Tag: kvartaali

Myin Nordeat pois salkusta

Niinhän siinä sitten kävi. Nordea lähti loppuviikosta laskuun ensin Swedbankissa ilmenneiden rahanpesuongelmien mukana, ja lasku jatkui seuraavana päivänä ollen osinkodippiä suurempi. Torstaina Nordea laski -3,4% ja perjantain päätöslukemat olivat -10,79%. Keskiviikon jälkeen osakkeen hinnasta katosi 1,08 euroa, josta osingon osuus oli 0,69 euroa. Ylimääräistä laskua osinkodipin lisäksi kertyi siis noin -5%.

Tuttu näky, Nordea myrskyssä.

Koska keskihintani Nordean osakkeille olivat 8,45 euroa, tulin siihen tulokseen että nyt on aika myydä osakkeet. Näinhän aito tuulipukusijoittaja toimii, ostaa kalliilla ja myy halvalla. Rahantuloa ei voi estää!

Todellisuudessa suoritin tässä kohtaa harkitun veromyynnin, sillä nyt on mielestäni hyvä sauma realisoida hieman tappioita, joita voi myöhemmin käyttää esimerkiksi osinkojen tai muiden pääomatulojen vähennyksiin. Salkustani pakkorealisoitiin juuri Amer Sports, josta verotettavaa pääomatuloa kertyi hieman reilut 5 000 euroa. Nordeat tulen ostamaan takaisin salkkuun varmaankin ensi viikon aikana, transanktioiden väliin on hyvä jättää aikaa vähintään pörssipäivän verran, jotta verottaja pysyy tyytyväisenä.

Tällä pienellä veivauksella saan tienattua itselleni mojovat veroedut vain parin osakekaupan hinnalla. Luottoni Nordeaan ei ole vielä kokenut kolausta. Osakekurssi näyttää laskevan aina, kun jossain mainitaan rahanpesu siitäkin huolimatta, että uskon Nordean olevan etulinjassa rahanpesun ehkäisemisessä. Nordeassa rahanpesututkinnan parissa työskentelee noin 1 500 henkilöä, tähän on panostettu tosissaan.

Muutoin Nordean suoriutumiseen tuskin on kukaan tyytyväinen. Osinko on hyvä, mutta tuloskasvu-uralle olisi päästävä. Tietysti voidaan pohtia myös, että vaikka tulos junnaisi paikoillaan on nykykurssille saatava hieman reilu 10 prosentin osinkotaso ihan mukiinmenevä tuotto. Tämä ei kuitenkaan lohduta niitä, jotka ovat osakkeensa ostaneet aikaisemmin. Mukaan lukeutuvat itseni lisäksi muun muassa finanssikonserni Sampo.

Vuoden ensimmäinen kvartaali on pian ohi, ja saamme tuoretta tietoa Nordean kuulumisista. Luottamusta eivät herätä huhut, joiden mukaan Nordea olisi tavoitellut analyytikoita ja pyytänyt näitä laskemaan ennusteitaan alaspäin. Luottamukseni Nordeaan on kuitenkin vielä säilynyt, sillä vaikka toimintaympäristö ei tällä hetkellä ole pankeille kaikkein optimaalisin, uskon Nordean kykenevän parantuvaan tulokseen suuruuden ekonomian sekä kulujenkarsinnan kautta.

Telia sopii pitoon sekä treidaukseen

Telia on tunnettu yhtiö siitä, että sen osake toimii samaan tapaan kuin korkeakorkoinen pankkitalletus. Osake ei juurikaan ole viime vuosina liikkunut, mutta osinkotaso on vuodesta toiseen ollut hyvä. Kasvun puuttuessa sijoittajien Teliasta saama tuotto onkin rajoittunut ainoastaan osinkoon. Loppuvuonna nähdyn pörssilaskun keskellä Telia oli vakaa kuin suomalainen peruskallio, eikä tuulessa ja tuiverruksessa hievahtanutkaan. Toisin kävi juuri kun yhtiö julkaisi viimeisen kvartaalin raporttinsa.

Hyvät asiat rajoittuivat siihen, että liikevaihto(+4,9%) sekä oikaistu käyttökate(+3,3%) kasvoivat vuoden takaiseen verrattuna. Lisäksi ongelmallisista Euraasian toiminnoista päästiin irtautumaan yhtiön myytyä uzbekistanilaisen Ucellin ja kazakstanilaisen Kcellin. Nyt Telia pystyy paremmin suuntaamaan fokuksensa sen ydinmarkkinoille Pohjoismaihin sekä Baltiaan.

Telian jatkuvien toimintojen liikevoitto laski viimeisellä neljänneksellä 18,7 prosenttia 2 293 miljoonaan kruunuun vertailukauden 3 680 miljoonasta. Liiketoiminnan suurimmat ongelmat näyttävät olevan Ruotsissa, jossa liikevoitto putosi vuoden takaiseen kvartaaliin verrattuna -39,6%. Toimitusjohtaja Johan Dennelindin mukaan ongelmat johtuvat viivästyksistä muutosprojektissa ja markkinan pehmeydestä. Vaikeudet Ruotsissa jatkuvat vielä lähitulevaisuudessa, mutta ne eivät vaikuta vuosien 2019 ja 2020 näkymiin.

Vahvasti ei mennyt muillakaan ydinmarkkinoilla, sillä liiketulokset laskivat myös Suomessa(-11,8%), Norjassa(-1,6%) sekä Liettuassa(-13,8%).

Koko vuodelta oikaistu liikevoitto heikkeni 4,3 prosenttia. Tähän vaikuttivat Ruotsin ongelmien lisäksi yrityskaupoista koituneet kulut. Vapaa kassavirta nousi ja mahdollistaa osingon noston 2,5 prosentin verran 2,36 kruunuun eli 0,23 euroon. Osakkeiden takaisinosto-ohjelman jatkuessa sekä osinko huomioon ottaen Telia maksaa omistajilleen noin 84% vapaasta kassavirrasta. Sääntöjen mukainen alaraja on 80% joten taso ei tähän nähden ole hälyyttävän korkea. Vapaan kassavirran odotetaan tänäkin vuonna kasvavan.

Telia ylsi omaan ohjeistukseensa, mutta petti analyytikoiden ennusteet. Niinpä kurssi laski hieman reilut viisi prosenttia tulospäivänä 3,85 euroon. Telian kurssi onkin viime vuosina sahannut juuri suunnilleen tätä samaa väliä neljän euron molemmin puolin.

Seuraavassa on kuva Telian kurssikäyrästä, johon merkitsin milloin kurssi on leikannut neljän euron rajan ja milloin se puolestaan on käynyt nykyisellä tasollaan 3,85 eurossa.

 

Telian kurssi on sahannut samaa väliä kurinalaisesti viimeiset kaksi vuotta.

 

Kuvasta voi havaita, että viimeisen kahden vuoden aikana rauhallisempikin treidaaja on voinut tehdä osakkeella hyvät tuotot. Kahden vuoden aikana tällaisia hyviä ostopaikkoja voi kuvasta havaita ainakin 7 kappaletta. Jos osaketta ostanut aina sen käydessä 3,85 eurossa tai alle sekä myynyt hinnan ollessa 4 euroa, on tuottoa tullut aikavälillä 29,4%. Tuotto tuntuu yllättävän suurelta, sillä osto- ja myyntivälin erotus on esimerkissäni vain 3,75%. Kaiken kukkuraksi tämän päälle on saattanut saada vielä osingot. Aika hyvin osakkeelta, jonka kurssi ei tunnu liikkuvan juuri mihinkään!

Harkitsen Telian ostamista salkkuuni näiltä kurssitasoilta, sillä uskon että vakaana jatkuva osinkotaso sekä omien osakkeiden ostot mahdollistavat jatkossakin Telian pysymisen korkotalletuksen kaltaisena sijoituksena. Pienellä kassalla saatan hairahtua myös treidaamaan osakkeella mikäli sama ”pumppaus” vielä jatkuu tulevaisuudessa.