Tag: kauppasota

Sijoittaminen

Kauppasodan laineet lyövät metsäyhtiöihin

touko 30, 2019 by Osinkko 0 Comments , , , , , , , , , ,

Kauppasodan tiivistyessä metsäyhtiöiden osakkeet ovat vuoden takaiseen noteeraukseensa verrattuna laskeneet roimasti. Pörssin parhaimmat aletarjoukset ovat nyt jopa liki -60%. Ajattelin hieman tutkia muutamien tunnuslukujen kautta, missä nyt mennään pörssimme kolmen kovan eli UPM:n, Stora Enson sekä Metsä Boardin kohdalla. Samalla vertaan yhtiöiden nykyhintaa niiden viiden vuoden keskimääräiseen kannattavuuteen, jotta niiden vallitsevasta arvostustasosta saa paremman kuvan.

UPM

Viime vuosien vahvin peluri metsäyhtiöistämme on ollut eittämättä UPM. Yhtiön voittokulku on jatkunut jo 12 kvartaalia putkeen, mutta nyt markkinat ennustavat myös UPM:lle taantumuksen aikoja. Jos katsomme puhtaasti yhtiön kurssitason muutoksia, on se laskenut edellisten kolmen kuukauden aikana -18,29% sekä vuodessa -28,40%. Tätä kirjoittaessa kurssi on 22,34€ ja P/E-luku 8,09, P/B-luku 1,23 sekä osinkotuottoprosentti tämän vuoden osingonjaolla 5,8%.

Kuten nähdään, kertoimet viestivät hyvin maltillisesta arvostuksesta. UPM on hinnoiteltu enää hieman yli tasearvonsa. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiön oman kannattavuuden odotetaan hiipuvan metsäyhtiöille historiallisesti tuttuihin lukuihin eli yksinumeroisiin lukemiin. Liukuvan 12 kuukauden oman pääoman tuotto on ollut 12,8%. UPM odottaa markkinoilta tälle vuodelle vielä  varovaista talouskasvua, mutta samalla sellun hintojen odotetaan olevan alemmat. Toki näkymissä tälle vuodelle mainitaan myös kauppasodan mahdollisesti mukanaan tuomat riskit.

Mikäli kauppasodan uhka eskaloituisi rankemmin ja heijastuisi esimerkiksi sellumarkkinoille, voidaan näitä kertoimia pitää tällä hetkellä aivan perusteltuina. Ensimmäisen kvartaalin tulos oli kuitenkin lähes identtinen viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, joten vielä mitään katastrofaalista ei ole tapahtunut. Toki poliittinen ilmapiiri kauppasodan tiimoilta tuntuu hieman kiristyneen viime aikoina, joten epävarmuus on vielä noistakin ajoista kasvanut.

Jos kuvitellaan tilanne, että UPM:n kannattavuus hiipuu nykytasostaan sen edellisten viiden vuoden keskiarvolukemaan 11,67%, se enteilisi osakekohtaisen tuloksen olevan noin 2,11 euroa. Tämä tarkoittaisi P/E-luvuksi 10,5 mikä ei kuulosta aivan mahdottomalta hinnoittelulta. Olennaista on seurata mihin suuntaan tulos kehittyy lähikvartaalien aikana.

Stora Enso

Stora Enson kurssikehitys on ollut vielä UPM:ääkin karumpaa. Viimeiseltä kolmelta kuukaudelta laskua on kertynyt -23,14% ja viimeisen vuoden ajalta noin -46%. Vuodessa kurssiarvosta on siis leikattu pois liki puolet. Tunnusluvut Stora Ensolle ovat P/E 8, P/B 1,13, osinkotuottoprosentti 5,2%. Kirjoitushetkellä kurssi on 9,39 euroa.

Tasepohjaisesti Stora Enso on arvostettu hieman UPM:ää alemmas, mutta melko lailla samanlaista hinnoittelua on nähtävillä vieläpä lähes identtisin luvuin. Ja miksipä ei olisi, Stora Ensoa koskevat täysin samanlaiset riskit kuin muitakin metsätoimijoita. Lisänä soppaan on Oulun investointi, jonka yhtiö varmisti eilen. Tämä tarkoittaa sitä, että Oulun tehtaan osalta liikevaihto laskee huomattavasti, mutta kannattavuuden odotetaan paranevan. Uuden kartonkilinjan ylösajo täyteen kapasiteettiin voi viedä jopa neljä vuotta, joten tämä lisää osaltaan riskiä tulospettymyksille.

Tämän vuoden ensimmäinen kvartaali oli Stora Enson osalta todella pehmeä. Ainoastaan liikevaihto osoitti kasvua, osakekohtainen tulos laski peräti -16% vuoden takaisesta vastaavasta ajankohdasta. Kokonaisuudessaan yhtiö odottaa tämän vuoden olevan samanlainen kuin vuosi 2018, ellei markkinatilanne olennaisesti muutu.

Stora Enson kannattavuus on viimeisen vuoden aikana ollut hieman UPM:ää parempi ollen 15%. Ensimmäisellä kvartaalilla osakekohtainen tulos kuitenkin pieneni vuoden takaiseen noteeraukseen verrattuna. Jos kuvitellaan Stora Enson kannattavuuden laskevan sen edellisten viiden vuoden keskiarvolukemaan 10,65%, olisi osakekohtainen tulos tältä vuodelta noin 0,88 euroa ja P/E-kerroin noin 10,7. Tämäkään ei kuulosta kovin kalliilta, ellei kauppasodan uhka eskaloidu rajummin.

Metsä Board

Kovin laskija metsäyhtiöistämme on ollut Metsä Board. Laskua on kertynyt viimeisten 3kk aikana -35% sekä vuoden aikajänteellä huimat -59%. Metsä Boardin luvut viime vuoden tuloksella ovat P/E 7, P/B 1,12 ja osinkotuottoprosentti 7%. Yhtiön osakekurssi on tätä kirjoittaessa 4,06 euroa.

Eniten sijoittajien luottamus on kadonnut siis juuri Metsä Boardin kohdalla. Oletettavasti tämä johtuu muun muassa yhtiön suurten suunnitelmien aiheuttamasta epävarmuudesta. Yhtiö aikoo investoida Kemiin uuden biotuotetehtaan, josta tulisi kokoluokaltaan vastaava kuin Äänekosken miljardilaitos. Suurinvestointi yhdistettynä samanaikaiseen taloustaantumaan ei olisi kaikkein paras kombinaatio.

Ensimmäisen kvartaalin luvut olivat kuitenkin vielä varsin hyvät. Niin liikevaihto kuin tuloskin olivat kasvussa. Samassa yhteydessä annetun ohjeistuksen mukaan Metsä Boardin vertailukelpoisen liiketuloksen arvioidaan toisella kvartaalilla kuitenkin heikkenevän ensimmäisestä neljänneksestä.

Metsä Boardin kannattavuus edellisten 5 vuoden ajalta on ollut 12,56%. Jos jälleen oletamme kannattavuuden säilyvän tuolla tasolla, osakekohtaista tulosta voisi odottaa tältä vuodelta 0,45 euroa. P/E-luku olisi täten 9. Metsä Board on siis verrokkeihinsa nähden selvästi halvin sen keskimääräiseen suorituskykyyn verrattuna. On kuitenkin syytä huomata, että verrokkiyhtiöiden tuotepaletti on jonkin verran monipuolisempi. Tämä tuonee hajautuksen tuomaa turvaa mikäli kysyntä sakkaa joillain tuotteilla pahemman kerran.

Yhteenveto

Kaikkien metsäyhtiöidemme arvostus on laskenut jo houkuttelevan alhaiselle tasolle etenkin jos verrataan niiden pidemmän ajan keskimääräiseen kannattavuuteen. Ellei kauppasota kuitenkaan osoita taittumisen merkkejä, saattaa suunta tästä huolimatta olla vielä alaspäin. Sijoittajan kannattaa olla hereillä, sillä tällaiset tilanteet ovat hyviä ajankohtia poimia edullisia metsäyhtiöitä salkkuun. Oma strategiani on odotella vielä pahimman kurssilaskun taittumista, sillä laskettelu on viime aikoina ollut reilumman puoleista.

Talousasiat

Etelä-Pohjanmaan kauppasota

joulu 20, 2018 by Osinkko 2 Comments , , , , , , , , ,

Etelä-Pohjanmaalla tullaan näkemään lähivuosina omanlainen paikallistason kauppasota kun Toivo Sukari rakentaa Seinäjoelle Ideapark-kauppakeskuksen. Seinäjoelta vain noin 60 kilometrin päässä sijaitsee Suomen suurin kyläkauppa Veljekset Keskinen. Iltalehden haastattelussa Sukari arvioi vievänsä kolmasosan Keskisen asiakkaista uudella Ideaparkillaan. Ajattelin kirjoitella oman arvioni tästä kauppasodasta sekä muutenkin sivuta kauppakeskusten maailmaa.

Ideaparkin konsepti on yksinkertaisuudessaan se, että Sukari rakentaa liiketilan jonka se vuokraa yrittäjille. Näin ollen Sukari toimii vain vuokranantajana, eikä osallistu varsinaiseen kauppatoimintaan. Ideaparkeja on Suomessa jo muutamia, myös tänne Ouluun rakentui yksi vuonna 2014. Sukari myi Oulun Ideaparkin sijoittajille vuonna 2016.

Kävin itseasiassa tänä vuonna kyseisessä kauppakeskuksessa ensimmäistä kertaa, kun sen avaamisesta oli ehtinyt kulua hieman reilut 4 vuotta. Ehkä tässä juuri kiteytyy syy miksi en usko Ideaparkin vaikuttavan kovin paljon myöskään Veljekset Keskisen asiakasvirtaan. Ideaparkilla ei nimittäin ole tarjota mitään syytä varsinkaan meille kaupunkilaisille miksi käydä siellä. Ideaparkin liikkeet ovat juuri ne samat joita on muutenkin kaupunkien keskustoissa ja jokaisessa muussakin kauppakeskuksessa. Esimerkiksi Oulun alueella meillä on keskustassa kauppakeskus Valkea, Kempeleessä Zeppelin ja Ritaharjussa Ideapark. Vaikka keskustasta Ideaparkiin tulee matkaa vain noin 10km, se on silti vetovoimatekijöihinsä nähden aivan liian kaukana.

Oulun alueen kauppakeskuksista mielestäni paras on Zeppelin. Ensinnäkin se on tilana avarin ja väljin. Käytävät ovat suuret ja katto on korkealla. Pihasta löytyy hyvin ilmaista parkkitilaa autoille. Valkea on tuorein kauppakeskuksista mutta tunnelma siellä on hyvin usein tukkoinen. Ongelmaa lisää se, että monet näyttävät ottaneen Valkean hengailupaikaksi. Varsinkin nuoret sekä turvapaikanhakijat näyttävät istuskelevan siellä lähestulkoon vuorokauden ympäri(Valkean alakerta on auki 24/7 koska se rakennettiin sulkemaan yksi katu). Näin ollen liian keskeinen sijainti voi olla kauppakeskukselle myös kirous. Valkeassa käyminen edellyttää parkkeerausta alapuolella sijaitsevassa Kallioparkissa joka on suhteellisen kallista puuhaa. Ideaparkista jäi sellainen kuva että se on vain yksi matalahko käytävä jonka varrella on liikkeitä. Pihan parkkialue näytti pieneltä ja vaikean muotoiselta.

Veljekset Keskinen sen sijaan on jotain aivan muuta. Keskisen Kyläkauppa on Suomen suosituin matkakohde ja sen ympärille onkin rakentunut majoitustoimintaa hotelleineen ja karavaanialueineen. Lisäksi Kyläkaupalla on paljon erilaisia tapahtumia ympäri vuoden. Kesäisin Kyläkaupan pihassa on muun muassa lapsille Miljoona Tivoli sekä aikuisille Miljoona Rock.

Kauppa itsessään on jo hieno nähtävyys. Ruokapuodin ja hotelli Onnentähden julkisivuna on kullanhohtoinen linna, sisäpuoli on erittäin koristeellinen suurine pylväineen. Vuonna 2017 valmistui myös Tavarapuodin remontti sekä Tavara- ja Ruokapuodit yhdistävä kauppakatu. Samassa avattiin uusi sininen palatsimainen sisäänkäynti vanhan tutun maalaistalosisäänkäynnin oheen.

 

Veljekset Keskisen uusi sininen sisäänkäynti. (Lähde: Tuurin Kyläkaupan galleria.)

 

Yleisesti ottaen kauppakeskukset ovat yleensä jonkin kiinteistösijoitusyhtiön kuten Cityconin tai Spondan rakentamia. Näistä haetaan luonnollisesti tehokkuutta hinta-laatusuhteessa jotta saadaan maksimoitua vuokratulot. Tästä syystä kauppakeskukset rakennetaan melko karun näköisiksi eikä ylimääräisiin koristeluihin käytetä varoja. Tässäkin suhteessa Keskinen vie voiton sillä varsinkin suuret aulat ovat niin hienoja, että tuskin vastaavaa arkkitehtuuria on muualla Suomessa nähtävillä.

Kaupassa tilat ovat kauttaaltaan avaria, eikä ihmispaljous ahdista. Tavallisiin ostoskeskuksiin nähden on se etu, että kaikki osastot sijaitsevat samassa suuressa tilassa ja valikoima on huomattavan laaja. Näin ollen asiakkaan ei tarvitse sukkuloida useamman pienemmän erikoisliikkeen välillä kuten tavallisissa ostoskeskuksissa. Näin säästyy sekä aikaa että vaivaa. Tunnelma Keskisellä on huomattavasti leppoisampi kuin tavallisen ostoskeskuksen vilskeessä. Ehkä jo se, että tiedostaa olevansa maaseudulla ja poissa kaupungin vilskeestä saa tunnelman leppoisammaksi?

 

Veljekset Keskisen kauppakatu. (Lähde: Tuurin Kyläkaupan galleria.)

 

Entä millaiset ovat Ideaparkin edellytykset onnistua Seinäjoella? Mielestäni hyvät, sillä Seinäjoella ei ole kunnollista kauppakeskusta vielä ollutkaan. Jonkinlaisia yritelmiä on ollut kuten Torikeskus, mutta tuota ei voida vielä oikeaksi kauppakeskukseksi laskea. Muutenkin maakunnan ykköspaikkana Seinäjoki on jonkinlainen kaupungin ja maalaiskylän risteytys, siellä ei ole yliopistoa saatika moottoritietä. Kadut ovat ahtaat ja usein liikennejonot lipuvat hitaasti traktoreiden perässä.

Kuntaliitosten jälkeen Seinäjoen asukasluku on kuitenkin noin 60 000, joten potentiaalista asiakaskuntaa kauppakeskuksen ympärillä tulee olemaan riittämiin. Tästä väestöstä onkin löydyttävä Ideaparkin vakioasiakaskunta, sillä en usko sen vetovoiman riittävän kauemmas aikaisemmin minitsemistani syistä.

Kysyin Vesa Keskiseltä kommentteja Sukarin lausunnoista Iltalehdelle. Hänen mukaansa Sukarin provosointi on laskelmoidusti häikäilemätöntä, kun ottaa huomioon, että hän toimii Ideaparkissa vain vuokraisäntänä ja haastaa nyt Veljekset Keskistä taistelemaan omia vuokralaisiaan vastaan. Keskisen mukaan Sukari ei toimi heidän hyväkseen, vaan heitä vastaan antamalla tällaisia omaa egoaan kohottavia lausuntoja. Hän saa vuokrat aina, kävi vuokralaisilla kauppa tai ei. Vaikka yrityksille tulisi konkurssi, on niiden vuokrarahat Sukarilla taskussaan. Keskinen ei halua lähteä mukaan tällaiseen Sukarin harjoittamaan nokitteluun.

Mielestäni Sukarin nokittelu onkin turhaa, sillä loppujen lopuksi nämä kauppakeskukset houkuttelevat eri asiakkaita. Ideapark houkuttaa Seinäjoen seudun asukkaita, Keskisen Kyläkauppa taas valtakunnallisesti koko väestöä. Näen todennäköisenä että Seinäjoeltakin lähdetään vielä jatkossa Tuuriin ostoksille kun halutaan viettää kokonaisvaltainen elämyspäivä ravintoloineen perinteisen ostosreissun sijaan.