Tag: kemi

Stora Enson Oulun tehdas
Talousasiat

Stora Enso sulkee Veitsiluodon tehtaan – jatkoinvestointi Ouluun tulossa

huhti 22, 2021 by Osinkko 0 Comments , , , , , , , , , , ,

Stora Enso ilmoitti sulkevansa Veitsiluodon paperitehtaan jo tulevan Q3:n aikana. Syynä sulkemiseen on tehtaan tekemät raskaat tappiot, jotka syvenivät entisestään koronan laskettua pysyvästi paperin kysyntää. Edes investointia sellutehtaaseen ei nähty kannattavana, Veitsiluodossa kun ei sellutehtaan perässä ole toimivaa kuivauskonetta lainkaan. Oman lusikkansa soppaan tuo parin vuoden päästä valmistuva Metsä Fibren jättitehdas joka tulee kahmaisemaan merkittävän määrän pohjoisen puustosta.

Stora Enson Oulun tehdas puolestaan koki vastikään muodonmuutoksen kun siihen investoitiin 350 miljoonaa euroa ja tehtaan tuotantosuunta muutettiin kannattavalle kartongille. ”Uusi” tehdas käynnistyi vuoden vaihteessa. Alunperin suunnitelmat tehtaan muutostöistä olivat laajemmat, ja ympäristölupa haettiin molempien paperikonelinjojen muutokselle kartongin tuotantoon, uudelle voimalaitoskattilalle, CTMP-kuorimolle ja se sisällytti lisäksi myös arkittamon uudelleenkäynnistyksen. Suurinvestoinnin tekeminen kerralla olisi ollut liian suuri riski, näin ollen investointi päätettiin jakaa kahteen vaiheeseen.

On selvää, että Veitsiluodon tehtaan sulkeminen oli välttämätöntä Oulun seuraavan laajennuksen puuhuollon turvaamiseksi. Oulun tehdas tulee käyttämään tulevaisuudessa pohjoisen kuitupuut ja Veitsiluodon saha vastaanottaa tukit.

On selvää, että Veitsiluodon tehtaan sulkeminen oli välttämätöntä Oulun seuraavan laajennuksen puuhuollon turvaamiseksi.

Veitsiluodon tehdas käytti kuitupuuta hieman reilut 2 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Oulun uusi tehdas käyttää nykyisellään noin 2,4 miljoonaa kuutiometriä ja seuraavan investoinnin valmistuessa noin 3,5 miljoonaa kuutiometriä puuta. Näin ollen Veitsiluotoon menneet puuvirrat siirtyisivät lähes sellaisenaan Ouluun sillä erotuksella, että Oulussa käytetään pelkkää havupuuta. Veitsiluodossa mukana oli myös koivua.

Suunnitelmien toteutuminen riippuu nyt kahdesta seikasta. Ensinnäkin juuri valmistunut kartonkikonelinja tulee saada ensin täyteen tasaiseen tuotantoonsa. Tämä voi viedä helposti ensimmäisen toimintavuoden kunnes kaikki asetukset ovat löytäneet paikkansa ja tuotanto stabiloituu.

Toinen seikka on markkinatilanne. Korona ei näytä iskeneen kovinkaan pahasti elintarvikekelpoisen kartongin valmistajiin. Näin ollen Oulun tehdas tahkoaa tälläkin hetkellä hyvää tulosta jokaisesta valmistetusta kartonki- ja sellutonnista, ja markkinat vetävät hyvin. Tätä taustaa vasten voisi olettaa, että uutta investointipäätöstä Ouluun ei tarvise odottaa loputtoman pitkään. Oma arvaukseni on, että investointiuutinen kuullaan noin vuoden sisään.

Politiikka

Suomen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ovat vaarallisia

elo 1, 2019 by Osinkko 0 Comments , , , , ,

Suomi tarvitsee uutta vientiä ja tulevaisuuden paras tapa voisi olla clean tech eli puhdas teknologia johon lukeutuu myös ydinvoima. Ympäristöystävällisen energian ja teknologian kysyntä on nousussa, mutta tarvitaan vielä lisää lakkoilevia koululaisia, muutaman lämmin kesäpäivä ja mausteeksi sosiaalisessa mediassa lietsottua hysteriaa jotta voitaisiin saada optiot nousuun.

Suomen pitäisi unohtaa liian kunnianhimoiset, omaa tuotantoaan jarruttavat ilmastotavoitteet ja keskittyä järkevään, täysin markkinaehtoiseen puhtaan teknologian kehitykseen ja energian vientiin. Koska ydinvoima on tällä hetkellä puhtain järkevä energiantuotantomuoto, Suomen tulisi kaikin voimin rakentaa lisää ydinvoimaloita. Tällä tavalla Suomi voisi olla puhtaan energian tuottaja ja viejä koko Euroopassa.

Sähkön vienti tulevaisuudessa olisi hyvä bisnes Suomelle, me kun emme ole hätäillen ajaneet ydinvoimaloita alas kuten Saksassa tehtiin. Nyt täytyy kuitenkin olla tarkkana ettemme jäljittele Saksan virhettä uhraamalla teollisuustuotantoamme ilmaston alttarilla.

Pyhäjoen ydinvoimalahankkeessakin on valitettavasti ollut ongelmia jotka pitäisi ratkaista nopeasti. Toivottavasti Olkiluodon kolmannen yksikön rakentamisesta on opittu edes jotain kantapään kautta. Projektien aikataulujen sekä budjettien ei aina tarvitsisi venyä äärimmilleen. Yksi uusi ydinvoimala ei tietenkään vielä riitä, vaan niitä tarvitaan tulevaisuudessa lisää.

Ilmasto on globaali, mutta lait ovat pitkälti valtiollisia. Suomi on runsaiden metsiensä sekä pienen populaatiomme ansiosta ehkä lähimpänä hiilineutraaliutta. Suomi kuitenkin verottaa kansalaisten elämistä jo tarpeeksi, eikä mielästäni ole enää tarpeen alkaa verottamaan lisää sen takia, että jossain muualla roskataan meret muovilla, sähköt tuotetaan kivihiilellä ja syödään lihaa. Myöskään muovin käytön rajoittaminen ei ole tarpeen Suomessa, koska meillä ihmiset osaavat laittaa roskat roskiin ja jopa lajitella jätteensä.

Tietenkin on satunnaisia tapahtumia joissa ihmiset humalassa roskaavat, mutta onneksi nämäkin tapahtumat ovat yleensä hyvin alueellisesti rajattuja ja siivous tapahtuu tehokkaasti. Suomessa ei ole tapana kaataa jätteitä mereen tai jokeen vaan ne poltetaan tai jalostetaan energiaksi.

Yhdysvaltain huippuyliopistoissa on tälläkin hetkellä meneillään useita tutkimuksia puhtaasta ja ympäristöystävällisestä energiateknologiasta. Vaikka Trump kuinka haistattelisi Pariisin ilmastosopimukselle, niin se ei vaikuta tiedeyhteisöjen tutkimuksiin. Pelkään, että jos Suomi ei ota ympäristöteknologiaa tarpeeksi nopeasti haltuunsa, me menetämme pelin ennen kuin se edes pääsee kunnolla alkamaan. Suomen pitää panostaa puhtaaseen teknologiaan ja energian vientiin niin kuin se aikanaan panosti Nokiaan.

”Kunnianhimoisessa” ilmastotavoitteessa puhdas luonto pitäisi olla tärkeä, mutta kuitenkin tuulivoimala on suurin yksittäinen roska luonnon keskellä. On irvokasta ajatella, kuinka maaseudun arvokkaita maisemia järjestelmällisesti pilataan tuulivoimaloilla. Esimerkiksi Pohjanmaa on pitkälti tuulivoimaloiden valtaamaa aluetta. Menet sitten Lapualle, Kurikkaan tai vaikka Kauhajoelle, näet horisontissa tuulivoimaloita. Jos ajat Kemistä Vaasaan, näet tuulivoimaloita kaikkialla. Uusia tuulivoimapuistoja on noussut kuin sieniä sateella.

Tuulivoimaloita Kurikassa.

Tämä yhtälö on helppo ymmärtää siinä mielessä, että köyhät kriisikunnat sekä yksityiset maanomistajat saavat tuulivoimaloiden perustajilta korvauksia ja tarttuvat näin ilomielin tarjoukseen ”ilmaisesta rahasta.” Haittana on maisemien turmeltuminen, lisäksi voimaloiden infraäänen vaikutuksista ihmisiin ja eläimiin on tutkittu melko vähän. Voitot tuulivoimaloista siirtyvät kuitenkin pääosin ulkomaisiin yhtiöihin ja haitat jäävät kotimaahamme. Hyvä tarkoitus tuottaa puhdasta energiaa sisältää tuulivoiman osalta valitettavasti synkän reunuksen.


Sijoittaminen

Metsäyhtiöt jälleen matalapaineessa?

heinä 18, 2019 by Osinkko 0 Comments , , , , , , , ,

Kirjoitin viime syksynä kuinka Stora Enso harkitsi lomautuksia Oulun tehtaalla kutistuneen tilauskannan myötä. Vuodenvaihteen jälkeen keväällä tilanne kuitenkin piristyi sen verran, että lomautukset jäivät lopulta melko vähäisiksi.

Nyt tehtaan porttien sisäpuolelta kuuluu jälleen puhetta, kuinka tilauskanta on pudonnut alhaiselle tasolle. Jälleen kerran paperikoneet käyvät tasatahtia vuoro toisensa perään. Samanlainen tilanne on kirjeenvaihtajamme mukaan myös Kemin Veitsiluodossa, jossa kolmesta paperikonelinjasta jokainen on seisahdellut silloin tällöin tilauspulaan pitkin kesää. Tästä kaikesta voi tehdä johtopäätöksen, että paperien kysyntä on kyykähtänyt pahemman kerran. Oulussa valmistetaan ainoastaan hienopapereita, mutta Kemin valikoimaan kuuluvat päällystetyn aikakauslehtipaperin ohella myös tulostus-, kirjekuori-, kouluvihko-, ja lomakepapereita.

Stora Enson Oulun paperitehtaiden portti.

Tilausten puuttuminen koskee siis useita eri paperilajeja kautta linjan. Yksi syy kysynnän heikkenemiseen on tietysti Euroopan kesälomakausi, joka eskaloituu pahiten useimmiten vasta elokuun aikana. Mikäli kuitenkaan syksykään ei tuo tilanteeseen parannusta, vaikuttaa tilanne huolestuttavalta. Paperien kysynnän pysytellessä heikkona myös syksyllä kertoisi se papereiden radikaalisti heikenneestä kysynnästä varsinkin Euroopan markkinoilla. Tämän heikkouden voi ennakoida näkyvän luonnollisesti myös sellun hinnassa.

Aikaisemmin keväällä uutisoitiin Stora Enson aloittavan YT-neuvottelut lomautuksista myös Consumer Boards- divisioonaan kuuluvalla Inkeroisten kartonkitehtaalla Kouvolassa. Nämä lomautukset oli tarkoitus ajoittaa kesäkuun ja joulukuun valiselle ajalle. Tuolloin mainittiin taivekartonkien kysynnän heikentyneen samanaikaisesti tärkeimpien raaka-aineiden hintojen ollessa korkealla tasolla. Kyseessä on korkealuokkainen kartonki, jonka sisäkerrokset ovat hioketta ja vain ulkopintaan käytetään sellua sekä pigmenttiä. Pintakerrosten on tärkeää olla korkealuokkaisia, koska lähes poikkeuksetta ne toimivat painopintana ja tästä syystä kyseinen taivekartonki sisältää monimutkaisemman raaka-ainemixin. Inkeroisten taivekartonkia käytetään muun muassa ruokapakkauksissa, suklaa- ja makeispakkauksissa sekä lääkepakkauksissa. Kyseessä on nimenomaan aihio, jonka on ennakoitu tulevaisuudessa korvaavan muovipakkauksia. Onkin mielenkiintoista, kuinka tällaisen tulevaisuuden materiaalin kysyntä on papereiden tavoin kyykähtänyt tänä vuonna ainakin lyhyellä tähtäimellä. Joka tapauksessa tämäkin tapaus sai miettimään, onko kyse rakenteellisesta heikkoudesta markkinalla vai ainoastaan yhden tehtaan sisäisistä kannattavuusongelmista.

Kuten aikaisemmin mainitsin, kyseessä voi olla tyypillinen kausivaihtelu eikä tästä kannata vielä vetää liian hätäisiä johtopäätöksiä. Koska aihiot toimitetaan loppuasiakkaalle useimmiten tukkureiden kautta, vaihtelevat myös näiden varastosaldot eivätkä vuodet ole tämänkään suhteen aina veljeksiä keskenään. Aikaisemminkin on nähty samanlaista tilauskatoa, mutta siitä huolimatta metsäyhtiöiden tulokset ovat olleet kasvavia. Jos tilanne alkaa kuitenkin näkymään myös sellujen hinnassa, se luo huomattavia paineita kaikkien metsäyhtiöidemme tuloksiin. Nyt on vielä aikaista sanoa koskevatko nämä havainnot koko metsäteolliusuussektoria vai ainoastaan Stora Enson laitoksia. Toisaalta Stora Ensokin on jo päättänyt hajauttaa riskiänsä muuttamalla Oulun tehtaan myöhemmin kartonkitehtaaksi.

Koska tavallisella kuolevaisella ei taida tätä nykyä olla keinoja ainakaan ilman suurta rahatukkoa päästä näkemään sellulaatujen hinnan kehitystä, joudutaan tämä jättämään arvailujen varaan ainakin siihen asti, että metsäyhtiöt julkaisevat puolivuotisraporttinsa. Silloin saamme tuoretta tietoa sekä näkemyksiä eri metsätuotteiden tulevaisuuden kysynnästä. Pelin avaa Stora Enso julkaisemalla tuloksensa jo heti huomenna, UPM julkaisee tuloksensa 23.7. ja Metsä Board vasta 1.8.