Tag: rahanpesu

Myin Nordeat pois salkusta

Niinhän siinä sitten kävi. Nordea lähti loppuviikosta laskuun ensin Swedbankissa ilmenneiden rahanpesuongelmien mukana, ja lasku jatkui seuraavana päivänä ollen osinkodippiä suurempi. Torstaina Nordea laski -3,4% ja perjantain päätöslukemat olivat -10,79%. Keskiviikon jälkeen osakkeen hinnasta katosi 1,08 euroa, josta osingon osuus oli 0,69 euroa. Ylimääräistä laskua osinkodipin lisäksi kertyi siis noin -5%.

Tuttu näky, Nordea myrskyssä.

Koska keskihintani Nordean osakkeille olivat 8,45 euroa, tulin siihen tulokseen että nyt on aika myydä osakkeet. Näinhän aito tuulipukusijoittaja toimii, ostaa kalliilla ja myy halvalla. Rahantuloa ei voi estää!

Todellisuudessa suoritin tässä kohtaa harkitun veromyynnin, sillä nyt on mielestäni hyvä sauma realisoida hieman tappioita, joita voi myöhemmin käyttää esimerkiksi osinkojen tai muiden pääomatulojen vähennyksiin. Salkustani pakkorealisoitiin juuri Amer Sports, josta verotettavaa pääomatuloa kertyi hieman reilut 5 000 euroa. Nordeat tulen ostamaan takaisin salkkuun varmaankin ensi viikon aikana, transanktioiden väliin on hyvä jättää aikaa vähintään pörssipäivän verran, jotta verottaja pysyy tyytyväisenä.

Tällä pienellä veivauksella saan tienattua itselleni mojovat veroedut vain parin osakekaupan hinnalla. Luottoni Nordeaan ei ole vielä kokenut kolausta. Osakekurssi näyttää laskevan aina, kun jossain mainitaan rahanpesu siitäkin huolimatta, että uskon Nordean olevan etulinjassa rahanpesun ehkäisemisessä. Nordeassa rahanpesututkinnan parissa työskentelee noin 1 500 henkilöä, tähän on panostettu tosissaan.

Muutoin Nordean suoriutumiseen tuskin on kukaan tyytyväinen. Osinko on hyvä, mutta tuloskasvu-uralle olisi päästävä. Tietysti voidaan pohtia myös, että vaikka tulos junnaisi paikoillaan on nykykurssille saatava hieman reilu 10 prosentin osinkotaso ihan mukiinmenevä tuotto. Tämä ei kuitenkaan lohduta niitä, jotka ovat osakkeensa ostaneet aikaisemmin. Mukaan lukeutuvat itseni lisäksi muun muassa finanssikonserni Sampo.

Vuoden ensimmäinen kvartaali on pian ohi, ja saamme tuoretta tietoa Nordean kuulumisista. Luottamusta eivät herätä huhut, joiden mukaan Nordea olisi tavoitellut analyytikoita ja pyytänyt näitä laskemaan ennusteitaan alaspäin. Luottamukseni Nordeaan on kuitenkin vielä säilynyt, sillä vaikka toimintaympäristö ei tällä hetkellä ole pankeille kaikkein optimaalisin, uskon Nordean kykenevän parantuvaan tulokseen suuruuden ekonomian sekä kulujenkarsinnan kautta.

YLE maalittaa jälleen Nordeaa

Kaikki varmaan muistavat kuinka jo reilu vuosi sitten YLE penkoi Panaman ja paratiisin papereita. Ennakkoon näitä ”kohupaljastuksia” markkinoitiin erittäin näkyvästi, ikäänkuin ne sisältäisivät jotain poikkeuksellista tietoa veronkiertäjistä. Toisin kuitenkin kävi, koko juttu oli täysi pannukakku ja kertoi lähinnä siitä kuinka vähän YLE:n toimittajat ymmärtävät esimerkiksi laillisen verosuunnittelun realiteeteista. Samalla tämä vaikutti olevan kohdistettu lokakampanja Nordeaa vastaan.

Kaksi päivää sitten julkaistiin uutta tietoa koskien Putinin lähipiirin rahanpesua. YLE:n saamien tietojen mukaan rahaa on pesty Nordean tilien kautta noin 700 miljoonan euron edestä. Koska liettualaispankista vuodettua aineistoa on käyty läpi toimittajien kesken, minua ihmetyttää erityisesti se kuinka he ovat kyenneet arvioimaan millaisen rahan alkuperä on rikollisista lähteistä ja mikä vain tavallisesta veroparatiisirahasta eli kansainvälisestä verosuunnittelusta. Näissähän rahasiirtojen rakenne on hyvin samankaltainen, eli rahat siirtyvät veroparatiisin kautta kohdepankin tilille. Korvaani särähti kuinka ohjelmassa ei lainkaan todistettu, että raha olisi alunperin rikollisista lähteistä. Tämän todistamatta jättäminen vie jo pohjaa siltä väitteeltä, että kyse ylipäätään on rahanpesusta.

Toinen seikka mikä mietityttää on se, että eiväthän toimittajat voi tietää millaisiin toimiin esimerkiksi Nordean sisällä on ryhdytty rahansiirtojen tutkimiseksi. Ja toisaalta Nordea on siinä mielessä ollut mediakohun kautta vaikeassa asemassa, sillä he eivät voi tietenkään kommentoida yksittäisiä tapauksia. Miksi YLE hyökkää näin voimakkaasti yksittäisen pankin kimppuun jälleen kerran varsinkin kun oletettavasti tiedetään ettei pankista voida kommentoida yksittäisten tapausten ja tutkimusten yksityiskohtia?

Nordean konsernijohtaja Casper von Koskull vieraili A-Studiossa vastaamassa näihin ”uusiin” paljastuksiin. Nordea on panostanut lähes puoli miljardia euroa  edellisen reilun 3 vuoden aikana rahansiirtojen valvontaan ja palkannut 1500 henkilöä tutkimaan mahdollisia rahanpesutapauksia. Asia on siis otettu erittäin vakavasti jo useita vuosia, eikä näiden paljastusten myötä tullut konsernijohtajan mukaan esille mitään uutta.

Vaikuttaa siltä, että YLE on varsin tarkoitushakuisesti maalittanut Nordeaa tämän tutkintansa aikana, jotta saataisiin kohua aikaan sekä jokin syntipukki nostettua esiin. Todellisuudessahan pankki ei koskaan pese rahaa vaan kyse on rikollisten suorittamista transanktioista joissa pankki on vain välikädessä. Kuten konsernijohtaja von Koskull sanoi, asiat ollaan kuitenkin otettu jo vuosikaudet tosissaan ja niihin on panostettu mittavat resurssit. Näin ollen YLE:n toiminta on jälleen kerran osoittautunut kohusta huolimatta pannukakuksi kuten edellisilläkin kerroilla. Pitäisikö YLE:n toimia kohtaan järjestää tutkinta koskien tahallista kurssimanipulaatiota, sillä Nordean osakekurssi painui näiden kohu-uutisten myötä pahimmillaan noin -5% pakkaselle, päätyen kuitenkin päivän päätteeksi noin -4 prosenttiin?

Seuraavana päivänä kurssi kuitenkin avasi nousuun, ja nopeimmat ehtivätkin hyödyntää tämän tilanteen edukseen.