Kategoria: sijoittaminen

Lehto Group julkaisi eilen vuoden 2018 tilinpäätöksensä. Liikevaihtoa kertyi 721,5 miljoonaa euroa, kasvua vuoteen 2017 20,7%. Liikevoitto oli 37,2 miljoonaa euroa, eli 5,2 % liikevaihdosta. Vuonna 2017 liikevoitto oli 64,6 miljoonaa euroa, joten pudotusta tuli noin -42%. Vuonna 2017 liiketulos oli 10,8% liikevaihdosta. Osakekohtainen tulos oli 0,49 euroa, vuonna 2017 0,89 euroa. Pudotusta tässäkin huimat noin -45%. Viime vuoden luvut olivat siis kaikkinensa kurjat, joskin yhtiön pörssikurssi olikin ottanut asian huomioon viime vuonna tulleiden tulosvaroitusten yhteydessä. Näin ollen tulospäivänä ei nähty sen suurempia liikkeitä.

Kuten Lehto tiedotti aikaisemmin, korjausrakentamisesta luovutaan tämän vuoden alkupuoliskolla ja kannattavuutta saadaan näin kohennettua. Toimitusjohtaja Hannu Lehto mainitsee korjausrakentamis-liiketoiminnan jo lopetetuksi ja henkilöstö on sulautettu muihin toimintoihin. Vuoden 2018 tuloksessa liiketulosta mainittiin heikentäneen erityisesti peruskorjaushankkeiden tappiollisuus ja hyvinvointitilojen projektien heikko kannattavuus. Peruskorjaustoiminnalla oli noin 15 miljoonan euron negatiivinen vaikutus konsernin liikevoittoon. Ilman peruskorjaustoiminnan tappioita Lehdon tulos olisi ollut noin 7,2% liikevaihdosta.

Hallitus esittää osingoksi 0,24 euroa osakkeelta, mikä edustaa noin 48,7% konsernin tilikauden tuloksesta. Viime vuonna osakekohtaista osinkoa maksettiin 0,34 euroa, joten osinkoakin karsittiin noin -30 prosenttia. Pörssikurssi on kuitenkin jo niin matalalla tasolla, että efektiivisenä osinkoprosenttina nykyiselle kurssille(4,31€) tämä tekee noin 5,6%.

Itseasiassa Lehdon matalassa arvostuksessa piilee mielestäni paljon positiivista kun käännämme katseet tulevaisuuteen. Kun otetaan huomioon, että viime vuodelta saatu 0,49 euron osakekohtainen tulos on tulostuottona noin 11,4%, kielisi tämä siitä että markkinat ovat toden teolla menettäneet uskonsa Lehdon suhteen. Toisin sanoen, mikäli Lehto kykenee edes säilyttämään viime vuotisen tulostasonsa, vaikuttaa se nykyhinnallaan hyvältä ostokselta. P/E-luvuksi saadaan vain noin 8,8. Lehdon omavaraisuusaste tilikauden päättyessä oli 42,7% joten tuloksen kutistuttua velat eivät ole räjähtäneet käsiin vaan yhtiö operoi terveellä pohjalla.

Olennaista on tietysti katsoa, mitä tälle vuodelle ennustetaan. Sattuneesta syystä Lehdon näkymät tulevaan ovat varsin varovaiset, uusia negatiivisia tulosvaroituksia ei enää haluta antaa. Lehto arvioi, että konsernin liikevaihto vuonna 2019 on samalla tasolla kuin vuonna 2018 (vuoden 2018 liikevaihto 721,5 miljoonaa euroa) ja liikevoitto on noin 5 – 7 % liikevaihdosta (5,2 % vuonna 2018). Tästä voidaan päätellä, että tuloksen odotetaan kasvavan aavistuksen. Silti haarukka antaa mahdollisuuden myös viime vuotisen tuloksen toistamiseen. Mikäli Lehto osuisi haarukan keskelle, tämä tarkoittaisi noin 0,57 euron osakekohtaista tulosta. P/E-luku nykykurssilla olisi 7,56 ja tulostuotto 13,2%. Kuten aikaisemmin totesin, näillä hinnoilla Lehto on mielestäni hyvä ostos vaikka tulostoteuma jäisikin haarukan alalaitaan ja yhtiö toistaisi viime vuoden tuloksen.

Suhtaudun Lehdon näkymiin varsin positiivisesti laskeneen kurssitason vuoksi. Luonnollisesti yhtiöön vaikuttavat myös ulkoiset tekijät kuten rakennus- ja asuntomarkkinoiden yleinen kehitys. Paras arvaus on, että kauppa käy suunnilleen viime vuoden tasolla, elleivät esimerkiksi kauppasodan riskit realisoidu ja vaikuta näin vientiteollisuuden kautta työpaikkoihin lisäten epävarmuutta markkinoilla. Näiltä kurssitasoilta olen kuitenkin valmis yhä luottamaan Lehtoon samalla toivoen, että yhtiön talousohjattu rakentaminen ohjautuu viimeinkin koilliseen myös tulosrivillä. 🙂

Kuten siteerasimme aikaisemmin joulukalenterissamme, Nordnet lanseerasi viime vuonna tekoälyyn perustuvat Smart-salkkunsa. Ideana on, että salkunhoitaja on heitetty kokonaan pois kuvioista ja sijoituspäätökset tekee tietokone perustuen ennalta asetettuihin algoritmeihin. Kuulostaa äkkiseltään loogiselta, että rationaaliseen päätöksentekoon perustuva kylmää dataa käsittelevä tietokone voittaisi ihmismielen, joka helposti ahdistuu laskumarkkinassa ja puolestaan innostuu nousumarkkinassa. Ihminen on usein liian tunnealtis tekemään loogisia sijoituspäätöksiä, ja nimenomaan pysymään päätöksissään myös niinä heikompina hetkinä.

Kuten tiedetään, tietokone pystyy voittamaan ihmisen esimerkiksi shakissa tai Sudokussa. Nämä perustuvat tarkkaan laskelmointiin, ja tietokone pystyy laskemaan joka tilanteessa juuri parhaan ratkaisun perustuen vallitseviin faktoihin. Entäpä jos tietokone laitetaan istumaan pokeripöytään? Elementtejä onkin nyt useampia, pelaajat voivat bluffata eli huijata toisiaan esimerkiksi luulemaan että heillä on parempi käsi kuin todellisuudessa onkaan. Tietokoneelle tällainen tilanne on vaikea tulkita, koska se ei voi päätellä faktoihin perustuen onko vedätysyritys aito, vai voisiko pelaajalla todella olla paremmat kortit käsissään. Sosiaalinen elementti joka on läsnä monessa suositussa pelissä on tietokoneelle mahdoton ymmärtää.

Juuri tähän perustuu tietokoneen heikkous sekä tavallaan myös vahvuus verrattaessa ihmiseen. Ihminen osaa ainakin viimeistään hieman harjaannuttuaan lukea eleistä, ilmeistä ja tunnelmista erilaisia asioita ja tehdä niistä omat johtopäätelmät. Mutta onko tämä heikkous vai vahvuus kun mietitään nimenomaan pörssiympäristöä? Markkinatunnelmat vaihtelevat pörssissä jatkuvasti. Viime vuosina olemme edenneet varsin mukavassa nousumarkkinassa ilman suurempia ryminöitä. Sentimentti muuttui kuitenkin huomattavasti viime joulukuussa, jolloin markkinat laskivat suurinumeroisesti päivä toisensa jälkeen. Ahdistus valtasi helposti mielen, ja omistukset saatettiin myydä vaikka tappiolla jotta edes jotain jäisi vielä sijoitusomaisuudesta jäljelle. Ja jos sijoitusomaisuuden myi siinä toivossa, että palaa markkinoille kun on hetken aikaa jälleen noustu, osasiko sijoittaja palata varmasti markkinoille oikeaan aikaan? On suuri riski, että tunteet veivät voiton järjestä ja markkinoilta ensinnäkin irtaannuttiin liian myöhään, ja markkinoille myös palattiin liian myöhään, koska ajoittaminen on vaikeaa ja perustuu usein vain parhaaseen arvaukseen. Ihminen saattaa siis pyrkiä tulkitsemaan merkkejä, joita ei oikeasti ollutkaan olemassa. Panikoidessaan sijoittaja saattoi menettää sekä vanhat tuotot, että tammikuussa tulleen uuden tuottopotentiaalin.

Edellisestä esimerkistä on kuitenkin helppo tehdä johtopäätös, että tietokoneen pitäisi pörssiympäristössä voittaa ihminen, sillä pörssissä tunteet ovat vain haitaksi ja tästä syystä ihminen on taipuvainen tällaiseen höntyilyyn. Mutta oikeastaan tietokone ei suurimmaksi osaksi kilpaile vain ihmistä vastaan, vaan oikeampi referenssi onnistumiselle on indeksi. Jotta tietokoneen tekemistä päätöksistä on jotain todistettua hyötyä, tulee niillä pystyä voittamaan indeksi vähintäänkin muutaman vuoden ajan, jotta saamme luotettavaa dataa tekoälyn onnistumisesta.

Heti ensimmäinen riski tulee mieleen siinä, onko ohjelmoitu logiikka pörssikaupan tekemiselle tarpeeksi laadukas. Kriteeristö on kuitenkin aina ihmisten määrittämää, joten voidaan kyseenalaistaa toimiiko tietokonekaan tästä syystä aina tarpeeksi loogisesti. Otetaan esimerkiksi vaikka osake joka seilaa jonkin ennalta asetetun vaihteluvälin molemmin puolin. Voiko tekoälyn logiikka alkaa tällaisessa tilanteessa tekemään kauppaa ”turhaan?” Tämä lisää kuluja, mutta ei juurikaan kasvata tuottoja.

Nordnet toimi aikaisemmin indeksisijoittamisen puolestapuhujana, mutta on viime aikoina silti näyttävästi markkinoinut näitä uusia Smart-salkkujaan. Problematiikka tulee siitä, että aikaisemmin on todettu passiivisiin indeksirahastoihin säästämisen olevan paras tapa sijoittaa ja saada markkinoiden keskimääräinen tuotto. Kulurakenne on tällöin mahdollisimman kevyt ja sijoittaminen mahdollisimman yksinkertaista. Smart on sijoittajalle yhtä yksinkertaista, mutta kulut ovat huomattavasti isommat. Vuosittaiset palkkiot vaihtelevat salkusta riippuen 0,79%-0,99% välillä. Tämän verran ylituottoa Smart-salkkujen tulee kyetä luomaan vuodessa, jotta ollaan esimerkiksi kuluttomien Superrahastojen kanssa samalla viivalla. Huomatkaa, että vertailen tässä esimerkissä vain toteutuvaa tuottoa, tuotteet eivät sinänsä ole suoraan vertailukelpoisia koska Smart-salkut ovat hajautukseltaan globaaleja sekä kattavat useita eri omaisuusluokkia.

Kuinka Smart-salkut ovat sitten menestyneet omia vertailuindeksejään vastaan? Tällä hetkellä on todella vaikea vetää vielä kovin suoria johtopäätöksiä, sillä tuote on sen verran uusi. Oikeastaan ainoa saatavilla oleva pitkän aikavälin data on simuloitua. Viime vuoden marraskuun alusta tämän vuoden helmikuun alkuun mennessä Smart oli kuitenkin peitonnut vertailuindeksinsä jokaisen Smart-salkun kohdalla. Alku näyttää hyvältä, joten Smartien suoriutumista on syytä seurata jatkossa mielenkiinnolla.

Itse en ole lähtenyt Smarteihin mukaan, vaan olen jatkanut omalla tyylilläni harjoittamalla osakepoimintaa sekä sijoittamalla samalla kuukausittain indeksirahastoihin. Tällä taktiikalla olen voittanut indeksin jo kolmen vuoden ajan, joten jatketaan hyväksi havaitulla polulla pelkän ihmisälyn tai älyttömyyden voimin. 🙂

Stora Enso ilmoitti viime kesänä pohtivansa tuotantosuunnan muutosta Oulun tehtaillaan. Vaihtoehtoina pöydällä oli joko alkaa valmistamaan kahdella linjalla erityyppisiä pakkauskartonkeja tai jatkaa paperinvalmistusta entiseen malliin. Tänään tiedote lausuttiin viimein julkisuuteen ja mielestäni se oli pettymys osakkeenomistajille sekä varmasti myös työntekijöille. Alkuperäisestä investointisuunnitelmasta päätettiin perääntyä merkittävästi.

Alunperin pohdittiin 700 miljoonan euron investointia, joka olisi käsittänyt molempien paperikonelinjojen muutostyöt sekä uuden kemihierrelaitoksen sellutehtaan yhteyteen. Tänään julkaistulla tiedotteella lähdetäänkin konvertoimaan vain toista linjaa kartonkikoneeksi. Sekä PK6 että arkittamo aiotaan sulkea kokonaan. PK7:lla on tarkoitus muutostöiden jälkeen alkaa valmistamaan kraftlaineria.

Nyt kaavaillun investoinnin kokonaissuuruus on 350 miljoonaa euroa. Investointi sisältää kraftlainerilinjan, jonka vuosituotantokapasiteetti on 450 000 tonnia, sellutehtaan ja kuivauskoneen uudistamisen ruskean sellun valmistukseen sekä myös investointeja, joilla pienennetään tehtaan ympäristövaikutuksia. Koska vain yhtä linjaa on tarkoitus ajaa jatkossa, tarkoittaa tämä samalla irtisanomisia noin 400 hengelle.

Miksi täyttä 700 miljoonan investointia ei sitten tehty? Syynä on se, että kahden erilaisen linjan ylösajo on liian suuri taloudellinen ja tekninen riski. Kuten Varkauden, Imatran ja Skoghallin investoinneista on opittu, uuden linjan ylösajo ja saaminen täyteen kapasiteettiin voi olla todella aikaavievä prosessi. Nyt ei haluttu ottaa riskiä lähteä edes yrittämään tätä kahdella linjalla samanaikaisesti, yleisen globaalin markkinasuhdanteen hiljalleen heikentyessä. Lisäksi vaikutti siltä, että koko suunnitelman toteuttamiseen olisi vaadittu vieläkin suurempi budjetti. Ympäristövaikutusten arvioinnissa otettiin kuitenkin huomioon myös PK6:n konvertointi, joten mahdollinen lisäinvestointi toiseenkin linjaan jää samalla tulevaisuuden optioksi.

Osakkeenomistajan asemassa tästä investointipäätöksestä jäi lopulta hieman lattea vaikutelma. Alkuperäisen investointisuunnitelman toteutuessa tulevaisuuden kasvupotentiaali Oulun tehtaassa olisi ollut merkittävä. Kannattavuus varmasti paranee tämänkin investoinnin myötä kun siirrytään pois kannattamattomasta paperinvalmistuksesta, mutta tulopuoli pysyy vain yhden linjan sekä sellutehtaan myötä varsin rajattuna jatkossakin.

Osake päätti eilen noin +1,6% nousuun, joten markkinat ottivat uutiset vastaan varovaisen optimistisina.

Kuten jotkut saattavat muistaa, osallistuin maksimerkintämisummalla Fellow Financen osakeantiin viime vuoden lopulla. Sain tuolloin osakkeita 529 kappaletta ja niiden arvo on tätä kirjoittaessa 4 153 euroa. Antiin osallistumisen jälkeen en ole osakkeita lisännyt, vaikka kurssi on tälläkin hetkellä lähes listautumishinnan tasolla. Päälimmäiset syyt osallistua antiin olivat siinä, että näen yhtiön bisneksen mielenkiintoisena. He tarjoavat rahoitusalustan jota käyttävät sekä sijoittajat että lainaajat, yhtiö itse ottaa provikat välistä. Liiketoiminta kuulostaa vähäriskiseltä ja helposti skaalautuvalta, ja yhtiö onkin valloittamassa jatkuvasti uusia kansainvälisiä markkinoita. Edellisiä laajentumisia ovat olleet esimerkiksi Ruotsi, Saksa ja tammikuussa avattu Tanska. Oheisella videolla Fellow Financen toimitusjohtaja Jouni Hintikka kertoo yhtiön viimeisimmistä kuulumisista.

 

 

Fellow Finance julkaisi tuoreessa tilinpäätösraportissaan vakuuttavat kasvuluvut. Vuonna 2018 liikevaihto kasvoi 38,2% 12 miljoonaan euroon(8,7 miljoonaa vuonna 2017). Liikevoitto puolestaan kasvoi 34,7% 3,4 miljoonaan(2,5 miljoonaa euroa). Oikaistu osakekohtainen tulos kasvoi 0,28 euroon aikaisemmasta 0,19 eurosta. Kasvua kertyi täten mukavat 47,3%. Tällä tuloksella Fellow Financen P/E-kerroin on 28. Koska yhtiö kasvaa näin voimakkaasti, hinnoittelu kuulostaa järkevältä.

Osinkoa ehdotetaan maksettavaksi 0,04 euroa osakkeelta, joka tarkoittaa efektiivisenä osinkona nykykurssille noin 0,5%. Parempi kuin ei mitään, mutta tietysti yhtiön kasvaessa voimakkaasti on luonnollista, ettei se jaa tässä vaiheessa varojaan ulos enempää. Yhtiö kykenee tällä hetkellä luomaan pääomille paljon enemmän arvoa pitämällä ne liiketoiminnan kehittämisessä.

Tälle vuodelle yhtiön tavoitteena on kasvattaa liikevaihtoa yli 30% ja oikaistun liikevoiton odotetaan kasvavan vuodesta 2018. Oletettavasti tarkempaa liikevoittotavoitetta ei annettu, sillä kasvupanostusten määrää eri markkinoilla on hyvin vaikeaa ennakoida.

Suurin riski Fellow Financen tulevaisuudelle piileekin siinä, mikäli kansainvälinen kasvu epäonnistuisi. Syitä voi olla monia, esimerkiksi globaalin talouden sakkaaminen voisi laittaa vertaislainahanat kiinni. Samoin itse vertaislaina-alustasta löytyvä haavoittuvuus voisi olla pahimmillaan tuhoisaa. Blogini kommenttiosiossa on raportoitu alustan muutamista ongelmista muun muassa viiveistä varojen takaisinmaksussa, mutta ainakaan vielä toistaiseksi niistä ei ole noussut suurempaa haloota.

Jatkan tyytyväisenä Fellow Financen omistajana ja seuraan kasvutarinan sekä lainavolyymien edistymistä. Kovempaa tuloskasvua on odotettavissa vasta vuoden 2020 jälkeen, kun uusilla kasvumarkkinoilla aletaan laajentamaan tarjottavaa tuotepalettia. Sijoittajalta vaaditaankin siis vielä kärsivällisyyttä. Tällä hetkellä askelmerkit näyttävät lupaavilta.

Nordea on kivunnut suomalaisten omistetuimmaksi osakkeeksi ohi Nokian. Nordeassa sijoittajia houkuttelevat luonnollisesti laskeneen kurssin lisäksi korkea osinkotaso sekä lupaukset osinkokasvun jatkosta. Viime vuosina tuloskehitys ei ole ollut sillä tasolla millä Nordean johto sekä suurin omistaja Sampo haluaisi sen olevan. Tästä syystä osakekurssi on tällä hetkellä samalla tasolla kuin se oli esimerkiksi vielä vuonna 2016. Tapahtuiko käänne parempaan viime vuonna? Mennäänpä raportin kimppuun, seuraavassa viimeisen kvartaalin luvut:

 

	Q4/2018	Q4/2017	Muutos
Rahoituskate	1126	1109	+2%
Liikevaihto	2103	2228	-6 %
Liikevoitto	689	796	-13 %
Luottotappiot	-30	-71	-58 %
EPS	0,12	0,15	-20 %
ROE%	6,10 %	7,70 %

 

Rahoituskate, eli peruspankkitoiminnasta saatavat tuotot kasvoivat. Kuten tiedämme, vuoden viimeinen kvartaali ei ollut optimaalinen varainhoidosta saatavien tuottojen kannalta pörssien laskettua voimakkaasti. Tästä syystä varallisuudenhoidon palkkiotuotot laskivat noin 14 prosenttia. Lukuunottamatta parantunutta rahoituskatetta sekä pienentyviä luottotappioita, oli viimeinen kvartaali kaikilta osin heikompi kuin vuonna 2017.

Koko vuoden vastaavat luvut puolestaan näyttävät seuraavanlaisilta:

 

	2018	2017	Muutos
Rahoituskate	4324	4666	-7%
Liikevaihto	9005	9469	-5 %
Liikevoitto	3953	3998	-1 %
Luottotappiot	-173	-369	-53 %
EPS	0,76	0,75	+1,3%
ROE%	9,70 %	9,50 %
Osinko	0,69	0,68	+1,5%

 

Koko vuoden suoritus näyttää sen sijaan paremmalta. Vaikka liikevaihto ja liikevoitto kutistuivat aavistuksen, Nordea onnistui kasvattamaan osakekohtaista tulostaan sentillä. Kustannussäästöt alkavat purra, ja tulevaisuuden näkymissä kustannussäästöjä korostettiinkin useaan otteeseen. Oman pääoman tuottoprosentti kohosi myös hieman. Osinkoa ehdotetaan maksettavaksi 0,69 euroa, joka on peräti 90,7% koko vuoden tuloksesta. Efektiivisenä osinkoprosenttina nykykurssille tämä tekee peräti noin 8,6%. Koska Nordean johto on viestittänyt pyrkimyksestään kasvavaan osinkoon, täytyy heillä olla luottoa kustannussäästöjen tuomaan merkittävämpään tulosparannukseen jatkossa. Muutoin on riskinä, että osingonjakosuhde nousee epäterveen korkealle.

Konsernijohtaja Casper von Koskull viestittääkin kulujen jäävän tänä vuonna alemmalle tasolle verrattuna vuoteen 2018. Tarkempaa tavoitehaarukkaa kulujen karsimiselle ei tälle vuodelle tullut, mutta vuonna 2021 kulujen odotetaan olevan 3 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2018. Kassavirtaperusteisten kokonaiskulujen ennakoidaan vuonna 2021 olevan 5-10 prosenttia viime vuotta pienemmät.

Mielestäni Nordean tulos koko vuodelta oli positiivinen verrattaessa vallitsevaan odotustasoon. Markkinat olivat ehtineet hinnoitella jo paljon negatiivista Nordean kurssiin. Nordean oma pääoma per osake on 8,15 euroa ja osakekurssi tätä kirjoittaessa 8,04 euroa. Nordean osakkeen hinnassa saa siis tällä hetkellä ostettua ilmaista pääomaa 11 senttiä sekä liiketoiminnan kaupan päälle! Ei huono, sanoisi Jorma Uotinen?

Ainakin tämän vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana voi ennakoida varallisuudenhoidon palkkiotuottojen olevan jälleen kasvussa markkinatilanteen vakauduttua ja pörssien palattua kasvu-uralle. Koska myös pankin rahoituskate osoitti viimeisellä kvartaalilla kasvulukemia, voisi tämän trendin odottaa jatkuvan myös peruspankkitoiminnoissa. Nordeassa aiotaan panostaa muun muassa asiakaspalveluun tällä sektorilla, lisäksi suurasiakkaiden uudet palveluverkostot sekä asuntolainavolyymien uuteen nousuun tähtäävät selkeät suunnitelmat vahvistanevat rahoituskatetta entisestään.

Mittava IT-investointi on yhä menossa ja osaltaan kasvattaa kuluja, toteuduttuaan tästä tulee kuitenkin merkittäviä säästöjä. Samoin suurtietokoneiden ylläpidon ulkoistus IBM:lle tukee säästötavoitteita. Nordea pyrkii tekemään tuotteistaan ja palveluistaan entistä yhtenäisempiä ja hyödyntää näin mittakaavaetuja yhdistämällä konsernin yhteisiä yksikköjä, kuten kansainvälisiä toimintoja ja palveluja. Säästöt ovat nyt päivän sana, ja säästötavoitteita on sparraamassa tietysti myös uusi suuromistaja eli Cevianin Christer Gardell.

Gardell mainitsi aikaisemmin, että Nordean tulisi vuoteen 2021 mennessä pyrkiä karsimaan kulujaan 4,4 miljardiin euroon. Vuonna 2018 kulut olivat 4,738 miljardia euroa. Matkaa Gradellin tavoitteeseen jää vielä noin 7,6 prosenttia. Sparraamista tarvitaan siis jatkossakin, sillä kuten aikaisemmin mainitsin von Koskull odottaa kokonaiskulujen olevan 2021 noin 3 prosenttia viime vuotta pienemmät.

Omalta osaltani voin todeta että osakkeiden holdaus salkussani jatkuu. Mikäli Nordea onnistuu tavoitteessaan kasvattaa asiakaspalvelun laatua samalla kun se toteuttaa kustannussäästöjä, on tässä käsillä mielestäni loistava paketti. Osinkotaso sekä markkinaolosuhteet tukevat osakekurssia jatkossa. Kohti ensimmäisen kvartaalin tulosjulkistusta mennään pitkästä aikaa hieman positiivisemmissa merkeissä.

Nokia julkisti Q4-tuloksensa eilen. Viimeisen kvartaalin tulos oli vahva, mutta näkymät kuluvalle vuodelle olivat samanlaiset kuin vuodelle 2018. Alkuvuosi tulee olemaan vaikeampaa, loppuvuonna olisi jälleen tarkoitus tahkota kovempaa tulosta. Sijoittajien kärsivällisyys on jälleen koetuksella, ja osake painuikin sekä Helsingin että New Yorkin pörsseissä lopulta hieman reilut -3 prosenttia.

Viimeiselle kvartaalilla liikevaihto kasvoi 3% vuoden 2017 vastaavaan ajankohtaan nähden ollen 6,869 miljardia euroa(6,651 miljardia euroa vuonna 2017). Raportoitu liikevoitto kasvoi 32% ollen 552 miljoonaa euroa(419 miljoonaa euroa), ei-IFRS liikevoitto oli 1,120 miljardia euroa (1,004 miljardia) joten tässä kasvua oli 12%. Raportoitu liikevoittoprosentti oli 8% ja osakekohtainen tulos 0,03€, vastaavat ei-IFRS-luvut olivat 16,3% ja 0,13 euroa.

Koko viime vuoden ajalta liikevaihtoa kertyi 22,563 miljardia euroa ja raportoitu liikevoitto oli -59 miljoonaa euroa. Liikevaihto putosi vuoteen 2017 verrattuna kolme prosenttia, mutta kasvoi prosentin verran ilman valuuttakurssien vaikutusta.  Ei-IFRS-oikaisuilla liikevoittoa kertyi 2,18 miljardia euroa ja liikevoittoprosentti oli täten 9,7%. Osakekohtainen raportoitu tulos koko vuodelta oli -0,10 euroa ja ei-IFRS 0,23 euroa.

Nokian antama tulosennuste viime vuodelle oli 0,23-0,27 euroa, tähän haarukkaan päästiin siis rimaa hipoen eikä tulosvaroitusta tarvinut täten antaa. Lisäksi ei-IFRS liikevoittoprosentin arvioitiin olevan haarukassa 9-11% ja tähänkin päästiin suunnitellusti.

Tälle vuodelle Nokia odottaa hyvin samanlaista draaman kaarta. Alkuvuoden odotetaan jälleen olevan pehmeä, toisella vuosipuoliskolla markkinoiden odotetaan aktivoituvan. Nokia odottaa verkkolaitemarkkinan pysyvän kokonaisuudessaan paikallaan vielä tänä vuonna, mutta kasvavan vuonna 2020. Siitä huolimatta Nokia odottaa menestyvänsä kohdemarkkinoitaan paremmin strategiansa ansiosta, johon kuuluu muun muassa tehokas tuotevalikoima 5G-markkinoilla.

 

 

Lähitulevaisuutta ajatellen on huomioitava, että tämän vuoden ensimmäisen kvartaalin odotetaan olevan erityisen heikko. Nokiaan lujasti luottava osakesijoittaja käyttää tällaisen paikan tietysti hyväkseen, mikäli osakekurssi niiaa tuossa yhteydessä pahemman kerran. Tällä hetkellä yksittäisen kvartaalin sijaan fokus on pidettävä ensi vuodessa, jolloin 5G-investoinnit alkavat täydellä tohinallaan ja Nokia on valmis laajalla portfoliollaan toimittamaan asiakkailleen kokonaisratkaisuja, jotka käsittävät sekä laitteiston että softapuolen.

Tälle vuodelle Nokia ennakoi osakekohtaisen tuloksen olevan 0,25–0,29 euroa ja liikevoittoprosentin olevan haarukassa 9-12%. Vuonna 2020 osakekohtaisen tuloksen odotetaan olevan 0,37–0,42 euroa ja liikevoittoprosentin 12–16%. Vuonna 2020 tuloksen odotetaan siis paranevan keskimäärin peräti 68 prosenttia. Tämä kertonee oleellisen siitä kuinka voimakasta kysyntä tulee olemaan markkinoiden herätessä kunnolla 5G-investointeihin.

Viime aikoina on paljon kohistu kuinka Trump aikoo estää Huawein toimimisen Yhdysvalloissa. Tämän on oletettu tietysti satavan sekä Nokian että Ericssonin laariin. Viimeisen kvartaalin aikana Nokian verkkolaitepuolen liikevaihto Pohjois-Amerikassa kasvoi vuoden takaiseen kvartaaliin verrattuna peräti 21%. Tämä kielii siitä, että Nokia on vienyt markkinaosuuksia reilusti kilpakumppaneiltaan. Hieman aikaisemmin tuloksensa raportoinut Ericsson raportoi täysin identtisen 21% kasvuluvun Pohjois-Amerikassa ja mainitsi kasvun johtuvan asiakkaiden investoinneista 5G-valmiuteen.

Luettuani raportin päällimmäiset mietteeni ovat, että Nokia pysyy salkussani. Mikäli alkuvuodesta markkinat hermoilevat heikkojen kvartaalien vuoksi ja kurssi laskettelee, aion hyödyntää nämä mahdollisina ostopaikkoina. Kuten aikaisemmin totesin, fokus on yksittäisten kvartaalien sijasta siirrettävä kauemmaksi. On tietysti valitettavaa että tästä vuodesta tulee edellisen kaltainen eikä verkkolaitemarkkina kasva, mutta todennäköisesti kärsivällinen sijoittaja palkitaan myöhemmin ruhtinaallisesti.

Arvosijoittamisella tarkoitetaan yleensä pääasiassa halvan tasepohjaisen arvostuksen omaaviin osakkeisiin sijoittamista. Tasepohjaisen arvostuksen havaitsee osakkeen P/B- kertoimesta, joka on siis osakkeen yksikköhinnan ja osakekohtaisen oman pääoman osamäärä(Price/Book value).

Havainnollistan tunnusluvun toimintaa Telia Companyn osakkeella. Osakkeen kurssi on tätä kirjoittaessa tasan 4 euroa. Kauppalehden tarjoamien tietojen mukaan yhtiöllä on omaa pääomaa per osake 2,43 euroa. Näin ollen P/B-kertoimeksi saadaan 4€/2,43€=1,64.

Telia ei ole tasepohjaiselta hinnaltaan kalleimmasta päästä, mutta arvosijoittaja hakee mielellään P/B-luvulta lähelle tai jopa alle 1 hinnoiteltuja osakkeita. Tällöin yhtiön liiketoiminnan saisi ikäänkuin ilmaiseksi, kaupan päälle. Näin sijoittaja maksaisi vain yhtiön taseomaisuudesta.

Pelkän P/B-luvun perusteella osakkeen ostaminen ei kuitenkaan ole hyvä idea. Tällöin on suurena riskinä tarttua huonoon yhtiöön, joka ei syystä tai toisesta kykene kasvuun. Halpa tasepohjainen arvostus kertoo siitä, että sijoittajatkin ovat ainakin hetkellisesti luopuneet yhtiön kasvutoiveista. Tästä syystä arvosijoittajat peilaavat osakkeita usein vielä esimerkiksi P/E-luvun sekä osinkotuottoprosentin kautta.

P/E-luku eli hinta per tulos(Price/Earnings) on yleisimpiä käytettyjä tunnuslukuja. Se kertoo yksinkertaistettuna kuinka monessa vuodessa yhtiö maksaa hintansa takaisin sen nykytuloksella. Olettamana on, että tilanne pysyy stabiilina eikä tulos kasva tai kutistu lainkaan. Näin ollen tunnusluku käy lähinnä suuntaa antavaksi ”neuvonantajaksi.”

Konkarisijoittaja Kim Lindström on tehnyt Suomessa osaketutkimusta ja havainnut, että näiden kolmen tunnusluvun perusteella valitut osakkeet ovat tuottaneet historiallisesti parhaiten. Hänen mukaansa esimerkiksi vuosina 2007-2015 poimimalla salkkuun arvo-osakkeita oli mahdollista peitota indeksi selvästi.

Tunnuslukuihin perustuva arvosijoittaminen on eräänlaista mekaanista osakkeiden seulontaa. Ne osakkeet, jotka ovat näiltä edellä mainituilta tunnusluvuiltaan parhaita, otetaan kriittiseen tarkasteluun ja ehkä jopa ostokohteeksi. Onko tällainen tarkastelu kuitenkaan riittävä vielä nykyaikana, voitaisiinko jollain tapaa osua vielä varmemmin oikean osakkeen kohdalle?

Olen kesälukemisena käymässä läpi Oksaharjun ja kumppaneiden Arvoguru- kirjaa. Siinä käytettiin esimerkkinä tällaisesta mekaanisesta seulonnasta koripallojoukkueen muodostamista. Satunnainen osakelottoaja ottaisi pelaajia sieltä täältä, ja olisi sattumanvaraista menestyykö joukkue hyvin vai huonosti. Arvosijoittaja sen sijaan valitsisi joukkueeseen pisimmät pelaajat. Tämä todennäköisesti tekisi joukkueesta hieman paremman kuin mihin satunnaisella poiminnalla pystyy. Silti se ei vielä välttämättä olisi paras mahdollinen joukkue. Paras mahdollinen joukkue saataisiin perehtymällä pelaajiin kunnolla, ja valitsemalla ne jotka erottuvat kentällä edukseen.

Tämän yksinkertaistetun esimerkin perusteella perinteinen mekaaniseen seulontaan perustuva arvosijoittaminen ei välttämättä ole vielä tehokkain tapa sijoittaa, vaikka sekin on tutkitusti tuottanut indeksiä paremmin. Sijoittajan tulisi pureutua vielä syvemmälle tutkiessaan ostokohteita. Yksi tärkeä seikka, joka jää kokonaan perinteisen arvosijoittajan seulan ulkopuolelle on yhtiön tulevaisuuden kasvumahdollisuuksien arviointi. Tämä on joskus vaikeaa ilman kristallipalloa, mutta esimerkiksi viime vuosien prosentuaalista tuloskasvua voitaisiin käyttää hyvänä oletuksena tulevaisuuden tuloskasvulle.

Toinen seikka, joka vähentäisi virhearviointien tekemistä olisi käyttää tunnuslukuja seuloessaan riittävää aikahorisonttia. Tällä tarkoitan sitä, että kun lasketaan esimerkiksi P/E-lukua, käytetäänkin tuloksen kohdalla esimerkiksi 5 vuoden keskimääräistä tulosta. Näin ollen samalla otettaisiin huomioon yhtiön syklisyys ja suorituskyky pidemmältä aikaväliltä. Tämä toisi hieman ylimääräistä turvamarginaalia laskelmiin.

Mikäli tekstissäni mainitut tunnusluvut eivät ole sinulle tuttuja, kannattaa tutustua artikkeliin jossa esittelen tyypillisimmät tunnusluvut osakkeiden arvonmääritykseen.

Mitä mieltä sinä olet arvosijoittamisesta?

Osingoista ollaan sijoittajien keskuudessa montaa mieltä. Joillekin ne ovat avain taloudelliseen riippumattomuuteen ja toiset taas haluaisivat ettei niitä maksettaisi ollenkaan.

Osingot mielletään usein raha-automaatiksi, joka palkitsee sijoittajan keväisin. Vasta-argumenttina sanotaan, että osingot ovat vain rahan siirtoa taskusta toiseen, ja välissä sekä verottaja että osakevälittäjä ottavat potista oman osuutensa. Näin ollen sijoittaja siis pikemminkin menettää osingon saatuaan varojaan.

Jotta osingonmaksu koituisi todella osinkosijoittajan reaaliseksi tappioksi, vaatisi tämä kurssin jäämistä pysyvästi alle osingon irtoamista edeltäneen kurssin, kunnes seuraava osinko tulee jälleen maksuun ja irtoaa. Ensituntumalta tämä kuulostaa harvinaiselta ainakin niiden yhtiöiden kohdalla, jotka pyrkivät kasvavaan osingonmaksuun vuosi toisensa perään. Mikäli osakkeen kurssi palautuu osingon irtoamista edeltävälle tasolle viimeistään ennen seuraavan osingon irtoamista, ”ilmainen” osinkoautomaatti toimii kuin toimiikin.

Ajattelin hieman tutkia onko asia todellisuudessa kuvaillun kaltainen. Otin vertailuun muutaman kansanosakkeen, jotka ovat tunnettuja hyvistä, kasvavista osingoistaan. Katsotaan seuraavaksi kuinka kurssit ovat palautuneet osingon irtoamisesta.

 

Nokian renkaat

Vuosi	Pvm. Ennen osingon irtoamista	Kurssi ennen osingon irtoamista
2018	10.4.2018	34,71
2017	10.4.2017	39,24
2016	12.4.2016	30,82
2015	8.4.2015	29,08

Taulukosta nähdään, että Nokian Renkaiden kurssi on pääsääntöisesti noussut aina osinkodipin jälkeen entistä korkeammalle tasolle. Ainoan poikkeuksen tekee viime kevät jolloin osakekurssi ei ehtinyt palautua roimasta pudotuksestaan. Tähän lienee kuitenkin taustalla aivan muut syyt kuin osinkodippi, oletettavasti suurin yksittäinen syy oli Trumpin aikaansaama kauppasodan pelote.

Nokian Renkaiden voidaan siis sanoa olleen osinkoautomaatti, joka ikään kuin huomaamatta toi sijoittajalle muhkeat osingot. Nokian Renkaiden kohdalla osinkojen maksu ei siis pääsääntöisesti ole ollut rahojen siirtämistä taskusta toiseen, vaan uuden rahan tulostamista, josta verottaja ja ehkä myös välittäjä ovat ottaneet omansa välistä mikäli sijoitti osingot saman tien takaisin.

 

Olvi

Vuosi	Pvm. Ennen osingon irtoamista	Kurssi ennen osingon irtoamista
2018	16.4.2018	27,9
2017	23.4.2017	28,1
2016	14.4.2016	26,1
2015	16.4.2015	25,96

Laatuyhtiönä tunnettu Olvi kertoo hyvin samanlaista tarinaa kuin Nokian Renkaat. Osakekurssi on toipunut osinkodipistä vuodessa aina hieman korkeammalle tasolle. Ainoan poikkeuksen kaavaan toi viime kevät. Näin ollen Olvinkin tapauksessa kyseessä ei ole pääsääntöisesti ollut rahan siirto taskusta toiseen, vaan uuden rahan tulostaminen piensijoittajan tilille.

Kuten ylläolevista esimerkeistä nähdään, laatuyhtiöiden kohdalla osingoissa on kyse aivan muusta kuin rahojen siirtämisestä taskusta toiseen. Laatuyhtiöt kasvattavat liiketoimintaansa vuosi toisensa perään, ja näin ollen myös tulos sekä maksettava osinko kasvavat vuosi vuodelta. Mikäli sijoittaja ei tee mitään, nämä yhtiöt toimivat rahatulostimina. Mikäli sijoittaja sijoittaa saamansa osingot aina takaisin, rahanprinttaustahti kiihtyy. Tällaisten yhtiöiden kohdalla sijoittaja voittaa aina, veroista ja mahdolllisista välityskuluista huolimatta.

Otetaan seuraavaksi vielä yksi esimerkki yhtiöstä joka on takkuillut hieman kasvunsa kanssa, eli lääkeyhtiö Orion. Yhtiön liikevaihto sekä tulos on junnannut viime vuosina hieman paikoillaan kasvun puuttuessa.

 

Orion B

Vuosi	Pvm. Ennen osingon irtoamista	Kurssi ennen osingon irtoamista
2018	20.3.2018	27,69
2017	22.3.2017	51
2016	22.3.2016	30,47
2015	24.3.2015	28,99

Kasvun puutteesta huolimatta myös Orion näyttää toimineen varsin mukavana rahantulostusautomaattina sijoittajalle. Jälleen kerran ainoa poikkeus on viime kevät, jolloin osake rojahtikin kunnolla yli 50 euron tähtitieteellisistä hinnoistaan. Tämä kuitenkin selittynee jälleen aivan muulla kuin osinkodipillä. Toisaalta on myös sanottava, että Orionin nousu varsinkin tuonne reilun 50 euron tasoille soti jo kaikkia realiteettaja vastaan.

Vaikka nämä esimerkit näyttävät melko rohkaisevilta, on hyvinkin mahdollista tienata vielä paremmin sijoittamalla rahastoon joka pitää osingot sisällään. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan välttämättä päästä sijoittajan haluamaan painotukseen eri yhtiöiden välillä. Laadukkaat, osinkoaan kasvattavat yhtiöt voivat jäädä liian pieneen osaan salkussa, tämä taasen syö tulevaisuuden tuottoja. Näin ei myöskään salli itselleen edes mahdollisuutta indeksin voittamiseen. Pitkällä aikavälillä osakepoiminnalla tulee kuitenkin tehdä hieman kovempaa ylituottoa, jotta poiminnalla voittaisi esimerkiksi indeksirahastot ja pystyisi kuollettamaan vielä rahastojen saamien osinkojen veroedun. Tämän tempun vaikeusaste on sen verran suuri, että useimpien sijoittajien kannattaisikin sijoittaa suosiolla pelkkiin indeksirahastoihin(Itseni mukaanlukien).

Ehkä tämä teksti viimein kumoaa vanhan kliseen, ”osingot ovat vain rahan siirtoa taskusta toiseen.” Näin voi joissakin tapauksissa olla, mutta se riippuu pääosin yhtiön omasta suorituskyvystä. Sanonta on siis liian karkea yleistys oikeasta vallitsevasta tilanteesta. Aivan kuten on tämän tekstin otsikkokin. 😉

[adservice-comparison-feed-iframe]

Ajattelin kirjoitella tekstin säästämisen perimmäisestä olemuksesta. Meistä varmasti jokainen kokee säästämisen hieman eri tavalla, jotkut näkevät sen vain kitsasteluna, penninvenytyksenä ja toisille se taas on elämäntapa. Minä kuulun näihin jälkimmäisiin oikeastaan edes tiedostamatta koko asiaa. Minulle säästäminen on ollut itsestäänselvää siitä lähtien kun opin käyttämään rahaa. Ehkä se tulee kotikasvatuksesta, ehkä luonteesta, en osaa sanoa miksi. Olen kuitenkin aina nauttinut enemmän siitä tunteesta että minulla on rahaa säästössä, kuin kuluttamisesta.

Tässä vaiheessa on hyvä eritellä sairaalloinen ja terve säästeliäisyys toisistaan. Hommahan voi hyvinkin mennä myös liian pitkälle, mikäli elämää alkaa aivan liian paljon optimoimaan säästämisen ehdoilla. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka henkilö, joka hoitaa vessa-asioinnitkin julkisissa tiloissa kodin sijaan vain säästön vuoksi, ja ehkä hakee sieltä pulloon samalla juomavedet. Tai suihkii kaupassa hajuvedet kainaloon ilmaisilla testereillä kun ei raaski ostaa omaa pulloa kotiin. Nämä menevät jo hyvän maun rajan ylitse, enkä tässä kirjoituksessani puhu tällaisesta säästämisestä.

Tervettä säästämistä on esimerkiksi kesäisin työmatkojen taittaminen polkupyörällä, jolloin säästää matkakuluissa ja kuntokin kohenee samalla. Tervettä säästämistä on myös ylikulutuksesta luopuminen. Yleensä säästäminen on jonkinlainen järkivalinta, ja luopumista vain jostain sellaisesta joka ei tuo elämään lisäarvoa.

Mielestäni jokaisen tulisi olla hyvällä tavalla säästäväinen. Ei ole kestävää taloudenpitoa elää jatkuvasti kädestä suuhun. Jos tili menee nollille joka kuukausi, ovat talouden menot liian suuret. Tällöin on tarkasteltava tarkemmin mihin kaikki rahat oikein menevät. Pienistä puroista syntyy usein suuri joki, joten rahaa ei kannata kylvää kaikkialle kovin huolettomasti. Voi olla mahdollista, että tilkitsemällä näitä pieniä puroja rahaa alkaa jäädä säästöön karsimatta oikeastaan juuri mistään oleellisesta. Kun menojen jälkeen rahaa jää vielä tilillekin, seuraava askel on tietysti sijoittaa ne kustannustehokkaasti.

Ymmärrän, että elämä ei ole reilua eikä meillä kaikilla ole tasavertaiset olosuhteet. Näin ollen syystä tai toisesta kaikki eivät välttämättä säästämiseen kykene. Omallakin kohdallani olen miettinyt kuinka onnekas olenkaan ollut, että olen esimerkiksi saanut työpaikan jo ennen valmistumistani korkeakoulusta. Tänä päivänä monella nuorella on vaikeuksia saada edes sitä elämän ensimmäistä kesätyötä. Nuorilla aikuisilla taasen on vaikeuksia löytää vakituista työtä, aktiivimalleista huolimatta. Huonommalla tuurilla minäkin voisin olla työtön, ihan yhtä hyvin kuin moni muu.

Säästäminen on siis hyve, mutta tällä säästetyllä rahalla sitten saa? Kohteita on varmasti niin monia kuin on säästäjiäkin. Joku voi säästää esimerkiksi asuntoon, autoon, veneeseen tai vaikka festarilippuun. Minulle säästäminen ja sijoittaminen ovat taanneet ainakin hyvät yöunet, sillä rahahuolia ei ole liiemmin ikinä ollut. Ajattelen rahan ikäänkuin potentiaalienergiana, mitä kaikkea se voisikaan halutessani mahdollistaa. Kun tiedän, että voisin saada ostettua kaikenlaista, se tuo minulle mielenrauhaa. Jos esimerkiksi jokin kallis kodinkone hajoaa, voin samantien hakea uuden, tai jos auto hajoaa voin sen heti korjauttaa. Toki tarkoituksena on myös jossain vaiheessa elämän leppoistaminen pääomatulojen kautta. Ja ultimaattisena tavoitteena taloudellinen riippumattomuus. En kuitenkaan ole pettynyt jos en aivan tuohon asti pääse. 🙂

Välillisesti säästäminen toi minulle uuden harrastuksenkin. Osakesijoittamiseen liittyvien asioiden parissa kuluu viikossa tunti jos toinenkin. Kiinnostus näitä asioita kohtaan on poikinut esimerkiksi myös tämän blogin ja juuri käynnistyneen osakekilpailun. Ehkä voitaisiin tiivistää, että säästäminen ja sen kautta sijoittaminen toivat rutkasti mielenkiintoista sisältöä elämään.

Säästämisen ei tarvitse tarkoittaa jokaisesta eurosta kynsin ja hampain kiinni pitämistä. Kun on säästöjä, on myös enemmän varaa panostaa itselle tärkeisiin asioihin.

Tämän kirjoituksen otsikko on vanha sanonta, jonka kuulee välillä humalaisten ystävien suusta kun puhutaan säästämisestä ja sijoittamisesta. ”Säästäminen on turhaa, elämä on tässä ja nyt!” Kyllä, elämä on tässä ja nyt ja elän siinä mukana. Säästäminen ei kuitenkaan ole turhaa, joskaan ei pakollista. Mikäli rahansa haluaa tuhlata turhuuksiin, se on jokaisen oma valinta. Tällöin kuitenkin ottaa samalla suuremman riskin, että elämä tuo taloudellisia yllätyksiä eteen sekä unettomia öitä, ehkä myös hieman kurjemman vanhuuden.

Viimeisessä puvussa ei ole taskuja, mutta olen onnellinen tähän elämänlaatuun mikä minulla jo on. Aion jatkossakin säästää ja sijoittaa kaiken rahan mitä en elämiseen tarvitse. Minulle säästäminen ei ole kirosana, vaan viisaampaa varautumista tulevaisuuteen.

 

Tuulipuvun historian toinen sijoituskilpailu alkaa tänään maanantaina 4.6.2018 ja kestää vuoden loppuun saakka. Kilpailusivu on auki osoitteessa kilpailu.tuulipuku.fi ja mukaan voi rekisteröityä heti. Kaupankäynti alkaa maanantaina heti pörssin auetessa kello 10. Linkki kilpailuun löytyy myös täältä blogin yläreunasta.

Kilpailun tarkoituksena on kasvattaa 20 000 euron alkupääoma mahdollisimman suureksi. Se, jolla on vuoden lopussa suurin salkku voittaa kilpailun sekä pääpalkinnon. Koska kilpailuaika on pitkä, jaamme palkintoja myös kahdelta väliperiodilta, joista ensimmäinen päättyy 31.7.2018 ja toinen 30.9.2018. Näin ollen mukaan ehtii hyvin myös kesken kilpailun.

Viime vuoden kilpailusta saamamme palautteen perusteella asetimme yhden oston maksimisummaksi 4000 euroa. Näin ollen sijoittajien tulee hajauttaa salkkuaan useampaan osakesarjaan. Näin estämme ”loton” pelaamisen, eli koko pottia ei enää voi sijoittaa yhteen senttiosakkeeseen rakettinousun toivossa.

Tämän vuoden uudistuksiin kuuluvat myös osingot. Mikäli sijoittaja on oikeutettu osinkoihin, ne tulevat tilille normaalisti maksupäivänä. Ainoa ero oikeaan ympäristöön on, että veroja ei huomioida.

Yhteistyökumppaneinamme on viime vuoden tapaan Nordnet, lisäksi tänä vuonna mukana ovat myös OP, Osakesäästäjien Keskusliitto / Nuoret Osakesäästäjät ja Fellow Finance. Palkinnot tulevat olemaan ruhtinaalliset, myös niistä löytyy tarkemmat tiedot kilpailusivuilta.

Toivomme, että lähdet mukaan ja haastat samalla ystäväsikin kilpailuun. Ollaan yhdessä mukana levittämässä sijoittamisen ilosanomaa kaikille!