaa myös jaettiin reilusti, leikkauksista ei ollut tietoakaan. Johtajuuspulan vuoksi kaikki leikkausta etäisestikään muistuttavat toimet peruttiin julkisen paineen alla.
Maassamme on ollut viime vuosina vallassa useita oikeistohallituksiakin, joten eikö ole outoa etteivät edes ne ole kyenneet sopeuttamaan Suomen taloutta riittävästi? Tässä vaiheessa esiin astuu ammattiyhdistysliikkeen vaikutus. ne ovat käyttäneet ulkoparlamentaarista valtaansa hyväkseen ja varmistaneet, että tarvittavia työelämäuudistuksia ei ole saatu toteutettua. Käytännössä tämä on tarkoittanut uhkailua poliittisilla lakoilla. Näyttää kuitenkin siltä, että nykyinen oikeistohallitus on riittävän vahva ajamaan nämä tarvittavat uudistukset läpi.
Työntekijät kärsivät eniten
Nykytilanne kolmen viikon lakkoineen demokraattisesti valittua hallitusta vastaan on oiva esimerkki siitä, että poliittisten lakkojen rajaamista tarvitaan. Ei voi olla niin, että vaalien jälkeen epämieluisa hallitus pyritään kaatamaan tai vaikuttamaan sen päätöksiin painostuskeinoilla. Mieltä kyllä saa osoittaa, mutta sen voi tehdä myös niin ettei samalla vahingoiteta yrityksiä ja työntekijöitä kuten nyt on käynyt. Mainehaitta maallemme on suuri ja Suomeen on tällaisen shown jälkeen yhä vaikeampaa houkutella investointeja.
Yritysten vanavedessä kärsijöitä ovat työntekijät. Eikö olekin ironista, että ammattiyhdistysliike vahingoittaa näillä toimenpiteillä eniten juuri niitä joiden asioista sen tulisi huolehtia? Nämä painostustoimenpiteet heikentävät työntekijöiden asemaa sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä.
Luonnollisesti mukana on sekin aspekti, että ammattiyhdistysliike käy tässä taistelua omasta vallastaan. Poliittisten lakkojen rajaamisen jälkeen se ei enää kykene vaikuttamaan maan politiikkaan yhtä vahvasti kuin on tähän asti ollut mahdollista. Toivon kuitenkin AY-johtajille sen verran viisautta, että eivät edustamiensa työntekijöiden kustannuksella jatkaisi tätä leikkiä.
Miten tästä eteenpäin?
Toivon mukaan ammattiyhdistysliike sisäistää, että painostuskeinot eivät tähän hallitukseen toimi, ja lopettaa maan halvaannuttamisen sekä alkaa jälleen ajamaan työntekijöiden etua. Hallitus ajaa uudistukset läpi eduskunnan tuella, ja jatkossa näemme kuinka toimet vaikuttavat.
Mikäli käykin niin, että kansa on tyytymätöntä harjoitettuun politiikkaan, sen näemme varmasti seuraavissa vaaleissa. Sitä ennen hötkyily on turhaa.
Ammattiliittojen lakkokenraalit tiedottivat tänään uusista kaksi viikkoa kestävistä lakoista. Tämä ilmoitus tuli sen jälkeen, kun pääministeri Orpo kutsui ammattiliitot neuvotteluihin perjantaiksi. On ilman muuta selvää, että tällä toimenpiteellä ammattiliitot pyrkivät lisäämään panoksia perjantain neuvotteluihin, ja toivovat liennytyksiä jo hallituksen suunnittelemiin työelämän tehostustoimiin.
Tilanne on monella tapaa mielenkiintoinen. Hallituksella on vaaleissa saatu mandaatti tehdä jo pitkään kaivattuja lakimuutoksia, joilla pyritään palauttamaan Suomen kilpailukyky. Ammattiliitot pyrkivät kuitenkin ulkoparlamentaarisella vallallaan sabotoimaan näitä toimia parhaansa mukaan kiristämällä lakoilla. Viimeisin julkistettu kahden viikon lakko raskaaseen prosessiteollisuuteen ja satamiin laittaa käytännössä koko maan teollisuuden seis.
Tilanteen ratkaisevat lopulta työntekijät itse. Kumpi on tärkeämpää, toimia *hiipuvien ammattiyhdistysliikkeiden vallan nappuloina vai olla lojaali työnantajalleen joka tarjoaa kuukaudesta ja vuodesta toiseen leivän pöytään? Tällä hetkellä markkinat ovat muutenkin heikot kun keikumme laman kynnyksellä, joten kannattaako lakkoilemalla riskeerata oman työnantajansa liiketoimia? Näin mittava lakko tulee toteutuessaan todennäköisesti aiheuttamaan YT-aallon jonka mukana tullaan näkemään sekä lomautuksia että irtisanomisia, valitettavasti.
Toivon mukaan tässä nähdään samalla Suomen viimeiset poliittiset lakot. Kuten nyt nähdään, tilanne on täysin kestämätön ja tarvittavia työelämäuudistuksia on mahdoton toteuttaa tällaisessa ympäristössä. Poliittisten lakkojen moraali on lisäksi todella löyhää. Lakkojen on tarkoitus kohdistua hallitukseen, mutta samalla aiheutetaan miljardiluokan vahingot yrittäjille. Tässä ei ole suoraan sanottuna mitään järkeä.
*Tarkkaa dataa ammattiyhdistysliikkeiden reaaliaikaisesta jäsenmääristä ei ole, joten lähteenä käytetty vanhempia tilastoja. YTK työttömyyskassa puolestaan julkaisee jäsenmääriään vuosittain, ja siinä on nähtävissä merkittävää kasvua vuosi toisensa perään.
Teknologian kehittyminen viime vuosikymmenien aikana on ollut todella mullistavaa ja sillä on meidän jokaisen elämässä valtavia vaikutuksia. Tässä artikkelissa päätimme tutkia hieman lähemmin millaisia vaikutuksia teknologialla oikein on, kun puhutaan päivittäisisitä yhteiskunnan asioista ja miksi se meidän kansantaloudelle niin tärkeä.
Teknologialla on ollut aina suuri vaikutus kansantaloudelle, mutta tänä päivänä siitä on tullut entistäkin tärkeämpää. Se näkyy meidän jokapäiväisessä elämässä, olipa kyse sitten työprosesseista, taloudellisesta kehityksestä, tuotannosta tai ihan vaan kulutustottumuksista. Se toimii innovaattorina mutta samalla myös haastaa perinteisiä malleja monilla eri aloilla.
Teknologian vaikutukset näkyvät monin tavoin elämässämme
Kehittynyt teknologia näkyy erilaisin tavoin meidän kaikkien elämässä. Teknologiasta puhuttaessa monille saattaa ensimmäisenä tulla mieleen viihdemaailma, sillä se on ala, joka hyötyy kehityksestä valtavan paljon. Huima kehitys näkyy esimerkiksi laitteissa, joita käytämme tänä päivänä kotona ja työpaikalla. Teknologiaa on myös paljon hyödynnetty esimerkiksi pelialalla, jossa alan eri toimijat, kuten esimerkiksi moni casino verkossa, ovat hyötyneet teknologiasta. Näiden lisäksi teknologia vaikuttaa myös muilla tavoin elämäämme.
Teknologia auttaa pysymään kilpailukykyisenä ja lisää työpaikkoja
Erilaiset teknologian edistysaskeleet näkyvät monilla eri aloilla joko välillisesti tai suoraan. Se on mahdollistanut monien alojen pysymisen entistä kilpailukykyisempänä ja auttanut menestystymään paremmin kehittyvässä maailmassa. Digitalisaation tuleminen ja automaatio ovat mullistaneet monien alojen prosesseja ja sitä kautta haastanut perinteisiä toimintoja.
Teknologian kehittymisen myötä uusia palveluita ja toimialoja on päässyt syntymään, mikä näkyy modernisoinnin trendinä ympäri maailmaa. Esimerkiksi erilaiset pilvi- ja digipalvelut ovat tehneet asioiden hoitamisesta huomattavasti helpompaa kansalaisille monessa maassa. Tämän muutoksen myötä uusia työpaikkoja on syntynyt valtavasti, ja erityisesti ICT-ala on yksi monista, joka hyötyy teknologian kehityksestä.
Työmaailmassa teknologia on muuttanut valtavasti asioita, sillä isot yritykset ovat esimerkiksi tuoneet niin kutsutut mikrotyö-alustat työpaikoille, joiden tehtävänä on helpottaa tehtävien jakamista pienempiin osiin. Tarkoituksena on ollut ulkoistaa tällaiset tehtävät siten sopimustyöntekijöille. Monia yrityksiä tämä on auttanut säästämään kustannuksissa.
Automaatio on yksi keskeisimmistä vaikutuksista, sillä robotiikan ja tekoälyn avulla on voitu automatisoida tiettyjä rutiineja sekä toistuvia tehtäviä, mikä puolestaan lisää tehokkuutta ja samalla tuottavuutta. Tämä on saatettu alkuun nähdä uhkana työpaikoille, mutta monien työntekijöiden kohdalla on voitu tehdä uudelleenkoulutusta ja siirtää työntekijöitä muihin eri tehtäviin.
Monet maat ovat hyötyneet teknologiasta niinkin paljon, että se näkyy jo esimerkiksi BKT:n kasvussa. Lisäksi se mahdollistaa jatkuvasti erilaisiin yritysinnovaatioihin, mikä voi parhaimmillaan palvella asiakkaita vieläkin paremmin.
Teknologia tulee muokkaamaan kansantaloutta entistä enemmän vielä tulevaisuudessa
On päivän selvää, että teknologia tulee olemaan vahvasti mukana elämässämme myös tulevaisuudessa. Se luo samalla sekä huikeita mahdollisuuksia mutta myös omanlaisia haasteita. Kehitys tulee vaatimaan ponnisteluja niin yrityksiltä, hallituksilta kuin ihan meiltä tavallisilta tallaajiltakin.
Teknologian kehityksen mukana pysyminen edellyttää yhteistyötä eri tahojen välillä sekä jatkuvaa oppimista, sääntelyjen mukauttamista sekä myös eettisten näkökohtien tutkimista ja digitaalista osallisuutta. Jokainen joutuu päivittämään taitojaan, jotta voi pysyä teknologian kehityksen mukana. Yhtenä keinona voi olla yrityksien ja hallituksen tarjoamat koulutusohjelmat, joissa jokainen voi parantaa omia taitojaan teknologian osalta.
Erityisen tärkeää on pystyä varmistamaan tasapaino yleisen edun ja innovaatioiden välillä, jotta kuluttajia kohdellaan reilusti ja kilpailu on reilua. Digitaalista kahtiajakoa ei saisi antaa tapahtua, vaan loppukäyttäjien kohdalla on otettava huomioon kaikkien tarpeet.
Teknologia näkyy kaikkialla jokaisen elämässä
Teknologia tekee monista arjen asioista meille helppoa mutta samalla se näkyy myös työelämässä erilaisten innovaatioiden lähteenä sekä työpaikkojen tarjoajana. On selvää, että tekniikka on tärkeä osa elämäämme myös tulevaisuudessa ja erilaiset muutokset ja siirtymiset vaativat kaikilta paljon ponnisteluita.
Harvia julkaisi tänään loistavan Q4-tuloksen, jonka myötä osakekurssi kiitää valtavassa reilun 20% nousussa tätä kirjoittaessa. Tarkastelin yhtiön suoriutumista ja omia toimiani tarkemmin ja sainkin siitä inspiraation kirjoittaa tämän tekstin.
Venäjän hyökkäyssodan tiimellyksessä etenkin kasvuosakkeet ottivat takapakkia laajalla rintamalla. Tähän sakkiin kuului myös Harvia, joka ehti nousta korona-buumin aikaan jo kuplahinnoittelun puolelle. Osaketta omistavana teki pahaa katsoa kun omistukset sulivat päivä päivältä. Silti maltillisena sijoittajana katselin omistusten sulamista vielä melko pitkäänkin.
Markkinaheikkouden jatkuessa oli mietittävä ja tehtävä jonkinlaisia (paniikki?)ratkaisuja. Koska yhtiön tulevaisuus näytti tuossa kohtaa epävarmalta, päätin myydä kaikki tuolloin omistamani osakkeet. Venäjältä irtautuminen pientäisi liikevaihtoa ja toisaalta myös globaali kasvu oli yhtiön osalta alkanut tyrehtyä. Siitä huolimatta kertoimet olivat vielä kasvuhakuiset.
Ajatuksena oli ostaa omistukset takaisin, kunhan kertoimet ovat järkevämmät. Tällainen taktiikka sisältää jo sinänsä riskejä, koska markkinoiden käyttäytymistä on vaikea ennakoida ja voi olla, että osakkeita ei koskaan pääsekään ostamaan takaisin jos nousu alkaa liian aikaisin. Sekä myynnit että ostot suoritin useammassa erässä saadakseni edes hieman ajallista hajautusta mukaan.
Tällä kertaa onnistuin melko hyvin, siitä osoituksena myyntejä ja ostoja kuvaava graafi alla:
Kuten nähdään, myynnit tapahtuivat 33-35 eurossa sekä viimeinen pienempi erä hieman alle 30 euron. suurin osa takaisinostoista sattui juuri syvimmän montun kohdalla noin 14 eurossa. Luonnollisesti tämäkin on ainakin osittain vain onnekasta sattumaa.
Mikäli olisin pitänyt osakkeeni, olisin yhä vanhalla omistuksellani tappiolla tämänpäiväisestä noin 18% noususta huolimatta. Vaikka välissä jouduin maksamaan veroja voitoista, jäin silti merkittävästi voitolle tämän veivauksen myötä kun osakkeita sai kahmittua halvemmalla salkkuun reilun -50% alennuksella. Kyseiset osakkeet ovat nyt nousseet keskiostohinnasta noin 116% – vain hieman reilun vuoden pidolla!
Tämänpäiväinen Harvian tulosraportti oli niin mukavaa luettavaa, että toivon mukaan tällaisiin veivauksiin ei tarvitse enää turvautua, vaan saamme nauttia tasaisen lämpimistä löylyistä seuraavat vuodet. 🙂
Metsäyhtiöt UPM Kymmene sekä Stora Enso ilmoittivat tänään vuoden 2023 tuloksensa ja valottivat näkymiä tulevalle vuodelle. Molemmat yhtiöt ennakoivat tästäkin vuodesta haasteellista. Stora Enso varautui heikkouteen ilmoittamalla uudesta, jopa 1000 henkilöä koskevasta sopeutustarpeesta. Myös UPM odottaa ainakin alkuvuonna liikevoiton kutistuvan, sen sijaan H2:lle ennakoitiin piristymistä joka siivittäisi yhtiön koko vuoden osalta parempaan tulokseen kuin vuonna 2023.
Markkinat ottivat uutiset pettyneinä vastaan, UPM:n kurssi on tätä kirjoittaessa noin -10%:n laskussa, Stora Enso peesaa reilussa -5 prosentissa. On hyvä huomata, että yhtiöissä on paljon eroa. Siinä missä UPM:n portfolio on monipuolisempi, on Stora Enso lukinnut itsensä yhä lujemmin kiinni pakkausmateriaalien valmistamiseen. Tästä osoituksena jättimäinen miljardi-investointi Oulun tehtaaseen, joka lopullisesti valmistuu ensi vuonna.
Valitsiko Stora Enson väärän strategian?
Ensinnäkin Stora Enson johto on ollut viime vuosina hiukan poukkoilevaa. Esimerkiksi vuonna 2022 Stora Enso osti hollantilaisen De Jong Packaging Groupin vauhdittaakseen kasvua uusiutuvien aaltopahvipakkausten markkinoilla. Markkinahuhujen mukaan tästä ostoksesta maksettiin ylihintaa, ja viime vuoden aikana toimitusjohtaja Annica Bresky saikin yllättäen lähtöpassit.
Pitkän tähtäimen visiona on kuitenkin ollut pakkausmateriaaleihin keskittyminen, ja tätä strategiaa on viime vuosina noudatettu muuntamalla paperikoneita kartonkikoneiksi muun muassa Varkaudessa ja Oulussa. Paperitehtaita on lopetettu muun muassa Kemissä. Strategisen siirtymän tarkoitus oli päästä paperintuotannosta kohti vakaampaa toimialaa. Pakkausmateriaalien kulutuksen ennakoitiin olevan huomattavasti paperia tasaisempaa.
Tällä hetkellä epäilyksen varjo on kuitenkin noussut tämän strategian päälle muutamastakin syystä. Ensinnäkin niin sellun kuin pakkauskartonkien kysyntä on tällä hetkellä kyykännyt merkittävästi. Tästä syystä kartonkikoneita on jouduttu seisottamaan tilauspulassa. Ja toisaalta kun koneet eivät käy täydellä teholla, kustannukset per tuotettu tonni puolestaan kasvavat. Hetkittäinenkin ylikapasiteetti markkinoilla näkyy jokaisen kartonginvalmistajan tilipussissa.
Tutkivan journalismin yksikkömme sai tietoonsa, että eräässä Stora Enson kartonkia valmistavassa yksikössä on vuonna 2023 jouduttu pitämään koneita seis tilauspulaseisokissa noin pari viikkoa per kone. Tämä ei vielä kuulosta suurelta määrältä, mutta tulee huomata että valmistettavat kartonkilaadut vaihtelevat tehtaittain joten tämä otanta ei välttämättä kerro aivan koko kuvaa tilanteesta. Esimerkiksi nestepakkaukset vetävät yleensä tasaisemmin kuin kuluttajapakkauskartongit.
Kuitupuun kustannus on kasvanut kysynnän kasvun mukana ja tällä on myös huomattava vaikutus metsäyhtiöiden tuloksiin. Metsä Groupin uusi tehdas Kemissä on juuri käynnistynyt, ja se riittäisi syömään yksinään Lapin kaiken kuitupuun. Kun Oulussakin puun kulutus kasvaa, kilpailu uhkaa kiristyä. Todennäköisimpiä voittajia tässä kilpailussa ovat metsänomistajat.
En voi olla mainitsematta myöskään energiakustannuksia, jotka ovat nousseet merkittävästi kun venäläisen hakkeen tuonti lopetettiin. Tällä hetkellä jopa tukkipuuta on käytetty energiaksi.
Kun kaiken yllä olevan yhdistää siihen, että kartonginvalmistukseen on investoitu niin Stora Enson kuin Metsä Groupinkin toimesta miljardeja euroja viime vuosina ja uudet linjat odottavat vielä käynnistymistään, ollaanko taas toistamassa samaa virhettä joka tehtiin paperinvalmistuksen kanssa? Ajetaanko ala kannattamattomaksi niin kroonisen ylikapasiteetin kuin nyt kasvaneiden kulujenkin puolesta? Lopulta oltaisiin taas samassa tilanteessa kuin muutama vuosi sitten paperibisneksen kanssa, eli käymässä ikuista pudotuspeliä siitä kuka jaksaa pyörittää kannattavuuden nuoralla tasapainoilevia bisneksiä pisimpään.
Perjantaina 5.1.2024 sähkö oli ennätyskallista huippuhintojen noustessa peräti 2,35 euroon kilowattitunnilta. Koko päivän verollinen keskihinta on noin 1,1 euroa kilowattitunnilta.
Minulla on tuttuja, joiden tiedän ottaneen perjantaiksi vapaapäivän töistä vain siksi, että oli järkevämpää jäädä kotiin lämmittämään taloa puilla. Näin päiväkohtainen nettohyöty oli suurempi kuin käymällä töissä. Eli kääntäen ajatellen henkilöiden olisi täytynyt käytännössä maksaa siitä että pääsevät tuona päivänä käymään töissä. Tuntuu hullunkuriselta, että tällaisen perushyödykkeen hinta voi nousta niin kalliiksi, että työnteko ei enää kannata. Näin asia kuitenkin on.
Itselläni on myös on Fortumin pörssisähkösopimus, mutta en kuulu hinnanvaihteluiden niinsanottuun riskiryhmään, sillä asuntoni lämpenee kaukolämmöllä ja kulutus ei muutenkaan ole järisyttävän suurta. Suurin yksittäinen sähkönkuluttaja on taloutemme sähköauto. Se on kuitenkin helppo ajastaa lataamaan silloin kun sähkö on kaikkein halvinta, eli pääsääntöisesti yön aikana. Muutoin sähköä syövät lähinnä pesukoneet, kuivausrumpu, jääkaappi sekä pakastin ja viihdelaitteet kuten tietokoneet ja televisio. Myös vesi lämpenee kaukolämmöllä.
Perjantain kulutus ja kustannukset
Perjantain kulutus oli taloudessani 11,46kWh. Tämän eteen ei tehty juuri mitään erikoista. Viihdelaitteet olivat käytössä normaalisti, pyykkiä ei ehditty muutoinkaan pesemään. Pelkkä sähkön kustannus oli 14,77 euroa. Tähän hintaan lisätään vielä siirtomaksu sekä verot, mutta melko kohtuulliseksi jäi kulu tästä hirmupäivästä kuten olettaa saattoikin. Itseasiassa näyttää siltä, että lauantaina kulutus oli vielä tuotakin pienempää, mutta tätä selittää se että olimme tuolloin perheen kanssa poissa kotoa pidempään.
Sähköpörssi tuntuu tällä hetkellä olevan rikki. Hintojen vaihtelut mustan perjantain hurjista negatiivisista hinnoista tällaisiin murskahintoihin on ollut nopeaa. Omassa taloudessani merkitys on vähäinen, mutta ymmärrän että monelle tällainen hintaheilunta voi aiheuttaa suurta huolta ja harmaita hiuksia.
Tämän vuoden kesälomareissullani kertyi autoilukilometrejä peräti 2350 kappaletta. Blogia lukevat ilmastoihmiset voivat kuitenkin lopettaa etusormen heristelyn, sillä matka taivallettiin luonnollisesti vihreitä arvoja kunnioittaen täyssähköautollani.
Tämänkertaisen blogautuksen tarkoitus ei kuitenkaan sen kummemmin ole syventyä luonnon pelastamiseen, vaan reissun kulupuoleen. Jokainenhan varmasti haluaa tietää millaiset säästöt näistä ajokilometreistä kertyi kun kuluja verrataan bensiiniautoon tai dieseliin.
Kulut perinteisillä fossiilisilla polttoaineilla
Lasketaan ensin kustannukset verrokkiautolle. Talouessamme on toinen auto jolla reissun olisi voinut tehdä ja sen bensiininkulutus 100 kilometriä kohden on noin 5,5 litraa. Näin ollen polttoainekustannukset kyseisellä matkalla olisivat olleet noin 2 euron litrahinnalla 23,5*2*5,5=258 euroa ja 100 kilometrin keskihinnaksi tulee 11 euroa per 100km.
Dieselauton kustannukset eivät enää nykyään juuri poikkea bensiiniautosta. Kulutuksesta voitaneen karsia 0,5-1 litra per 100km mutta muutoin myös polttonesteen hinta on aikalailla samalla tasolla. Jos veroja ei huomioida, dieselauton kustannukst nousevat 4,5l/100km keskikulutuksella hieman reiluun 200 euroon.
Sähköautoilun kustannukset
Sähköauton kustannukset on helppo laskea, koska käytin reissun aikana vain ABC-latureita, ja lataustapahtumat näkee suoraan sovelluksesta. Sähköä latasin yhteensä 128kWh, mutta muutamassa pysähtymispaikassa oli täysin ilmaiset lataukset(eräs hotelli jossa vietimme 2 yötä, pysähdykset sukulaisten luona). Näin ollen maksettua sähköä kului vain 5,44kWh/100km joka tarkoittaa rahassa noin 1,85€/100km. Maksetun sähkön kokonaishinta oli 43,88 euroa joka tarkoittaa keskihinnnaksi 0,34€/kWh.
Tässä kohtaa joku tietysti naureskelee, että onhan se halpaa kun laittaa sukulaiset maksamaan osan energiasta. Totuus kuitenkin on, että jos tuon sähkön olisin heille maksanut, olisi näiden latausten kulut olleet alle 2 euroa per 100km, eli täysin mitättömiä summia. Hotellin antaman ilmaisen sähkön taas voinee laskea ikään kuin alennuksena huoneen hintaan.
Kokonaiskustannuksissa etu sähköauton hyväksi reissun kokonaiskustannuksissa on bensiiniautoon verrattuna 258€ – 43,88€ = 214,12€ ja dieselautoon verrattuna 200,60€-43,88€=156,72€. Näin ollen voidaan todeta, että tekemällä kyseinen reissu sähköautolla säästin samalla noin kahden ilmaisen hotelliyön verran.
Yhteenveto
Sähköauto on etenkin polttoaineiden hintojen noustua täysin omassa luokassaan mitä tulee säästöihin. Sähköautojen hinnat ovat tulleet voimakkaasti alas, mielestäni suurimmat ilmat hinnoista on ainakin joidenkin mallien osalta puhallettu jo pois. Suosittelen seuraavan auton harkinnan yhteydessä harkitsemaan vakavasti täyssähköauton ostamista.
