Tag: esimerkki

Sijoittaminen

Laskelmia osakesäästötilistä – tätä et ehkä huomannut?

loka 4, 2019 by Osinkko 9 Comments , , , , ,

Osakesäästötili tekee tuloaan vuodenvaihteen jälkeen ja Nordea ehti jo ensimmäisenä julkaisemaan hinnastonsa kyseiselle tilille. Ainakaan Nordean hinnasto ei sisältänyt erityisempiä yllätyksiä, sillä hinnoittelu pysyi täysin samanlaisena kuin perinteiselläkin arvo-osuustilillä.

Monia varmasti askarruttaa, millaisia sijoituksia tilille kannattaa tehdä. Kannattaako esimerkiksi suosia osinkoa kasvattavia yhtiöitä vai nopeasti arvoaan kasvattavia kasvu-yhtiöitä? Ajattelin tehdä muutamia taulukkolaskelmia ja tutkia asiaa hieman tarkemmin. Seuraavassa on muutamia laskuesimerkkejä erilaisista tilanteista. En ottanut laskelmissa huomioon välityspalkkioita, sillä oletan ne molemmissa tapauksissa yhtä suuriksi.

Kaivoin laskimen esiin ja laskin auki onko sijoitussäästötili järkevä tuote. Yllätyin laskelmieni perusteella negatiivisesti. Vaikuttaa siltä, ettei osakesäästötili sovellukaan siihen mihin se on suunniteltu. Onko kyseessä verottajan salajuoni?

Esimerkkilaskelmia

Ensimmäisessä skenaariossa jäljittelin Telian tyyppistä hyvää ja vakaata kuuden prosentin osinkoa maksavaa yhtiötä. Osinko ja osakkeen arvostus eivät kasva vuosien saatossa lainkaan, vaan sijoittaja saa vuosittain samansuuruisen 6% osingon jonka sijoittaa takaisin saman yhtiön osakkeisiin.

Tilanne jossa osinko pysyy joka vuosi samansuuruisena eikä osake myöskään nosta arvoaan. (PääomaP=perinteinen arvo-osuustili, PääomaS=osakesäästötili.)

Luonnollisesti osakesäästötili vie voiton johtuen osinkojen edullisemmasta verokohtelusta. Ero ei kuitenkaan ole läheskään niin merkittävä kuin osinkoaan vuosittain kasvattavalla yhtiöllä.

Toisena skenaariona on yhtiö, joka ei maksa osinkoa lainkaan mutta kasvattaa sen sijaan arvoaan vuosittain 10 prosenttia. Näin ollen osakesäästötili ei kerää sijoitusaikana minkäänlaista veroetua verrattuna tavalliseen arvo-osuustiliin. Ensimmäisten 9 vuoden aikana sijoituksia realisoitaessa verotuskin on näin ollen identtinen, mutta 10 vuoden kohdalla hankintameno-olettama muuttaa tilanteen.

Tilanne, kun osakkeen arvo nousee 10% vuodessa ja sijoittaja haluaa realisoida salkun. Erotus tarkottaa tässä tapauksessa eroa verotuksessa tavallisen arvo-osuustilin hyväksi. Tämä taulukko oli alunperin virheellinen, päivitetty 9.10.2019.

Osakesäästötilillä ei oteta huomioon hankintameno-olettamaa lainkaan, mutta realisoidessa osakkeita tavalliselta arvo-osuustilitä voidaan vähentää 40%:n hankintameno-olettama. Tästä tulee merkittävä ero verotuksessa tavallisen tilin eduksi pidettäessä osakkeita vähintään 10 vuotta. Ja luonnollisesti mitä pidempään osakkeiden holdaus jatkuu, sitä merkittävämpi ero on tulevaisuudessa osakepääoman kasvaessa.

Yhteenveto

Uusi osakesäästötili sopii sijoittajalle, joka käy paljon kauppaa tai priorisoi tasaista osinkovirtaa. Koska tili nauttii verottomista osingoista, kasvaa salkku nopeampaa osingot uudelleen sijoitettaessa. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että nykyisin kertyneet tappiot voi tavallisen arvo-osuustilin sisällä vähentää kaikista pääomatuloista, myös osingoista. Se taas ei onnistu osakesäästötilillä. Tämä tasaa omalta osaltaan tavallisen arvo-osuustilin riskiä.

Huomionarvoisin seikka on, ettei osakesäästötili sovi sijoituksiin jotka on tarkoitus pitää yli 10 vuotta, mikäli ne kohdistuvat yhtiöihin jotka kasvattavat reilusti arvoaan vuosien saatossa. Tällöin hankintameno-olettaman puuttuminen tekee liian suuren kaulan perinteisen tilin hyväksi. Jos kuvitellaan yhtiö joka kasvattaa vuosi toisensa perään sekä tulostaan että osinkoaan, seuraa osakekurssi väistämättä perässä. Näin ollen osakesäästötili ei sovellu holdaukseen mielestäni oikein muille kuin Telian kaltaisille lypsylehmille joiden osinko saatika osakkeen arvokaan ei liikahda mihinkään suuntaan.

Mielestäni tämä seikka vie pohjan koko osakesäästötililtä. Nykyehdoilla osakesäästötili soveltuu pelkkien lypsylehmien omistamiseen tai vaihtoehtoisesti aktiiviseen kaupankäyntiin. Pitkäjänteisen sijoittajan kannattaa mielestäni pysytellä jatkossakin perinteisellä arvo-osuustilillä.

En itsekään huomannut tätä seikkaa ennen kuin laskin nämä skenaariot Excelillä auki. Mielikuvissani oli, että viimeinkin myös me ”holdaripiensijoittajat” pääsemme nauttimaan kevyemmästä verotuksesta ja nopeammasta arvonnoususta. Näillä vallitsevilla ehdoilla en tule näillä näkymin avaamaan itselleni osakesäästötiliä, ellen innostu treidaamaan esimerkiksi Telian osakkeella.

Lisätietoja osakesäästötilin verotuksesta löytyy tästä linkistä: Vero.fi

Politiikka

Taloudellinen riippumattomuus vasemmiston malliin

huhti 6, 2019 by Osinkko 2 Comments , , , , , , , , , , , , , ,

Näin vaalien alla kansalaisille luvataan varsinkin vasemmistopuolueiden toimesta mitä erilaisempia asioita. On tarjolla eläkkeiden nostoja 100 eurolla, koulutusmahdollisuuksien parantamista, ilmaston pelastamista ja niin edelleen. Hintalapulla ei ole niin väliä. Gallupjohtaja SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne mainitsi suorassa lähetyksessä hintalapun olevan jotain 1-3 miljardin väliltä. Eikai se niin tarkkaa ole, miljardi sinne tai tänne?

Tällaiset puheet hermostuttavat luonnollisesti rationaalista äänestäjää, sillä kaiken rahan näistäkin tulonsiirroista on tultava jostain, ja yleensä se tarkoittaa meitä veronmaksajia. Jotta rahoitus riittäisi, veroprogressiolla on uhka kiristyä jatkossa niin ansio- kuin pääomatuloissakin. Verotuksen kohotessa kestämättömälle tasolle lisätyöt ja niistä saatavat lisäansiot eivät enää innosta, ja näin yleinen toimealiaisuus vähenee. Ylityöt eivät välttämättä ole enää mielekkäitä, jos marginaaliverotus vie lisäansioista vähintään puolet pois. Tutkin tätä kirjoitusta varten leikkimielisesti, mikä olisi sijoittajalle tehokkain tapa hyötyä näistä tulonsiirroista.

Ensimmäinen kysymys lienee, mikä olisi helpoin tapa liittyä mukaan tähän tulonsiirtokaruselliin? Paras konsti on tietysti tehdä mahdollisuuksien mukaan töitä sen verran vähän, että ansiotulojen veroprosentti pysyisi riittävän matalalla tasolla ja matalempia tuloja voisi puolestaan kompensoida erilaisilla tuilla. Töitä voisi esimerkiksi tehdä sopivissa pätkissä siten, että olisi kokoaikatyössä vain sen verran kuin vaaditaan ansiosidonnaiseen päivärahaan. Maksupäivien nollautuessa voisi tehdä taas uuden pätkän töitä, ja niin edelleen. Teoriassa helppoa, mutta käytännössä ei ehkä niinkään mikäli ei ole suhteita sopivia pätkätöitä tarjoaviin firmoihin. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruuteen eivät vaikuta pääomatulot.

Koska taloudellinen riippumattomuus ja firetys on ollut suosittu puheenaihe jo jonkin aikaa, tätä voisi siirtyä harjoittamaan myös vasemmistolaisella mallilla. Tämä tarkoittaa sitä, että osa elannosta tulisi esimerkiksi osinkotuloista ja toinen osa tulonsiirroista. Parhaiten tämä onnistuisi heittäytymällä kokonaan työmarkkinatuen piiriin. Kelan maksama työttömyysetuus on 32,40 e/pv. Sitä maksetaan 5 päivältä viikossa, joten kuukaudessa tulot olisivat noin 648 euroa. Kelan sivuilla mainitaan myös, että yksin asuvalla työttömällä työmarkkinatukea vähentävät pääomatulot ja muut tulot, jotka ylittävät tulorajan 311€/kk. Näin ollen saadakseen täyden hyödyn, osinkotulojen ei tulisi ylittää tätä rajaa. Kuukausitienesti yksin asuvalle olisi näillä luvuilla 959€/kk. Tästä summasta vähennetään tietysti vielä verot, joten käteen jäävä osuus näistä tuloista tulisi olemaan arviolta hieman reilut 800 euroa. Yksinasuvalle tilanne ei olisi kokonaan näin murheellinen, sillä työmarkkinatuen päälle maksetaan vielä asumistukea. Säästöjen määrä ei vaikuta tukien määrään, ainoastaan pääomatulojen määrä ratkaisee. Viiden prosentin osinkotuotolla saadakseen 311 euroa kuukaudessa tulisi salkun arvon olla noin 74 600 euroa.

Kokonaan toinen tilanne on perheellisellä henkilöllä. Tällöin ilman työmarkkinatuen laskua saa tienata pääomatuloja 1044€/kk. Tulorajaa korotetaan 130 eurolla jokaista huollettavaa lasta kohden. Puolison sekä yhden lapsen taloudessa työmarkkinatuen suuruus on 37,63€ per päivä, eli kuukaudessa 753 euroa. Näillä luvuilla teoreettinen bruttokuukausipalkka olisi 1797 euroa. Nettotienesti tulisi olemaan noin 1456 euroa kuukautta kohti. Tämä alkaisi olemaan jo sellainen summa, millä pärjää mukavasti ainakin täällä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tähän päästäkseen osakesalkun tulisi kuitenkin olla jo kohtuullisen kokoinen. Jos oletetaan osinkoprosentin olevan 5% tulisi salkun olla noin 250 000 euron arvoinen.

Varsinkin jälkimmäinen esimerkki olisi teoriassa sellainen, että riittävän toimeentulon saisi sopivassa suhteessa sekä pääomatuloista, että samaan aikaan vasemmistolaiseen tyyliin käsi työtä tekevien taskussa. Korostan, että tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole kannustaa ketään toimimaan tällä tavalla, mutta tulonsiirrot mahdollistavat elämän leppoistamisen näilläkin konsteilla.