Kategoria: sijoittaminen

Harvia ilmoitti tänään odotuksia paremmista luvuista vuoden 2019 viimeiseltä kvartaalilta. Tarkemmat luvut löytyvät luonnollisesti tilinpäätösraportista, joten käyn tässä läpi vain olennaisimmat kohokohdat.

Vuonna 2019 liikevaihto kasvoi 74,1 miljoonaan euroon vuotta edeltäneestä 61,9 miljoonasta eurosta(+19,7%). Liikevoitto kasvoi 13,9 miljoonaan euroon vuotta aikaisemmasta 10,9 miljoonasta(+27,5%). Osakekohtaista tulosta kertyi viime vuodelta 0,51 euroa, vuonna 2018 osakekohtainen tulos oli 0,41€ joten kasvua 24,4%. Kaiken kaikkiaan voidaan nähdä, että kasvu on ollut viime vuonna erittäin voimakasta ja se koski kaikkia Harvian tuoteryhmiä ja lähes kaikkia markkinoita. Saunoissa myynti kasvoi peräti 124%. Myös kiukaiden myynti kasvoi 18,2%.

Osingoksi ehdotetaan 0,38 euroa joka tarkoittaa tänään kasvunpyrähdyksen saaneelle kurssille(10,70€) noin 3,6% efektiivistä osinkotuottoa. Osinkoprosentin ollessa näin alhainen tulee väkisinkin mieleen olisiko osakkeen arvostus karannut hieman lapasesta. Luonnollisesti yksi seikka osinkoprosentin alhaisuuteen on Harvian erittäin konservatiivinen osingonjakopolitiikka. Tarkastellaanpa kuitenkin asiaa seuraavaksi hieman tarkemmin.

P/E-luku on tuoreen raportin perusteella tällä hetkellä 21. Luku kuulostaa kovalta, mutta se tulee suhteuttaa kovaan kasvuvauhtiin. Paremman kuvan yhtiön tulospohjaisesta arvostuksesta saa ottamalla nykyisen tuloskasvuvauhdin huomioon ja arvottamalla se PEG-luvulla. PEG-luvuksi saadaan 0,86 joka kielii yhä aliarvostuksesta. Kuten tiedetään, PEG-luvun neutraalina arvona pidetään 1. Harvialle tämä neutraali arvostus olisi tuloksen nykyisellä tuloksenkasvuvauhdilla 12,44€. Matkaa tähän kurssiin olisi siis vielä 16,2%. Tässä valossa osake ei näytä ollenkaan niin kalliilta.

Sijoittajan tehtäväksi jääkin nyt lähinnä sen arviointi, onko Harvian tuloskasvuvauhti nykyisellään pysyvää vai nähdäänkö jo tänä vuonna jonkinlaista pientä taantumaa. Jos otetaan hieman konservatiivisempi näkemys ja oletetaan Harvian tuloksen kasvavan tänä vuonna ”vain” 15%, olisi P/E-luku 18 ja PEG-luku 1,2. Jos odotetaan kasvun olevan 20% on P/E-luku 17,5 ja PEG-luku 0,87. Itseasiassa kasvuperusteisesti markkinat odottavat nykyhinnoittelulla ensi vuoden tuloskasvun asettuvan tämän skaalan väliin noin 17,6%:n, täten osakekohtaiseksi tulokseksi odotetaan 0,60 euroa, P/E-luku ensi vuodelle olisi 17,8 ja PEG-luku neutraalissa arvossaan eli 1. Näin ollen markkinat hinnoittelevat nykykurssiin hienoista tuloskasvun laskua tälle vuodelle. Viime vuoden viimeinen kvartaali ei ainakaan puolusta tätä näkymää, sillä viimeisellä kvartaalilla liikevaihto kasvoi 27,8% ja liikevoitto peräti 42,3% verrattuna vuoden 2018 viimeiseen kvartaaliin.

Luonnollisesti tuloksen kasvuvauhti ei voi loputtomiin jatkua tällaisena, mutta Harvia on varteenotettava tekijä omilla erikoismarkkinoillaan sekä maailmanvalloitus on vasta alussa. Näin ollen uskon, että yhtiö kykenee kasvamaan vakuuttavaa kasvuvauhtia seuraavatkin vuodet.

Harvia kiitää tänään aivan ansaitusti pörssikärjessä, osakekurssi on vahvistunut tätä kirjoittaessa reilut 7%. Tulen todennäköisesti lisäämään Harviaa salkkuuni lähitulevaisuudessa.

Nordea julkaisi tänään vuoden 2019 viimeisen kvartaalin tuloksensa ja nyt voidaan viimeinkin sanoa se ääneen: käänne on tapahtunut. Tuotot kääntyivät kasvuun sekä kulut laskuun, juuri kuten oli toivottukin. Viimeisellä kvartaalilla osakekohtainen tulos kasvoi peräti 46% vuoden takaisesta 0,19 euroon. Nordea aikoo jatkossakin keskittyä toiminnan tehostamiseen, tuottojen kasvattamiseen sekä asiakaspalveluun. Osinkoa ehdotetaan maksettavaksi 40 senttiä per osake, joka tarkoittaa noin 5,1% efektiivistä osinkotuottoprosenttia.

Osakkeenomistajasta tämä tuntuu hienolta. Pitkä korpivaellus näyttää jäävän taakse, ja osakekurssikin palkitsee sijoittajan tänään reippaalla nousulla. Tätä kirjoittaessa kurssi on noussut 5,18% arvoon 7,82 euroa. En malta olla jälleen tekemättä pientä selvitystä Nordean potentiaalisesta tulevaisuudesta. Mielestäni on relevanttia pitää tuloksellisena pohjatasona nyt nähtyä neljännen kvartaalin tulosta. Oletettavasti vuoden edetessä tahti hieman kiihtyy sekä tuottojen kasvun että tehostamistoimien avulla.

Jos Nordea ei kasvaisi tänä vuonna lainkaan vaan operoisi samalla tasolla kuin Q4/2019, voisimme odottaa osakekohtaiseksi tulokseksi suoraviivaisesti 0,76 euroa. Tämä tarkoittaisi P/E-lukua 10,3. Tästä voidaan havaita, että osakekurssi ei todellakaan ole vielä keulinut liikaa. P/E-luku viestii siitä, että markkinat eivät tähän hintaan anna vielä arvoa Nordean tulostason pysyvyydelle saatika potentiaaliselle kasvulle. Oma arvaukseni on, että Nordea kykenee kuitenkin parempaan tulokseen toimintansa tehostamisen kautta. Kokosin seuraavaan taulukkoon mitä Nordean potentiaalinen tuloskasvu tarkoittaisi eri skenaarioissa.

Tuloskasvu: Erilaiset tuloskasvuskenaariot tälle vuodelle
EPS: Osakekohtainen tulos kulloisessakin skenaariossa
P/E(7,82€): P/E-luku eri skenaariossa verrattuna vallitsevaan kurssitasoon 7,82 euroa
E/P: Eri skenaarioiden aikaansaama efektiivinen tulostuotto
P/E=13: Osakkeen neutraali arvostus kussakin skenaariossa
Nousuvara: Nousuvara nykyiseltä kurssitasolta neutraaliin arvostukseen

Mielestäni nollakorkojen maailmassa P/E-luku 13 on neutraali arvo yhtiölle jonka tulos ei juurikaan kasva. Nordean tapauksessa neutraali tulospohjainen arvostus voisi olla huomattavasti suurempikin riippuen tuloskasvun nopeudesta tänä vuonna. Taulukon toiseksi viimeisessä sarakkeessa on osakkeen tavoitehinta neutraaliin arvostukseen, eli jos sijoittaja olettaa Nordean tuloksen kasvavan tänä vuonna 5% olisi hän valmis maksamaan osakkeesta 10,37€. Aliarvostus tällä hetkellä olisi tähän skenaarioon peräti noin 33 prosenttia. On huomattavaa, että vaikka Nordea ai kasvaisi lainkaan, on nousuvaraa kurssissa neutraaliin arvostukseen silti peräti 26% jos sama vakaa tulostaso säilyy läpi vuoden.

Tein oman henkilökohtaisen ratkaisun ja lisäsin Nordeaa salkkuuni heti aamulla raportin luettuani. Nousuun ostaminen tuntuu usein pahalta, mutta kun ottaa huomioon suunnan mihin Nordea on nyt matkalla, uskon että tulemme näkemään huomattavasti korkeampiakin kurssitasoja jo lähitulevaisuudessa.

Kappas vain, Lehto Group teki sen taas. Negatiivisten tulosvaroitusten sarja sai jälleen jatkoa kun yhtiö ilmoitti tuloksen vuoden 2019 viimeisellä kvartaalilla jäävän nollaan. Aikaisemman ohjeistuksen mukaan odotettiin positiivista tulosta. En pysy enää mukana kuinka mones perättäinen negari tämä oli, mutta se on selvää että yhtiön johdon kyky ennakoida tulevaa ei riitä edes muutaman kuukauden päähän. Vielä kolmannen kvartaalin raportoinnin yhteydessä loppuvuodelle odotettiin positiivista tulosta.

Tarkastellaanpa hieman Lehdon suoriutumista viime vuodelta nyt saadun tilintarkastamattoman tiedotteen valossa:

Koko vuosi 2019 jäi siis raskaasti tappiolliseksi. Tälle vuodelle Lehto ohjeistaa liikevaihdon laskevan 10% vuodesta 2019 ja liiketuloksen odotetaan olevan positiivinen. Liikevaihdon odotetaan laskevan asuntomarkkinan hidastumisesta sekä Lehdon hoiva- ja koululiiketoiminnan volyymin pienenemisestä johtuen. Liikevoiton odotetaan kääntyvän positiiviseksi tappiollisten peruskorjaushankkeiden päätyttyä sekä tervehdyttämistoimenpiteiden johdosta. Kuten huomaatte, ohjeistus on todella lavea. Positiivinen tulos kun voi olla mitä vaan eurosta miljardiin. Kokosin seuraavanlaisen taulukon Lehdon tuloksen vaikutuksesta osakekohtaiseen tulokseen sekä P/E-lukuun:

Tämän taulukon perusteella sijoittaja saa paremman kuvan siitä, millaisista luvuista puhutaan kun peilataan Lehdon ”positiivista tulosta” sen vallitsevaan 2,204 euron arvoiseen osakekurssiin. Jos oletetaan P/E 10:n olevan neutraali arvo, voitaisiin Lehdolta odottaa noin 13 miljoonan euron tulosta joka tarkoittaisi 0,22 euron osakekohtaista tulosta. Jos kuvitellaan Lehdon tuloksen kertyvän perinteisellä viivoitinmallilla, tarkoittaisi tämä sitä että jokaisella kvartaalilla tulisi kertyä tulosta 3,25 miljoonaa euroa eli noin 5,5 eurosenttiä per osake.

Suurin ongelma on siinä, voiko Lehdon johtoon enää luottaa? Jos ennakointikyky muutaman kuukauden päähän on näin hukassa, onko tällaisella vuoden päähän laaditulla ennusteella mitään arvoa? Sijoittajien luottamus Lehtoon on kadonnut aivan syystä.

Jos tappiollisista projekteista on nyt todellakin päästy eroon kuten johto vakuuttaa, voi tässä kuitenkin olla sijoittajilla paikka iskeä rahoiksi. 13 miljoonan tulos ei ole Lehdolle homma eikä mikään jos projektit onnistuvat jatkossa paremmin ja enempiä ongelmia ei ole enää kytemässä pinnan alla. Hidastuvat asuntomarkkinat eivät tuo Lehdolle tukea, mutta yhtiö on silti aloittamassa suuria rakennusprojekteja joten tehdaskapasiteettia ei tarvitse pitää tyhjäkäynnillä.

Harkitsen pienen peliposition avaamista Lehdossa, vaikka minun ja Lehdon yhteinen taival ei menneisyydessä olekaan ollut kovin positiivinen.

Lehto Group julkaisi eilen vuoden 2018 tilinpäätöksensä. Liikevaihtoa kertyi 721,5 miljoonaa euroa, kasvua vuoteen 2017 20,7%. Liikevoitto oli 37,2 miljoonaa euroa, eli 5,2 % liikevaihdosta. Vuonna 2017 liikevoitto oli 64,6 miljoonaa euroa, joten pudotusta tuli noin -42%. Vuonna 2017 liiketulos oli 10,8% liikevaihdosta. Osakekohtainen tulos oli 0,49 euroa, vuonna 2017 0,89 euroa. Pudotusta tässäkin huimat noin -45%. Viime vuoden luvut olivat siis kaikkinensa kurjat, joskin yhtiön pörssikurssi olikin ottanut asian huomioon viime vuonna tulleiden tulosvaroitusten yhteydessä. Näin ollen tulospäivänä ei nähty sen suurempia liikkeitä.

Kuten Lehto tiedotti aikaisemmin, korjausrakentamisesta luovutaan tämän vuoden alkupuoliskolla ja kannattavuutta saadaan näin kohennettua. Toimitusjohtaja Hannu Lehto mainitsee korjausrakentamis-liiketoiminnan jo lopetetuksi ja henkilöstö on sulautettu muihin toimintoihin. Vuoden 2018 tuloksessa liiketulosta mainittiin heikentäneen erityisesti peruskorjaushankkeiden tappiollisuus ja hyvinvointitilojen projektien heikko kannattavuus. Peruskorjaustoiminnalla oli noin 15 miljoonan euron negatiivinen vaikutus konsernin liikevoittoon. Ilman peruskorjaustoiminnan tappioita Lehdon tulos olisi ollut noin 7,2% liikevaihdosta.

Hallitus esittää osingoksi 0,24 euroa osakkeelta, mikä edustaa noin 48,7% konsernin tilikauden tuloksesta. Viime vuonna osakekohtaista osinkoa maksettiin 0,34 euroa, joten osinkoakin karsittiin noin -30 prosenttia. Pörssikurssi on kuitenkin jo niin matalalla tasolla, että efektiivisenä osinkoprosenttina nykyiselle kurssille(4,31€) tämä tekee noin 5,6%.

Itseasiassa Lehdon matalassa arvostuksessa piilee mielestäni paljon positiivista kun käännämme katseet tulevaisuuteen. Kun otetaan huomioon, että viime vuodelta saatu 0,49 euron osakekohtainen tulos on tulostuottona noin 11,4%, kielisi tämä siitä että markkinat ovat toden teolla menettäneet uskonsa Lehdon suhteen. Toisin sanoen, mikäli Lehto kykenee edes säilyttämään viime vuotisen tulostasonsa, vaikuttaa se nykyhinnallaan hyvältä ostokselta. P/E-luvuksi saadaan vain noin 8,8. Lehdon omavaraisuusaste tilikauden päättyessä oli 42,7% joten tuloksen kutistuttua velat eivät ole räjähtäneet käsiin vaan yhtiö operoi terveellä pohjalla.

Olennaista on tietysti katsoa, mitä tälle vuodelle ennustetaan. Sattuneesta syystä Lehdon näkymät tulevaan ovat varsin varovaiset, uusia negatiivisia tulosvaroituksia ei enää haluta antaa. Lehto arvioi, että konsernin liikevaihto vuonna 2019 on samalla tasolla kuin vuonna 2018 (vuoden 2018 liikevaihto 721,5 miljoonaa euroa) ja liikevoitto on noin 5 – 7 % liikevaihdosta (5,2 % vuonna 2018). Tästä voidaan päätellä, että tuloksen odotetaan kasvavan aavistuksen. Silti haarukka antaa mahdollisuuden myös viime vuotisen tuloksen toistamiseen. Mikäli Lehto osuisi haarukan keskelle, tämä tarkoittaisi noin 0,57 euron osakekohtaista tulosta. P/E-luku nykykurssilla olisi 7,56 ja tulostuotto 13,2%. Kuten aikaisemmin totesin, näillä hinnoilla Lehto on mielestäni hyvä ostos vaikka tulostoteuma jäisikin haarukan alalaitaan ja yhtiö toistaisi viime vuoden tuloksen.

Suhtaudun Lehdon näkymiin varsin positiivisesti laskeneen kurssitason vuoksi. Luonnollisesti yhtiöön vaikuttavat myös ulkoiset tekijät kuten rakennus- ja asuntomarkkinoiden yleinen kehitys. Paras arvaus on, että kauppa käy suunnilleen viime vuoden tasolla, elleivät esimerkiksi kauppasodan riskit realisoidu ja vaikuta näin vientiteollisuuden kautta työpaikkoihin lisäten epävarmuutta markkinoilla. Näiltä kurssitasoilta olen kuitenkin valmis yhä luottamaan Lehtoon samalla toivoen, että yhtiön talousohjattu rakentaminen ohjautuu viimeinkin koilliseen myös tulosrivillä. 🙂

Kuten siteerasimme aikaisemmin joulukalenterissamme, Nordnet lanseerasi viime vuonna tekoälyyn perustuvat Smart-salkkunsa. Ideana on, että salkunhoitaja on heitetty kokonaan pois kuvioista ja sijoituspäätökset tekee tietokone perustuen ennalta asetettuihin algoritmeihin. Kuulostaa äkkiseltään loogiselta, että rationaaliseen päätöksentekoon perustuva kylmää dataa käsittelevä tietokone voittaisi ihmismielen, joka helposti ahdistuu laskumarkkinassa ja puolestaan innostuu nousumarkkinassa. Ihminen on usein liian tunnealtis tekemään loogisia sijoituspäätöksiä, ja nimenomaan pysymään päätöksissään myös niinä heikompina hetkinä.

Kuten tiedetään, tietokone pystyy voittamaan ihmisen esimerkiksi shakissa tai Sudokussa. Nämä perustuvat tarkkaan laskelmointiin, ja tietokone pystyy laskemaan joka tilanteessa juuri parhaan ratkaisun perustuen vallitseviin faktoihin. Entäpä jos tietokone laitetaan istumaan pokeripöytään? Elementtejä onkin nyt useampia, pelaajat voivat bluffata eli huijata toisiaan esimerkiksi luulemaan että heillä on parempi käsi kuin todellisuudessa onkaan. Tietokoneelle tällainen tilanne on vaikea tulkita, koska se ei voi päätellä faktoihin perustuen onko vedätysyritys aito, vai voisiko pelaajalla todella olla paremmat kortit käsissään. Sosiaalinen elementti joka on läsnä monessa suositussa pelissä on tietokoneelle mahdoton ymmärtää.

Juuri tähän perustuu tietokoneen heikkous sekä tavallaan myös vahvuus verrattaessa ihmiseen. Ihminen osaa ainakin viimeistään hieman harjaannuttuaan lukea eleistä, ilmeistä ja tunnelmista erilaisia asioita ja tehdä niistä omat johtopäätelmät. Mutta onko tämä heikkous vai vahvuus kun mietitään nimenomaan pörssiympäristöä? Markkinatunnelmat vaihtelevat pörssissä jatkuvasti. Viime vuosina olemme edenneet varsin mukavassa nousumarkkinassa ilman suurempia ryminöitä. Sentimentti muuttui kuitenkin huomattavasti viime joulukuussa, jolloin markkinat laskivat suurinumeroisesti päivä toisensa jälkeen. Ahdistus valtasi helposti mielen, ja omistukset saatettiin myydä vaikka tappiolla jotta edes jotain jäisi vielä sijoitusomaisuudesta jäljelle. Ja jos sijoitusomaisuuden myi siinä toivossa, että palaa markkinoille kun on hetken aikaa jälleen noustu, osasiko sijoittaja palata varmasti markkinoille oikeaan aikaan? On suuri riski, että tunteet veivät voiton järjestä ja markkinoilta ensinnäkin irtaannuttiin liian myöhään, ja markkinoille myös palattiin liian myöhään, koska ajoittaminen on vaikeaa ja perustuu usein vain parhaaseen arvaukseen. Ihminen saattaa siis pyrkiä tulkitsemaan merkkejä, joita ei oikeasti ollutkaan olemassa. Panikoidessaan sijoittaja saattoi menettää sekä vanhat tuotot, että tammikuussa tulleen uuden tuottopotentiaalin.

Edellisestä esimerkistä on kuitenkin helppo tehdä johtopäätös, että tietokoneen pitäisi pörssiympäristössä voittaa ihminen, sillä pörssissä tunteet ovat vain haitaksi ja tästä syystä ihminen on taipuvainen tällaiseen höntyilyyn. Mutta oikeastaan tietokone ei suurimmaksi osaksi kilpaile vain ihmistä vastaan, vaan oikeampi referenssi onnistumiselle on indeksi. Jotta tietokoneen tekemistä päätöksistä on jotain todistettua hyötyä, tulee niillä pystyä voittamaan indeksi vähintäänkin muutaman vuoden ajan, jotta saamme luotettavaa dataa tekoälyn onnistumisesta.

Heti ensimmäinen riski tulee mieleen siinä, onko ohjelmoitu logiikka pörssikaupan tekemiselle tarpeeksi laadukas. Kriteeristö on kuitenkin aina ihmisten määrittämää, joten voidaan kyseenalaistaa toimiiko tietokonekaan tästä syystä aina tarpeeksi loogisesti. Otetaan esimerkiksi vaikka osake joka seilaa jonkin ennalta asetetun vaihteluvälin molemmin puolin. Voiko tekoälyn logiikka alkaa tällaisessa tilanteessa tekemään kauppaa ”turhaan?” Tämä lisää kuluja, mutta ei juurikaan kasvata tuottoja.

Nordnet toimi aikaisemmin indeksisijoittamisen puolestapuhujana, mutta on viime aikoina silti näyttävästi markkinoinut näitä uusia Smart-salkkujaan. Problematiikka tulee siitä, että aikaisemmin on todettu passiivisiin indeksirahastoihin säästämisen olevan paras tapa sijoittaa ja saada markkinoiden keskimääräinen tuotto. Kulurakenne on tällöin mahdollisimman kevyt ja sijoittaminen mahdollisimman yksinkertaista. Smart on sijoittajalle yhtä yksinkertaista, mutta kulut ovat huomattavasti isommat. Vuosittaiset palkkiot vaihtelevat salkusta riippuen 0,79%-0,99% välillä. Tämän verran ylituottoa Smart-salkkujen tulee kyetä luomaan vuodessa, jotta ollaan esimerkiksi kuluttomien Superrahastojen kanssa samalla viivalla. Huomatkaa, että vertailen tässä esimerkissä vain toteutuvaa tuottoa, tuotteet eivät sinänsä ole suoraan vertailukelpoisia koska Smart-salkut ovat hajautukseltaan globaaleja sekä kattavat useita eri omaisuusluokkia.

Kuinka Smart-salkut ovat sitten menestyneet omia vertailuindeksejään vastaan? Tällä hetkellä on todella vaikea vetää vielä kovin suoria johtopäätöksiä, sillä tuote on sen verran uusi. Oikeastaan ainoa saatavilla oleva pitkän aikavälin data on simuloitua. Viime vuoden marraskuun alusta tämän vuoden helmikuun alkuun mennessä Smart oli kuitenkin peitonnut vertailuindeksinsä jokaisen Smart-salkun kohdalla. Alku näyttää hyvältä, joten Smartien suoriutumista on syytä seurata jatkossa mielenkiinnolla.

Itse en ole lähtenyt Smarteihin mukaan, vaan olen jatkanut omalla tyylilläni harjoittamalla osakepoimintaa sekä sijoittamalla samalla kuukausittain indeksirahastoihin. Tällä taktiikalla olen voittanut indeksin jo kolmen vuoden ajan, joten jatketaan hyväksi havaitulla polulla pelkän ihmisälyn tai älyttömyyden voimin. 🙂

Stora Enso ilmoitti viime kesänä pohtivansa tuotantosuunnan muutosta Oulun tehtaillaan. Vaihtoehtoina pöydällä oli joko alkaa valmistamaan kahdella linjalla erityyppisiä pakkauskartonkeja tai jatkaa paperinvalmistusta entiseen malliin. Tänään tiedote lausuttiin viimein julkisuuteen ja mielestäni se oli pettymys osakkeenomistajille sekä varmasti myös työntekijöille. Alkuperäisestä investointisuunnitelmasta päätettiin perääntyä merkittävästi.

Alunperin pohdittiin 700 miljoonan euron investointia, joka olisi käsittänyt molempien paperikonelinjojen muutostyöt sekä uuden kemihierrelaitoksen sellutehtaan yhteyteen. Tänään julkaistulla tiedotteella lähdetäänkin konvertoimaan vain toista linjaa kartonkikoneeksi. Sekä PK6 että arkittamo aiotaan sulkea kokonaan. PK7:lla on tarkoitus muutostöiden jälkeen alkaa valmistamaan kraftlaineria.

Nyt kaavaillun investoinnin kokonaissuuruus on 350 miljoonaa euroa. Investointi sisältää kraftlainerilinjan, jonka vuosituotantokapasiteetti on 450 000 tonnia, sellutehtaan ja kuivauskoneen uudistamisen ruskean sellun valmistukseen sekä myös investointeja, joilla pienennetään tehtaan ympäristövaikutuksia. Koska vain yhtä linjaa on tarkoitus ajaa jatkossa, tarkoittaa tämä samalla irtisanomisia noin 400 hengelle.

Miksi täyttä 700 miljoonan investointia ei sitten tehty? Syynä on se, että kahden erilaisen linjan ylösajo on liian suuri taloudellinen ja tekninen riski. Kuten Varkauden, Imatran ja Skoghallin investoinneista on opittu, uuden linjan ylösajo ja saaminen täyteen kapasiteettiin voi olla todella aikaavievä prosessi. Nyt ei haluttu ottaa riskiä lähteä edes yrittämään tätä kahdella linjalla samanaikaisesti, yleisen globaalin markkinasuhdanteen hiljalleen heikentyessä. Lisäksi vaikutti siltä, että koko suunnitelman toteuttamiseen olisi vaadittu vieläkin suurempi budjetti. Ympäristövaikutusten arvioinnissa otettiin kuitenkin huomioon myös PK6:n konvertointi, joten mahdollinen lisäinvestointi toiseenkin linjaan jää samalla tulevaisuuden optioksi.

Osakkeenomistajan asemassa tästä investointipäätöksestä jäi lopulta hieman lattea vaikutelma. Alkuperäisen investointisuunnitelman toteutuessa tulevaisuuden kasvupotentiaali Oulun tehtaassa olisi ollut merkittävä. Kannattavuus varmasti paranee tämänkin investoinnin myötä kun siirrytään pois kannattamattomasta paperinvalmistuksesta, mutta tulopuoli pysyy vain yhden linjan sekä sellutehtaan myötä varsin rajattuna jatkossakin.

Osake päätti eilen noin +1,6% nousuun, joten markkinat ottivat uutiset vastaan varovaisen optimistisina.

Kuten jotkut saattavat muistaa, osallistuin maksimerkintämisummalla Fellow Financen osakeantiin viime vuoden lopulla. Sain tuolloin osakkeita 529 kappaletta ja niiden arvo on tätä kirjoittaessa 4 153 euroa. Antiin osallistumisen jälkeen en ole osakkeita lisännyt, vaikka kurssi on tälläkin hetkellä lähes listautumishinnan tasolla. Päälimmäiset syyt osallistua antiin olivat siinä, että näen yhtiön bisneksen mielenkiintoisena. He tarjoavat rahoitusalustan jota käyttävät sekä sijoittajat että lainaajat, yhtiö itse ottaa provikat välistä. Liiketoiminta kuulostaa vähäriskiseltä ja helposti skaalautuvalta, ja yhtiö onkin valloittamassa jatkuvasti uusia kansainvälisiä markkinoita. Edellisiä laajentumisia ovat olleet esimerkiksi Ruotsi, Saksa ja tammikuussa avattu Tanska. Oheisella videolla Fellow Financen toimitusjohtaja Jouni Hintikka kertoo yhtiön viimeisimmistä kuulumisista.

Fellow Finance julkaisi tuoreessa tilinpäätösraportissaan vakuuttavat kasvuluvut. Vuonna 2018 liikevaihto kasvoi 38,2% 12 miljoonaan euroon(8,7 miljoonaa vuonna 2017). Liikevoitto puolestaan kasvoi 34,7% 3,4 miljoonaan(2,5 miljoonaa euroa). Oikaistu osakekohtainen tulos kasvoi 0,28 euroon aikaisemmasta 0,19 eurosta. Kasvua kertyi täten mukavat 47,3%. Tällä tuloksella Fellow Financen P/E-kerroin on 28. Koska yhtiö kasvaa näin voimakkaasti, hinnoittelu kuulostaa järkevältä.

Osinkoa ehdotetaan maksettavaksi 0,04 euroa osakkeelta, joka tarkoittaa efektiivisenä osinkona nykykurssille noin 0,5%. Parempi kuin ei mitään, mutta tietysti yhtiön kasvaessa voimakkaasti on luonnollista, ettei se jaa tässä vaiheessa varojaan ulos enempää. Yhtiö kykenee tällä hetkellä luomaan pääomille paljon enemmän arvoa pitämällä ne liiketoiminnan kehittämisessä.

Tälle vuodelle yhtiön tavoitteena on kasvattaa liikevaihtoa yli 30% ja oikaistun liikevoiton odotetaan kasvavan vuodesta 2018. Oletettavasti tarkempaa liikevoittotavoitetta ei annettu, sillä kasvupanostusten määrää eri markkinoilla on hyvin vaikeaa ennakoida.

Suurin riski Fellow Financen tulevaisuudelle piileekin siinä, mikäli kansainvälinen kasvu epäonnistuisi. Syitä voi olla monia, esimerkiksi globaalin talouden sakkaaminen voisi laittaa vertaislainahanat kiinni. Samoin itse vertaislaina-alustasta löytyvä haavoittuvuus voisi olla pahimmillaan tuhoisaa. Blogini kommenttiosiossa on raportoitu alustan muutamista ongelmista muun muassa viiveistä varojen takaisinmaksussa, mutta ainakaan vielä toistaiseksi niistä ei ole noussut suurempaa haloota.

Jatkan tyytyväisenä Fellow Financen omistajana ja seuraan kasvutarinan sekä lainavolyymien edistymistä. Kovempaa tuloskasvua on odotettavissa vasta vuoden 2020 jälkeen, kun uusilla kasvumarkkinoilla aletaan laajentamaan tarjottavaa tuotepalettia. Sijoittajalta vaaditaankin siis vielä kärsivällisyyttä. Tällä hetkellä askelmerkit näyttävät lupaavilta.

Nordea on kivunnut suomalaisten omistetuimmaksi osakkeeksi ohi Nokian. Nordeassa sijoittajia houkuttelevat luonnollisesti laskeneen kurssin lisäksi korkea osinkotaso sekä lupaukset osinkokasvun jatkosta. Viime vuosina tuloskehitys ei ole ollut sillä tasolla millä Nordean johto sekä suurin omistaja Sampo haluaisi sen olevan. Tästä syystä osakekurssi on tällä hetkellä samalla tasolla kuin se oli esimerkiksi vielä vuonna 2016. Tapahtuiko käänne parempaan viime vuonna? Mennäänpä raportin kimppuun, seuraavassa viimeisen kvartaalin luvut:

Rahoituskate, eli peruspankkitoiminnasta saatavat tuotot kasvoivat. Kuten tiedämme, vuoden viimeinen kvartaali ei ollut optimaalinen varainhoidosta saatavien tuottojen kannalta pörssien laskettua voimakkaasti. Tästä syystä varallisuudenhoidon palkkiotuotot laskivat noin 14 prosenttia. Lukuunottamatta parantunutta rahoituskatetta sekä pienentyviä luottotappioita, oli viimeinen kvartaali kaikilta osin heikompi kuin vuonna 2017.

Koko vuoden vastaavat luvut puolestaan näyttävät seuraavanlaisilta:

Koko vuoden suoritus näyttää sen sijaan paremmalta. Vaikka liikevaihto ja liikevoitto kutistuivat aavistuksen, Nordea onnistui kasvattamaan osakekohtaista tulostaan sentillä. Kustannussäästöt alkavat purra, ja tulevaisuuden näkymissä kustannussäästöjä korostettiinkin useaan otteeseen. Oman pääoman tuottoprosentti kohosi myös hieman. Osinkoa ehdotetaan maksettavaksi 0,69 euroa, joka on peräti 90,7% koko vuoden tuloksesta. Efektiivisenä osinkoprosenttina nykykurssille tämä tekee peräti noin 8,6%. Koska Nordean johto on viestittänyt pyrkimyksestään kasvavaan osinkoon, täytyy heillä olla luottoa kustannussäästöjen tuomaan merkittävämpään tulosparannukseen jatkossa. Muutoin on riskinä, että osingonjakosuhde nousee epäterveen korkealle.

Konsernijohtaja Casper von Koskull viestittääkin kulujen jäävän tänä vuonna alemmalle tasolle verrattuna vuoteen 2018. Tarkempaa tavoitehaarukkaa kulujen karsimiselle ei tälle vuodelle tullut, mutta vuonna 2021 kulujen odotetaan olevan 3 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2018. Kassavirtaperusteisten kokonaiskulujen ennakoidaan vuonna 2021 olevan 5-10 prosenttia viime vuotta pienemmät.

Mielestäni Nordean tulos koko vuodelta oli positiivinen verrattaessa vallitsevaan odotustasoon. Markkinat olivat ehtineet hinnoitella jo paljon negatiivista Nordean kurssiin. Nordean oma pääoma per osake on 8,15 euroa ja osakekurssi tätä kirjoittaessa 8,04 euroa. Nordean osakkeen hinnassa saa siis tällä hetkellä ostettua ilmaista pääomaa 11 senttiä sekä liiketoiminnan kaupan päälle! Ei huono, sanoisi Jorma Uotinen?

Ainakin tämän vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana voi ennakoida varallisuudenhoidon palkkiotuottojen olevan jälleen kasvussa markkinatilanteen vakauduttua ja pörssien palattua kasvu-uralle. Koska myös pankin rahoituskate osoitti viimeisellä kvartaalilla kasvulukemia, voisi tämän trendin odottaa jatkuvan myös peruspankkitoiminnoissa. Nordeassa aiotaan panostaa muun muassa asiakaspalveluun tällä sektorilla, lisäksi suurasiakkaiden uudet palveluverkostot sekä asuntolainavolyymien uuteen nousuun tähtäävät selkeät suunnitelmat vahvistanevat rahoituskatetta entisestään.

Mittava IT-investointi on yhä menossa ja osaltaan kasvattaa kuluja, toteuduttuaan tästä tulee kuitenkin merkittäviä säästöjä. Samoin suurtietokoneiden ylläpidon ulkoistus IBM:lle tukee säästötavoitteita. Nordea pyrkii tekemään tuotteistaan ja palveluistaan entistä yhtenäisempiä ja hyödyntää näin mittakaavaetuja yhdistämällä konsernin yhteisiä yksikköjä, kuten kansainvälisiä toimintoja ja palveluja. Säästöt ovat nyt päivän sana, ja säästötavoitteita on sparraamassa tietysti myös uusi suuromistaja eli Cevianin Christer Gardell.

Gardell mainitsi aikaisemmin, että Nordean tulisi vuoteen 2021 mennessä pyrkiä karsimaan kulujaan 4,4 miljardiin euroon. Vuonna 2018 kulut olivat 4,738 miljardia euroa. Matkaa Gradellin tavoitteeseen jää vielä noin 7,6 prosenttia. Sparraamista tarvitaan siis jatkossakin, sillä kuten aikaisemmin mainitsin von Koskull odottaa kokonaiskulujen olevan 2021 noin 3 prosenttia viime vuotta pienemmät.

Omalta osaltani voin todeta että osakkeiden holdaus salkussani jatkuu. Mikäli Nordea onnistuu tavoitteessaan kasvattaa asiakaspalvelun laatua samalla kun se toteuttaa kustannussäästöjä, on tässä käsillä mielestäni loistava paketti. Osinkotaso sekä markkinaolosuhteet tukevat osakekurssia jatkossa. Kohti ensimmäisen kvartaalin tulosjulkistusta mennään pitkästä aikaa hieman positiivisemmissa merkeissä.

Nokia julkisti Q4-tuloksensa eilen. Viimeisen kvartaalin tulos oli vahva, mutta näkymät kuluvalle vuodelle olivat samanlaiset kuin vuodelle 2018. Alkuvuosi tulee olemaan vaikeampaa, loppuvuonna olisi jälleen tarkoitus tahkota kovempaa tulosta. Sijoittajien kärsivällisyys on jälleen koetuksella, ja osake painuikin sekä Helsingin että New Yorkin pörsseissä lopulta hieman reilut -3 prosenttia.

Viimeiselle kvartaalilla liikevaihto kasvoi 3% vuoden 2017 vastaavaan ajankohtaan nähden ollen 6,869 miljardia euroa(6,651 miljardia euroa vuonna 2017). Raportoitu liikevoitto kasvoi 32% ollen 552 miljoonaa euroa(419 miljoonaa euroa), ei-IFRS liikevoitto oli 1,120 miljardia euroa (1,004 miljardia) joten tässä kasvua oli 12%. Raportoitu liikevoittoprosentti oli 8% ja osakekohtainen tulos 0,03€, vastaavat ei-IFRS-luvut olivat 16,3% ja 0,13 euroa.

Koko viime vuoden ajalta liikevaihtoa kertyi 22,563 miljardia euroa ja raportoitu liikevoitto oli -59 miljoonaa euroa. Liikevaihto putosi vuoteen 2017 verrattuna kolme prosenttia, mutta kasvoi prosentin verran ilman valuuttakurssien vaikutusta.  Ei-IFRS-oikaisuilla liikevoittoa kertyi 2,18 miljardia euroa ja liikevoittoprosentti oli täten 9,7%. Osakekohtainen raportoitu tulos koko vuodelta oli -0,10 euroa ja ei-IFRS 0,23 euroa.

Nokian antama tulosennuste viime vuodelle oli 0,23-0,27 euroa, tähän haarukkaan päästiin siis rimaa hipoen eikä tulosvaroitusta tarvinut täten antaa. Lisäksi ei-IFRS liikevoittoprosentin arvioitiin olevan haarukassa 9-11% ja tähänkin päästiin suunnitellusti.

Tälle vuodelle Nokia odottaa hyvin samanlaista draaman kaarta. Alkuvuoden odotetaan jälleen olevan pehmeä, toisella vuosipuoliskolla markkinoiden odotetaan aktivoituvan. Nokia odottaa verkkolaitemarkkinan pysyvän kokonaisuudessaan paikallaan vielä tänä vuonna, mutta kasvavan vuonna 2020. Siitä huolimatta Nokia odottaa menestyvänsä kohdemarkkinoitaan paremmin strategiansa ansiosta, johon kuuluu muun muassa tehokas tuotevalikoima 5G-markkinoilla.

Lähitulevaisuutta ajatellen on huomioitava, että tämän vuoden ensimmäisen kvartaalin odotetaan olevan erityisen heikko. Nokiaan lujasti luottava osakesijoittaja käyttää tällaisen paikan tietysti hyväkseen, mikäli osakekurssi niiaa tuossa yhteydessä pahemman kerran. Tällä hetkellä yksittäisen kvartaalin sijaan fokus on pidettävä ensi vuodessa, jolloin 5G-investoinnit alkavat täydellä tohinallaan ja Nokia on valmis laajalla portfoliollaan toimittamaan asiakkailleen kokonaisratkaisuja, jotka käsittävät sekä laitteiston että softapuolen.

Tälle vuodelle Nokia ennakoi osakekohtaisen tuloksen olevan 0,25–0,29 euroa ja liikevoittoprosentin olevan haarukassa 9-12%. Vuonna 2020 osakekohtaisen tuloksen odotetaan olevan 0,37–0,42 euroa ja liikevoittoprosentin 12–16%. Vuonna 2020 tuloksen odotetaan siis paranevan keskimäärin peräti 68 prosenttia. Tämä kertonee oleellisen siitä kuinka voimakasta kysyntä tulee olemaan markkinoiden herätessä kunnolla 5G-investointeihin.

Viime aikoina on paljon kohistu kuinka Trump aikoo estää Huawein toimimisen Yhdysvalloissa. Tämän on oletettu tietysti satavan sekä Nokian että Ericssonin laariin. Viimeisen kvartaalin aikana Nokian verkkolaitepuolen liikevaihto Pohjois-Amerikassa kasvoi vuoden takaiseen kvartaaliin verrattuna peräti 21%. Tämä kielii siitä, että Nokia on vienyt markkinaosuuksia reilusti kilpakumppaneiltaan. Hieman aikaisemmin tuloksensa raportoinut Ericsson raportoi täysin identtisen 21% kasvuluvun Pohjois-Amerikassa ja mainitsi kasvun johtuvan asiakkaiden investoinneista 5G-valmiuteen.

Luettuani raportin päällimmäiset mietteeni ovat, että Nokia pysyy salkussani. Mikäli alkuvuodesta markkinat hermoilevat heikkojen kvartaalien vuoksi ja kurssi laskettelee, aion hyödyntää nämä mahdollisina ostopaikkoina. Kuten aikaisemmin totesin, fokus on yksittäisten kvartaalien sijasta siirrettävä kauemmaksi. On tietysti valitettavaa että tästä vuodesta tulee edellisen kaltainen eikä verkkolaitemarkkina kasva, mutta todennäköisesti kärsivällinen sijoittaja palkitaan myöhemmin ruhtinaallisesti.

Arvosijoittamisella tarkoitetaan yleensä pääasiassa halvan tasepohjaisen arvostuksen omaaviin osakkeisiin sijoittamista. Tasepohjaisen arvostuksen havaitsee osakkeen P/B- kertoimesta, joka on siis osakkeen yksikköhinnan ja osakekohtaisen oman pääoman osamäärä(Price/Book value).

Havainnollistan tunnusluvun toimintaa Telia Companyn osakkeella. Osakkeen kurssi on tätä kirjoittaessa tasan 4 euroa. Kauppalehden tarjoamien tietojen mukaan yhtiöllä on omaa pääomaa per osake 2,43 euroa. Näin ollen P/B-kertoimeksi saadaan 4€/2,43€=1,64.

Telia ei ole tasepohjaiselta hinnaltaan kalleimmasta päästä, mutta arvosijoittaja hakee mielellään P/B-luvulta lähelle tai jopa alle 1 hinnoiteltuja osakkeita. Tällöin yhtiön liiketoiminnan saisi ikäänkuin ilmaiseksi, kaupan päälle. Näin sijoittaja maksaisi vain yhtiön taseomaisuudesta.

Pelkän P/B-luvun perusteella osakkeen ostaminen ei kuitenkaan ole hyvä idea. Tällöin on suurena riskinä tarttua huonoon yhtiöön, joka ei syystä tai toisesta kykene kasvuun. Halpa tasepohjainen arvostus kertoo siitä, että sijoittajatkin ovat ainakin hetkellisesti luopuneet yhtiön kasvutoiveista. Tästä syystä arvosijoittajat peilaavat osakkeita usein vielä esimerkiksi P/E-luvun sekä osinkotuottoprosentin kautta.

P/E-luku eli hinta per tulos(Price/Earnings) on yleisimpiä käytettyjä tunnuslukuja. Se kertoo yksinkertaistettuna kuinka monessa vuodessa yhtiö maksaa hintansa takaisin sen nykytuloksella. Olettamana on, että tilanne pysyy stabiilina eikä tulos kasva tai kutistu lainkaan. Näin ollen tunnusluku käy lähinnä suuntaa antavaksi ”neuvonantajaksi.”

Konkarisijoittaja Kim Lindström on tehnyt Suomessa osaketutkimusta ja havainnut, että näiden kolmen tunnusluvun perusteella valitut osakkeet ovat tuottaneet historiallisesti parhaiten. Hänen mukaansa esimerkiksi vuosina 2007-2015 poimimalla salkkuun arvo-osakkeita oli mahdollista peitota indeksi selvästi.

Tunnuslukuihin perustuva arvosijoittaminen on eräänlaista mekaanista osakkeiden seulontaa. Ne osakkeet, jotka ovat näiltä edellä mainituilta tunnusluvuiltaan parhaita, otetaan kriittiseen tarkasteluun ja ehkä jopa ostokohteeksi. Onko tällainen tarkastelu kuitenkaan riittävä vielä nykyaikana, voitaisiinko jollain tapaa osua vielä varmemmin oikean osakkeen kohdalle?

Olen kesälukemisena käymässä läpi Oksaharjun ja kumppaneiden Arvoguru- kirjaa. Siinä käytettiin esimerkkinä tällaisesta mekaanisesta seulonnasta koripallojoukkueen muodostamista. Satunnainen osakelottoaja ottaisi pelaajia sieltä täältä, ja olisi sattumanvaraista menestyykö joukkue hyvin vai huonosti. Arvosijoittaja sen sijaan valitsisi joukkueeseen pisimmät pelaajat. Tämä todennäköisesti tekisi joukkueesta hieman paremman kuin mihin satunnaisella poiminnalla pystyy. Silti se ei vielä välttämättä olisi paras mahdollinen joukkue. Paras mahdollinen joukkue saataisiin perehtymällä pelaajiin kunnolla, ja valitsemalla ne jotka erottuvat kentällä edukseen.

Tämän yksinkertaistetun esimerkin perusteella perinteinen mekaaniseen seulontaan perustuva arvosijoittaminen ei välttämättä ole vielä tehokkain tapa sijoittaa, vaikka sekin on tutkitusti tuottanut indeksiä paremmin. Sijoittajan tulisi pureutua vielä syvemmälle tutkiessaan ostokohteita. Yksi tärkeä seikka, joka jää kokonaan perinteisen arvosijoittajan seulan ulkopuolelle on yhtiön tulevaisuuden kasvumahdollisuuksien arviointi. Tämä on joskus vaikeaa ilman kristallipalloa, mutta esimerkiksi viime vuosien prosentuaalista tuloskasvua voitaisiin käyttää hyvänä oletuksena tulevaisuuden tuloskasvulle.

Toinen seikka, joka vähentäisi virhearviointien tekemistä olisi käyttää tunnuslukuja seuloessaan riittävää aikahorisonttia. Tällä tarkoitan sitä, että kun lasketaan esimerkiksi P/E-lukua, käytetäänkin tuloksen kohdalla esimerkiksi 5 vuoden keskimääräistä tulosta. Näin ollen samalla otettaisiin huomioon yhtiön syklisyys ja suorituskyky pidemmältä aikaväliltä. Tämä toisi hieman ylimääräistä turvamarginaalia laskelmiin.

Mikäli tekstissäni mainitut tunnusluvut eivät ole sinulle tuttuja, kannattaa tutustua artikkeliin jossa esittelen tyypillisimmät tunnusluvut osakkeiden arvonmääritykseen.

Mitä mieltä sinä olet arvosijoittamisesta?